Verotukien karsinta toisi isot säästöt. Kuten maatalouden poistojen pienentäminen, energiaverojen huojennukset, maa- ja metsätalousmaan saattaminen kiinteistöveron piiriin.

http://www.hs.fi/paivanlehti/03052015/a1430536488193
http://vm.fi/documents/10623/1371774/Menokartoitus_29042015/99d4e164-2ed6-4f52-93ec-99f6a4d78e06?version=1.0

12 Verotuet
Seuraavassa esitetään menokartoitushankkeeseen
valitut verotuet. Mukaan tarkasteluun
on otettu yli 50 milj. euron veromenetyksen
aiheuttavat verotuet. Mukana tarkastelussa
on myös joitakin sellaisia verotukia,
joiden arvoa ei ole voitu laskea, mutta joiden
raportointia menokartoitushankkeen yhteydessä
pidetään hyödyllisenä.
Katso huomioita verotukien määrittelystä ja
laskennasta105
.
Useaan toiminta-alueeseen kohdistuvat
verotukikokonaisuudet
Arvonlisäverotuksen alennetut verokannat
Arvonlisäverotuksen alennetuilla verokannoilla
on muun muassa elinkeinopoliittisia tavoitteita
(ruoan ja ravintolaruoan alennetut
arvonlisäverokannat), kulttuuripoliittisia tavoitteita
(kirjat, kulttuuritapahtumat, sanomalehdet),
sekä liikenne- ja sosiaalipoliittisia
tavoitteita (henkilökuljetukset, lääkkeet).
Alennetuilla arvonlisäverokannoilla pyritään
tukemaan haluttuja hyödykkeitä alentamalla
niiden markkinahintaa ja näin ollen tarjoten
paitsi kannustin näiden hyödykkeiden kuluttamiseen
myös niiden tuottamiseen. Arvonlisäverotuksessa
normiksi on katsottu yleinen
verokanta (24 % v. 2015), ja verotueksi yleisen
verokannan ja alennetun verokannan erotus.
Alennetuista verokannoista aiheutuvan
verotuen yhteismäärä on 2 711 milj. euroa
vuositasolla 2015.
Arvonlisäverotuksen alennetut verokannat106
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
poistojärjestelmään sisältyvän verotuen tavoitteena
on yritysten ja maatilojen kannustaminen
investointeihin ja kasvuun. Verotukea
aiheuttavat säännökset sallivat hankintamenon
vähentämisen etupainotteisesti ja
poistojen tekemisen yhtenä eränä menojäännöksestä,
minkä johdosta kyseessä on verotuki
siltä osin kuin verotuksen poistot ylittävät
teknistaloudellisen kulumisen mukaiset
poistot. Verotukea muodostuu myös siitä, että
irtaimen käyttöomaisuuden luovutushintoja
ei lueta verotuksessa suoraan tuloksi, vaan
ne tuloutetaan epäsuorasti vähentämällä ne
menojäännöksestä. Irtaimen käyttöomaisuuden
hankintamenon poistojärjestelmään sisältyvän
verotuen yhteismääräksi arvioidaan
679 milj. euroa vuositasolla 2015.
105http://verkkojulkaisut.vm.fi/wp-content/uploads/2015/04/LIITE-Verotuet_160415_valmis.pdf
106http://verkkojulkaisut.vm.fi/wp-content/uploads/2015/04/Arvonlisaverotuksen-alennetut-verokannat-
12.1.pdf
50
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen107
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alennettu
sähköverokanta; Konesalien
alempi sähköverokanta; Maatalouden
energiaveron palautus; Energiaintensiivisten
yritysten veronpalautus
Verotukien tavoitteena on vientiteollisuuden
sekä kotimaisten tuottajien kansainvälisen
kilpailukyvyn ylläpitäminen. Sähköveron osalta
normiksi on katsottu ylempi verokannoista,
ja verotueksi näiden kahden sähköverokannan
erotus. Energiaintensiivisten yritysten
veronpalautus sekä maatalouden energiaveron
palautus ovat molemmat katsottu kokonaisuudessaan
verotueksi. Verotukien yhteismääräksi
arvioidaan 865 milj. euroa vuositasolla
2015.
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alennettu
