Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Mika_k - 10.10.11 - klo:13:31
-
Mitäs mieltä ollaan rehun säilömisestä biologisilla aineilla ja mitä merkkiä olette käyttäneet ja millaisin tuloksin? Moni firma tyrkyttää ennakkohinnoilla ties minkälaisia aineita.
Meillä ollut Sill-All 4x4 käytössä viitisen vuotta ja kolme ensimmäistä rehut onnistu hyvin, mutta pari vuotta on ollut laatuongelmia... voi tietty johtua korjuustakin, mutta mielellään kokeilisi muitakin säilöntäaineita.
-
Meillä on nyt pari vuotta tehty puolet sil-allilla ja puolet hapolla. Kokemukset sil-allista sen verran hyvät että ens vuonna tehdään kaikki sil-allilla. Avasin 1.sadon(sil-all) siilo pari viikkoa sitten, ja välillä tahtoo vähän lämmetä, mutta syy löytyy peilistä, pintarehu pääsi kuivumaan liikaa.
-
kyllä mulla ainakin sil-all on toiminut 100%:sti, multaa ei toki siedä senkään vertaa kuin hapoilla. Eihän multaongelmaa olekaan kuin tällaisina märkinä kesinä.
-
On tullu kokeiltua neljää eri biologista ainetta ja kaikilla on onnistunu ainakin paalihommassa hyvin. Osa aistinvaraista kun joka pikku erästä ei viitsi näytettä ottaa. Realisti ihan oikeassa tuon mullan suhteen. Hapolla "desinfioiva" vaikutus. Kofasil ilmeisesti "desinfioi" myös, mutta siitä ei mitään kokemusta. Sill-all on hyvä aine. Ei tarvi miettiä kuiva-aineiden kanssa värkkäämistä ja käy kokoviljalle ym. säiliömiseen.
-
On tullu kokeiltua neljää eri biologista ainetta ja kaikilla on onnistunu ainakin paalihommassa hyvin. Osa aistinvaraista kun joka pikku erästä ei viitsi näytettä ottaa. Realisti ihan oikeassa tuon mullan suhteen. Hapolla "desinfioiva" vaikutus. Kofasil ilmeisesti "desinfioi" myös, mutta siitä ei mitään kokemusta. Sill-all on hyvä aine. Ei tarvi miettiä kuiva-aineiden kanssa värkkäämistä ja käy kokoviljalle ym. säiliömiseen.
Pitää paikkansa
-
Paaliin mekin tehdään ja aineet sekotellaan 30l astioihin, kun vähän kerrallaan rehua tehdään. josilac:ia ja bonsilagea olen myös joskus kokeillut pieniä määriä. Ainakin tuhti-hapottimella vaikeaa saada kovin tasaista (tarpeeksi vähän) liuosmäärää/paali, kun pellot on pieniä ja mäkisiä ja ajonopeutta joutuu vaihtelemaan. Tuppaa kannu tyhjenemään turhan nopeasti, vaikka on pienimmät mahdolliset suuttimet.
Lähinnä kiinnostais kokemukset DeLavalin feedtech f3000:sta.. Tyrkyttävät agrista kohtuullisen edulliseen hintaan kyseistä ainetta ja tuossa näyttäis olevan vielä helppo annosteltavuus 1pussi/30l astia. Ja tarpeeksi suuri liuosmäärä rehutonnille (5l /rehutonni).
-
Fiidtekkiä kokeilin, en muista oliko f22 vai f3000, mutta toimi. Sekoittaminen vaan oli aivan hanurista kun toinen ainesosa ei halunnut liueta ei sitten millään. Painepesurin turbo-suuttimella sekoitin ja silti tahtoi olla vaaleaa kidettä astianpohjalla.
-
Kofasil ultraa vois vaikka kokeillakin joskus, mutta tavallisiin happoihin ei tarvi sekaantua. Normaalisti biologisella on tullut arvosanaksi 9 analyysissä. Jos on ollut alempi, niin yleensä silloinkin syynä huono sulavuus. Ph on ainakin ollut kirkkaasti turvallisella tasolla, joten rehusta ei voihappoitiöitä pitäisi tulla. Raaka-aineella ja olosuhteilla isompi merkitys kuin säilöntäaineen valinnalla :-X
-
Alku huumassa käytin josilacia vain todetakseni että aivan sama kun ei käytä mitään.eroa ei huomaa kuitenkaan.saahan siitä rehusta kallista kun kaikkea turhaa sekaan laittaa.
-
Alku huumassa käytin josilacia vain todetakseni että aivan sama kun ei käytä mitään.eroa ei huomaa kuitenkaan.saahan siitä rehusta kallista kun kaikkea turhaa sekaan laittaa.
samat kokemukset täälläkin. analyyseissä ei eroja.
