Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ilkka - 10.04.16 - klo:11:19
-
150 kruunua per maitoauton käynti, -90 luvulla etelä-Ruotsissa.
Tuskin ainakaan halventunut vuosien myötä.
TV1 klo 10.00-11.00; Pieni on kaunista. Esitetty aiemminkin.
-
150 kruunua per maitoauton käynti, -90 luvulla etelä-Ruotsissa.
Tuskin ainakaan halventunut vuosien myötä.
TV1 klo 10.00-11.00; Pieni on kaunista. Esitetty aiemminkin.
Keräilyn kokonaispotti tippuu itsestään kun pienet lopettaa. Ja nehän lopettaa kohtuu rivakkaa tahtia.
Toisaalta jos maitoauto hakee yhdeltä tilalta vaikka 30 000 litraa, niin ei varmaan sen yhden käynnin hinnaksi riitä tuo reilu 15 euroa. ;)
-
150 kruunua per maitoauton käynti, -90 luvulla etelä-Ruotsissa.
Tuskin ainakaan halventunut vuosien myötä.
TV1 klo 10.00-11.00; Pieni on kaunista. Esitetty aiemminkin.
Keräilyn kokonaispotti tippuu itsestään kun pienet lopettaa. Ja nehän lopettaa kohtuu rivakkaa tahtia.
Toisaalta jos maitoauto hakee yhdeltä tilalta vaikka 30 000 litraa, niin ei varmaan sen yhden käynnin hinnaksi riitä tuo reilu 15 euroa. ;)
Se käy vain vaihtamassa puoliperän ei mene monta minuuttia
-
150 kruunua per maitoauton käynti, -90 luvulla etelä-Ruotsissa.
Tuskin ainakaan halventunut vuosien myötä.
TV1 klo 10.00-11.00; Pieni on kaunista. Esitetty aiemminkin.
Keräilyn kokonaispotti tippuu itsestään kun pienet lopettaa. Ja nehän lopettaa kohtuu rivakkaa tahtia.
Toisaalta jos maitoauto hakee yhdeltä tilalta vaikka 30 000 litraa, niin ei varmaan sen yhden käynnin hinnaksi riitä tuo reilu 15 euroa. ;)
Se käy vain vaihtamassa puoliperän ei mene monta minuuttia
Kai noilla parilla noin 30 000 litraan suomessa pystyvällä (Finnmilk, Iskola) on ihan kiinteä tankki kuitenkin?
-
150 kruunua per maitoauton käynti, -90 luvulla etelä-Ruotsissa.
Tuskin ainakaan halventunut vuosien myötä.
TV1 klo 10.00-11.00; Pieni on kaunista. Esitetty aiemminkin.
Keräilyn kokonaispotti tippuu itsestään kun pienet lopettaa. Ja nehän lopettaa kohtuu rivakkaa tahtia.
Toisaalta jos maitoauto hakee yhdeltä tilalta vaikka 30 000 litraa, niin ei varmaan sen yhden käynnin hinnaksi riitä tuo reilu 15 euroa. ;)
Se käy vain vaihtamassa puoliperän ei mene monta minuuttia
Kai noilla parilla noin 30 000 litraan suomessa pystyvällä (Finnmilk, Iskola) on ihan kiinteä tankki kuitenkin?
Turhaa kirnuamistahan siinä tulee ja aikaa kuluu
-
150 kruunua per maitoauton käynti, -90 luvulla etelä-Ruotsissa.
Tuskin ainakaan halventunut vuosien myötä.
TV1 klo 10.00-11.00; Pieni on kaunista. Esitetty aiemminkin.
Keräilyn kokonaispotti tippuu itsestään kun pienet lopettaa. Ja nehän lopettaa kohtuu rivakkaa tahtia.
Toisaalta jos maitoauto hakee yhdeltä tilalta vaikka 30 000 litraa, niin ei varmaan sen yhden käynnin hinnaksi riitä tuo reilu 15 euroa. ;)
Tällä reitillä on ainakin käynyt niin,tilat on entistä enemmän hajallaan,reitin kokonaispituus on aina vain pitempi mitä enemmän lopettajia on.Ja toisaalta on muita tahoja jotka laskuttaa kilometrien mukaan eli yksittäiselle tilalle on loppujen lopuksi hyöty mitä enemmän muita tiloja on.
