Lainaus käyttäjältä: häkä - 15.11.07 - klo:10:36

Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata

Mullon tämmönen perstuntuma, jotta noukinvaunus, samoon kuin paalaimes, vaikuttaa silpun lyhyyteen/pituuteen terävälin lisäksi ajonopeus/karheen vahvuus. Eli roottorilla/terillä pitää olla jatkuvasti riittävästi tavaraa, ettei rehumassa mahdu väistämään teriä. Karhottaminen siis lähes välttämätöntä.

***Kyllä tuo KJL:n perstuntuma on ihan oikein, mutta ei siinä välttämättä karhotinta tarvita. Karhonsiirtäjäkin hoitaa samanasian.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 15.11.07 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: häkä - 15.11.07 - klo:10:36

Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata

Mullon tämmönen perstuntuma, jotta noukinvaunus, samoon kuin paalaimes, vaikuttaa silpun lyhyyteen/pituuteen terävälin lisäksi ajonopeus/karheen vahvuus. Eli roottorilla/terillä pitää olla jatkuvasti riittävästi tavaraa, ettei rehumassa mahdu väistämään teriä. Karhottaminen siis lähes välttämätöntä.

***Kyllä tuo KJL:n perstuntuma on ihan oikein, mutta ei siinä välttämättä karhotinta tarvita. Karhonsiirtäjäkin hoitaa samanasian.

No juu. Ei pääse liian kuivaksi, ja yks kuski/kone/ajokerta vähempi, kun esim. mattoja käytös. Pääpaino oli tai ainaki ois pitäny olla siinä karheen koossa, ettei tarvi liian suurta ajonopeutta tavootella.

Ei kai mitään oikein yhden miehen ketjua olekaan, aina vähintään sen kaksi vaatii, että homma toimii. Kahden hengen porukalla meilläkin tehtiin rehut viime kesänä, vaikka karhotinta käytettiinkin. Ensin toinen niitti ja toinen karhotti, sitten taas toinen ajoi silppurivaunua ja toinen oli siilolla. Vaikka ES 3000:ssa onkin vain 900 silppuri, niin kyllä senkin teho kasvoi karhottamalla ja ei tarvinnut ajaa niin lujaa. Varsinkin vihantaviljaa ja kolmatta satoa korjattaessa karhotin on ehdoton.

Karheensiirtäjällä ei kuivu liikaa ekalla sadolla ja taas ei kuiva mitään kesä/syyssadolla. Karhotin ei sovellu yhdenmiehen ketjuun, vaan karhotimme pitää löytää oma kuski ja traktori.

Ellei siis haluu kaikkia härpäkkeitä omakseen ostaa, voipi toiselle sadolle ottaa jonkun urakoimaan karhotuksen.

Ellei siis haluu kaikkia härpäkkeitä omakseen ostaa, voipi toiselle sadolle ottaa jonkun urakoimaan karhotuksen.

Se kyllä helpotti kummasti, kun syyssadolla kävi urakoittija laittamassa karhoja yhteen. Aivan tarpeeksi sai istua traktorin pukilla, kun päivässä veti kaikki kerralla kumoon.

Karhotuksen sopiva ajoittaminen niiton jälkeen luo pelivaraa erilaisissa olosuhteissa.

Koppavat engelsmannit sumuisella saarellaan kaiketi harrastaa semmosta, että aamupäivän mittaan niitetään heinä hetkeksi levälleen, sitten karhotus ja korjuu, ja sitten iltapäivällä tai illalla sataa tai on sumuista...

koppavista en tiedä, mutta me ei ainakaan niitetä kahta karhetta päällekäin.

***yhden kesän kokemuksella pidän karhonsiirtäjää hyvänä vaihtoehtona. Hitaampi kuivuminen täytyy huomioida niittoajankohdassa eikä liian kostetaan laihoon ole asiaa, mutta työajansäästö on huomattava verrattuna karhotukseen. Lisäksi karhonsiirtäjä on huomattavasti hygieenisempi. Tämä mielipide perustuu yhden tilan kalustoon eli urakointitasolla tilanne on tietysti toinen.

