Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: shavia - 14.08.09 - klo:23:39
-
"Sertifioitu siemen tuotetaan toisin kuin TOS eli tilan oma siemen. Tuotanto on työlästä, tarkkaa ja se vaatii ammattitaitoa." "Vastaavaa laatua ei voi saada aikaan kotikonstein." Näin saimme taas me tavalliset pienviljelijät muistutuksen totuudesta uusimman KM:n myötä. Mutta tässäpä kolme hukkakauraan liittyvää lainausta jutusta:
1) "Sertifioidun siemenen käyttäjät pitävät hukkakaurattomuutta tärkeimpänä ominaisuutena ostosiemenessä"
2) "Epäilyjä on aina silloin tällöin, mutta koskaan ei ole pystytty osoittamaan, että hukkakaura olisi tullut tilalle sertifioidun siemenen mukana."
3) "Hukkakauran löytyminen on yleisin siemenviljelyksen hylkäysperuste."
Jos tuo lainaus 3 pitää paikkansa, on mielestäni aika tavalla syytä huoleen. Siis että hukkakauran löytyminen on hylkäysperusteena yleisempää kuin esim. vieraat lajit, lajikkeet, tautisuus, eristysetäisyydet tai rikkaruohot. Johtunee siitä, että hukkakauran suhteen toleranssi on nolla. Mutta kuitenkin: Jos kerran tarkastuksissa löytyy yleisesti hukkakauraa, kuinka yleistä onkaan, että se jää löytymättä esimerkiksi siksi, että näkyvät yksilöt on kitketty pois? Voin kertoa kokemuksesta, että 30 metrin välein läpi kävelemällä ei todellakaan löytä tarkinkaan tarkastaja kaikkia hukkakauroja.
Toisaalta: Hukkakauran löytyminen aiheuttaa siemenviljelijälle sen, että koko peruslohko joutuu hukkkaurarekisteriin, ja se on pois siementuotannosta vähintään kolme vuotta sen jälkeen, kun viimeinen hukkakaura on kitketty (eli yhteensä aika monta vuotta). Toivottavasti siemenviljelijöiksi ovat valikoituneet kaikkein rehellisimmät viljelijät, joten he välittömästi ilmoittavat ensimmäisenkin hukkakauran löytymisestä, eivätkä vain yritä kitkeä sitä pois yön pimeydessä. Muille kuin siemenviljelijöille lohkon joutuminen hukkakaurarekisteriin ei sinällään aiheuta kustannuksia, joten heille ilmoituskynnys on matalampi.
Lainaus 2 kuulostaa jo hieman siltä, kuin koira älähtäisi, kun kalikka kalahtaa. Itsellänikin on oman tilamme lisäksi tiedossa kaksikin tapausta (kuulopuheiden mukaan), jossa hukkakaura on tullut tilalle sertifioidun siemenen mukana. Tuskin ovat ainoat tapaukset Suomessa. Olisikohan niin, että tapauksia tutkivilla tahoilla on hieman oma lehmä ojassa. Eihän sertifioidun siemenen maineen menettäminen kieltämättä olisi kenenkään edun mukaista. Mutta eikö lopulta ole samantekevää, tuliko hukkakaura siemenen vai linnunkakan mukana tai vaikka naapurin kylvämänä, sillä lopputulema on sama: Sertifioidun siemenen käyttäminen ei poista hukkakaurasaastunnan riskiä. Eli siemenen täydellinen hukkakaurattomuus ei enää olekaan olennaista. Pellot on joka tapauksessa kierrettävä joka vuosi tarkasti läpi.
Mihinkö pyrin tällä? En halua torpedoida sertifioidun siemenen tuotantojärjestelmää. On hyvin tärkeää, että ostosiemenen laatuun voi luottaa. Mutta luottamus alkaa horjua, jos tosiasioita ei uskalleta tunnustaa ja systeemiä kehittää. Hukkakauran suhteen toivon, että Suomessakin päästään tulevaisuudessa eroon nollatoleranssista ja opitaan elämään hukkakauran kanssa. Omalla tilallamme hukkakauran kitkutyöstä on päästy lähes kokonaan vain miettimällä viljelykierto hieman paremmaksi. Tarkkailutyöstä sensijaan ei tarvitse eroon päästäkään, koska samalla voi tehdä paljon muitakin hyödyllisiä havaintoja kasvustosta.
