Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.09.13 - klo:20:37

Karjatilan tunnit ei ole ihan niin yksioikoiset.. Jos sulla on karjaa ja joudut kax kertaa päivässä niitä hoitaan vaikka tunnin kerrallaan, niin kukaan ei rupee siihen hommaan pelkällä kahden tunnin palkalla, kun sitä on kuitenkin koko päivän kiinni siinä hommassa.. Voihan sitä tehdä muita töitä tai niitä kotitöitä tai käydä kaupassa tai jotain, mutta mihinkään lomalle ei voi lähteä ja muutenkin aina pikku pelko perseessä mitä ne mullit on keksiny sillä välin kun on tilalta poissa 

Teollisuuden pienalihankkijat joutuvat päivystämään juuri tuon 24/7 eikä mitään varallaolokorvauksia todellakaan kannata kinuta, nauretaan ulos joukosta aika äkkiä.

-SS-

Sää nyt varmaan älysit pointin.Jos elukat karkaa yöllä,niin antaa mennä,kun ei oo tyäaika,,,vai

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.09.13 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.09.13 - klo:20:37

Karjatilan tunnit ei ole ihan niin yksioikoiset.. Jos sulla on karjaa ja joudut kax kertaa päivässä niitä hoitaan vaikka tunnin kerrallaan, niin kukaan ei rupee siihen hommaan pelkällä kahden tunnin palkalla, kun sitä on kuitenkin koko päivän kiinni siinä hommassa.. Voihan sitä tehdä muita töitä tai niitä kotitöitä tai käydä kaupassa tai jotain, mutta mihinkään lomalle ei voi lähteä ja muutenkin aina pikku pelko perseessä mitä ne mullit on keksiny sillä välin kun on tilalta poissa 

Teollisuuden pienalihankkijat joutuvat päivystämään juuri tuon 24/7 eikä mitään varallaolokorvauksia todellakaan kannata kinuta, nauretaan ulos joukosta aika äkkiä.

-SS-

Sää nyt varmaan älysit pointin.Jos elukat karkaa yöllä,niin antaa mennä,kun ei oo tyäaika,,,vai

En usko, että älysit omaa pointtiani: on muitakin elinkeinonharjoittamisen aloja, joilla yrittäjä on kovasti sidottu siihen työhön: pikkukaupat, palvelutyö, alihankinta. Rahaa on koneissa ja kalustossa ja kiinteistössä ja varastossa kiinni myös näillä muilla. Eli joka alalle ryhtyminen on yksityisessä päätöksessä, ei karjatalous ole mikään erillinen viljelijän osaksi osunut kirous, johon ei voisi itse vaikuttaa. Onhan sentään lomitusjärjestelmä, jota myös hieman tuetaan.

Karjatilalta itsekin kotoisin olevana, ja niihin töihin jo lapsesta asti tottuneena, sitovuuden marttyyrisointi saattaa jopa vähentää yleisön sympatioita, päinvastoin kuin luulisi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ask - 02.09.13 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.09.13 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.09.13 - klo:20:37

Karjatilan tunnit ei ole ihan niin yksioikoiset.. Jos sulla on karjaa ja joudut kax kertaa päivässä niitä hoitaan vaikka tunnin kerrallaan, niin kukaan ei rupee siihen hommaan pelkällä kahden tunnin palkalla, kun sitä on kuitenkin koko päivän kiinni siinä hommassa.. Voihan sitä tehdä muita töitä tai niitä kotitöitä tai käydä kaupassa tai jotain, mutta mihinkään lomalle ei voi lähteä ja muutenkin aina pikku pelko perseessä mitä ne mullit on keksiny sillä välin kun on tilalta poissa 

Teollisuuden pienalihankkijat joutuvat päivystämään juuri tuon 24/7 eikä mitään varallaolokorvauksia todellakaan kannata kinuta, nauretaan ulos joukosta aika äkkiä.

-SS-

Sää nyt varmaan älysit pointin.Jos elukat karkaa yöllä,niin antaa mennä,kun ei oo tyäaika,,,vai

En usko, että älysit omaa pointtiani: on muitakin elinkeinonharjoittamisen aloja, joilla yrittäjä on kovasti sidottu siihen työhön: pikkukaupat, palvelutyö, alihankinta. Rahaa on koneissa ja kalustossa ja kiinteistössä ja varastossa kiinni myös näillä muilla. Eli joka alalle ryhtyminen on yksityisessä päätöksessä, ei karjatalous ole mikään erillinen viljelijän osaksi osunut kirous, johon ei voisi itse vaikuttaa. Onhan sentään lomitusjärjestelmä, jota myös hieman tuetaan.