-
Tällä reitillä on ainakin käynyt niin,tilat on entistä enemmän hajallaan,reitin kokonaispituus on aina vain pitempi mitä enemmän lopettajia on.Ja toisaalta on muita tahoja jotka laskuttaa kilometrien mukaan eli yksittäiselle tilalle on loppujen lopuksi hyöty mitä enemmän muita tiloja on.
Tämän sisällön ja mekanismin kun ymmärtäisitte ja myös sisäistäisitte niin saattaisitte ymmärtää millainen kilpailuetu tanskalaisilla on kun heillä on sama väkimäärä ja tuotanto alueella joka vastaa Uudemaan lääniä + Varsinais-Suomea ja puolta Pirkanmaata tai jotain. Samoin Ruotsissa suurin osa tuotannosta ja väestä on etelässä. Meilläkin keskittämällä tuotanto ja suurin osa väestöstä Pori-Lappeenranta linjan eteläpuolella saavutettaisiin merkittävää kilpailuetua tai poistettaisiin merkittävää kilpailuhaittaa. Mutta ei...
Ei pidä unohtaa että nimen omaan tanskalaiset nykyään ajaa maitoa Lapin läänistä asti Sipooseen. ;)
-
Tällä reitillä on ainakin käynyt niin,tilat on entistä enemmän hajallaan,reitin kokonaispituus on aina vain pitempi mitä enemmän lopettajia on.Ja toisaalta on muita tahoja jotka laskuttaa kilometrien mukaan eli yksittäiselle tilalle on loppujen lopuksi hyöty mitä enemmän muita tiloja on.
Tämän sisällön ja mekanismin kun ymmärtäisitte ja myös sisäistäisitte niin saattaisitte ymmärtää millainen kilpailuetu tanskalaisilla on kun heillä on sama väkimäärä ja tuotanto alueella joka vastaa Uudemaan lääniä + Varsinais-Suomea ja puolta Pirkanmaata tai jotain. Samoin Ruotsissa suurin osa tuotannosta ja väestä on etelässä. Meilläkin keskittämällä tuotanto ja suurin osa väestöstä Pori-Lappeenranta linjan eteläpuolella saavutettaisiin merkittävää kilpailuetua tai poistettaisiin merkittävää kilpailuhaittaa. Mutta ei...
Ei pidä unohtaa että nimen omaan tanskalaiset nykyään ajaa maitoa Lapin läänistä asti Sipooseen. ;)
Se on sitä lähi maitoa.
-
Tällä reitillä on ainakin käynyt niin,tilat on entistä enemmän hajallaan,reitin kokonaispituus on aina vain pitempi mitä enemmän lopettajia on.Ja toisaalta on muita tahoja jotka laskuttaa kilometrien mukaan eli yksittäiselle tilalle on loppujen lopuksi hyöty mitä enemmän muita tiloja on.
Tämän sisällön ja mekanismin kun ymmärtäisitte ja myös sisäistäisitte niin saattaisitte ymmärtää millainen kilpailuetu tanskalaisilla on kun heillä on sama väkimäärä ja tuotanto alueella joka vastaa Uudemaan lääniä + Varsinais-Suomea ja puolta Pirkanmaata tai jotain. Samoin Ruotsissa suurin osa tuotannosta ja väestä on etelässä. Meilläkin keskittämällä tuotanto ja suurin osa väestöstä Pori-Lappeenranta linjan eteläpuolella saavutettaisiin merkittävää kilpailuetua tai poistettaisiin merkittävää kilpailuhaittaa. Mutta ei...
onko sorakuorma halvempi ruuhkasuomessa vaiko keskisuomessa ;) :D ;D 8)
-
Tällä reitillä on ainakin käynyt niin,tilat on entistä enemmän hajallaan,reitin kokonaispituus on aina vain pitempi mitä enemmän lopettajia on.Ja toisaalta on muita tahoja jotka laskuttaa kilometrien mukaan eli yksittäiselle tilalle on loppujen lopuksi hyöty mitä enemmän muita tiloja on.
Tämän sisällön ja mekanismin kun ymmärtäisitte ja myös sisäistäisitte niin saattaisitte ymmärtää millainen kilpailuetu tanskalaisilla on kun heillä on sama väkimäärä ja tuotanto alueella joka vastaa Uudemaan lääniä + Varsinais-Suomea ja puolta Pirkanmaata tai jotain. Samoin Ruotsissa suurin osa tuotannosta ja väestä on etelässä. Meilläkin keskittämällä tuotanto ja suurin osa väestöstä Pori-Lappeenranta linjan eteläpuolella saavutettaisiin merkittävää kilpailuetua tai poistettaisiin merkittävää kilpailuhaittaa. Mutta ei...
onko sorakuorma halvempi ruuhkasuomessa vaiko keskisuomessa ;) :D ;D 8)
Kannattaa laskea tarkkaan kippaako Siilinjärveltä lähteneen sorakuorman Jyväskylässä tai Espoossa.