-
Mulla taas ihan päinvastaiset kokemukset ainakin paalien kanssa. Ja mikä parasta... Eläimet syö rehua huomattavan paljon mieluummin kun on käytetty säilöntäainetta. Märätkin paalit säilyy paljon paremmin :)
-
Fiidtekillä ajeltu olisko joku kolme vuotta. Ihan hyvin on säilyny. Olen pyrkinyt luistaa siinäkin mahdollisimman helposti eli kippaan sen pullollisen sinne tynnyriin veden jälkeen ja oletan että sekotttuu tasaisesti ajellessa. Suurempi ongelma on muistaa jatkuvasti napsutella hapotinta päälle ja pois kun kääntyilee päisteissä ym. suunnitelmissa on laittaa suuttimet niin että ruuttaa kammioon mutta suunnitelmaksi on jäänyt. Sais aineet paremmin talteen ja pystyis "hapottaa" viellä kun sitoo jolloin arimpaan paikkaan tulis tupla annos.
-
Mulla menee viuhkasuuttimet sullojalle, oletettavasti aine sotkeentuu rehuun hyvin. Vielä kun sais kammion päälle toisen hapottimen, josta laskis kuiviin paaleihin vaikka natriumbentsoaattia ennen verkottamista. Melkoista täppäämistä, mutta säästäis aineissa. Täällä on lintuongelma aivan järkyttävä, paalit hakataan missä vaan tuhannen v*tuiks.. :-[
-
Mikä sitten olisi paras biologinen tarkkuussilppuroidulle (ei kuitenkaan kauhean lyhyttä silppua)apevaunussa käytettävälle niin että säilyvyys ja maittavuus olisivat mahdollisimman hyvät?
-
Fiidtekillä ajeltu olisko joku kolme vuotta. Ihan hyvin on säilyny. Olen pyrkinyt luistaa siinäkin mahdollisimman helposti eli kippaan sen pullollisen sinne tynnyriin veden jälkeen ja oletan että sekotttuu tasaisesti ajellessa. Suurempi ongelma on muistaa jatkuvasti napsutella hapotinta päälle ja pois kun kääntyilee päisteissä ym. suunnitelmissa on laittaa suuttimet niin että ruuttaa kammioon mutta suunnitelmaksi on jäänyt. Sais aineet paremmin talteen ja pystyis "hapottaa" viellä kun sitoo jolloin arimpaan paikkaan tulis tupla annos.
Vesipönttö mukaan ja akkuporakone sekoittimella,ei tarvitse tehdä ylimääräisiä vanhentumaan.Viuhkasuuttimella leveälle noukkimelle.Sill-Allilla jos ei saa paaliin onnistumaan,jossain muualla on vika kuin aineessa.Eikös sitä laiteta pussi 100litraan eikä 200litraan.Feedect 3000 on nyt käytössä,ei neg.sanottavaa aineesta,tekijässä vika mitä ongelmia on ollut,turvetta yhdeltä lohkolta,ei hyvä,onneks pieni suolohko,tulee hylkyrehua.
-
Kemiran hinnoittelu on saanut myös tämän vannoituneen happomiehen harkitsemaan biologista ainetta.
Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?
Teoriapuolella Sil-All pitäisi kohdella valkuaista hellävaraisemmin ja tuottaa eniten maitohappoa, joten rehu lypsättäis parhaiten? Mutta onko jälkikuumentuminen ongelma tällä aineella?
-
Fiidtekillä ajeltu olisko joku kolme vuotta. Ihan hyvin on säilyny. Olen pyrkinyt luistaa siinäkin mahdollisimman helposti eli kippaan sen pullollisen sinne tynnyriin veden jälkeen ja oletan että sekotttuu tasaisesti ajellessa. Suurempi ongelma on muistaa jatkuvasti napsutella hapotinta päälle ja pois kun kääntyilee päisteissä ym. suunnitelmissa on laittaa suuttimet niin että ruuttaa kammioon mutta suunnitelmaksi on jäänyt. Sais aineet paremmin talteen ja pystyis "hapottaa" viellä kun sitoo jolloin arimpaan paikkaan tulis tupla annos.
Vesipönttö mukaan ja akkuporakone sekoittimella,ei tarvitse tehdä ylimääräisiä vanhentumaan.Viuhkasuuttimella leveälle noukkimelle.Sill-Allilla jos ei saa paaliin onnistumaan,jossain muualla on vika kuin aineessa.Eikös sitä laiteta pussi 100litraan eikä 200litraan.Feedect 3000 on nyt käytössä,ei neg.sanottavaa aineesta,tekijässä vika mitä ongelmia on ollut,turvetta yhdeltä lohkolta,ei hyvä,onneks pieni suolohko,tulee hylkyrehua.
piti oikein hakea purkki pakastimesta että saa tavata. Feedtech f3000 näyttää olevan malli ja pakattuna noin litran pulloon. sekotussuhde näyttää olevan yksi pullollinen 9,5 -200 litraan että jos annostelija on hyvä niin ei paljoa vettä tartte. Ohjeissa on näköjään että pitäisi pystyä sekottamaan aineet siinä pullossa lisäämällä 500 ml vettä (en ole kyllä ikinä tehnyt) Valmista sehua pitäisi pullolla syntyä 50 tonnia. Tällä on mielestäni saatu ihan hyvät tulokset ja on nopea ja siisti käyttää.
-
Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?