Karjatilalta itsekin kotoisin olevana, ja niihin töihin jo lapsesta asti tottuneena, sitovuuden marttyyrisointi saattaa jopa vähentää yleisön sympatioita, päinvastoin kuin luulisi.

-SS-

Kai tässä nyt oli maataloudesta puhe

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.09.13 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: ask - 02.09.13 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.09.13 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.09.13 - klo:20:37

Karjatilan tunnit ei ole ihan niin yksioikoiset.. Jos sulla on karjaa ja joudut kax kertaa päivässä niitä hoitaan vaikka tunnin kerrallaan, niin kukaan ei rupee siihen hommaan pelkällä kahden tunnin palkalla, kun sitä on kuitenkin koko päivän kiinni siinä hommassa.. Voihan sitä tehdä muita töitä tai niitä kotitöitä tai käydä kaupassa tai jotain, mutta mihinkään lomalle ei voi lähteä ja muutenkin aina pikku pelko perseessä mitä ne mullit on keksiny sillä välin kun on tilalta poissa 

Teollisuuden pienalihankkijat joutuvat päivystämään juuri tuon 24/7 eikä mitään varallaolokorvauksia todellakaan kannata kinuta, nauretaan ulos joukosta aika äkkiä.

-SS-

Sää nyt varmaan älysit pointin.Jos elukat karkaa yöllä,niin antaa mennä,kun ei oo tyäaika,,,vai

En usko, että älysit omaa pointtiani: on muitakin elinkeinonharjoittamisen aloja, joilla yrittäjä on kovasti sidottu siihen työhön: pikkukaupat, palvelutyö, alihankinta. Rahaa on koneissa ja kalustossa ja kiinteistössä ja varastossa kiinni myös näillä muilla. Eli joka alalle ryhtyminen on yksityisessä päätöksessä, ei karjatalous ole mikään erillinen viljelijän osaksi osunut kirous, johon ei voisi itse vaikuttaa. Onhan sentään lomitusjärjestelmä, jota myös hieman tuetaan.

Karjatilalta itsekin kotoisin olevana, ja niihin töihin jo lapsesta asti tottuneena, sitovuuden marttyyrisointi saattaa jopa vähentää yleisön sympatioita, päinvastoin kuin luulisi.

-SS-

Kai tässä nyt oli maataloudesta puhe

Siitä puhe mistä puute, *****.

Kyl mä olen edelleen sitä mieltä ihan rehellisesti et jos tuhannen tuntii saa tupakoituu sadan hehtaarin kanssa ihan kaikkineen ni tehokkuus on siitä hommasta kaukana. Puhe siis viljatilasta. Jos kuivuri pyörii yhteensä sen 200 tuntia tälläsenä kesänä 500 viljatonnin kanssa ni siihen tuhanteen tuntiin saa melkeen joka ikisen tunnin istuu siin pannun päällä.

Lajittelun mä oon hoitanu niin et aamul napsaan päälle ja oikeista töistä riippuen käyn sitä kahveilla / safkiksella vilkasee. Kylvöihin meni kaikkineen vaunusulkeisineen 6kpl 15h työpäivii. Ruiskutuksia tekee sen 10ha/tunnissa, pariin kertaan eli 20h yhteensä. Puinneissa sit em. tunnit. Urakoitsija vetää kalkin sekä sekä tekee muutaman salaojituksen. Noita ei käytännös itse edes kannata tehdä, ennemmin laskutan muualta sen rahan. Paperitöihin pari hassua tuntia? Konehuollot tekee ammattilainen, itse fiksumpi olla töissä kuitenki. Piennarten murskaukseen puol päivää. VLN joko murskataan itse tai kaveri tekee, riippuu kummalla on koneet kiinni tai aikaa. Rasvaukset ym. vie aika lailla sen kaks työpäivää vuodessa. Eikä se rekkayrittäjäkään kyllä sano olevansa töissä jos auton rasvaa...

