Tänä vuonna meinasin että en levitä toiselle sadolle rae lannoitetta ollenkaan. Ja kokeilen/testaan pelkästään levittää lehtilannoitetta samalla kertaa kuin ajan rikka-aineet.
Aineina oli Thiotrac 300 5 litraa hehtaari ja Zimaco pro 1 litra hehtaari
Aika sitten näyttää millainen nurmi sato ja laatu sitten tulee.

Onko ollut mietteissä tuollasta Kontion mopoa/skootteria?
Suhteellisen edullinen, eikä varmaan tarvinnut rekisteröidä eikä vakuutuksia jos oikein muistan.
Itsellä on ollut joskus mielessä hankkia, mutten ole vielä saanut aikaiseksi.

Tuossa kuin kävin tuolla Lantmännenin sivuilla katsomassa muita asioita. Niin silmään osui samalla mielenkiintoinen tiedote missä kerrottiin että Kuhn:in työkoneet siirtyisi Lantmännenin myyntiin Nhk:lta. Joten taitaa pakka on noiden edustuksien osalta vielä aika lailla hakusessa sekä liikeessä.

Hei! Tässä keskustelua seurattuani,niin tuli tässä mieleen joku tämän tyyppinen polttoainesäiliö tai sitten jokin AD blue säiliö. Josko näistä olisi Petrin vedenkuljetus pulmaan konstiksi.
Tässä olisi valmiina oikeastaan kaikki tarvittava n 400l säiliö, 12 v pumppu, letku sekä olisi kohtalaisen kevyt käsitellä siirtää tyhjänä auton lavalle tai pois.
 

Itseasiassa mailaskasvustot on pääsääntöisesti huomattavasti parempia sekä virkiempiä kuin nuo apilaa sisältävät kasvustot tänä kesänä, sinällänsä kylläkin on jännä juttu että näin päin. Mutta kasvu on kylläkin aikalailla vain verkkaista, ilmeisesti ehkä johtuen sitten tästä koleasta ja sateista kesästä sekä matalasta lämpösummasta . Mutta tänä kesänä meillä apilaa sisältävistä kasvustoissa ei ole löytynyt oikeastaan puna-apilaa juuri ollenkaan, verrattuna taas näihin mailasta sisältäviin kasvustoihin mitkä ovat olleet kyllä parempia kasvultaan. Ja tänä kesänä ei taida vain ennättää harjoittaa tuota kolmen korjuun tekniikkaa näillä kasveilla?

Moro! Kelien puolesta olisi luvassa ihanteelliset kelit rehunteolle.
Mutta tässä aiheuttaa ajatuksiin pulmia ja mietintää miten tässä tekisi.
Kuin viljelyksessä on uutena tulokkaana  myöskin eri mailasia. Ja ne näyttävät
olevan eri kasvu rytmissä verrattuna apilaaseen. Ja neuvojien mukaan niiden pitäisi päästä kukkimaan ainakin kerran kesässä että ne menestyisivät seuraavanakin vuonna.
Kysyisinkin raatilaisilta sitä että pitääkö mailasien saada tehdä tuo kukinta ja malttaa nyt vain mieli sekä odottaa että se kukkii. Vai voiko nyt mennä jo korjaamaan sadon pois vaikkei se olekaan kukassa.
Sekä miten tuo silloin vaikuttaa mailasten menestymiseen häviävätkö ne kokonaan jos nyt korjaa sadon?
Kiitos vastauksista etukäteen

Iltoja kaikille raatilaisille! Olisi itsellä mietinnässä vielä kevät tuiskuille, sekä suojille uudistaa tuota olemassa olevaa lumilinkoa, jos sillä keinoin elo helpottuisi tuon osalta. Kuin alkaa nämä jatkuvat murtopultti sulkeiset vuosien saatossa jo kyllästyttämään.
Ja muutoinkin nykyisen lingon kanssa tämmöisissä hankalissa sekä haastavissa olosuhteissa toimiminen on kyllä aika lailla tuskastuttavaa ja hermoja raastavaa hommaa. Lopullinen niitti oli nyt tämän viimeisimmän myräkän jälkeen vaikkakin oli kaikeksi onneksi pakkaslumi kyseessä. Niin siltikin hommat tökki kovasti, kuin lumi tuli tuon kovan puhurin kanssa ja siten lumi kinostui tielle. Siksi nykyisessä traktorissa piti koko ajan pienentää vaihdetta alas päin ja lopulta mentiinkin sitten jo ryöminnällä, että pääsi etenemään. Kyseessä on suoravetoinen ja kierukka mallinen v-linko.
Joten kysymys olisikin että mikä näistä tämän päivän lingoista toimisi parhaiten kaiken laisissa keleissä ja olosuhteissa ilman ylimääräisiä tuskailuja ja hermojen kiristystä?
 