Markkina määrittää sorakuorman hinnan.
-
Tällä reitillä on ainakin käynyt niin,tilat on entistä enemmän hajallaan,reitin kokonaispituus on aina vain pitempi mitä enemmän lopettajia on.Ja toisaalta on muita tahoja jotka laskuttaa kilometrien mukaan eli yksittäiselle tilalle on loppujen lopuksi hyöty mitä enemmän muita tiloja on.
"Tämän sisällön ja mekanismin kun ymmärtäisi ja sisäistäisi" Valion johto ja hallinto sekä maataloussektori yleensä sekä tietysti "te Agronetin huippu tehokkaat ja kovat tuottajat" niin suomalaisella maidontuottannolla saattaisi olla tulevaisuutta!!!
-
Miten se kokonaispituus voi tilojen vähetessä kasvaa?
Olen ennenkin sanonut, että Pohjolan maidolla on valion suurin alue huolehdittavana, ne hoitaa senkin Utsjoen maidon. Keräilykustannus on silti selkeästi alle 3 senttiä litra. Sieltä vaan niitä tehostuksia hakemaan ::)
-
Miten se kokonaispituus voi tilojen vähetessä kasvaa?
Olen ennenkin sanonut, että Pohjolan maidolla on valion suurin alue huolehdittavana, ne hoitaa senkin Utsjoen maidon. Keräilykustannus on silti selkeästi alle 3 senttiä litra. Sieltä vaan niitä tehostuksia hakemaan ::)
Niinpä :D
Keksin jopa vertauksen: Minulla on 5 perunaa. Tavoitteena toimittaa ne kaverille joka kohta tulee hakemaan. Se että on harvempia ja isompia yksiköitä, tarkoittaisi että pidän ne kaikki potut siinä hollilla kaveria odotellessa. Se että on tiuhemmassa penempiä yksiköitä ,tarkoittasi että pidän yhden perunan itse, ja heitän ne loput neljä eri pääilmansuuntiin niin pitkälle kuin jaksan. En täysin ymmärrä miten se helpottaisi homman logistiikkaa?
-
Miten se kokonaispituus voi tilojen vähetessä kasvaa?
Olen ennenkin sanonut, että Pohjolan maidolla on valion suurin alue huolehdittavana, ne hoitaa senkin Utsjoen maidon. Keräilykustannus on silti selkeästi alle 3 senttiä litra. Sieltä vaan niitä tehostuksia hakemaan ::)
Niinpä :D
Keksin jopa vertauksen: Minulla on 5 perunaa. Tavoitteena toimittaa ne kaverille joka kohta tulee hakemaan. Se että on harvempia ja isompia yksiköitä, tarkoittaisi että pidän ne kaikki potut siinä hollilla kaveria odotellessa. Se että on tiuhemmassa penempiä yksiköitä ,tarkoittasi että pidän yhden perunan itse, ja heitän ne loput neljä eri pääilmansuuntiin niin pitkälle kuin jaksan. En täysin ymmärrä miten se helpottaisi homman logistiikkaa?
On täysin "lillukan varsien tutkimista" puhua maidon keräilykystannuksista suu vaahdossa ja kuvitella että siinä on ratkaisu maidontuotannon "hiukan" heikkoon kannattavuuteen ;D.
En ymmärtänyt sinun varmaan hienoa peruna vertausta. Minun perunanviljelykokemuksella olen huomannut, että jokaisen varren alta löytyy eri kokoisia perunoita. Ei sielä ole pelkästää isoja tai pieniä. Tämä on ihan luonnon tekemään jaottelua. Vaikka kuinka lannoittaisit ja puhuisit paskaa pellon reunalla, niin aina sielä perunapenkissä on eri kokoisia pottuja.
Sinun ajatuksessa maitomäärä on vakio ja tuottajamäärä vain pienempi. Tämä on täysin hullu logiikka ja mikä on se pysäyttäjä joka katkaisee tämän kehityksen? Jos maitomäärä pysyisi vakiona (ja hinta laskee) niin tilakoko kasvaa koko ajan, kunnes vain yksi tila on jäljellä ???. Miten maitomäärä voi pysyä vakiona (ja liikevaihto meijerillä), kun tuottajahinta laskee?