***yhden kesän kokemuksella pidän karhonsiirtäjää hyvänä vaihtoehtona.

Kronen niittomurskainkos sulla oli? Menopaluumalli pitää ilmeisesti olla, jos mattoperä on käytössä? Nykyiseen JD:n niittokoneeseen (1365) saisi myös karhonsiirtäjän, mutta taitaa olla aika kallis jälkikäteen ostettuna. Myös pinnallapysymisen kanssa voi tulla vielä isompia ongelmia, kun jo pelkkä niittokone meinaa painua märissä olosuhteissa.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 15.11.07 - klo:13:30

***yhden kesän kokemuksella pidän karhonsiirtäjää hyvänä vaihtoehtona.

Kronen niittomurskainkos sulla oli? Menopaluumalli pitää ilmeisesti olla, jos mattoperä on käytössä? Nykyiseen JD:n niittokoneeseen (1365) saisi myös karhonsiirtäjän, mutta taitaa olla aika kallis jälkikäteen ostettuna. Myös pinnallapysymisen kanssa voi tulla vielä isompia ongelmia, kun jo pelkkä niittokone meinaa painua märissä olosuhteissa.

***Jep, täällä niin kovasti ylistetty kronen menopaluukone. Mattoperä ei missään nimessä vaadi menopaaluukonetta, mutta ei siitä toki haittaakaan ole. Mulla oli kans ennen jontikka ja selvitin mattoperää siihen, mutta uuden hankinta oli paljon järkevämpi vaihtoehto. Otin sen vakiota leveämmillä pyörillä, joten painumisongelmia ei ole ollut.

***Jep, täällä niin kovasti ylistetty kronen menopaluukone. Mattoperä ei missään nimessä vaadi menopaaluukonetta, mutta ei siitä toki haittaakaan ole.

Kuinka se ajo käytännössä menee mattoperän kanssa? 1. vedolla karho toiseen reunaan ja takaisin tullessa matto heittää karhon edellisen päälle? Eikö karho osu sitten suoraan traktorin renkaiden alle, jos se siirtyy pois keskilinjasta?

Ensimmäisellä vedolla karho normaalisti ja toisella vedolla mattoperällä edellisen viereen. Heikommassa kasvustossa ajoin kovalla tuulella ensimmäisen mattoperällä kasvuston päälle ja toisella vedolla koneesta jäi säännöllisempi karho.
Toinen sato kuivui yllättävänkin nopeasti, ensimmäisellä ei vielä mattoperää ollutkaan. Kolmas sitten tehtiinkin sateiden välissä märkänä. Toinen sato oli vahvin.

Ensimmäisellä vedolla karho normaalisti ja toisella vedolla mattoperällä edellisen viereen. Heikommassa kasvustossa ajoin kovalla tuulella ensimmäisen mattoperällä kasvuston päälle ja toisella vedolla koneesta jäi säännöllisempi karho.
Toinen sato kuivui yllättävänkin nopeasti, ensimmäisellä ei vielä mattoperää ollutkaan. Kolmas sitten tehtiinkin sateiden välissä märkänä. Toinen sato oli vahvin.

ajotaktiikka riippuu siitä millä kerätään. noukinvaunu vaatii kapeemman karhon kuin ajosilppuri.

Nyt kun kerran päästiin työvaihees tuon noukinvaunun ja silppurivaunun edelle niin jatketaan samaa rataa..

Eli millainen yhdistelmä olisi sitten perhosyhdistelmä mattoperien kanssa? Kolme karhetta tulisi yhteen yhdellä ajolla. Esikuivatuksessa pitäisi hieman joustaa mutta se on joskus muutenkin hieman yliarvostettua. 

kuhnin 7m matolla vois olla hyvä.. tarvii vain traktoriin taakseajolaitteet..

Lainaus käyttäjältä: apemies - 15.11.07 - klo:19:26

***Jep, täällä niin kovasti ylistetty kronen menopaluukone. Mattoperä ei missään nimessä vaadi menopaaluukonetta, mutta ei siitä toki haittaakaan ole.

Kuinka se ajo käytännössä menee mattoperän kanssa? 1. vedolla karho toiseen reunaan ja takaisin tullessa matto heittää karhon edellisen päälle? Eikö karho osu sitten suoraan traktorin renkaiden alle, jos se siirtyy pois keskilinjasta?

***Mä lähden reunasta ihan normaalisti kiertämään. Jos on kova heinä, niin ajan kaksi kierrosta mattoperä ylhäällä ja sitten käänny kiertämään ulkoringin ensimmäisen karheen päälle. Huonommassa heinässä vedän jo toisen kierroksen ensimmäisen päälle ja sitten ulkoringin kolmanneksi samaan karhoon.

Ainakin kronessa saa säädettyä heittomatka, joten ajan karheen edellisen päälle. Viereen ajettaessa karheesta tulee liian leveä noukinvaunukeruuseen.