Omissa kokemuksissa ei eroa, tuotosta on vaikea verrata vuosien vaihtelusta johtuen. Siis jättämällä hapon pois. Biologisella on jokunen paali tehty-> ei hyvä. (onko paali koskaan)
Oma kokemus on että märkään kannattaa käyttää vähän kakkosta. Sopivan kuiviin ei mitään. Liian kuiviin olen laittanut novaa mutta taittaa olla turhaa.
P.S. Aivan ei olla tuotoksissa samallatasolla mutta .......
-
Kemiran hinnoittelu on saanut myös tämän vannoituneen happomiehen harkitsemaan biologista ainetta.
Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?
Teoriapuolella Sil-All pitäisi kohdella valkuaista hellävaraisemmin ja tuottaa eniten maitohappoa, joten rehu lypsättäis parhaiten? Mutta onko jälkikuumentuminen ongelma tällä aineella?
Täällä ei ihan pysty vielä huutelemaan, mutta ei kaukana. Viimetalvi mentiin sill-allilla ja ihna tyytyväisiä oltiin. Tänä vuonna alkukesän kosteudessa johtuen torniin tuutattiin kakstonnista ja aumasäilöntään jätettiin sill-alit. Viimevuonna ei ollut ongelmaa rehun säilymisen kanssa vaikka torni olikin kuin kuivaaheinää. Tänä vuonna aina on tositestissä, aumassa samanmoista kampetta ja aineena biologinen. Kokemuksia tuosta en osaa sanoa kuin keväämpänä kunnes tuo torni on ekaks tyhjennetty. Luulen kuitenkin ettei siihen kovin kauaa mene, kuiva-aine kiloja varmaan melkiin puolet normimäärästä. Positiivisin kokemuksin siis liikkeellä. Ei turhantakia viiti riskiä ottaa rehun säilymisen kanssa.
-
Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?
Ei ole tuossa tasossa, paria kiloa huutaa. Mutta vuoden sisään on poistettu alle 15 lehmää, joten ihan kaikki tuottaa. Haitari alkaa alhaalta... ;)
-
Kemiran hinnoittelu on saanut myös tämän vannoituneen happomiehen harkitsemaan biologista ainetta.
Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?
Teoriapuolella Sil-All pitäisi kohdella valkuaista hellävaraisemmin ja tuottaa eniten maitohappoa, joten rehu lypsättäis parhaiten? Mutta onko jälkikuumentuminen ongelma tällä aineella?
Menee jo niin lähelle,että uskallan vastata. Viime vuoden sadot tehtiin puoliksi Sil-Alilla ja puoliksi AIV-primalla. Rehut tehtiin peräkkäisinä päivinä niin, että ensiksi biologisella siilo täyteen ja seuraavana päivänä siilo täyteen hapolla säilöttyä. Raaka-aine analyysit samankaltaisia rehujen kesken.
Syötössä oli kevät- ja kesäsatoa yhtäaikaa. Lopputulos oli se, että rehuanalyyseissa oli lopulta enemmän eroa kuin raaka-aineanalyyseissa. Tämä näkyi myös tuotoksessa siten, että maitoa tuli biologisella noin 1-1,5 litraa enemmän. Pitoisuuksien eroa en muista.
-
Syötössä oli kevät- ja kesäsatoa yhtäaikaa. Lopputulos oli se, että rehuanalyyseissa oli lopulta enemmän eroa kuin raaka-aineanalyyseissa. Tämä näkyi myös tuotoksessa siten, että maitoa tuli biologisella noin 1-1,5 litraa enemmän. Pitoisuuksien eroa en muista.
Oliko syöntimäärissä eroa? Ne vähät kokemukset mitä mulla biologisella (Sill-All) säilötystä, näyttäis että maistuu paremmin kuin happorehu.
-
Tehkää ainakin ylivuotiseksi jäävä hapolla.
-
Syötössä oli kevät- ja kesäsatoa yhtäaikaa. Lopputulos oli se, että rehuanalyyseissa oli lopulta enemmän eroa kuin raaka-aineanalyyseissa. Tämä näkyi myös tuotoksessa siten, että maitoa tuli biologisella noin 1-1,5 litraa enemmän. Pitoisuuksien eroa en muista.
Oliko syöntimäärissä eroa? Ne vähät kokemukset mitä mulla biologisella (Sill-All) säilötystä, näyttäis että maistuu paremmin kuin happorehu.
No ei muistaakseni merkittävästi. Meidän lehmät syö niin pirusti oli rehu mitä tahansa ;D
Tuossa edellisessä viestissä piti vielä mainita, että rehu lähti lämpenemään kun avasin nuo molemmat siilot yhtäaikaa. Mutta syy tuskin oli säilöntäaineessa vaan tiivistämisessä (rehu oli aika kuivaa).
-
Paaliin mekin tehdään ja aineet sekotellaan 30l astioihin, kun vähän kerrallaan rehua tehdään. josilac:ia ja bonsilagea olen myös joskus kokeillut pieniä määriä. Ainakin tuhti-hapottimella vaikeaa saada kovin tasaista (tarpeeksi vähän) liuosmäärää/paali, kun pellot on pieniä ja mäkisiä ja ajonopeutta joutuu vaihtelemaan. Tuppaa kannu tyhjenemään turhan nopeasti, vaikka on pienimmät mahdolliset suuttimet.