-
Hukkakauran suhteen toivon, että Suomessakin päästään tulevaisuudessa eroon nollatoleranssista ja opitaan elämään hukkakauran kanssa. Omalla tilallamme hukkakauran kitkutyöstä on päästy lähes kokonaan vain miettimällä viljelykierto hieman paremmaksi. Tarkkailutyöstä sensijaan ei tarvitse eroon päästäkään, koska samalla voi tehdä paljon muitakin hyödyllisiä havaintoja kasvustosta.
Eli tavoitteesi on, että jatkossa ei ole saatavilla hukkakauratonta siementä? Vai miten kuvittelet sitä viljeltävän, jos siemenviljelylohkojen naapurit elävät hukkakauran kanssa? Meillä siemenviljely loppui osaltaan naapurin takia, joka vähät välittää hukkakaurasta.
-
Myöskin meille aikoinaan tuli hukkakaura sertifioidun siemenen mukana ja se on fakta. Mitään muuta mahdollisuuta ei oikein ollut. Koska meillä pellot ovat yhdellä aukealla jossa on joka suuntaan useempi kilometri metsää ympärillä ennen muiden peltoja.
Ja toiseksi tämä hukkakaura invaasio tuli juuri sinä vuonna kun siementä ostettiin, että sattumaksi sitä ei voi sanoa. Ja se todellakin oli invaasio. Hukkakauraa oli nimittäin oli todella paljon.
Ja silloinkin siemen firman edustajat kävivät katsomassa ja väittivät ettei hukkakaura ole voinut tulla siemenen mukana ja että ainoa mahdollisuus on linnut. Olisihan sitä tietenkin voinut haastaa oikeuteen asiasta, mutta oikeuden käynnit ovat aina niin raskaita ja kalliita prosesseja, että täytyi tyytyä siihen.
Ja pitkällisellä nurmiviljelyllä ja kitkemisellä siitä hukkakaurasta päästiinkin eroon ja nyt ei olla enään moneen vuoteen oltu hukkakaura rekisterissä.
Onko muuten hallinnolla jotain hukkakaura tarkkailijoita palkkalistoilla? Tänä kesänä nimittäin joku nainen kiikaroi kaurapeltomme laidalla ja käväsin kysymässä, että bongaileeko lintuja, niin sanoi vain katselevansa näkyykö hukkakauraa.
-
Onko muuten hallinnolla jotain hukkakaura tarkkailijoita palkkalistoilla? Tänä kesänä nimittäin joku nainen kiikaroi kaurapeltomme laidalla ja käväsin kysymässä, että bongaileeko lintuja, niin sanoi vain katselevansa näkyykö hukkakauraa.
Kunnan maatalousviranomaiset pitävät rekisteriä hukkakauran saastuttamista lohkoista ja tekevät asiaan liittyviä tarkastuksia. Taustatukea vaikeimpiin tapauksiin saa Eviralta ja TE-keskuksen aseena on tukien evääminen ellei torjuntaa tehdä.
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/siemenet/hukkakaura/hukkakauran_torjunta/
Itsekseen hipsivistä kiikaroitsijoista sen verran, että ollessani kunnan maatalousvirkamies (silloin kun vehnästä maksettiin 2,4 mk/kilo) tein tarkastuksia. Ensimmäisenä vuotena sovin käynneistä viljelijöiden kanssa, jotka usen olivat mukana tarkastuksella. Tahti oli hyvin pienten etäisyyksien kunnassa neljä taloa päivässä. Seuraavina vuosina kuljin itsekseni tahtiin 14 tilaa/päivä kun pellot olivat tuttuja, ei mennyt aikaa rupatteluun eikä tarvinnut kytätä so*****ja kellonaikoja.