Ps. Kannattaa jututtaa semmareita, miten he kokevat tilojen vähenemisen ja välimatkojen pitenemisen?
-
Miten se kokonaispituus voi tilojen vähetessä kasvaa?
Olen ennenkin sanonut, että Pohjolan maidolla on valion suurin alue huolehdittavana, ne hoitaa senkin Utsjoen maidon. Keräilykustannus on silti selkeästi alle 3 senttiä litra. Sieltä vaan niitä tehostuksia hakemaan ::)
Niinpä :D
Keksin jopa vertauksen: Minulla on 5 perunaa. Tavoitteena toimittaa ne kaverille joka kohta tulee hakemaan. Se että on harvempia ja isompia yksiköitä, tarkoittaisi että pidän ne kaikki potut siinä hollilla kaveria odotellessa. Se että on tiuhemmassa penempiä yksiköitä ,tarkoittasi että pidän yhden perunan itse, ja heitän ne loput neljä eri pääilmansuuntiin niin pitkälle kuin jaksan. En täysin ymmärrä miten se helpottaisi homman logistiikkaa?
On täysin "lillukan varsien tutkimista" puhua maidon keräilykystannuksista suu vaahdossa ja kuvitella että siinä on ratkaisu maidontuotannon "hiukan" heikkoon kannattavuuteen ;D.
En ymmärtänyt sinun varmaan hienoa peruna vertausta. Minun perunanviljelykokemuksella olen huomannut, että jokaisen varren alta löytyy eri kokoisia perunoita. Ei sielä ole pelkästää isoja tai pieniä. Tämä on ihan luonnon tekemään jaottelua. Vaikka kuinka lannoittaisit ja puhuisit paskaa pellon reunalla, niin aina sielä perunapenkissä on eri kokoisia pottuja.
Sinun ajatuksessa maitomäärä on vakio ja tuottajamäärä vain pienempi. Tämä on täysin hullu logiikka ja mikä on se pysäyttäjä joka katkaisee tämän kehityksen? Jos maitomäärä pysyisi vakiona (ja hinta laskee) niin tilakoko kasvaa koko ajan, kunnes vain yksi tila on jäljellä ???. Miten maitomäärä voi pysyä vakiona (ja liikevaihto meijerillä), kun tuottajahinta laskee?
Ps. Kannattaa jututtaa semmareita, miten he kokevat tilojen vähenemisen ja välimatkojen pitenemisen?
Minä en usko että keräilykustannuksilla tosiaan on radikaalia vaikutusta ja kaikki perunat saavat minun puolestani kukkia :)
Ja ei maidon hinta aina laske. Toivottavasti ei laske yhtään tai korkeintaan sentin tai kaksi seuraavien parin vuoden aikana. Ja jos se sitten laskee maidon määrää pari prosenttia, niin se kai pitää hyväksyä. Ei siitä ai nakaan Valion bisnekselle haittaa ole.
Niin ja minä siemennän itse, eli tapaan aika harvoin semmareita
-
Miten se kokonaispituus voi tilojen vähetessä kasvaa?
Olen ennenkin sanonut, että Pohjolan maidolla on valion suurin alue huolehdittavana, ne hoitaa senkin Utsjoen maidon. Keräilykustannus on silti selkeästi alle 3 senttiä litra. Sieltä vaan niitä tehostuksia hakemaan ::)
Niinpä :D
Keksin jopa vertauksen: Minulla on 5 perunaa. Tavoitteena toimittaa ne kaverille joka kohta tulee hakemaan. Se että on harvempia ja isompia yksiköitä, tarkoittaisi että pidän ne kaikki potut siinä hollilla kaveria odotellessa. Se että on tiuhemmassa penempiä yksiköitä ,tarkoittasi että pidän yhden perunan itse, ja heitän ne loput neljä eri pääilmansuuntiin niin pitkälle kuin jaksan. En täysin ymmärrä miten se helpottaisi homman logistiikkaa?
On täysin "lillukan varsien tutkimista" puhua maidon keräilykystannuksista suu vaahdossa ja kuvitella että siinä on ratkaisu maidontuotannon "hiukan" heikkoon kannattavuuteen ;D.
En ymmärtänyt sinun varmaan hienoa peruna vertausta. Minun perunanviljelykokemuksella olen huomannut, että jokaisen varren alta löytyy eri kokoisia perunoita. Ei sielä ole pelkästää isoja tai pieniä. Tämä on ihan luonnon tekemään jaottelua. Vaikka kuinka lannoittaisit ja puhuisit paskaa pellon reunalla, niin aina sielä perunapenkissä on eri kokoisia pottuja.