Toki tästä hommasta voi repiä sitä gloriaa ja sääliä muilta ihmisiltä et kuin paljo tulee tunteja mut kyl mä väitän että yhtälailla asiat voi hoitaa tehokkaasti laadun kärsimättä

Ois tilanhoitajan paikka auki Anastraalille. Tuntiperusteinen palkka, sovitaan vaikka niin että lapaseen saat sen 10e per tehty työtunti.

Tunnit voit laskea ihan itte. 

Ruiskutuksia tekee sen 10ha/tunnissa, pariin kertaan eli 20h yhteensä.

Mää pääsen kans keskimäärin samaan hehtaarisaavutukseen ruiskun boxin mukaan, pellolla. Sen lisäks mun pitää myös täyttää ruisku ja ajella siirtymät. Ruiskun pesun työmenekistä on turhan puhua, koska se ei niin laajasti viljatilaa kosketa.

Rasvaukset ym. vie aika lailla sen kaks työpäivää vuodessa. Eikä se rekkayrittäjäkään kyllä sano olevansa töissä jos auton rasvaa...

Justiinsa juttelin viljakuskin kanssa. Valitteli, että uuden lainsäädännön myötä auton pesut ja huollot katsotaan kuuluvaksi työaikaan, joka syö käytettävissä olevaa viikkotyöaikaa ja siten ajoaikaa. Pitää sanoa muijan pesseen auton, että ehtii ajaa enemmän.

En väitä, etteikö 100 hehtaaria hoida tuhannessa tunnissa. Optimioloissa, mahtavalla lohkojaolla ja tehokkaalla kalustolla helposti varmaan allekkin. Kysymys on siitä, että asiaa on mahdoton laskea paperilla, koska olosuhteet ovat niin erilaisia. Ylös kirjaamallakin saa vain oman tilanteensa selville, sitä ei voi yleistää muihin. Eri tilojen lukuja voi ja pitääkin vertailla keskenään ja etsiä sieltä niitä tehostamiskeinoja, niin ehkä joskus selvitään itse kukin vähän vähemmällä!

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Ruiskutuksia tekee sen 10ha/tunnissa, pariin kertaan eli 20h yhteensä.

Mää pääsen kans keskimäärin samaan hehtaarisaavutukseen ruiskun boxin mukaan, pellolla. Sen lisäks mun pitää myös täyttää ruisku ja ajella siirtymät. Ruiskun pesun työmenekistä on turhan puhua, koska se ei niin laajasti viljatilaa kosketa.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Joo näin on.
Mä olen itse laskeskellut että kaikki muut ruiskutukseen liittyvät oheistyöt mukaan laskettuna 5 ha tunnissa on aika paljon lähempänä totuutta.

Eikä se rekkayrittäjäkään kyllä sano olevansa töissä jos auton rasvaa...

No tosiaan, saahan työtunti lukemat vaikka kuinka nätiksi jos sieltä systemaattisesti unohtaa osan töistä..

Lainaus käyttäjältä: 2620 - 03.09.13 - klo:07:07

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Ruiskutuksia tekee sen 10ha/tunnissa, pariin kertaan eli 20h yhteensä.

Mää pääsen kans keskimäärin samaan hehtaarisaavutukseen ruiskun boxin mukaan, pellolla. Sen lisäks mun pitää myös täyttää ruisku ja ajella siirtymät. Ruiskun pesun työmenekistä on turhan puhua, koska se ei niin laajasti viljatilaa kosketa.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Joo näin on.
Mä olen itse laskeskellut että kaikki muut ruiskutukseen liittyvät oheistyöt mukaan laskettuna 5 ha tunnissa on aika paljon lähempänä totuutta.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Eikä se rekkayrittäjäkään kyllä sano olevansa töissä jos auton rasvaa...

No tosiaan, saahan työtunti lukemat vaikka kuinka nätiksi jos sieltä systemaattisesti unohtaa osan töistä..

Jep, tuo 5ha tunnissa aika lähellä kun ruiskutuksia tekee vähän laajemmin, ainakin tällaisella pikkuruiskulla. Omat pellot menee hujauksessa ja pääsee parempaan tuntisaavutukseen, sitten kun kierrellään vähän kauempana, alkaakin tunteja kertymään. 5ha tunnissa, 150 tuntia tullut kesän päälle traktoriin,ruiskua ei ole irroitettu kertaakaan. Nyt rounduppeja, ja niissä tuntisaavutus parempi, kun aine sitä samaa glyfoa kaikille, lukekoon purkissa mitä vain. Ei tarvi vajailla ruiskuilla ajella ja tulee samalta nurkalta kerralla valmista.