sähköverokanta108
Teollisuuden ja elinkeinojen verotuet
Voitonjaon verotuet
Voitonjaon verotukien tavoitteina ovat osinkoon
kohdistuvan kaksinkertaisen verotuksen
huojentaminen osakastasolla; investointeihin,
yrittäjyyteen ja oman pääoman kasvattamiseen
kannustaminen; vieraan pääoman rahoituksen
saannin edellytysten parantaminen;
sekä yhtiömuotojen välisestä veroneutraliteetista
huolehtiminen. Voitonjaon verotuet aiheutuvat
tietyistä luonnollisen henkilön listaamattomasta
yhtiöstä saaman osingon verotuksessa,
elinkeinoyhtymän verotuksessa ja
verotusyhtymän verotuksessa sovellettavista,
voitonjaon verotuksen perusrakenteesta poikkeavista
säännöksistä. Säännöksiin sisältyvän
verotuen yhteismääräksi arvioidaan 550 milj.
euroa vuositasolla 2015.
Voitonjaon verotuet109
Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden
luovutusvoiton verovapaus ja
luovutustappion vähennyskelvottomuus
Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden
luovutusvoiton verovapauden ja luovutustappion
vähennyskelvottomuuden tavoitteina
ovat verojärjestelmän kilpailukyvyn turvaaminen
suurille kansainvälisesti toimiville yrityksille,
veroharmonisointi EU-maiden kanssa
sekä ketjuverotuksen estäminen. Verovapaus
poikkeaa pääsäännöstä, jonka mukaan luovutusvoitot
ovat veronalaista tuloa (ja symmetrisesti
luovutustappiot vähennyskelpoista menoa),
ja aiheuttaa tämän takia verotukea. Verotuen
suuruudeksi arvioidaan 359 milj. euroa
vuositasolla 2015.
Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden
luovutusvoiton verovapaus ja luovutustappion
vähennyskelvottomuus110
51
Koulutusvähennys
Koulutusvähennys on työntekijöiden koulutukseen
perustuva lisävähennys, jonka työnantaja
saa tehdä elinkeinoverotuksessa tai
maatalouden verotuksessa. Lisävähennyksen
tavoitteena on kannustaa työnantajaa lisää-
mään työntekijöiden koulutuksen määrää.
Verotuen määräksi arvioidaan 59 milj. euroa
vuonna 2015.
Koulutusvähennys111
Listattujen arvopaperien luovutuksen
varainsiirtoverovapaus
Varainsiirtoverovapauden alkuperäisenä tavoitteena
oli tukea kotimaisten yritysten pää-
omanhankintaa. Verotuen määräksi arvioidaan
2 000 milj. euroa vuositasolla 2015 (karkea
arvio).
Listattujen arvopaperien luovutuksen varainsiirtoverovapaus112
Maa- ja metsätalouden verotuet
Maa- ja metsätalouden verotukia on menokartoituksessa
mukana 3 kappaletta. Ne sisältyvät
usean toiminta-alueen verotukia sisältyviin
kokonaisuuksiin.
• Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen MVL 8 § 4 (Irtaimen
käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen)
• Tuotannolliset korotetut poistot
(30.11.2012/699/2012) ja niiden jatko
2015–2016 (Irtaimen käyttöomaisuuden
hankintamenon jaksottaminen)
Maatalouden energiaveron palautus, L
603/2006, 4 § (Teollisuuden ja kasvihuoneiden
alennettu sähköverokanta (veroluokka
II) L1260/1996, 2 § 6k ja 4 §; Konesalien
alempi sähköverokanta (veroluokka II)
L 1260/1996, 2 § 22k ja 4 §; Maatalouden
energiaveron palautus, L 603/2006, 4 §;
Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus,
L 1260/1996 8a § 1 mom.).
Liikenteen verotuet
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
Matkakuluvähennyksen tarkoituksena on
työntekijöiden liikkuvuutta tukemalla edistää
työn tarjontaa ja työllisyyttä. Työsuhdematkalipun
tavoitteena on kannustaa oman
auton käyttäjiä siirtymään julkisen liikenteen
käyttäjiksi. Työsuhdematkalippu on asunnon