Lähinnä kiinnostais kokemukset DeLavalin feedtech f3000:sta.. Tyrkyttävät agrista kohtuullisen edulliseen hintaan kyseistä ainetta ja tuossa näyttäis olevan vielä helppo annosteltavuus 1pussi/30l astia. Ja tarpeeksi suuri liuosmäärä rehutonnille (5l /rehutonni).
Aiemmin käytettiin Lactofastia. Toimi kuivassa ihan hyvin, mutta märkänä tehdyssä apilassa ei. Happo olisi tuohon ollut oikea valinta.
Tälle vuodelle ostin juuri tuota 3-tonnista Agrista. Nyt avatut paalit aivan ok, mielenkiintoisimpia ovat varmasti viimeksi paalatut, koska olivat selvästi märimpiä tämän kesän rehuista ja pellolle oli levitetty lietettä. Parin viikon päästä aion availla noita, josko olisivat valmiita.
Jokos Terra-Gator pääsi pellolle ?
-
tuoreisiin paaleihin novaa ja kuiviin ei mitää?? kokemukset biologisista vähä niin ja näin ;)
-
siilorehu noukkarilla ja hapolla, mut paalit Sill-Alilla. Hyvin kelpaa.
Kaikki käy näemmä, on eri biologisia ollu, ja kaikki on menny.
-
Onko kellään kokemusta Ecosylistä? http://fi.ecosyl.com/index.html
-
siilorehu noukkarilla ja hapolla, mut paalit Sill-Alilla. Hyvin kelpaa.
Näin myös meillä. Enskesänä tarkotus tehä kaikki Sill-Alilla. Maistuu sen verran hyvin, säilyyvät myöskin.
-
Onko kellään kokemusta Ecosylistä? http://fi.ecosyl.com/index.html
Tämä Ecosyl kyllä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Saapa nähdä tulevaisuudessa kuinka sen käyttö lisääntyy tiloilla.
-
Aiemmin käytettiin Lactofastia. Toimi kuivassa ihan hyvin, mutta märkänä tehdyssä apilassa ei. Happo olisi tuohon ollut oikea valinta.
Tälle vuodelle ostin juuri tuota 3-tonnista Agrista. Nyt avatut paalit aivan ok, mielenkiintoisimpia ovat varmasti viimeksi paalatut, koska olivat selvästi märimpiä tämän kesän rehuista ja pellolle oli levitetty lietettä. Parin viikon päästä aion availla noita, josko olisivat valmiita.
Jokos Terra-Gator pääsi pellolle ?
Hyvä, että aihe herättää keskustelua. Taidan päätyä kokeilun vuoksi tuohon kolmetonniseen ensi kesäksi.
Terralla käytiin yks päivä kokeilemassa sillä seurauksella että kaivuria tarvittiin vetoavuksi... No 100kuutiota saatiin lietettä pellolle, keväällä sitten loput. Pätevä kone sinänsä, kunhan vaan pellot kantais.
-
Kuinka paljon halvempia nämä biologiset sitten ovat? Jos happo on +1€/l ja käyttömäärä 5l/tonni = 5€/tonni?
-
Kuinka paljon halvempia nämä biologiset sitten ovat? Jos happo on +1€/l ja käyttömäärä 5l/tonni = 5€/tonni?
Melkein puolet halvempia.
-
Kuinka paljon halvempia nämä biologiset sitten ovat? Jos happo on +1€/l ja käyttömäärä 5l/tonni = 5€/tonni?
Sil-all ollut jossain 2,4€/t kieppeillä, alv0%
-
Eli karkeesti melkein 1c/ry. Pistäähän tuo vähän miettimään.. :o
-
Kuinka paljon halvempia nämä biologiset sitten ovat? Jos happo on +1€/l ja käyttömäärä 5l/tonni = 5€/tonni?
Tuon feedtech f3000 kustannus ennakkohinnalla laskettuna 2,36€/rehutonni sis. alv13%.
-
Jos haluaa varman päälle pelata bioloogisilla, niin varmaan Josilac kuitenkin on laaja-alaisin kelin ja ka:n suhteen. Luulisin ja olen antanut itseni näin ymmärtää.
-
Jos haluaa varman päälle pelata bioloogisilla, niin varmaan Josilac kuitenkin on laaja-alaisin kelin ja ka:n suhteen. Luulisin ja olen antanut itseni näin ymmärtää.
*MUOKS*
Mulla on kokemusta Bonsilgesta ja Josilacista. Josilacia en tule enään koskaan ostamaan. *MUOKS*
OHO! Oli menny ajatus ristiin. ??? Josilac oli mielestäni yhtä tyhjän kanssa ja hankala käyttää. :o Bonsilagella on rehut onnistuneet ja lehmät tykkää. :)
-
No toissa kesänä oli Bonsilla tehtyjä paaleja, ja ne ei oikein painunu karjalle.