Meidän kaupungissa viranomaiset ovat aktiivisia hk-asioissa. No, syytä ollakin kun Suomen synkintä aluetta.
Tänä kesänä olen ottanut maanäytteitä:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/Kes%E4ll%E4%20kairataan%20n%E4ytteit%E4%20peltomaista
Emme etsineet viljelijöitä kun nimiä ei ollut edes tiedossa, pelkät kartat. Toki kävimme jutulla jos ihan talon lähellä käytiin. Aikaa meni jutellen moninverroin.
-
Enemmän pitäisi valvoa siemenviljelytilojen hukkakauratilannetta. Valvojia lisää ja valvojat samalla periaatteella kuin EU-tukitarkastuksetkin eli toiselta alueelta.
Mun mielestäni 0 toleranssi on ainoa vaihtoehto, koska mitenkään muuten tilanne ei pysy hallinnassa. Sertifioidun siemenen mukana tuleva hukkakaura kasvaisi tasaisen varmasti. Sitten jokaisella on ainakin samalla kylällä joku sellainen naapuri, joka ei välitä pätkääkään hukkiksesta sen jälkeen kun nollatoleranssia ei ole.
Semmoinen väite, että hukkakauran kanssa pitäisi pystyä elämään, on kaunis tavoite, mutta siihen se jää. Suomi on monessa asiassa joko tai maa. Sillain on hukkiksenkin kanssa.
-
Keskon pikanurmiseoksessa oli melkoisesti kaksitahoista ohraa. Varmaan tulee kiloja helposti, ku pistää halpaa ohraa joukkoon...
-
Eli tavoitteesi on, että jatkossa ei ole saatavilla hukkakauratonta siementä? Vai miten kuvittelet sitä viljeltävän, jos siemenviljelylohkojen naapurit elävät hukkakauran kanssa? Meillä siemenviljely loppui osaltaan naapurin takia, joka vähät välittää hukkakaurasta.
Tarkoitin, että hukkauran kanssa pitää osata elää niin, ettei se pääse leviämään. Eli kun ei jaksa enää kitkeä, niin laittaa nurmelle tai ruiskuttaa. Niinhän laki nytkin menee ja se on ok.
Mutta siemenviljelyn nollatoleranssi on mielestäni se ongelma. Eihän nytkään ole saatavilla varmasti hukkakauratonta siementä, tai ainakaan siihen ei voi luottaa. Nykysysteemi ei juurikaan motivoi siemenviljelijää (tai tarkastajiakaan) löytämään niitä ensimmäisiä pellolle ilmaantuneita hukkakauroja, koska palkintona on hukkakaurarekisteriin pääsy ja siemenviljelyn loppu.
Jos hukkakaura leviää nykytahtia, oikeasti hukkakaurattomat siemenviljelyslohkot käyvät kovin harvinaisiksi. Sen sijaan ne lohkot, joista hukkakaura on kitketty, eikä rekisteriin ole ilmoitettu, jäävät siementuotantoon. Hukkakauraton siemen muuttuu jossain vaiheessa niin kalliiksi, että sitä ei kannata ostaa. Yksi ratkaisu voisi olla kehittää sertifioidun siemenen lajittelutekniikkaa niin, että hukkakaurat löytyisivät esim. värin perusteella. Silloin voisi olla varma ostosiemenen hukkakaurattomuudesta, ja siitä kannattaisi maksaakin, kun sitä käyttäisi oman siemenen tuotantoon.
Jotain nykysysteemistä kertoo se, että siemenen myyjät ovat periaatteessa vastuussa siemenen hukkakaurattomuudesta, mutta käytännössä he eivät lehtitiedon mukaan ole vastuutaan kantaneet yhdessäkään tapauksessa. Aina on voitu todistaa siemenerä hukkakaurattomaksi, kun on tarpeeksi kauan tutkittu. Siis viljelijä vastaa hukkakauran torjuntakustannuksista kylvi sitten naapurilta ostettua rehuviljaa taikka sertfioitua siementä. Naapurilta ostettu rehuvilja on tosin parempi vaihtoehto, koska sen hukkakaurattomuuden voi omin silmin edellisenä kesänä todeta.
