Hiesut ovat rutikuivaa ja kivikovaa päivänrinteissä, mutta vähänkin mehevämmät maat ovat vielä taikinamaista pintaa lukuunottamatta.

Kävinhän minäkin eilen kylvinkoneella lähtölaukauksen kylille tekemässä. Samana iltana rynkäsi sitten muu väki äestämään. Tokkopa ihan täysiä kuitenkaan tekevät, kyllä viikonkin päästä vielä kerkiää, josko vähän sade tasaisi kosteutta maassa.

-SS-

On sitä yhtä monta tapaa ku miestäkin...näemmä. Ikinä edes tullu mieleen jättää siemenen lajittelua pois. Pieni jyvä ei kasva ja sillä sipuli.

Piänet miähetkin pitäs lajitella pois. Mut kuka sit ostais Mersuja autokaupasta ?

-SS-

Juu kai sitä on jonkinlaista nurkkakuntaista pölhöyttä alkanut esiintymään keskustelupalstoilla kun yhdistetään täysin toisiinsa kuulumattomat asiat.

Kyllä tuollainen mielen järkkyminen on traaginen asia, ja vieläpä nyt kun on uhrejakin tullut. Kun aikanaan joutui puukkohippasille omalla rauhallisella asuntoalueella psykoosiin joutuneen nuoren ihmisen kanssa, kyllä se vetää vakavaksi, kun ihminen joutuu virheellisesti toimivan ja aistivan ja käsittävän aivonsa kanssa ristiriitaan. Vanhemmilla kova suru eikä oireita ollut ennen ollut, meni muutamassa kuukaudessa semmoiseen tilaan opiskelukämpillään.

Näitä tapahtuneita raivotappoja ilman syytä on myös muilla kädellisillä, esim. simpansseilla.

-SS-

Siviiliammattia ja puoluekantaa on tähän turha sekoittaa, todellakin. Äärimmilleen voisi sanoa, että onneksi yhteiskunnalle, esimerkiksi autokaupan ja hyvien pankkispekulointien tuottama raha on sijoittunut takaisin kotimaahan, jonkun Havaijin sijasta. Tietysti se voi tuntua pahalta siitä, joka yrittää ponnistella  vain tulorahoituksella suuremmaksi, horisontin karatessa koko ajan kauemmaksi. Maataloustuotanto ei kuitenkaan Suomessa tule kilpailemaan ns. suurien maatalousmaiden kanssa, on sen verran rikkonaista maastokin suurimmassa osassa maata. Siksi puheet siitä, että jokin osa-aikaviljelijän pikkupalsta romuttaisi tavoitteen päästä tukiaisitta globaalisti markkinaehtoiseen agrobisnekseen, ovat vailla perustetta.

Monella alalle esitetyllä muodollisesti hyvää tarkoittavalla agendalla on ketunhäntiä siellä välissä.

Totta kai jokaisella viljely-yhtiöllä ja vähäpätöisemmällä yksittäisellä viljelijällä toiminta on liiketoimintaa, ainakin kirjanpidollisesti, ja rahat on laskettava tarkoin. Ja liikkumavaraa kustannusjahdissa tietenkin on muutakin kuin rajakustannusten pienentämisen tie toiminnan laajuutta kasvattamalla.

Seuraavat kysymykset tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin:
- tarvitseeko suomalainen tai kansainvälinen maataloustuotemarkkina niitä "tukikeinottelijoiden" palstoja tehokkaampaan viljelyyn jo lähitulevaisuudessa ?
- mikä on se yksikkökoko, jolla tuotokset ja panokset ilman tukia tasapainottuvat ?
- mitä onnistuneen rakennemuutoksen jälkeen ? Poistetaanko tuet, jolloin tulee aina uusi rakennemuutostarve.
- onko luomutuotteiden markkina loputon, vai onko sielläkin alan oman näkemyksen mukaan liikaa pieniä toimijoita kannattavuutta syömässä
- onko meillä tulevaisuudessa maataloustukien ulkopuolista maanviljelystä. Jos on, pistetäänkö sille stoppi esimerkiksi luvanvaraisuudella tai rangaistusverolla ?