Hyvän oloista rehua oli, mut... karja päättää syönnillään aineista mitä laitetaan.
-
No toissa kesänä oli Bonsilla tehtyjä paaleja, ja ne ei oikein painunu karjalle.
Hyvän oloista rehua oli, mut... karja päättää syönnillään aineista mitä laitetaan.
Samat kokemukset myös täällä bonsista ja josilasta
-
Käytetty vuosien varella kolmea eri Bonsilagea, Lactofastia, Josilacia, Sill-allia, Pentolacia ja vielä jotain muutakin. Kaikki rehut tehty siiloon tarkkuussilppurilla. 30 :stä rehunätteestä kolme oli huonoja, niistä kaksi oli tehty AIV 2:lla ja yksi eräällä biologisella. Huonoja rehuja yhdisti matala kuiva-aine pitoisuus ( 20-25% ka).
Analyyseistä ei löytynyt eroja eri biologisten aineiden tai ja happojen väliltä, laatu ollut keskimäärin yli 9.
Valitsen jatkossakin yli 27% ka sisältäville rehuille edullisimman biologisen aineen ja jos kelit on huonot niin Mestarin vahvaa tai AIV 2 Plus.
Tänä kesänä säilönta-aine kustannus oli 1,53€/tn. Ostettin porukalla ensikesälle säilöntäaineet ja
nyt hinta jäi veroineen 1,1 euroa /rehutonni. Ei paha verrattuna happoihin.
-
Montaa ainetta olen kokeillut,biologisia käyttänyt kahdeksan vuotta.Nyt on ollut käytössä hivenen axcool.Rehun laatu on tietysti tärkein asia,myös käytettävyys on tärkeää.Bonsilage on helpointa sekottaa,on myös väriaine.Josilagella säilöttyä lehmät ei syö,jos jostain saa muuta ruokaa.Kärki sill on hidasta liukenemaan ja aiheuttaa tukkoja virtausmittarille(täytyisi olla sekoitettuna muutaman tiunnin).Lisäksi rehu hajoaa turhan paljon entsyymien vuoksi,maittavuus voi kärsiä.
Laktofast ja vastaavat yhden bakteerin aineet jotka sisältävät lactobasillus plantarumia säilövät hyvin, mutta ovat happaman oloisia ja maittavuus kärsii(ph paljon alle 4).Haluaisin aineen joka on yhtä helppo sekoittaa kun bonsilage ja tuottaa yhtä maittavaa rehua kuin axcool.Myös alfalavalin aineet kokeiltu.
-
Onhan nuota kokeiltu tosin laihoin tuloksin. Rehuntekoaikana muutenkin kiire,niin siinä ei ehdi coctaileja tekemään. Joten valinta on 2 plussa toistaiseksi.
-
Tämä on huomionarvoisa keskusteluketju.... Saas nähdä montako sivua tähän tulee ennenkuin tässä mennään oikeasti tärkeisiin asioihin jotka pitäisi ottaa huomioon säilöttäessä rehumassaa biologisilla säilöntäaineilla ::)
Tai taisi tuossa olla jo pari hyvin valistunutta kommenttia
-
Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai :-\ Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...
-
Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai :-\ Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...
Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti ;D
Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi :P Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään :P Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" ;D :'(
Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..
-
Jos nyt biologista kokeilisin, niin en kyllä haposta täysin luopuisi, vaikka olisi kuinka hyvät kokemukset. On varmasti tilanteita joissa biologisilla pärjää ja tilanteita jotka vaativat ehdottomasti hapon. Happo ei vanhene varastoissa :P. Sitä kuuluisaa heinäntekojärkeä saanee käyttää. Itse ajaisin laakasiiloon joka tapauksessa pintaan hapolla. Ensi kesäksi on 2-plussaa ainakin ekaa tekoa varten. Tekisi mieli ostaa koesatsi Sill-Allia tai Ecosyliä siilon pohjalle..
edit: miksei myös Josilaciakin. Mainostavat Lakkapää ja Kärki-Agri ainakin "kovia" ennakkohintoja Kone Agriaan.
edit2: Vai onko muuten ihan vihoviimeinen homma tehdä samaan laakaasiilon sekaisin biologisella ja hapolla?
-
Taitaa käydä niin että happo tappaa bakteerit ja siilo on pilalla jos sekaisin tekee.
-
Taitaa käydä niin että happo tappaa bakteerit ja siilo on pilalla jos sekaisin tekee.
Just näin käy! Tätäkin "konstia" kokeillaan silti sadoilla varastoilla Suomessa/vuosi ja vuodesta toiseen :P
-
Älkää nyt ihan oikeesti ajako samaan siiloon molemmilla aineilla, eikä edes samoista astioista samoilla pumpuilla! Varmasti tulee sutta ja sekundaa.
Se on niinku jompi kumpi, ei molempia!!! Ja se on syytä uskoa! Happo tappaa bakteerit, jopa pienellä määrällä esimerkiksi siinä tynnyrissä tai pumpussa!!