ja työpaikan välisiin matkakustannuksiin liittyvä
luontoisetu, josta säädetään tuloverolain
64 §:n 2 momentissa. Verotukiselvityksessä
matkakuluvähennystä ei katsota verotueksi,
vaan sen katsotaan kuuluvan luonnollisiin
vähennyksiin. Matkakuluvähennyksestä
aiheutuvan veromenetyksen suuruudeksi arvioidaan
600 milj. euroa vuositasolla 2015.
Työsuhdematkalipulle ei pystytä esittämään
arviota. Kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä
hallitus päätti, että käynnistetään valmistelu
työmatkavähennyksen rakenteen uudistamiseksi
siten, että vähennys perustuisi
jatkossa asunnon ja työpaikan väliseen etäisyyteen.
Rakenteen uudistamisen yhteydessä
vähennyksen määrää supistettaisiin edelleen.
Uudistuksesta on vireillä tutkimushanke Suomen
ympäristökeskuksessa, joka arvioi kilo-
metripohjaisen mallin vaikutuksia.
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset113
Dieselin normia alempi verokanta ja
henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron
käyttövoimavero
Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden
valmisteverotus on säädetty alemmaksi
kuin liikenteen polttonesteiden verorakenne
edellyttää ja siten niille katsotaan syntyväksi
verotukea. Verotuen kompensoimiseksi
dieselkäyttöisiltä henkilö- ja pakettiautoilta
kannetaan ajoneuvoveron käyttövoimaveroa,
jolloin niille ei katsota syntyväksi verotukea.
Alemmasta verokannasta aiheutuvan verotuen
suuruudeksi arvioidaan 736 milj. euroa.
Ajoneuvoveron käyttövoimaverosta aiheutuvan
verosanktion suuruudeksi arvioidaan 274
milj. euroa.
Dieselin normia alempi verokanta ja henkilö-
ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttö-
voimavero114
Työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen
normia alempi verokanta
Verotuen tavoitteena on tukea paljon työkoneita
hyödyntäviä aloja, kuten tietöitä, rakentamista
ja maatalous- ja metsätyötä pienentämällä
työkoneiden käyttökustannuksia. Verotueksi
on määritelty työkoneiden polttoaineiden
verotaso verrattuna liikenteen polttonesteiden
verotasoon. Verotuen määräksi arvioidaan
509 milj. euroa vuositasolla 2015.
Työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen
normia alempi verokanta115
Asumisen ja ympäristön verotuet
Asuntolainan korkovähennys
Asuntolainan korkovähennys on omistusasumisen
verotuki. Asuntolainan koroista 65 %
(v. 2015) on vähennyskelpoista, kun velka
kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä
vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.
Verotuen määräksi arvioidaan
390 milj. euroa vuositasolla 2015. Asuntolainan
korkovähennystä vähennetään asteittain
65 %:sta 50 %:iin vuosina 2016–2018.
Asuntolainan korkovähennys116
Omasta asunnosta saadun myyntivoiton
verottomuus
Omasta asunnosta saadun myyntivoiton verottomuuden
tavoitteena on tukea omistusasumista
ja estää asunnon vaihtamiseen liittyvää
lukkiutumisvaikutusta. Omasta asunnosta
saatu myyntivoitto on verotonta, mikäli
verovelvollinen on asunut asunnossa vähintään
kaksi vuotta. Verotuen määräksi arvioidaan
1 300 milj. euroa vuositasolla 2015.
53
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus
ja korotettu alijäämähyvitys
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden
sekä korotetun alijäämähyvityksen tavoitteena
on tukea nuorten ensiasunnon
hankkijoiden asunnonhankintaa. Niistä aiheutuvan
verotuen yhteismääräksi arvioidaan
105 milj. euroa vuositasolla 2015.