Näitä tuli mieleen, kun palasin alkuperäiseen aiheenalustukseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.04.12 - klo:10:04

maatalousmaan pakkolunastaminen rakennemuutoksen hyväksi,

Demarimeininkiä.

Kenen hyväksi ne maat sitten pakkolunastetaan? Sille jo seitsemännessä polvessa tyhmimmälle sukutilatäppärille? Melkoista jalostusta.

Eiköhän anneta vaikka suuren yleisön, eli kuluttajan ja markkinoiden hoitaa karsinta. tuet veks' niin hetken aikaa kuuluu täppäriltä pientä vienoa vikinää ennen kuin se loppuu ja jäljelle jää vain elinkelposisa ja hyvin johdettuja tiloja.

Ei taida niin käydä. Volyymiltaan suurimmat yksiköt kaatuvat useansadantuhannen tappiooihin, palkat jäävät maksamatta ja konkurssi on lähes välitön.

Paikallisen pankin konttorihoitaja, tai eläkkeellä oleva lentokapteeni, voi viljellä edelleen rauhassa, onhan tilansa tuottanut muutaman tonnin tappiota koko ajan, mitä siinä enää muutama satanen lisää vaikuttaa.

Haluan tässä korostaakin sitä, että suurimuotoisen agrobisneksen tukiriippuvuus Suomessa on aivan yhtä suuri, jollei jopa suurempi, kuin sen mettänreunoja sivutoimenaan viljelevän trukkikuskinkin.

Tuosta demarimeiningistä: Vaikka muuta luulisi, kaikki rakennemuutoksen vauhdittamiseksi esitetyt kunnolla vaikuttavat toimenpiteet ovat sellaista vapaata ja tasa-arvoista kiinteistöomaisuuden hyödyntämistä nakertamassa olleet. Hyödynsaajia voidaan vain arvella, ja ovatko he myös sosialisteja, vain vaan opportunisteja. Tilatukiuudistuksen toteuttamisessa oli näitä piirteitä. Lisäksi maatilojen aloittamisessa ja laajentamisessa tukien positiivinen diskriminaatio lähtökokoluokan ja viljelijän iän mukaan. Perintökaaren tietoinen ohittaminen lähinnä vain maatilakauppoihin/ennakkoperintöihin liittyvissä saanneissa.

Keskusteluissa silloin tällöin on väläytelty edelleen kiristyviä toimenpiteitä rakennemuutoksen vauhdittajana :
- valikoiva tukikohdennus kautta linjan, tilat jaetaan vuohiin ja lampaisiin, tämä ideologia tuli kuusikymmenluvulla, mutta ei pystytty toteuttamaan; "Eturivin tila, hävitettävä tila, sosiaalinen tila". Tässä on pitkälle valmisteltu tukien omavastuu-järjestelmää. Eli maataloustuotteen hinnanalennuskorvaus on muuttumassa  kokoluokkakohtaiseksi ja viljelijäkohtaiseksi nautintaetuudeksi, samoin ympäristönsuojelu on tärkeää vain riippuen , kuka ja minkä ikäinen sitä harjoittaa, ja missä suuruusluokassa.
- sopivien rajanaapurien valikoiva etuosto-oikeus tilaluovutuksissa
- kiinteistöveron degressiivisyys tilakoon mukaan
- maan osto- ja myynninrajoituslaki uudelleen voimaan, ja näihin kauppoihin hintakatto (niinhän se aikanaan meni, maatilalain lainoitushinnan katto, kyseiselle viljelijälle ainoana ostolupa, jos kauppaa yritettiin tehdä jonnekin muulle taholle, lunastus tarvittaessa.)

Kyllä niitä ostolupiansa läiskytteleviä pönäköitä maanottajia jo kaivattiinkin takaisin.

-SS-

No tuo kyllä tuntuu aivan uskomattomalta   Vaan aivan uskomattomat asiat  ovat kyllä olleet muuttumassa uskottavammiksi viime aikoina

Mitä muuta olisi voinut päätellä, kun suurehkoja metsäraivioita on tullut jopa Varsinais- Suomeen ja Uudenmaan lääniin, saattaa olla kylillä sataviisikymmentä vuotta edellisestä raiviosta, ja nekin lähinnä kuivatusprojekteja.

