Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hevi - 28.05.18 - klo:21:00
-
Nyt kun on tämä kuivuus, alettiin tutkia miten Vm kylvää. Meillä on Sk malli vuodelta 2012, ja mielestäni etenkin muokatussa jää jyvät turhan pintaan. Kone on varustettu erillisellä siemen ja lannoiteputkella.Rakenne on tehty niin, että lannoite menee pohjille, mutta jyvän alle jää multaa.Lisäksi vannasviiksi on mielestäni aivan viraton, koska se on niin pitkä että kääntyy vaakasuoraan asentoon koneen taakse, eikä estä roiskumista. Viiksen pitäisi olla lyhyempi jolloin se pysyisi lähes pystysuorassa ja ohjaisi jyvät vantaan avaamaan vakoon. nyt jyviä roiskuu pintaan, koska viiksi kääntyy jyrkästi koneen taakse.
-
Nyt kun on tämä kuivuus, alettiin tutkia miten Vm kylvää. Meillä on Sk malli vuodelta 2012, ja mielestäni etenkin muokatussa jää jyvät turhan pintaan. Kone on varustettu erillisellä siemen ja lannoiteputkella.Rakenne on tehty niin, että lannoite menee pohjille, mutta jyvän alle jää multaa.Lisäksi vannasviiksi on mielestäni aivan viraton, koska se on niin pitkä että kääntyy vaakasuoraan asentoon koneen taakse, eikä estä roiskumista. Viiksen pitäisi olla lyhyempi jolloin se pysyisi lähes pystysuorassa ja ohjaisi jyvät vantaan avaamaan vakoon. nyt jyviä roiskuu pintaan, koska viiksi kääntyy jyrkästi koneen taakse.
VM nyt on täysin yliarvostettu paska, tyypilinen suomalainen maatalouskone, joka on keskentekoisena päästetty markkinoille, tuotekehittelyn tekevät ostajat pelloillaan. Saa nähdä, parantuuko koneen kehittely yhtään uusien omistajien toimesta.
-
Great Plainsissa ei ongelmia.
-
Great Plainsissa ei ongelmia.
Mutta eikö tuossa koneessa siemen pudoteta etumaisesta putkesta ja "häntä" vielä varmistaa, että siemen jää vaon pohjalle ja lannoite tulee takimmaisestä säiliöstä siemenen päälle? Samanlaisia häntiä pilkistelee myös Horschien siemenvantaiden lautasten välistä.
-
Viiksen asento riippuu kylvösyvyydestä, eikös vaan? Hännän korkeus/asento parempi kun ei kylvetä kovin syvään, mikä suorakylvössä on tyypillisempää. Nyt kun kuivana keväänä pakko runtata vannaspaineet täysillä syvälle, niin viiksi taipuu taaemmas.
-
Niitä kummi lutkuttimiako tarkotat siellä vantaan kiekkojen välissä?
Tässä vanhassa tosin ei ole kuin yksiputki systeemi että voinee olla erimoinen.
Ja tästä puuttuu noita viiksiä. Ei kyllä jääny näkyviin jyviä muutakun vauhdissa päistees nostettaes. Ja tietty sillon kun peltojen erinäiset epätasasuudet on niin suuria että vantaan liikerata ei yllä kuopan pohjaan asti.
Toki tämä on säädetty siis ne paininpyörät melko ylös ja jonkun verra runsaasti vannaspainooki käytin. Niin ehkä siksi meni sitte syvälle kätevästi🤔
-
Kone on varustettu erillisellä siemen ja lannoiteputkella.Rakenne on tehty niin, että lannoite menee pohjille, mutta jyvän alle jää multaa.
Mä kylvän, maahantuojan suosituksen mukaisesti, siemenen etulaatikosta ja lannoitteen takaa. Varmistaa kuulemma paremmin siemenen pohjalle menon ja siten paremman orastumisen. Koneena tosin Semeato. Onneksi vain kerran on koneen täyttössä tullu sössittyä. Vanhasta tottumuksesta, hieman ajatuksen harhaillessa, apulanta päätyi siemenen päälle etulaatikkoon.
-
Vm:ssä tämä classikkivannas kylvää lannoitteen pohjaan ja siemenen ripottelee epämääräiseen korkeuteen lannoitteen päälle. Kuivana vuonna tästä syntyy ongelma. Tuo kuminen vannasviiksi voisi hiukan auttaa, jos olisi lyhyempi, ja kiintolatalla tuettu pidemmälti. Tässäkin ois parempi vaihtaa apulanta takasäiliöön, mutta ei oikeen viitsisi koska sitten siemeneltä puuttuis sekoitinakseli ja pohjasuppilot. Virittelin yhden vantaan haitariputket ristiin, ja voisi jotenkin toimia, mutta katsotaan ensi kylvöillä.