-
Naapurilta ostettu rehuvilja on tosin parempi vaihtoehto, koska sen hukkakaurattomuuden voi omin silmin edellisenä kesänä todeta.
***Noniin. MATTI. Annas tähän hiukka myyntipuhetta...
-
Nii-i. Kyllä melkein naapurilta ennemmin ostaisi siemenviljat, koska tiedän monta sellaista viljelijää joilla on vielä moraalia pitää peltonsa kunnossa. Jos kerran koitetaan lanseerata lähiruokakäsitettä, niin kyllä pitäisi olla olemassa myös lähisiemen käsite.
-
Siemenviljan mukana se avenafatuna suomeen alunperin saatiinkin... >:(
-
Taas tätä samaa jauhantaa.
Suomessa sertifioitua ei kannata ostaa kuin lajiketta vaihtaessa. Silloinkin vain jos ei harmaata löydy.
Siemenviljelijät kyllä kiertää peltojaan ahkerasti hukkakauraa etsien, mutta olen aivan varma, että hukkakauraa ei pelkällä kitkennällä helposti pois saa, joten niitä voi löytyä sertifioidusta yhtälailla kuin naapurin siemenestä.
Yleensä siemen kannattaa kuitenkin ostaa hyvin tuntemaltaan tutulta joka viljelee peltojaan huolellisesti.
Tarkastajat ovat yleensä samankylän kavereita jotka ovat muutenkin tekemisissä siementen tuottajien kanssa myös taloudellisessa mielessä.
Joten se siitä hukkakaurattomuudesta.
-
No niin,nyt kun pellot tuli tarkastettua noin kahdennenkymmenen kerran niin on varmaan sopiva aika ottaa osaa keskusteluun.
En väitä etteikö hukkakaura sertifioidussa siemenessä ole mahdollinen mutta en henkilökohtaisesti usko mihinkään viljelyekspertin mainitsemaan sertifioidun siemenen tuomaan hukkakaurainvaasioon,se että hukkakauraa on siemenessä todella paljon ei ole mahdollista jollei pakkaamolla ole joku joka haluaa tosissaan sabotoida siemenerän.Siemenliikkeet ovat viime vuosina hakeneet aktiivisesti uusia siementuottajia ja on mahdollista että joku lakoontunut paikka jää tutkimatta ja hukkakaurattomia paikkoja löytynee lähinnä täältä nurmenviljelyalueelta esim.entisistä maidontuottajista.
Väitän edelleen että on turvallisempaa ostaa sertifioitua siementä jonka tuotanto on kuitenkin erittäin tarkkaan valvottua(ainakin meillä kävellään kaikki ajourat) kuin naapurilta jonka peltoja tuskin kukaan on sen tarkemmin tarkastanut.
Meidän siemenviljelijäyhdistyksen pj.käytti joitakin vuosia sitten "lähisiemen" termiä maatilapakkaamoiden tuottamasta siemenestä joka viljellään täällä maakunnassa puhtailla alueilla ja markkinoidaan siihen lähiympäristöön ja jonka kasvua voi tarkkailla vaikka koko kasvukauden ajan.
Hukkakauran nollatoleranssi tulisi säilyttää koska Suomessa on vieläkin täysin HK:sta vapaita peltoja joita ei kyllä kannattaisi saastuttaa ainakaan millään "naapurisiemenellä"
Ainakin vanhemmat siemenen tuottajat ovat todella ammattitaitoista porukkaa joihin kyllä voi luottaa ja luulen että siemenen kasvua voisi käydä katsomassa jo kesällä ketä kiinnostaa ja ainakin meillä saa lisäksi ilmaiset kahvit jos saattuu olemaan vähänkään aikaa.