Seuraava etappi tulee olemaan käänteinen: tukia siirretään varkain kohdentumaan sellaisille dynaamisemman viljelijän hallinnoimille peltoaukeille.

-SS-

Otan vielä hampaisiin määritelmäsi oikeudenmukaisesta järjestelmästä. Kenen kannalta se on oikeudenmukainen? Saajien? Mun mielestä sen pitäisi olla oikeudenmukainen maksajien näkökulmasta myös.

Silloin tuen pitää tulla maankäyttömuodon mukaan eikä maan hallinnan mukaan. Jokin sokerijuurikkaanviljelyn tuki on kallis, jos vertaa muualla tuotetun massan hintaan. LHP tai maanparannus- tai viherlannoituskäyttö tehoviljelijälläkin pitää olla tueton. Sarkaojitetulla pellolla tukea vähennetään ojien verran. Tuotettujen rehuyksikköjen tai massatonnien mukaan, jos ei viljavuutta löydy, poistetaan pelto tukikelpoisuudesta (No, nykyinen raivioiden kerääminen takaperoista tälle) . Mutta näiden korjaavien toimenpiteiden jälkeen naamaperusteista harkintaa en näe oikeudenmukaisena.

Jokin hallinnon peltovuokrakatto tai maatalousmaan pakkolunastaminen rakennemuutoksen hyväksi, näissä en näe mekanismia, miten maksajaa se voisi hyödyttää. Edunsaajaa kylläkin.

Eiköhän tämä ollut tässä.

-SS-

Opettajat ym saa koko palkkansa tukipotista.

Mitä -SS- on tosta mieltä?

Ongelmaksihan on noussut liian pieni yksikkökoko. Luokkakoot pitäisi nostaa moninkertaiseksi, lisäksi vain päätoiminen, pedagogisella pätevyydellä varustettu saa palkan. Muut epäpätevät ja satunnaiset tuntiopettajat, on poistettava joukosta poistamalla heiltä palkka, anakin laittamalla palkkaan omavastuu.

Kyllähän meiltä tämä rakennemuutos sujuu.

-SS-

No ymmärrän varsin hyvin, että jos tiettyyn toimintaan, esim LHP:hen liittyvä tuki liittyy vain LHP:hen eikä siihen, kenen nimissä se kyseinen LHP on, ollaan kohtuullisessa ja oikeudenmukaisessa järjestelmässä. Niin sanotun harkinnanvaraisen mielivallan lisääminen joidenkin muiden perusteiden kuin sen yksinomaisen tukiyksikön mukaan on politiikkaa ja koplailua.

Koska koko LHP on hiukan eriskummallinen viljelyn tunnusmerkki. Mitä siinä viljellään ? Mikä on tuotannon volyymi ja mikähän olisi markkinakelpoinen mitattava sato tukikalastelijoiden LHP:llä ja vastaavasti päätoimisen LHP:llä ?  Miksi LHP:n volyymin pitäisi jotenkin olla "tehokkaampaa", tai varattu vain päätoimisille, tai, tai, tai, tai muuta sellaista ? Arvelen, että kai se käsitetään jotenkin "ennestään ja nykyään päätoimisesti maataloudesta toimeentulonsa saavien "nautintaetuoikeudeksi" sitten.

-SS-

Lainaus

Ihmettelen myös, ettei useampi ole koskaan miettinyt, mistä MMM rahansa saa

Enemmän ihmettelen kyllä mistä Sos&TervMin rahansa saa.

Jos asiaa tarkastellaan todellakin yhteiskunnan näkökulmasta, mikä lienee tämä "veronmaksajan" näkökulma ihan objektiivisesti, niin väittäisin että maamme hyötyy enemmän siitä että on näitä sivutoimisia pikku kinnereitä eikä vain muutama suuri, vaikka tuotantomäärä olisikin sama.