-
Yhen paikan tiiän, jossa vetästiin happoa auman pintaan ennen muovin laittoa. Oli kuulemma oikeen edustaja neuvonu, että nii voi tehä. Josilakkia saatto olla, mut en ny ihan varma oo.
-
Rehut tehty noukinvaunulla ja hapolla. Säilöntäaine suihkutetaan pelkästään palteelle. Onnistuuko noukinvaunurehu, kun käyttää bioloogista. Täytyykö rakentaa oma suutinlinja vielä sullojien päälle..? sill-allin myyjä vain totesi, että ei onnistu muuten.. ??? Kokemuksia?
-
Ei sillä levitystasaisuudella ole kovin suuri merkitys biologisen aineen kanssa. Jos rehu tiivistetään kunnolla, niin käyminen alkaa tosi äkkiä ja leviää ympäriinsä vaikka sitä säilöntäainetta ei ihan joka kohtaan olisi tullutkaan.
Josilacin edustaja (nimeltä nyt tällä kertaa mainitsematta) sanoo että voi käyttää happoa samassa aumassa/siilossa. Ite en lähtis kokeilemaan :-X
Tulee oikein vanhat hyvät ajat mieleen kun tehtiin kelasilppurilla aumaan ja aiv2 oli käytössä. Eipä pelasta happo tilannetta kun rapaa kulkeutuu rehun sekaan ja polkeminen oli vähän mitä sattuu :( Hyvin onnistuneita siilorehuja on biologisilla tehty ja tiedän myös tapauksia että on kokeiltu biologisella ja ei varmasti enää koskaan tulla kokeilemaan uudestaan. Märän kesän jälkeen on varmastikin tosi huonolaatuista rehua varastoissa vaikka määrällisesti tavaraa olisikin hyvin. Mulla on sellainen näppituntuma että huonoa rehua eí olisi itellä varastossa onneksi ollenkaan ???
-
Mullekki neuvoi josilakki myyjä kehui että ei happokannuja tartte pestä olleskaa (haposta) ku teköö biolokisen satsin niihin :(
-
Yhen paikan tiiän, jossa vetästiin happoa auman pintaan ennen muovin laittoa. Oli kuulemma oikeen edustaja neuvonu, että nii voi tehä. Josilakkia saatto olla, mut en ny ihan varma oo.
Siitä kannattaa joskus myös miettiä että tietääkö edustaja ollenkaan mistä puhuu. On ihan mahdollista että ainekauppias tietää aineistaan vielä vähemmän kuin vaikka mitä minä tiedän kelapöyhimistä ;D
-
Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".
-
Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".
tuossa analyysi ilman happoa tehtyistä paaleista.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,83
Ammoniakkityppi > 19 g/kg N
Maito- ja muurahaishappo > 15 g/kg ka
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka
Liukoinen typpi > 190 g/kg N
Sokeri > 78 g/kg ka
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 601 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka
Kuitu (NDF) > 545 g/kg ka
D-arvo > 692 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,1 MJ/ka
OIV > 84 g/kg ka
PVT > 30 g/kg ka
Syönti-indeksi > 111
ME-indeksi > 111
-
Totta on että paalit säilyy ilman säilöntäainettakin, mutta omakohtaiset kokemukset puolustaa ainakin biologisen käyttämistä. Maittavuus parempi ->enemmän säilistä elukoille->enemmän paskaa ;D Toimii lehmä siten paremmin märehtijänä. Jokunen paali on vielä varastossa ilman säilöntäainetta ja kyllä sen tuoksusta heti erottaa onko käytetty säilöntäainetta. Tässä yksi näyte ilman aineita.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,41 alle 4,36 (ka 310 g/kg)
Ammoniakkityppi > 45 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 32 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 435 g/kg N alle 500
Sokeri > 72 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
D-arvo > 664 g/kg ka yli 680
Kuiva-aine > 310 g/kg
Raakavalkuainen > 149 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 550 g/kg ka yli 500
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,6 MJ/kg ka
OIV > 80 g/kg ka yli 71
PVT > 29 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 102 yli 90
ME-indeksi > 97 yli 85
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
-
Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".
tuossa analyysi ilman happoa tehtyistä paaleista.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,83
Ammoniakkityppi > 19 g/kg N
Maito- ja muurahaishappo > 15 g/kg ka
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka
Liukoinen typpi > 190 g/kg N
Sokeri > 78 g/kg ka
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 601 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka
Kuitu (NDF) > 545 g/kg ka
D-arvo > 692 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,1 MJ/ka
OIV > 84 g/kg ka
PVT > 30 g/kg ka
Syönti-indeksi > 111
ME-indeksi > 111
Tuo on niin kuivaa että se säilyy. Mutta lieneekö pinnalla hometta ?