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus
sekä korotettu alijäämähyvitys118
Vakituisten asuinrakennusten alennettu
kiinteistöveroprosentti
Veroprosenttien eriyttäminen antaa kunnille
mahdollisuuden kerryttää verotuloja kasvattamatta
samalla liiallisesti asumiskustannuksia.
Verotukea aiheutuu yleistä kiinteistöveroprosenttia
alemmasta prosentista. Verotuen
suuruudeksi arvioidaan 120 milj. euroa vuositasolla
2015.
Vakituisten asuinrakennusten alennettu kiinteistöveroprosentti119
Maa- ja metsätalousmaan verovapaus
kiinteistöverotuksessa
Verovapaus perustuu kiinteistöverolakia sää-
dettäessä tehtyyn poliittiseen päätökseen.
Kiinteistöverolla korvatuista veroista maa- ja
metsätalousmaahan kohdistui vain manttaalimaksu.
Maa- ja metsätalousmaan verovapaus
on ainoa merkittävä poikkeus muutoin
laajaan veropohjaan perustuvassa kiinteistö-
verotuksessa. Verotuen määrää ei ole pystytty
arvioimaan.
Opetuksen, tieteen ja kulttuurin verotuet
Stipendien ja vastaavien verovapaus
Stipendien ja vastaavien verovapauden tavoitteena
on kulttuuri- ja urheilutoiminnan
tukeminen. Tämä poikkeaa verotuksen normista,
jonka mukaan saatu tulo on lähtökohtaisesti
veronalaista. Stipendien ja vastaavien
verovapaudesta aiheutuvan verotuen yhteismääräksi
arvioidaan 55 milj. euroa.
Stipendien ja vastaavien verovapaus121
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden tavoitteena
on tukea yleishyödyllisten yhteisöjen
toimintaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen
verovapaus poikkeaa verotuksen normista,
jonka mukaan saatu tulo on lähtökohtaisesti
veronalaista. Verotuen määrälle ei pystytä
esittämään arviota.
54
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus122
Terveydenhuollon verotuet
Terveydenhuollon verotukia on menokartoituksessa
mukana yksi kappale, Lääkkeiden
alennettu ALV-kanta (10%). Verotuki sisältyy
arvonlisäverotuksen alennettujen verokantojen
verotukikokonaisuuteen.
Ks. myös Sairausvakuutukset osana terveydenhuoltoa123
Sosiaaliturvan verotuet
Pakolliset vakuutusmaksut
Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaasta
ansiotulostaan lakisääteinen työntekijän
eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu
ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä
omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta
suorittamansa maksut. Yllä mainittujen
maksujen ei katsota olevan normin mukaisia
tulonhankkimisesta aiheutuvia menoja,
joten niiden vähennyskelpoisuudesta aiheutuu
verotukea. Verotuen määräksi arvioidaan
2 500 milj. euroa vuositasolla 2015.
Pakolliset vakuutusmaksut124
Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten
ja pitkäaikaissäästämissopimuksen
maksujen vähennyskelpoisuus
Järjestelmän tavoitteena on tarjota keino
täydentää lakisääteistä eläketurvaa vapaaehtoisin
järjestelyin siten, että se ei kuitenkaan
kannusta ennenaikaiseen eläköitymiseen.
Maksut eivät ole verotuksen normin
mukaista tulonhankkimisesta aiheutuvaa menoa,
minkä takia niiden vähennyskelpoisuudesta
aiheutuu verotukea. Verotuen määräksi
arvioidaan 116 milj. euroa vuositasolla 2015.
Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten
ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen
vähennyskelpoisuus125
Eräät verovapaat sosiaalietuudet
Tietyt sosiaalietuudet on säädetty verovapaiksi,
koska ne kuuluvat vähimmäisturvan
piiriin tai ovat elatusvelvollisuuteen perustuvia