Väittäisin lisäksi että mikään yhteiskunnan varoilla tuettu toiminta ei tuota saman verran lisäarvoa kuin kansalliset maataloustuet. Joka ikinen tila tarvitsee tuotantopanoksia, varaosia, koneita, energiaa, kuljetuksia, rakennuksia yms yms. Jos puolet otetaan pois, jäljelle jäävä toinen puoli ei tuplaa yhteiskunnallista hyötyä. Mitä tapahtuisi maatalouskaupoille, myyjille, kuljetusliikkeille jne. Jäljellä olevista suurtilojen tilauksista 20% menisi suoraan ulkomaalaisille ketjuille ja panokset tuodaan pihaan venäläisellä kalustolla keskellä yötä. Ruokateollisuus saisi vähentää väkeä, maakunnista häipyy rahaa ja liikevaihtoa jne.

Jos vertaa että STM maksaa verovaroista ulos 8x enemmän kuin MMM, niin sillä tuotetaan arvelluttavan paljon 25v eläkeläisiä jotka vain syövät kuormasta. Joskus joku on kirjoittanut että maatalouden nykyinen arvonlisä olisi luokkaa 10 miljardia nykyisellä rakenteella. Jos puolet tiloista tippuisi pois, vähintään neljäsosa tuosta summasta jäisi pois kierrosta.

Voisi ajatella, että Kelan tiskille saisivat tulla vain sosiaalitoimiston kokonaisvaltaiset ammattilaisasiakkaat, vasta tukisumman noustua 20000 yli asumistukineen tai muineen, pääsisi urakehitykseen mukaan. Satunnaiset rahapulaiset eivät kelpaa, varsinkin melkoisen suuri omavastuu pitää asettaa. Samalla tavalla vain pitkäaikaistyöttömille varataan koko korvauksiin varattu summa, työttömyysharrastelijat hakekoot muuta - öh - "työtä"... 

-SS-

Se mihin kritiikkiä pitää kohdistaa, on tukien kalasteleminen. 10 ha "luonnonhoitopeltoa pukkaa pajua, tuet nostetaan. Suomalainen oikeustajuhan on todettu jo myytiksi, moraaliakaan ei ole samalla mitalla kuin keskieurooppalaisilla kanssaveljillä.

Niin siis, onko noin, että LHP ei ole ollenkaan suurimmilla ja tehokkaimmilla päätoimisilla viljelijöillä käytössä, tai on heiltä kielletty ? Vai onko 5 ha LHP:tä tukikalastelua , mutta 150 ha ei olisi, kun se tukienkalastelu on "päätoimista"?

Voidaanko tukienkalastelija oikeasti erottaa toiminnan volyymin perusteella ? Näyttämäni kaavio kulujen ja ilman tukia tulevien tuottojen suhteesta, jopa 1. 5 / 1  voisi kertoa, että ongelmia saattaisikin olla juuri niillä viljelyalueilla, joilla laajamittainen ja "tehokas" maatalous suurilla aloilla ja parhailla teknologioilla on yleisintä ?

-SS-

Itse en kyllä tajua tuota, että kun maataloudessakin on kyse kumminkin ihan normaalista yritystoiminnasta, niin miksi ihmeessä toi veronmaksaja efekti pitää sotkea joka asiaan ....

Maataloushan on EU:n rajojen sisällä tuettua ja sen takia säänneltyä, eikä globaalille kilpailulle altistettua toimintaa, on ollut rajasuojan ansiosta ennen EU:takin, ja nyt yhteismarkkinoiden ja EU:n budjetin kautta rahoitettua. Monesti puhutaan, että tuet pois, mutta harvalla lienee uskallusta testata, mihin suuruusluokkaan se asettuisi se tuotannon ja kulujen todellinen erotus. Koska jos joku sanoo, että laitetaan tuotteille parempi hinta, siinä takana sittenkin on jokin markkinamekanismi, yleisimmin tuontisuojan tai tullien muodossa.

Ihmettelen myös, ettei useampi ole koskaan miettinyt, mistä MMM rahansa saa ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.04.12 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.04.12 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: bouli - 27.04.12 - klo:18:23

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.04.12 - klo:18:08

Suurimmat tilat ovat useimmiten alueella ja lähikaupungeissa suurimpia urakoitsijoita. Maanrakennusta, soraa, lumitöitä, harjausta, kaikkea. Hengenpitimikseen pitää vielä näitä tehdä, kun luulisi jo, että niillä hehtaareilla antas pienviljelijän valvoo talviyöt.