t:Matti
www.jyvajemmari.fi
-
Noihin siemensäkkeihin pitäisi saada siemenerän tuottaneen viljelijän nimi ja yhteystiedot. Eli lisää läpinäkyvyyttä tuotantoon. Mun mielestäni tämä olisi etenkin pienten pakkaamoiden etu. Joku agri ei taatusti lähtisi tähän. Silloin kun tietäisi, että viljelijä vastaa omalla maineellaan tuottamastaan tavarasta, niin kyllä se ainakin allekirjoittaneen luottamusta kohentaisi merkittävästi. Esimerkiksi meirän vanhaisäntä ei ostanut siemeniä koskaan muualta kuin agrista, koska pienten pakkaamojen hommat on sitä sun tätä ja niistä ei tiedä yhtään kuinka se homma toimii. Ja meillä kun oli tämmöinen kanta otettu, niin se oli sitten siinä. Jep :D
-
Siemensäkissähän on pakkaajan nimi ja paikkakunta.Nimenomaan pakkaaja on vastuussa myymästään tavarasta vaikka esim.hukkakaurassa syy on viljelijässä ja viljelystarkastuksessa.Suomessa toimii vähän toistasataa maatilapakkaamoa (Peltosiemen,tilasiemen ja muutama villi toimija)tunnen kaikki heidät ja ainakin 98-prosenttisesti heillä on äärimmäinen kunnianhimo nimenomaan laadun suhteen ja pellot enimmäkseen siinä silmien alla.
Vahinkoja kyllä sattuu heillekkin mutta luulen että jos joku satunnaisesti ostaa sertifioitua siementä ja juuri silloin huomaa että pellot ovatkin hukkakauran saastuttamat niin ainakin minä luulen että muitakin vaihtoehtoja on.
Olen esittänyt että rojaltimaksut perittäisiin samalla lailla kuin TOS-maksut.Jos tämä toteutuu niin siemenen hinta alenee n.40e/tn ja on sen jälkeen erittäin kilpailukykyinen sekä hinnaltaan että laadultaan näihin TOS-ja naapurisiemeniin verrattuna.Väitän että nytkin suurin osa kylvää kalliimmalla siemenelllä kuin sertifioitu siemen on.Kysymys on vain siitä että lasketaan omalle työlle palkkaa ja mitä muuta voi sillä aikaa tehdä.
Esim. siitä että jotain siemenerää säilytetään erillään muista,tai kuivataan pienemmällä lämmöllä ym.
Tai minkä verran esim.muutamana päivänä vuodessa tarvittava lajittelija vie tilaa,ainakaan meillä se ei ole ilmaista.
Varsinkin peittaaminen on kallista,epävarmaa ja *****maista touhua verrattuna valmiina ostettuun.Korostan sanaa kallista.
Joka tapauksessa nykyaikaa muussakin yrityselämässä on se että keskitytään olennaiseen toimintaan ja ulkoistetaan kaikki mikä ei tuota tulosta(eikös se nimenomaan ole se ainut tavoite mikä jää viivan alle)
Oli miten oli niin eihän päästetä hukkakauraa leviämään siemenen eikä minkään muun mukana sillä jos siitä lipsutaan niin ainakin isommilla aloilla kesälomat jää pitämättä.
-
No niin,nyt kun pellot tuli tarkastettua noin kahdennenkymmenen kerran
***Pitää sitä hukkakauraa olla pirusti kun vaatii noin monta tarkistusta. :D
***Tuo 40€/tn hinnan alennus on kyllä tervetullut. Ei sit jääkään enää kuin 560€/tn hintaa siemenelle.
-
Kyllä sen neljäkymppiä joutuu maksamaan joka tapauksessa,nyt se vain kuormittaa sertifioidun siemenen hintaa.
Lienet epätoivottu asiakas kauppiaallesi jos sinulle tarjotaan siemeniä tuollaiseen hintaan.Kahtena keväänä siemenen hinta on ollut korkea viljan hintapiikin ja lievän puutteen takia mutta silti jossain kolmenpuolensadan kieppeillä.
