Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ei se vesi viljelyssä aina haitaksi ole. Alkuvaiheessa kasvua se parhaiten oraalle maistuu. Kyllä suurimmat satotappiot ovat täällä etelässä kuivuudesta tulleet.
Jotenkin se vaan tuo lajikevalinta tai yleisesti kasvinjalostus on monessa suhteessa kääntynyt siihen, että vähäinenkin kosteus vie koko "satopotenttiaalin", jollei kolmeakin kertaa laiteta vain parasta tautiainetta ja niiden yhdistelmää.
Jotenkin vain on niin uskomatonta, että lehtilaikkujen määrä tuntuu olevan nyt minimissään verrattuna aikaisempiin hellekesiin; kasveissa on peukalonlevyinen lehti, eikä mikään ruskeakärkinen tikku.
-SS-
....Samalla logiikalla olisi halvempaa ostaa omat putkitongit ja kosani ja tehdä kaikki putkityöt, omat ruuvimeisselit ja tehdä kaikki sähkötyöt, oma kiintoavainsarja ja tehdä kaikki huollot, omat sakset ja leikata perheen hiukset ja oma dremeli ja epoksia jolla hoitaa perheen hampaat. Edellämainitut ovat kaikki vieläpä selvästi halvempia kuin kaivuri.
Tuota: sitähän nämä tekevät, hartiapankirakentajat tekevät kaiken itse, kotiparturi on suosittu toiminta, siilin tai kaljun saa kyl itekin tehdyksi, hammasongelmiin annetaan kotiin paikkasarja ja kuuden vuoden odotusjono....
Tämä on juuri kalliin palveluyhteiskuntamme ongelma. Että kallis huippuammattilainen paikkaa paitaansa ja pese vaatteitansa ja siivoo ja korjaa kämppäänsä ite. Koska lisäduunista mene niin iso osa harakoille, omasta itselle tehdystä työstä sita vastoin jää kaikki ittelle, vaikka ei olisi niin tehokastakaan.
-SS-
Joo neljä viikkoa puintiaikaan, eikä mitään kesälomia tänäkään vuonna. Jää TAAS ne puimurin ja muiden sätösten muutamat aina krenanneet paikat ens vuoteen.
-SS-
Kyllä niitä tulee tällä ruiskutusmäärällä,varsinkin suorakylväjät edistävät niiden kehittymistä.
Ei koske Suomea. Näin ajatellaan laajasti. Varmaan näiden preerioitten ulkomaanelävien viljelijöiden ongelmaksi jää.
-SS-
ally classin kanssa maksimi on 1 litra/ha. se ruis siis kuolee vielä pois. 
No kyyl meinasi aikas valkoiseksi mennä. Silti lakoreikiä enempi kuin pelkällä Terpaalilla kuritetussa. Toisaalta Terpaalin laonestovaikutus perustuneekin enempi lyhenevään tähkään.
-SS-
Joo pelkään jo valmiiksi tuttua "kolmenkymmenen päivän hellettä".
En oikein ymmärrä tätä myöhäisyyttä, onko oikeasti myöhässä, mihin verrattuna ? Yöt olleet lämpimiä sikseen, ja on päivisinkin semmoinen parikymmentä ollut.
Onko miesmuisti niin taipuisa, että moni nykyään ajattelee normikesän olevan 25-32 astetta heti kesäkuun alusta jatkuen jopa marraskuun puolelle ?
-SS-
N30 18 litraa/ha tähkivälle kevätvehnälle tautiaineen kera. Tähkäsääski-Kestac voi myös olla mukana, jos pellossa istuu jonkun aikaa ja ilta-auringon valossa niitä öttiäisiä kunnolla pelmahtaa ylös.
Ohrasta typpiruiskutusalustana ei ole kokemusta, muuta kuin että jos on märkyyttään tai happamuuttaan tai hivenpuutoksettaan tai muuten tiivistymällä pillaantunut maa, mitä ihmettä siellä ruiskutypen kanssa turataan, perusasiat ensin varmaankin kuntoon.
Nyt tuntuu kuitenkin maasta irtoaavan (vanhaako) voimaa, olen värikortteja käytellyt, joko mun kortit on ikkunalla haalistuneet tai sitten oikeasti on tummaa....jätin väliin typpiruiskutukset. Meni Basso+Comet+Kestac.
Kalkkisalpietaria pidän paljon parempana kasvustoon levittäessä kuin Salpietaria, vaikutus on kalkkisalpietarissa minusta paljon nopeampi. Ja nyt kyllä liukenee, vaikka ei sataisikaan.
-SS-
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-511/pyretroidit-menettaneet-tehoaanMm. Ruotsin käytännöistä mielenkiintoista kirjoitusta. Olisiko integroidun viljelyn konsteja tässä sovellettavissa, kerääjäkasveja, rypsi-rapsi-sekakasvustoja, resistenssin huomioonottamista koko peltoalueella jne...