Sinun ajatuksessa maitomäärä on vakio ja tuottajamäärä vain pienempi. Tämä on täysin hullu logiikka ja mikä on se pysäyttäjä joka katkaisee tämän kehityksen? Jos maitomäärä pysyisi vakiona (ja hinta laskee) niin tilakoko kasvaa koko ajan, kunnes vain yksi tila on jäljellä ???. Miten maitomäärä voi pysyä vakiona (ja liikevaihto meijerillä), kun tuottajahinta laskee?
Ps. Kannattaa jututtaa semmareita, miten he kokevat tilojen vähenemisen ja välimatkojen pitenemisen?
Minä en usko että keräilykustannuksilla tosiaan on radikaalia vaikutusta ja kaikki perunat saavat minun puolestani kukkia :)
Ja ei maidon hinta aina laske. Toivottavasti ei laske yhtään tai korkeintaan sentin tai kaksi seuraavien parin vuoden aikana. Ja jos se sitten laskee maidon määrää pari prosenttia, niin se kai pitää hyväksyä. Ei siitä ai nakaan Valion bisnekselle haittaa ole.
Niin ja minä siemennän itse, eli tapaan aika harvoin semmareita
Omn siinä se haittapuoli että teolisuus on rakennettu nykyiselle määrälle ja jos maidon määrä laskee, niin teolisuuden kustannukset taas nousee. SEtaas paikataan herkästi laskemalla maidon hintaa.
-
Omn siinä se haittapuoli että teolisuus on rakennettu nykyiselle määrälle ja jos maidon määrä laskee, niin teolisuuden kustannukset taas nousee. SEtaas paikataan herkästi laskemalla maidon hintaa.
Jos persneton kaikkein perinteisintä jauheentuotantolinjaa käytetään vähemmän (ehkä vähennetään esim. yö- ja viikonlopputöitä siellä) niin se on paha asia? ???
-
Omn siinä se haittapuoli että teolisuus on rakennettu nykyiselle määrälle ja jos maidon määrä laskee, niin teolisuuden kustannukset taas nousee. SEtaas paikataan herkästi laskemalla maidon hintaa.
Jos persneton kaikkein perinteisintä jauheentuotantolinjaa käytetään vähemmän (ehkä vähennetään esim. yö- ja viikonlopputöitä siellä) niin se on paha asia? ???
Se mutta eikös tuotantoa kannataisi ennemmin ohjata siihen mikä kannattaa paremmin kuin jauhe? jossain vaiheessa jauheen hinta nousee ja sitäkin kannataa tehdä, mutta mites teet kun ei ole raaka-ainetta siihen.
-
Omn siinä se haittapuoli että teolisuus on rakennettu nykyiselle määrälle ja jos maidon määrä laskee, niin teolisuuden kustannukset taas nousee. SEtaas paikataan herkästi laskemalla maidon hintaa.
Jos persneton kaikkein perinteisintä jauheentuotantolinjaa käytetään vähemmän (ehkä vähennetään esim. yö- ja viikonlopputöitä siellä) niin se on paha asia? ???
Se mutta eikös tuotantoa kannataisi ennemmin ohjata siihen mikä kannattaa paremmin kuin jauhe? jossain vaiheessa jauheen hinta nousee ja sitäkin kannataa tehdä, mutta mites teet kun ei ole raaka-ainetta siihen.
Minä olen käsittänyt että Euroopan hienoin ja ehkä suomen isoin välipalatehdas on rakenteilla, mutta sieltäkin menee läpi vain 100 miljoonaa kiloa maitoa vuodessa.
Ja mitä nyt historiallinen kehitys on ollut niin ehkä yhtenä viidestä vuodesta jauhe menee nollille tai plussalle. Ja nyt menee siis tosi paljon miinukselle, niin paljon että tarvittaisiin varmaan 10 hyvää jauhevuotta kuittaamaan se yhden vuoden tappio. Se perusteollisuusjauhe on välttämätön paha tuotannonohjauksessa. Mitä vähemmän sitä kapasiteettiä käytetään, sitä paremmin Valiolla on aina mennyt ja sitä paremmat ovat olleet tuottajahinnat. Vaikka jauhetehtaat ovat olleet tosi "tehottomasti" vajaalla käytöllä.