-
Vm:ssä tämä classikkivannas kylvää lannoitteen pohjaan ja siemenen ripottelee epämääräiseen korkeuteen lannoitteen päälle. Kuivana vuonna tästä syntyy ongelma. Tuo kuminen vannasviiksi voisi hiukan auttaa, jos olisi lyhyempi, ja kiintolatalla tuettu pidemmälti. Tässäkin ois parempi vaihtaa apulanta takasäiliöön, mutta ei oikeen viitsisi koska sitten siemeneltä puuttuis sekoitinakseli ja pohjasuppilot. Virittelin yhden vantaan haitariputket ristiin, ja voisi jotenkin toimia, mutta katsotaan ensi kylvöillä.
VM:n vannas on kopioitu Great Painsilta niin hyvin, kuin sen voi tehdä oikeuksia rikkomatta.
-
Tää vannas on kopioitu Semeatosta jos mermiina tarkoittaa kylkilimpulla varustettua variaatiota.
Samalla jos olis onnistuttu kopioimaan semeaton kestävyys ja rasvauksen nopeus ja helppous oltais jo lähellä kunnon kylvökonetta.
No käytetyt rakenteet ja huolto on mitä on. Ei ihme että koutonen meni polvilleen sätöksensä kanssa.
-
Kone on varustettu erillisellä siemen ja lannoiteputkella.Rakenne on tehty niin, että lannoite menee pohjille, mutta jyvän alle jää multaa.
Mä kylvän, maahantuojan suosituksen mukaisesti, siemenen etulaatikosta ja lannoitteen takaa. Varmistaa kuulemma paremmin siemenen pohjalle menon ja siten paremman orastumisen. Koneena tosin Semeato. Onneksi vain kerran on koneen täyttössä tullu sössittyä. Vanhasta tottumuksesta, hieman ajatuksen harhaillessa, apulanta päätyi siemenen päälle etulaatikkoon.
Onko tässä sama homma kuin suorakylvön pioneerilla Eelalla, joka neuvoi, ettei kannata laittaa kovin paljon apulantaa siihen suorakylvöön, polttovioituksen vaaran takia, vaan levittää sitten pintaan kun tyypilliset toukokuun lopun ja kesäkuun alun runsaat sateet saapuvat ?
-SS-
-
Kone on varustettu erillisellä siemen ja lannoiteputkella.Rakenne on tehty niin, että lannoite menee pohjille, mutta jyvän alle jää multaa.
Mä kylvän, maahantuojan suosituksen mukaisesti, siemenen etulaatikosta ja lannoitteen takaa. Varmistaa kuulemma paremmin siemenen pohjalle menon ja siten paremman orastumisen. Koneena tosin Semeato. Onneksi vain kerran on koneen täyttössä tullu sössittyä. Vanhasta tottumuksesta, hieman ajatuksen harhaillessa, apulanta päätyi siemenen päälle etulaatikkoon.
Onko tässä sama homma kuin suorakylvön pioneerilla Eelalla, joka neuvoi, ettei kannata laittaa kovin paljon apulantaa siihen suorakylvöön, polttovioituksen vaaran takia, vaan levittää sitten pintaan kun tyypilliset toukokuun lopun ja kesäkuun alun runsaat sateet saapuvat ?
-SS-
Eelan pellot oli ja on edelleen semmosta mitkä on aikojen alussa valmistettu perunaa, porkkanaa ja juurikasta varten, ja kasvaahan niissä mikä tahansa....
-
Kone on varustettu erillisellä siemen ja lannoiteputkella.Rakenne on tehty niin, että lannoite menee pohjille, mutta jyvän alle jää multaa.
Mä kylvän, maahantuojan suosituksen mukaisesti, siemenen etulaatikosta ja lannoitteen takaa. Varmistaa kuulemma paremmin siemenen pohjalle menon ja siten paremman orastumisen. Koneena tosin Semeato. Onneksi vain kerran on koneen täyttössä tullu sössittyä. Vanhasta tottumuksesta, hieman ajatuksen harhaillessa, apulanta päätyi siemenen päälle etulaatikkoon.
Onko tässä sama homma kuin suorakylvön pioneerilla Eelalla, joka neuvoi, ettei kannata laittaa kovin paljon apulantaa siihen suorakylvöön, polttovioituksen vaaran takia, vaan levittää sitten pintaan kun tyypilliset toukokuun lopun ja kesäkuun alun runsaat sateet saapuvat ?
-SS-
Eelan pellot oli ja on edelleen semmosta mitkä on aikojen alussa valmistettu perunaa, porkkanaa ja juurikasta varten, ja kasvaahan niissä mikä tahansa....
Tuo ajatus, että lannoite kylvetään pohjalle ja sen jälkeen siemen vähän pinnempaan samalla vantaalla on ihan älytön. Siinä melkeinpä varmistetaan, että osa siemenistä jää niin kuivaan etteivät ne idä. Paitsi hikevillä hiesuilla yms. mailla joilla on kevällä melkeinpä mahdotonta sössiä niin etteivät viljansiemenet idä. Tuskin siitä kovin paljoa haittaa on jos lannoite jää vähän ylemmäs.