kotitalouksien välisiä tulonsiirtoja. Etuuksien
verovapaus kuitenkin poikkeaa verotuksen
normista, jonka mukaan kotitalouksille
maksetut sosiaalietuudet ja toiselta kotitaloudelta
saatu tulo ovat veronalaista tuloa.
Verovapaista sosiaalietuuksista aiheutuvan
verotuen määräksi arvioidaan 870 milj.
euroa vuositasolla 2015.
55
Eläketulovähennys
Eläketulovähennykset ovat osa verojärjestelmän
rakennetta, jolla asetetaan eläketulon
veroastetta sekä progressiota ja määritetään
samalla eläkkeensaajalle käteen jäävän eläketulon
määrää. Verotuen määräksi arvioidaan
1 805 milj. euroa vuositasolla 2015.
Eläketulovähennys127
Lapsilisien verovapaus
Lapsilisien tarkoituksena on perhekustannusten
tasaaminen lapsiperheiden ja lapsettomien
perheiden välillä, eli lapsista aiheutuvien
lisäkustannusten kattaminen. Lapsilisien
verovapaus poikkeaa henkilöverotuksen yleisperiaatteesta,
jonka mukaan kotitalouksille
maksetut sosiaalietuudet ovat veronalaista
tuloa. Verotuen määräksi arvioidaan 570 milj.
euroa vuositasolla 2015.
Lapsilisien verovapaus128
Lapsivähennys
Määräaikaisen lapsivähennyksen (2015–
2017) tavoitteena on lapsilisien leikkauksen
kompensointi pieni- ja keskituloisille lapsiperheille
verojärjestelmän kautta. Lapsivähennys
vähennetään siirtymäkauden ajan sellaisen
verovelvollisen verosta, jolla on verovuoden
päättyessä huollettavanaan alaikäinen lapsi.
Koska kyse on valtion lapsiperheille suunnattujen
määrärahojen leikkaamisen kompensoinnista
verojärjestelmän muutoksella,
lapsivähennys aiheuttaa verotukea. Verotuen
määräksi arvioidaan 70 milj. euroa vuositasolla
2015.
Lapsivähennys129
Muut verotuet (ei ryhmiteltävissä toiminta-alueisiin)
Työtulovähennys ja ansiotulovähennys
Valtionverotuksen työtulovähennyksen ja
kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
tarkoituksena on työllisyyden tukeminen työn
tarjontaa lisäämällä. Samalla ne ovat osa
verojärjestelmän rakennetta, jolla säädetään
työn verotuksen tasoa ja progressiota. Vä-
hennyksistä aiheutuvan verotuen yhteismää-
räksi arvioidaan 3 560 milj. euroa vuositasolla
2015.
Työtulovähennys ja ansiotulovähennys130
Työmarkkinajärjestöjen jäsen- ja kassamaksut
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut.
Maksut eivät ole verotuksen
normin mukaista tulonhankkimisesta
aiheutuvaa menoa, minkä takia niiden vähennyskelpoisuudesta
aiheutuu verotukea. Verotuen
määräksi arvioidaan 280 milj. euroa vuositasolla
2015.
56
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen tavoitteena on työllisyyden
tukeminen ja harmaan talouden torjuminen.
Kotitalousvähennykseen oikeuttava
työkorvaus ei ole tulon hankkimisesta aiheutunutta
menoa, joten verojärjestelmän yleisperiaatteen
mukaisesti sen vähennyskelpoisuudesta
aiheutuu verotukea. Verotuen mää-
räksi arvioidaan 325 milj. euroa vuositasolla
2015.
Kotitalousvähennys132
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus
Huojennuksen tavoitteena on se, ettei verotuksella
aiheutettaisi esteitä yritys- tai
muun elinkeinotoiminnan jatkumiselle ja siihen
liittyvien työpaikkojen säilymiselle. Verotukea
aiheutuu sukupolvenvaihdoshuojennukseen
sisältyvästä varojen aliarvostamisesta
ja maksuaikahuojennuksesta. Lisäksi ns.
lahjanluonteisiin kauppoihin liittyy erityishuojennus.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksesta
aiheutuvan verotuen yhteismääräksi arvioidaan
117 milj. euroa vuositasolla 2015.