-
Totta on että paalit säilyy ilman säilöntäainettakin, mutta omakohtaiset kokemukset puolustaa ainakin biologisen käyttämistä. Maittavuus parempi ->enemmän säilistä elukoille->enemmän paskaa ;D Toimii lehmä siten paremmin märehtijänä. Jokunen paali on vielä varastossa ilman säilöntäainetta ja kyllä sen tuoksusta heti erottaa onko käytetty säilöntäainetta. Tässä yksi näyte ilman aineita.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,41 alle 4,36 (ka 310 g/kg)
Ammoniakkityppi > 45 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 32 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 435 g/kg N alle 500
Sokeri > 72 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
D-arvo > 664 g/kg ka yli 680
Kuiva-aine > 310 g/kg
Raakavalkuainen > 149 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 550 g/kg ka yli 500
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,6 MJ/kg ka
OIV > 80 g/kg ka yli 71
PVT > 29 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 102 yli 90
ME-indeksi > 97 yli 85
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Ei ole pH laskenut, ehkä laskee vielä ?
-
tuli analyysit tutkituista rehuista. Laatu tuollaista tasoa kuin nuo tuloketyllä.
Arvosanat 3:sta eri näytteestä 9:jä. 2 biologista ja 1 happosiilosta.
-
hapottomis ph korkiee... eikös lehemä pääse helepommalla ku rehun ph on lähellä mahansa ph.ta (mahassa jotain 5ja yli???)
-
hapottomis ph korkiee... eikös lehemä pääse helepommalla ku rehun ph on lähellä mahansa ph.ta (mahassa jotain 5ja yli???)
Mieluummin pötsissä jotain 6-6,3. Ei säiliksen pH:lla ole järkyttävän suurta merkitystä pötsille, mutta kielelle on.
-
Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".
tuossa analyysi ilman happoa tehtyistä paaleista.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,83
Ammoniakkityppi > 19 g/kg N
Maito- ja muurahaishappo > 15 g/kg ka
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka
Liukoinen typpi > 190 g/kg N
Sokeri > 78 g/kg ka
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 601 g/kg
Raakavalkuainen > 155 g/kg ka
Kuitu (NDF) > 545 g/kg ka
D-arvo > 692 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,1 MJ/ka
OIV > 84 g/kg ka
PVT > 30 g/kg ka
Syönti-indeksi > 111
ME-indeksi > 111
Tuo on niin kuivaa että se säilyy. Mutta lieneekö pinnalla hometta ?
ei kyllä ole hometta ollu. hyvin syövät.. Miten se muuten on, käytetäänkö muualla pohjoismaissa tai muualla euroopassa muurahaishappoja??
-
Mulle sil-all kauppias väitti että norjassa olis hapot kielletty/kieltämässä lailla. Tiedä sitten mikä totuus on. Otan kyseisen kaverin puheet muutenkin korkeintaan puolitotuuksina kun puhuu ihan mitä sattuu vähän väliä muutenkin :o
-
Säilöö pallukat typpihappoon ja apesta vääntäessä lisää raakana Natriumhydroksidia.. ;D
-
Ilman ainetta tehdyn rehun määrä tulee lisääntymään varmasti,biologiset säilyy mukana ja hapon käyttö vähenee.Muualla Euroopassa
happoja ei paljoa käytellä.Kai täällä seurataan pienellä viiveelä.
-
Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 17.10.11 - klo:22:53
Totta on että paalit säilyy ilman säilöntäainettakin, mutta omakohtaiset kokemukset puolustaa ainakin biologisen käyttämistä. Maittavuus parempi ->enemmän säilistä elukoille->enemmän paskaa Toimii lehmä siten paremmin märehtijänä. Jokunen paali on vielä varastossa ilman säilöntäainetta ja kyllä sen tuoksusta heti erottaa onko käytetty säilöntäainetta. Tässä yksi näyte ilman aineita.
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,41 alle 4,36 (ka 310 g/kg)
Ammoniakkityppi > 45 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 32 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 435 g/kg N alle 500
Sokeri > 72 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
D-arvo > 664 g/kg ka yli 680
Kuiva-aine > 310 g/kg
Raakavalkuainen > 149 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) > 550 g/kg ka yli 500
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,6 MJ/kg ka
OIV > 80 g/kg ka yli 71
PVT > 29 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 102 yli 90
ME-indeksi > 97 yli 85
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
Ei ole pH laskenut, ehkä laskee vielä ?
Eipä taida laskea kun on syötetty nuo rehut jo viime vuonna. Sokeria tuossa rehussa oli näytteen mukaan vielä ihan mukavasti jäljellä, joten on mahdollista että on vielä käyminenkin edistynyt :-\
-
Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai :-\ Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...
Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti ;D
Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi :P Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään :P Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" ;D :'(
Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..
Nuorisolle kävin keräilemässä vuosi sitten tehtyjä vesimärkiä raiheinänyyttejä, kyllä kelpaa, F3000, samalla aineella kuivat heinät ja suojavilja oljet kanssa...
-
Jyväskylän koneagriassa ekosyl ukko puhu ihmeitä! ekosylissä on kuulemma happo ja bakteeri samassa siks toimii kuulemma erittäin hyvin märässä. Ainaski wikipedian mukaan kaliumsorbaatti on emäs eikä happo? Ecosylin omilla nettisivuillakin sanovat että aine on tarkotettu erityisesti kuiviin rehuihin tuo kalisorbaatti ehkäsee homeita ja hiivoja. Siis edelleen pannaan hapot happona siiloon ja bakteeria paaliin!