Eppäilen, että reipas annos dimetoaattia päivännäöllä kunnolla kukkivaan kasvustoon toimisi edelleen hyvin, jos olisi luvallinen käyttökohde etiketissä. Meillä ainakin mehiläispesät hiljenivät silloin ennenvanhaan, oli raikas hajukin siinä sinisessä eliksiirissä.
-SS-
Juu taitaa olla Pohjammaan seos kyseessä, 20 tehoainetta ja kyytipoikana multiplee typpiliuoksen kanssa.
Jälkiviisaana ajatellen glyfosaatti olisi yhden tehoaineen ratkaisu.
-SS-
Meinaat, että se tavoitteena oleva 30 litraa kerralla on niin suuri määrä, että se vastaa jo glyfosaatin levittämistä...??
No ehkä vähän ironiaa nykytrendistä, että kun monella kartanonpihalla (vaikka siis vielä koulussa ei lukuhommat juurikaan ole kiinnostaneet, traktorinkuvia vaan on katteltu Maamiehestä), niin nuori isäntä asettelee yhden kierroksen kannuja ja purkkeja riviin, ei tahdo isokaan piha riittää. Etiketin ohjetekstejä helposti 50 sivua, yliopistokemian perusopintojakson verran....
Että tällä mennään maatalousbioteknologiassa. Ei taidolla. Ei tiedolla. Vaan
TUURILLA !Edellisen kerran, kun tämän esitin, niin banaania tuli niin että litsahti.
-SS-
Juu taitaa olla Pohjammaan seos kyseessä, 20 tehoainetta ja kyytipoikana multiplee typpiliuoksen kanssa.
Jälkiviisaana ajatellen glyfosaatti olisi yhden tehoaineen ratkaisu.
-SS-
119 milliä satanut kesäkuussa. suunnilleen nelinkertaisesti normaaliin nähden.
Ja nyt on kyl ensmäinen kesä vuosikausiin kun ei oo kevätvehnä kuivettunu kuloksi, silti ei vars'ojas holise vesi eikä pelto oo pehmiä.
Pääsee sadettajamiästen kanssa samalta viivalta koittamaan kahdeksaatonnaria kerrankin...
-SS-
Ei ole enää urheilijat semmoisia sulosia kuin ennen. Tämä ihana voittajaneito ohittaisi ratakierroksella monet Suomen miestenkin tehovalmennettavat....
Helsinki, 1983.
http://www.youtube.com/watch?v=7YDlbHHICsU&feature=related-SS-
Kevät ja kesä on ollut oikein leutoa ja lähes normaalisateista. Kevätviljat kohta tähkivät, syysvehnät ovat jo kukkineet , viisi viikkoa rukiin puintiin.
Lämpösumma on 10% edellä keskimääräisestä, sademäärä 5 mm yli normaalin.
Eli vipumeteorologialle ei edelleenkään ole käyttöä. Säät on semmoset ku ne on.
-SS-
Ajoin ccc:tä 1,5l/ha rukiille tänä keväänä. Viimeiset pari viikkoa olen katsellut, että yllättävän pitkää on ja eilen sain vihdoin aikaiseksi käydä mittaamassa totuuden. Eli Reetan pituus on taulukoissa 129cm. Minulla on keskimäärin 140cm ja pisimmät yksilöt yli 150cm. Tähkissä löytyy parhaissa pituutta 13cm ja keskimäärin 10cm. Ei tuosta ccc:stä näiden tutkimusten varjolla pahemmin haittaa ole ollut, mutta olisin tosiaan halunnut, että kasvusto olisi ollut vähän (lue 30cm) lyhyempää. Tässä voi toteutua vaikka SS:n maalailemat kauhukuvat syksyisestä rukiin puinnista. Syy tuolle tehottomuudelle lienee liian myöhäinen ruiskutusajankohta?
Reetta on tuolla hyvällä maalla 170 cm, saanut 1.2 litraa CCC Ally Classin kyytipoikana ja sitten terpaalia litran ennen tähkälletuloa. Mut vaan pieniä lakokoloja vasta.
-SS-
no jos sulla on vaikka 10 metrin puomit ja joka ajolla jää toi 35 tuumaa eli n. 90 senttiä kummin alle ni se on 9 %. ei tee sadalla hehtaarilla ku 9 ha eli 50 tonnia viljaa.
50 tn viljasta sais nettona n. 6000 euroa.
A) ostat leveemmän ruiskun ja/tai
B) kapeemmat renkaat tai
C) teetät sun kaikki ruiskutukset parikin vuotta urakoitsijalla
Mutta koska ruiskutuksella saa yli 1000 kg:n sadonlisän, jää vähintään 50 tonnia lisäviljaa netto, eli sen 6000 tienaa miinus 1500 euron aineet, eli kannattaahan se vielä tallata, leveämmälläkin.
-SS-