-SS-

Se on paljon helpompi haalia sitä peltoa kun ei tarvitse sen tuotolla elää.. 

Teillähän on nurinkurinen ajattelutapa. Noi suurethan hoitaa urakointihommia juuri siksi, ettei kaluston hankinta pelkkää peltotyötä varten kannata alkuunkaan.

No siis harrastelijaviljelijöitä täällä kovin kurmootetaan. Eli pitäisi tuet ja oikeus viljellä varata vain niille, jotka ovat päätoimisia. Eli päätoiminen siis voi harrastella urakointia, mutta tehtailija tai pankkiiri ei voi harrastella viljelyä.

Jassoo niin. Aivan.

-SS-

No mites sitten, jos samanlainen ajattelu ulotetaan myös muille aloille ....
Et saa vuokrata asuntoa, jos et ole päätoiminen, et saa myydä metsää jos et ole päätoiminen jne....

Siis näen tässä vähäisen mutta havaitavan motiivin: Harrasteviljelijää vierova ajattelee maataloustukien olevan jotenkin pyhitettyjä, niitä päätoimisesti saava pyhittyy eräänlaiseen pappisvirkaan, ja osaa niistä nauttia sopivalla hartaudella, jotta muu kansanosa ei ajattelisi kyseessä olevan jonkin ahneuttaan muutamaa tukimarkkaa ketkuilevan kelmin.

Siksi varmaan jotakin pankkiiria tai autokauppiasta vihataan viljelijänä, eikä ainakaan maanviljelys-säätyyn täysivaltaisena hyväksyttäisi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 27.04.12 - klo:19:11

Tottahan toki, mutta pakko ei ole kasvaa, jos ei näe sitä tarpeelliseksi.
Ottaa vaan rahat ulos ja sijoittaa vaikka metsiin ....

Toiminnan kehittäminen on enimmäkseen muuta kuin kasvua. Mistä hitosta se laajentaminen tähän taas tuli?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.04.12 - klo:19:12

Joo tuo kehittyminen on aika kummallinen vertaus. Koska kyseinen yhtälö ei voi jatkua loputtomiin, mikäli kyseessä on suunnilleen vakio maapinta-ala.

Okoon tilakoko z , nythän on SUMMA(z1 + z2 + z3 ....zn)= 2 295 000 ha  , n= noin 70000, sitten kun  n= 1 on z1 = 2 295 000 , ei voi kehittyä enää.

-SS-

Ja lisää!! Millaiselle yrittäjälle kasvu on ainoa kehittymisen suunta? Eihän me edes puhuta samasta asiasta.

No aihe kyllä tekee tästä vähintään tuohon kokoluokkaan nivoutuvan asian, viljelmäthän on aiheen aloituksessa järjestelty kahteen luokkaan,  90% tuotannosta tuottavat, ja sitten 10% tuotannosta tuottavat, toinen puoli mainittiinkin jo lopetettavien ryhmään kuuuluvaksi, ja tämän pelto- tai volyymiosuuden saaminen tälle toiselle puolelle sopuhintaan pelastaisi jotenkin maatalouden kannattavuuden ? Ja olisi veronmaksajille jotenkin edullinen, josko sitten tukia voitaisiin vähentää maakohtaisesti ? I think not.

Nollahintaista lisämaata siinä pohjalla kärkytään, tämä voidaan helposti asiassa nähdä. Koska libido sekoittuu tuohon viljelmäkokoon, valitettavasti.

-SS-

Joo tuo kehittyminen on aika kummallinen vertaus. Koska kyseinen yhtälö ei voi jatkua loputtomiin, mikäli kyseessä on suunnilleen vakio maapinta-ala.

Okoon tilakoko z , nythän on SUMMA(z1 + z2 + z3 ....zn)= 2 295 000 ha  , n= noin 70000, sitten kun  n= 1 on z1 = 2 295 000 , ei voi kehittyä enää.

-SS-