-
Ecosyl on 90-luvun tuote, juttua löytyy paljon UK-farmareiden foorumeilta. Samaa sarjaa lactofastien ym yhden pöpön puurojen kanssa.....
-
Ecosyl on 90-luvun tuote, juttua löytyy paljon UK-farmareiden foorumeilta. Samaa sarjaa lactofastien ym yhden pöpön puurojen kanssa.....
No mitä ne UK-Farmarit on aineesta tykänny?
Minäkin olin kuuntelemas Ecosylin esittelyä samoin kuin Sil-All inkin mainospuheita... Ottaas ny niistä selevää, jotta kumpi olis paree?
-
Ecosyl on 90-luvun tuote, juttua löytyy paljon UK-farmareiden foorumeilta. Samaa sarjaa lactofastien ym yhden pöpön puurojen kanssa.....
No mitä ne UK-Farmarit on aineesta tykänny?
Minäkin olin kuuntelemas Ecosylin esittelyä samoin kuin Sil-All inkin mainospuheita... Ottaas ny niistä selevää, jotta kumpi olis paree?
Heti olisi saanut ainetta tilata, loppuvuoden "tarjous" kuulemma...
-
sill-allia tuli tilattua ens kesäksi
-
Ecosyl on 90-luvun tuote, juttua löytyy paljon UK-farmareiden foorumeilta. Samaa sarjaa lactofastien ym yhden pöpön puurojen kanssa.....
No mitä ne UK-Farmarit on aineesta tykänny?
Minäkin olin kuuntelemas Ecosylin esittelyä samoin kuin Sil-All inkin mainospuheita... Ottaas ny niistä selevää, jotta kumpi olis paree?
Heti olisi saanut ainetta tilata, loppuvuoden "tarjous" kuulemma...
Sama "tajous" tuntui olevan kaikilla litkukauppiahilla.
-
Kävin viikonloppuna tuolla etävarastolla missä mulla on heinät pienpaaleissa. Huomasin että yllättävän monessa oli hometta pinnassa. Ainahan muutaman saa heittää pois pintakerroksesta mutta näin pitkä, lämmin ja sateinen syksy on ollut tehokas homeiden osalta. Kasan sisällä ei mitään hälyttävää.
Onko olemassa mitään kemiallista konstia kuivalle heinälle vähentämään tappioita? Esim ruiskutus paalauksen yhteydessä tai kasan päälle? Nykyäänhän tuntuu löytyvän kaikkia myrkkyjä.
-
Propionihappoa on joskus tullut lisättyä kuivaheinäpyöröpaaleihin kun kelit eivät heinän tekoa suosineet. Eivät pöllynneet, mutta lato haisi vinkeälle. :'(
-
Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai :-\ Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...
Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti ;D
Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi :P Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään :P Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" ;D :'(
Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..
Ei kyllä happokaan pelasta, jos rehunyyttiin jää ilmaa. Iloisella -90 luvulla ollessani erään meijeriosuuskunnan töissä tuli kierreltyä tiloilla, joilla oli voihappoitiöongelmia. Tutkimassa syyn lähteitä ja keräämässä rehunäytteitä. Yhden auman päältä humpsahti jalat muovin läpi ja höyryä tuli kuin kuumista lähteistä. Oli "tallonta" jäänyt puolitiehen. Ja happoakin oli käytetty. :'(
-
Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai :-\ Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...
Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti ;D
Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi :P Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään :P Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" ;D :'(
Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..
Ei kyllä happokaan pelasta, jos rehunyyttiin jää ilmaa. Iloisella -90 luvulla ollessani erään meijeriosuuskunnan töissä tuli kierreltyä tiloilla, joilla oli voihappoitiöongelmia. Tutkimassa syyn lähteitä ja keräämässä rehunäytteitä. Yhden auman päältä humpsahti jalat muovin läpi ja höyryä tuli kuin kuumista lähteistä. Oli "tallonta" jäänyt puolitiehen. Ja happoakin oli käytetty. :'(
Töllössä mainostetaan jatkuvasti aineita joilla saa kertahoidolla hiivat kuolemaan. Ehkä sellaisella voisi säilöä rehua ;D
-
Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai :-\ Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...
Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti ;D
Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi :P Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään :P Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" ;D :'(
Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..
Ei kyllä happokaan pelasta, jos rehunyyttiin jää ilmaa. Iloisella -90 luvulla ollessani erään meijeriosuuskunnan töissä tuli kierreltyä tiloilla, joilla oli voihappoitiöongelmia. Tutkimassa syyn lähteitä ja keräämässä rehunäytteitä. Yhden auman päältä humpsahti jalat muovin läpi ja höyryä tuli kuin kuumista lähteistä. Oli "tallonta" jäänyt puolitiehen. Ja happoakin oli käytetty. :'(
Töllössä mainostetaan jatkuvasti aineita joilla saa kertahoidolla hiivat kuolemaan. Ehkä sellaisella voisi säilöä rehua ;D
Jäikö huomaamatta ,että oli tarkoitettu pienempään värkiin kuin rehusiilo :D