Polttovioitusta tai ilmiötä, jossa lannoite "rohmuaa" siemeniltä veden on Kotkanniemessäkin tutkittu niihin aikoihin kuin VM tuli markkinoille. Astiakokeissa lannoitten ja siemenen kylväminen samaan vakoon huononsi orastuvuutta. Mutta pellolla ei eroa näkynyt eikä heillä niin kovin suurta halua ollut sanoa puoleen tai toiseen asiasta. Noin asiasta sanoi sopivan tuttu kun kysyin. Vissiin kylvökoneella tulee maata sen verran väliin ettei ainakaan selvää haittaa ole jos on kohtuullisen oikeaan aikaan kylvämässä. Jos siemen on alempana ja lannoite ylempänä niin eikö silloin siemen saa ensin alhaalta olevaa kosteutta ja lannoite vasta sitten jos kosteutta nousee tarpeeksi ylös tai sataa.
-
Taitaa käytännön kylvössä sen verran 'roiskua' että harvoin se lannoiterae ja siemen ihan kylki kyljessä ovat.
Ja tämän päivän lannoitusmäärätkin ovat useimmiten korkeintaan kohtuullisia. Asialla voi olla enemmän merkitystä jos lannoitetta laitetaan puoli tonnia hehtaarille.
-
Taitaa käytännön kylvössä sen verran 'roiskua' että harvoin se lannoiterae ja siemen ihan kylki kyljessä ovat.
Ja tämän päivän lannoitusmäärätkin ovat useimmiten korkeintaan kohtuullisia. Asialla voi olla enemmän merkitystä jos lannoitetta laitetaan puoli tonnia hehtaarille.
Nykypäivän moniravinnelannoitteet on käytännössä typpilannoitteita pienillä fosfori ja kalimäärillä maustettuina. Peltoladon nurkasta löytyi täsä kerran vanhoja Kemiran lannoitesäkkejä, ne oli jotain tasaväkevää, 15-15-15 oli ravinnesuhteet. Niitä joutuikin sitten varmaan kylvämään lähemmäs tonnin hehtaarille, jos halus kunnolla typpeä laittaa, samalla fosforit ja kalitasot tuli kuntoon, ja kyllä kasvoi, oletan,koska omaa kokemusta ei oo.
-
Taitaa käytännön kylvössä sen verran 'roiskua' että harvoin se lannoiterae ja siemen ihan kylki kyljessä ovat.
Ja tämän päivän lannoitusmäärätkin ovat useimmiten korkeintaan kohtuullisia. Asialla voi olla enemmän merkitystä jos lannoitetta laitetaan puoli tonnia hehtaarille.
Nykypäivän moniravinnelannoitteet on käytännössä typpilannoitteita pienillä fosfori ja kalimäärillä maustettuina. Peltoladon nurkasta löytyi täsä kerran vanhoja Kemiran lannoitesäkkejä, ne oli jotain tasaväkevää, 15-15-15 oli ravinnesuhteet. Niitä joutuikin sitten varmaan kylvämään lähemmäs tonnin hehtaarille, jos halus kunnolla typpeä laittaa, samalla fosforit ja kalitasot tuli kuntoon, ja kyllä kasvoi, oletan,koska omaa kokemusta ei oo.
Olihan niitä silloinkin monenlaisia. Nimetkin kertoivat jotakin, oli Typpirikas, Fosforirikas, Normaali jne. Enemmän niitä kyllä käytettiin, johtui osaksi myös siitä että lannoite oli suhteessa edullista ja sato arvokkaampi. Eikä syynätty mitään EU:n fosforitaulukoita :-)
Ennen Kemiraa muistan että meillä oli keltaisia muovisia lannoitesäkkejä joissa luki Rikkihappo Oy, mutta ravinnemäärät eivät ole jääneet enää takaraivoon.
Ja liiterissä oli vielä vanhempia, jonkinlaisesta sitkeästä paperista tehtyjä säkkejä joissa luki Norsk Hydro. Ja viikinkilaivan kuva :-) Olikohan niissä superfosfaattia ?
Google antoi vanhoja 60-luvun koetuloksia sijoituslannoitus versus hajalevitys, ja siellä oli käytössä ainakin
Normaali Y (8-13-9) ja Super-Y (15-20-15). Kokeissa käytettiin lannoitutasoja 500 - 1000 kg/ha ja Svea-kevätvehnällä päästiin jopa yli 3 tonnin ha-satoihin.
-
Vanhat tasaväkevät yms on ilmoitettu oksidi muodossa, joten vähän muuttaa tilannetta.
Toki fosforia ja kalia tulee 100kg:n typpitasolla mukavasti ::)
-
Ja liiterissä oli vielä vanhempia, jonkinlaisesta sitkeästä paperista tehtyjä säkkejä joissa luki Norsk Hydro. Ja viikinkilaivan kuva :-) Olikohan niissä superfosfaattia ?
Kalkkisalpietaria...
-
https://digitaltmuseum.no/search/?aq=descname%3A%22emballasje%22+topic%3A%22kunstgj%C3%B8dsel%22