Niin, että polje, polje, kettingissä riittää reikiä...

Niin, että polje, polje, kettingissä riittää reikiä...

Uuh, ompas eroottinen vertaus, sulla.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 03.05.15 - klo:22:00

Niin, että polje, polje, kettingissä riittää reikiä...

Uuh, ompas eroottinen vertaus, sulla.

Eipä tuohon muuta osannut lisätä..

Onneks mulla on pari sota-aikaista kypärää tulevan mannasateen varalta 

onko ne saksanmallisia, vai jenkkienkö oli

Aika mielenkiintoisia päätelmiä joita jossain kirjoituspöydän takana tehdään verotuista ilman minkäänlaista logiikkaa. Esimerkiksi eläkevakuutus- sairauspäiväraha-ja työttömyysvakuutusmaksujen vähentäminen on ihan loogista koska kun niitä tuloutetaan niistä joutuu maksamaan verot.
Maatalouden poistojen etupainotteisuus voi tietysti jossain määrin vähentää veroja mutta en usko noin suureen vaikutukseen koska jossain vaiheessa ne kuitenkin tuloutuvat kun konetta vaihdetaan uuteen ja vanhasta saatu hyvitys pienentää menojäännöstä jolloin myös poisto pienenee. Maatalouden verotus perustuu kassaperiaatteeseen ja irtaimen hankinnassa tuskin saa niin pitkiä luoton maksuaikoja kuin kulumisen mukaan suoritettavat poistot edellyttäisivät. Käteisellä ostettaessa raha on heti pois kassasta ja poistot ovat silloin takapainotteisia.
Maatalouden energiaveropalautukset ovat käsittääkseni poistumassa? Ne ovat kuitenkin vähennyskelpoisia joten nettomäärä ei ole artikkelissa mainittu? Nythän ne tuloutetaan joten  niistä maksetaan tulovero. Maatalouden oikeus käyttää työkoneissa polttoöljyä on ihan linjassa sen kanssa että maataloutta muutenkin tuetaan kansallisilla ja EU-tuilla.
Ja olihan siellä menokartoituksessa mainittu kiinteistövero jonka vakituisen asunnon verotusta halutaan korottaa ja saada maa- ja metsätalousmaa sen piiriin. Mielestäni kyseinen vero pitäisi epäoikeudenmukaisena tasaverona poistaa kokonaan. Tilalle vaikka omaisuusvero. Kas kun ei ns. asuntotuloa mainittu selvityksessä. Vihreiden veropoliittisessa ohjelmassa esitetään kinteistöveron korottamista 4%:iin. Eli pääkaupunkiseudulla omakotitalon vero saattaisi olla tuhansia euroja. Nyt jo monella iäkkäällä pienieläkkeisellä rintamamiestalon omistajalla vaikeuksia maksaa kiinteistövero. Uuden talon rakentaneella asuntovelkaisella kyseessä lähinnä velkavero.
Ei myöskään ole oikeudenmukaista pienentää työn teosta aiheutuvien kulujen vähennyksiä kuten työmatkavähennys ja vastavuoroisesti korottaa kaikille palkka- ja ansiotulovähennyksiä. VM:n esittämä 17 centin työmatkakuluvähennys ylikompensoisi hyvien joukkoliikenneyhteyksien piirissä olevien työntekijöiden matkakuluja ja pienentäisi entisestäänkin  omalla autolla liikkuvien vähennyksiä. Mielestäni työmatkakuluvähennyksessä pitäisi siirtyä todellisten kulujen vähentämiseen. Nythän työsuhdeautoilijat ja muut yksityisautoilijat voivat vähentää työmatkansa joukkoliikennetaksojen mukaan jos käyttävät matkoihin henkilöautoa vaika heillä ei siihen ole vähennysperustetta. Tällä myös ohjattaisiin ihmisiä jotka pystyvät käyttämään julkisia myös käyttämään niitä. Pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen käyttäjien verovähennysoikeus ei ehkä ole perusteltua koska sitä tuetaan jo nyt verovaroilla 50% eli kompensaatio on jo käytetty. Mitään kuittirumbaaja ei tästä synny koska niitä ei nykyään enää lähetetä veroilmoituksen liitteenä vaan ne pitää vain säilyttää mahdollista tarkastus varten.