Siemenen hinta putoaa todennäköisesti jonkun verran ja jos tuo 40e toteutuu niin suurempi siemenen tuotantovolyymi tuonee kustannuksia alas ja siemen on näin ollen entistä edullisempaa kun käyttöaste saadaan sataan prosenttiin.
-
Tietysti pakkaaja on vastuussa myymästään siemenestä, mutta alan ja varsinkin pienten pakkaamoiden edun mukaista olisi, että läpinäkyvyys olisi parempi. Kannatan muutenkin ajattelutapaa, että kaupan hyllyltä pitäisi olla suora näkyvyys sille tilalle jossa tuote on valmistettu. Pakkaamotoiminnassa tämä olisi vielä helppo järjestää verrattuna esim. Valion maitoihin. Viimeksi mainitun kohdalla homma on tietysti yliampuva.
En nyt pääse äkkiä kiinni tuosta 40e rojaltimaksusta. Siemenestä tulisi 40e edullisempaa, mutta viljelijä joutuisi maksamaan jonkinlaisena maksuna sen 40e. Kuulostaa taas pakkomaksulta.
Lajitteleminen, peittaaminen jne. tyhmää ja ikävää työtä. Toistaiseksi siitä saa kuitenkin aika hyvän palkan itselleen vaikka kuinka laskisi siihen työt ja tarvikkeet mukaan.
Alkuperäiseen hukkiskysymykseen palatakseni. Minä en voi kuvitella siirtyväni täysin sertifioidun siemenen varaan nykyisillä ehdoilla. Aika kovan riskin siinä ottaa, kun ei tiedä mitä kaikkea siemenen mukana tulee. Pidän nykyistä käytäntöä parempana, jossa otetaan uusi siemen viljelyyn keittiön lasin alla ja jos lajike täyttää kriteerit, otetaan se laajemmin viljelyyn. Myönnän, että mulla on aika kummia ajatuksia, mutta minä oonkin isäntä tällä tilalla :D
-
Kyllä maatilapakkaamoilla näkyvyys on riittävä,kysymys on enempi asiakkaan aktiivisuudesta.Kuten sanoin meillä saa vielä kahvit kaupan päälle jos vaivautuu käymään.
Se noin 40e on korvaus kasvinjalostajalle heidän tekemästä työstä joka vain kerättäisiin eri lailla.Maksamaan se joudutaan joka tapauksessa.
Lajitteleminen ja peittaaminen on ihan normaalia työtä,kysymys on vain siitä että erikoistutaan johonkin.En minäkään viljele esim.mansikkaa ja perunaa vaan ostan ne ja pääsen näpertelystä eroon.
Samoin ulkoistan kaikki muutkin työt jotka joku toinen tekee paremmin kuin itse teen.
Meillä ollaan oltu kaksikymmentä vuotta sertifioidun siemenen varassa ja mikään muu ei koskaan tule kysymykseenkään
-
Tuohon alkuperäiseen viestiin kommentoisin vielä sen että siemenviljelyksiä hylätään muista syistä todella vähän.Kyse ei ole siitä että hukkakauran takia hylkyjä tulee runsaasti.On vain hyvä että HK.löytyy jos sitä on.
Siemenviljelijät osaavat kyllä huolehtia muut asiat kuten esikasvit,kantasiemenen siemenluokka ja suojaetäisyydet.
Olen itsekkin joskus 90-luvun alussa todennut hukkakauran saastuttaman pellon(ei onneksi omalla pellolla) jossa syy oli sen ajan kauppasiemenessä.
HK:ta oli ehkä 7-8 yksilöä hajallaan kaurapellossa.Kyse oli yksilöistä eikä pesäkkeistä(jos on pesäke niin saastunta on tapahtunut ehkä pari vuotta aiemmin,parin kynnön jälkeen nousee uudestaan pintaan)
Isäntä huolellisena miehenä oli hävittänyt säkit ja kauppiaalla ei ollut kirjanpitoa joten siemenerä jäi selvittämättä.
Tänä päivänä sekä pakkaaja että kauppias joutuvat pitämään tarkan siemenkirjanpidon.