mutta en ole kenenkään, koskaan kuullut kiittävän Jonnun 30-sarjan polttoainetaloutta.

Tiiä kertooko mitään, mutta viljanajossa ohojelmoitu 6920s ja vakio 6630 kulutti meleko pilikulleen saman verran / siirretty viljatonni. 20:llä kului vaan kuorman viennissä vähemmän aikaa =)

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 30.06.13 - klo:09:38

mutta en ole kenenkään, koskaan kuullut kiittävän Jonnun 30-sarjan polttoainetaloutta.

Tiiä kertooko mitään, mutta viljanajossa ohojelmoitu 6920s ja vakio 6630 kulutti meleko pilikulleen saman verran / siirretty viljatonni. 20:llä kului vaan kuorman viennissä vähemmän aikaa =)

Kun piristetyllä 6430AP:lla (about 150hp) olen tehnyt 12 tuntia lumitöitä urakkatahtia, se yleensä pyytää about 100l löpöä. Ei tuota pahana osaa pitää kun on hiukan eri olosuhde kuin hytittömällä massikalla lykkiessä

Kun koko ajan ottaa kaiken tehon irti pellolla (esim. savea kyntäessä) se on kyllä vähän tehoton juoppo.

Se lienee taloudellisuutta ajatellen tuon portaattoman paras ominaisuus, että se tietokoneaivo jaksaa säätää kulutuksen kannalta optimaalisen vaihteen vielä sen 12 tunnin työpäivän loppupuolellakin.

vaihtakaa sinne stanaan pienemmät polttoainekengät niin se teho nousee

Näillä uusilla SCR-moottoreilla aletaan päästä samaan kulutukseen g/kWh kuin 90-luvun "saastuttajilla". Tämä koskee siis vain moottoria. Kokonaiskulutukseen ha tai tuntia kohden vaikuttaa traktori ja työkone kokonaisuutena.

Voimansiirron häviöt, lisääntyvä hydrauliikka, ilmastointi, päästörajojen takia yli-iso jäähdytystarve, enempi työvaloja jne jne haukkaavat ison osan moottorilta lähtevästä tehosta. Voimansiirtoon liittyvät portaattomuus (hydrostatiikka), monilevypakkojen laahaus, ajonopeuden kasvu viiteenkymppiin (jarrujen laahausvastus kasvaa), isot hydraulitehot vaativat tehokkaan jäähdytyksen esimerkkeinä.

Sopivan kokoinen työkone traktoriin voi vaikuttaa kulutukseen paljonkin. Liian pieni kone voi olla hiukan säädöiltän metsässä, mutta se ei tunnu kuin kukkarossa. Taas liian iso kone voi lisätä luistoa tai johtaa siihen että vedetään epätaloudellisella kierrosalueella.

Liika paino kuluttaa turhaan ja liian pieni paino samoin.

Ajotyyli ja koneiden optimointi vaikuttaa lopputulokseen. Ensin tietysti pitäisi löytää sopivat koneet.

Näillä uusilla SCR-moottoreilla aletaan päästä samaan kulutukseen g/kWh kuin 90-luvun "saastuttajilla". Tämä koskee siis vain moottoria. Kokonaiskulutukseen ha tai tuntia kohden vaikuttaa traktori ja työkone kokonaisuutena.

Voimansiirron häviöt, lisääntyvä hydrauliikka, ilmastointi, päästörajojen takia yli-iso jäähdytystarve, enempi työvaloja jne jne haukkaavat ison osan moottorilta lähtevästä tehosta. Voimansiirtoon liittyvät portaattomuus (hydrostatiikka), monilevypakkojen laahaus, ajonopeuden kasvu viiteenkymppiin (jarrujen laahausvastus kasvaa), isot hydraulitehot vaativat tehokkaan jäähdytyksen esimerkkeinä.

Sopivan kokoinen työkone traktoriin voi vaikuttaa kulutukseen paljonkin. Liian pieni kone voi olla hiukan säädöiltän metsässä, mutta se ei tunnu kuin kukkarossa. Taas liian iso kone voi lisätä luistoa tai johtaa siihen että vedetään epätaloudellisella kierrosalueella.

Liika paino kuluttaa turhaan ja liian pieni paino samoin.

Ajotyyli ja koneiden optimointi vaikuttaa lopputulokseen. Ensin tietysti pitäisi löytää sopivat koneet.

aliasnimi weijo sanoi että eri merkkien polttoainekulutus mahtuu 10% poikkeamaan, loppu tulee sitte kuskin ajotaidottomuudesta ja suuruudenhulludesta jos vähän yksinkertaistaa   aika pitkälle varmaan totta
mielellään kuulisin kuinka on weijon verkku vastannu odotuksiin?

Jos kiinnittäisi äkeeseen rakettimoottorin  Äestäisi hehtaarin minuutissa, oliko kerosiinikustannus/tunti tai hehtaari kohdillaan.