Verotukia on vissiin kaikki verot, jotka ovat alle 100% jostain.

Verotukia on vissiin kaikki verot, jotka ovat alle 100% jostain.

  Verotukia ovat poikkeukset verotuksessa. 

Maatalouden energiaveron palautus: EU kielsi sen jo.
Eu-jäsenyyden alussa  valtiovarainministeri Sauli Niinistö tarjosi maataloudelle mahdollisuutta siirtyä alempaan energiaveroluokkaan teollisuuden rinnalle (ei tarvitse EU:n lupaa), MTK torjui ja vaati uuden ha tuen VAIN C-alueelle!

MTK/kepu yritti paikata hölmöilyjään joka vuosi anottavalla palautuksella, mutta EU kielsi sen jo.

Maatalouden energiaveron palautus: EU kielsi sen jo.

Ja hyvä niin. Jos kuivaat öljyllä, et hakkeella tai lämmität kasvihuonetta öljyllä, et hakkeella, niin sinua silitetään myötäkarvaan. Pitäisi olla päinvastoin. Hyvä että loppuu.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 04.05.15 - klo:08:26

Maatalouden energiaveron palautus: EU kielsi sen jo.

Ja hyvä niin. Jos kuivaat öljyllä, et hakkeella tai lämmität kasvihuonetta öljyllä, et hakkeella, niin sinua silitetään myötäkarvaan. Pitäisi olla päinvastoin. Hyvä että loppuu.

Petri

  Verotukia on myös alhaisempi dieselpolttoaineen veroluokka. Samaa löpöä kaikki. Mitä järkee? 

Kysymys kuuluukin: Mitä järkeä on tuottaa julkisia palveluja, joita korotettujen verojen vuoksi veronmaksajalla ei ole varaa käyttää?

Vai meneekö suurin osa julkisesta rahasta koko julkisen sektorin pyörittämiseen? Tuntuu vähän siltä.

Jos Oy Suomi Ab:lla olisi kuvitteellinen kilpailija markkinoilla, kaikki palvelut toimisivat tehokkaammin, virkamiesportaat toimisivat tehokkaammin. Ihan vaan, koska kilpailu näin toteuttaisi  .

Maatalouden energiaveron palautus: EU kielsi sen jo.
Eu-jäsenyyden alussa  valtiovarainministeri Sauli Niinistö tarjosi maataloudelle mahdollisuutta siirtyä alempaan energiaveroluokkaan teollisuuden rinnalle (ei tarvitse EU:n lupaa), MTK torjui ja vaati uuden ha tuen VAIN C-alueelle!

MTK/kepu yritti paikata hölmöilyjään joka vuosi anottavalla palautuksella, mutta EU kielsi sen jo.

Ei EU ole mitään kieltänyt, kyllä tuo on sinipunan omia maatalousvihamielisiä päätöksiä.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 04.05.15 - klo:08:26

Maatalouden energiaveron palautus: EU kielsi sen jo.
Eu-jäsenyyden alussa  valtiovarainministeri Sauli Niinistö tarjosi maataloudelle mahdollisuutta siirtyä alempaan energiaveroluokkaan teollisuuden rinnalle (ei tarvitse EU:n lupaa), MTK torjui ja vaati uuden ha tuen VAIN C-alueelle!

MTK/kepu yritti paikata hölmöilyjään joka vuosi anottavalla palautuksella, mutta EU kielsi sen jo.

Ei EU ole mitään kieltänyt, kyllä tuo on sinipunan omia maatalousvihamielisiä päätöksiä.

Ei EU välttämättä mitään kielläkään. Mutta MTK:n ja C-alueen juonnittelu saa aikaan mitä erikoisempia ajatuksia.