Tuo yllämainittu tilakohtaiset erot suuri asia, nimimerkki Astralilla pellot ilmeisesti vieressä. Näillä nurkilla tienpäällä menee paljon aikaa, ja sille ei mitään voi kun tiloja sen verran tiheässä, kaikilla lähellä ja kauempana olevaa peltoa.

1000H peltotöihin! Multa loppuisi aikaraudasta tunnin jos peltotöihin pitäisi 1000 tuntia laittaa 100 hehtaarille kiini! 1400 tuntiin hoidan lypsykarjan ja peltotyöt!

Kyl mä olen edelleen sitä mieltä ihan rehellisesti et jos tuhannen tuntii saa tupakoituu sadan hehtaarin kanssa ihan kaikkineen ni tehokkuus on siitä hommasta kaukana. Puhe siis viljatilasta. Jos kuivuri pyörii yhteensä sen 200 tuntia tälläsenä kesänä 500 viljatonnin kanssa ni siihen tuhanteen tuntiin saa melkeen joka ikisen tunnin istuu siin pannun päällä.

Tässä on kaiken kustannuskriisin alku ja juuri. Tehokkuus. Tehokas pitää olla ja toimintaa pitää parantaa jatkuvasti, mutta pitääkö 100 ha viljatilan päästä alle 1000 tunnin työtunteihin? Miksei voi tehdä vaikka 1700 tuntia vuodessa jos sillä saa palkkansa alempien kiintieden kustannusten muodossa? Mitä järkeä on olla tehokas jotta pääsee kaivamaan sohvalle nenää ja juomaan kaljaa? Nenää voi kaivaa pellollakin ja tehdä hommat hiukan huokeammilla kiinteillä kuluilla.

Jos viljajuicella on oikeasti joku taloudellisesti järkevä syy olla tehokas, niin sitten sitä tehostetaan, mutta jos ei ole, niin miksi?

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Kyl mä olen edelleen sitä mieltä ihan rehellisesti et jos tuhannen tuntii saa tupakoituu sadan hehtaarin kanssa ihan kaikkineen ni tehokkuus on siitä hommasta kaukana. Puhe siis viljatilasta. Jos kuivuri pyörii yhteensä sen 200 tuntia tälläsenä kesänä 500 viljatonnin kanssa ni siihen tuhanteen tuntiin saa melkeen joka ikisen tunnin istuu siin pannun päällä.

Tässä on kaiken kustannuskriisin alku ja juuri. Tehokkuus. Tehokas pitää olla ja toimintaa pitää parantaa jatkuvasti, mutta pitääkö 100 ha viljatilan päästä alle 1000 tunnin työtunteihin? Miksei voi tehdä vaikka 1700 tuntia vuodessa jos sillä saa palkkansa alempien kiintieden kustannusten muodossa? Mitä järkeä on olla tehokas jotta pääsee kaivamaan sohvalle nenää ja juomaan kaljaa? Nenää voi kaivaa pellollakin ja tehdä hommat hiukan huokeammilla kiinteillä kuluilla.

Jos viljajuicella on oikeasti joku taloudellisesti järkevä syy olla tehokas, niin sitten sitä tehostetaan, mutta jos ei ole, niin miksi?

Lussaa

Voisin väittää että viidellä sadalla ylimääräisellä työtunnilla useampi 100ha:n tila tekisi 20 000€ paremman tuloksen, nuo työtunnit sekä omaa työtä että konetyötä. Tuo siis sisältyisi siihen tuhanteen tuntiin... 40 Ekeä tunti, pelkälle funtsimiselle miten jokin homma kannattaisi tehdä tai miten voisi hommaa kehittää, miettiä niitä omalle tilalle parhaita ratkaisuja. Juuri eilen ihmeteltiin satoeroja, miten vierekkäisiltä pelloilta voi tulla joko huono sato tai erinomainen. Erona se ratinpyörittäjä, joka päättää mitä tehdään tai jätetään tekemättä

Kaikenlaisia koulutuksia viljanviljelyynkin liittyen, tapaamisia toisten viljelijöiden kanssa, pellonpiennartilaisuuksia ym. vaikka kuinka paljon, samat naamat siellä pyörii ja vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia. Ne, kenen siellä pitäisi olla, heitä ei näy. Kun ne niitä turhia tunteja tuhlattavaksi Yleisesti ottaen aina oppii kun on poissa kotoa, tavalla tai toisella.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.09.13 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: Astral - 02.09.13 - klo:22:55

Kyl mä olen edelleen sitä mieltä ihan rehellisesti et jos tuhannen tuntii saa tupakoituu sadan hehtaarin kanssa ihan kaikkineen ni tehokkuus on siitä hommasta kaukana. Puhe siis viljatilasta. Jos kuivuri pyörii yhteensä sen 200 tuntia tälläsenä kesänä 500 viljatonnin kanssa ni siihen tuhanteen tuntiin saa melkeen joka ikisen tunnin istuu siin pannun päällä.

Tässä on kaiken kustannuskriisin alku ja juuri. Tehokkuus. Tehokas pitää olla ja toimintaa pitää parantaa jatkuvasti, mutta pitääkö 100 ha viljatilan päästä alle 1000 tunnin työtunteihin? Miksei voi tehdä vaikka 1700 tuntia vuodessa jos sillä saa palkkansa alempien kiintieden kustannusten muodossa? Mitä järkeä on olla tehokas jotta pääsee kaivamaan sohvalle nenää ja juomaan kaljaa? Nenää voi kaivaa pellollakin ja tehdä hommat hiukan huokeammilla kiinteillä kuluilla.

Jos viljajuicella on oikeasti joku taloudellisesti järkevä syy olla tehokas, niin sitten sitä tehostetaan, mutta jos ei ole, niin miksi?

Lussaa

Voisin väittää että viidellä sadalla ylimääräisellä työtunnilla useampi 100ha:n tila tekisi 20 000€ paremman tuloksen, nuo työtunnit sekä omaa työtä että konetyötä. Tuo siis sisältyisi siihen tuhanteen tuntiin... 40 Ekeä tunti, pelkälle funtsimiselle miten jokin homma kannattaisi tehdä tai miten voisi hommaa kehittää, miettiä niitä omalle tilalle parhaita ratkaisuja. Juuri eilen ihmeteltiin satoeroja, miten vierekkäisiltä pelloilta voi tulla joko huono sato tai erinomainen. Erona se ratinpyörittäjä, joka päättää mitä tehdään tai jätetään tekemättä

Kaikenlaisia koulutuksia viljanviljelyynkin liittyen, tapaamisia toisten viljelijöiden kanssa, pellonpiennartilaisuuksia ym. vaikka kuinka paljon, samat naamat siellä pyörii ja vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia. Ne, kenen siellä pitäisi olla, heitä ei näy. Kun ne niitä turhia tunteja tuhlattavaksi Yleisesti ottaen aina oppii kun on poissa kotoa, tavalla tai toisella.

Urakoitsian kun tilaa saa sen 1500 tuntia helposti tiputettua 500 tuntiin ja romut myytyä kuusankoskelle!

1000H peltotöihin! Multa loppuisi aikaraudasta tunnin jos peltotöihin pitäisi 1000 tuntia laittaa 100 hehtaarille kiini! 1400 tuntiin hoidan lypsykarjan ja peltotyöt!

Lypsykarjan "hoitamiseen" kuuluu tietysti rehupaalin nosto ladon lattialle Dynäreteellä, emäntä hoitaakin loput.. 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 03.09.13 - klo:08:58

1000H peltotöihin! Multa loppuisi aikaraudasta tunnin jos peltotöihin pitäisi 1000 tuntia laittaa 100 hehtaarille kiini! 1400 tuntiin hoidan lypsykarjan ja peltotyöt!

Lypsykarjan "hoitamiseen" kuuluu tietysti rehupaalin nosto ladon lattialle Dynäreteellä, emäntä hoitaakin loput.. 

Aamua iltaa 2-3 tuntia navetalla ihan niisä navettatöissä mihin kuuluu ne juottamiset, ruokkimiset, vuodehtimiset ja lypsämiset. Siihen päälle ne peltotyöt ja paalin haut pellolta.