Tervehdys! Kiinnostavan ja ajankohtaisen keskustelun olette avanneet palstalle.
Kuin myös itsekin olen miettinyt asiaa ja nyt vähän perehtynytkin tuohon jyrään.
Mitä ilmeisemmin näitä laitteita ei ole vielä maassa tavattu ja mitä olen eri asiantuntijoiden kanssa ollut puheissa
niin hekään eivät tunteneet tuollaisesta laitetta. Se vähä mitä itsekin olen perehtynyt laitteeseen ja tietoon mitä netistä olen saanut selville, tämä vaikuttaa oikein hyvältä ja varteen otettavalta koneelta säilörehun tiivistämiseen.
Mitä nyt vähän noita kieliä osaan ja oikein muistelisin,niin noissa esitteissä lupailivat 40% paremman tiivistyksen tavanomaiseen tiivistys tekniikkaan verrattuna. Varmaankaan se ei ole ongelma että tarvitsisi eri koneet levitykseen ja tiivistämiseen. 

Tässä on talvenaikana ollut selvityksen ja työn alla yhden myyjän kanssa, josko hän rupeaisi tuomaan maahan ja myymään tuollaista rehujyrää suomeenkin. Ja millaisia markkinoita täällä mahtaisi olla kyseiselle koneelle.
Ja hän on selvittämässä asiaa nyt yhden valmistajan kanssa ja hankkii vielä parempaa lisätietoa kyseisestä jyrästä.
Sitten olen itsekin paremmin perillä asian suhteen kun saan kanssa lisää tietoa häneltä.
       

Nykyään varaosien saatavuuden painopiste ja keskittyminen on siirtynyt enemmän ja enemmän varaosamyynnin, sekä huoltoteknikoiden sektorille.
Aina ei edes varaosistakaan löydy tiettyä osaa, joten sitten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kääntyminen huollon apuun.
Tavallisissa myymälöissä löytyy vain jotakin yleistä kulutusosaa nykyisin.
Mutta täälläpäin on kyllä huolto pelannut kiitettävästi, joten apuja sekä osia on saannut sillon kuin on tarvinnut.

Kuinka akuutti tarve teillä heksa 100 on näille venttiileille?
Jos niitä ei mistään saa eikä löydy, niin voisin jonkun kappaleen toimittaa
ensi hätään.

Tarkoitatko heksa 100 tuota ilmansäätöventtiiliä, sitä pientä kirkasta muovisilmää joka on kumi holkin sisässä. Ja se tulee siihen isoon keskuskappaleeseen?

Kävin tarkistelemassa varastoa ja sieltä löytyisi uusia jokunen kappale!

Tässä teidän keskustelua seuranneena, niin tuli tälläinen aatos mieleen.
Mitenkähän hyvin tuo kuituhammppu soveltuisi kuivikkeeksi?
Sillä aika samankaltaista materiaalia kuin ruokohelpi olisi?
Massaa tulisi ilmeisesti enemmän hampusta mitä verrattuna ruokohelpiin
taikka olkeen. Sillä hamppu on onnistuessaan tosi mehevää
2-3 metrin pituiseksi kasvavasta kasvustosta johtuen.
Itsekkin olen turpeeseen vähän tyytymätön ollut, epätasaisesta
laadusta ja sen sotkuisuuteen. Sekä pakkasilla jos on paaleissa, niin
jäätyvät sitten umpijäähän.

Näiden kolmen väliltä olin ajatellu arpoa.Elikkäs Kverneland,Amazone,Bogballe.

Listaan kannattaisi lisätä vielä ainakin Rauch:in levitin.
Täälläpäin on muutama isäntä laittanut ja tykänneet hyvin koneesta.

Näimpä! Turhaahan sitä aivojaan vaivata turhaan.
Tuolla kylvötekniikalla apiloiden kylvö onnistuu kyllä hyvin.
Mutta näillä eksoottisemmilla palkokasveilla on asia sitten vähän eri.
Ne eivät oikein vain tahdo lähteä kasvuun täydennyskylvöllä, mitä on
omia kokemuksiatullut näiden kylvöstä.
Ehkä asiaan vaikutta myös näiden kasvien kylvön haasteellisuus.
 Tiedä sitten johtuuko omasta osaamattomuudesta vai mistä?
Ovatko muilla raatilaisilla onnistunut näiden eksootisten palkokasvien täydennyskylvö
ja miten hyviä tuloksia olette saaneet?

Itse olen ollut tyytyväinen sirppimailaseen ja kyllä myöskin sinimailaseen. Ja aion jatkossakin tulla viljelemään molempia kasveja. Tosin juuri sirppimailasen siemenen saatavuus on ollut rajoittava tekijä sen viljelylle.
Mutta näyttäisi ainakin tänä vuonna sirppimailasen siemenien saatavuus olevan parempi muhin vuosiin verrattuna.
Tänä vuonna aioin kylvää sirppimailasta, sinimailasta sekä vielä keltamaitetta + eri nurmensiemenien lajikkeita
seoksena. Mielenkiinnolla odotan että millainen tuosta kasvustosta sitten tulee.
Vielä on sitten muistettava sellainen asia näistä kasveista, että niihin ei oikein löydy oikeastaan mitään rikkakasvi aineita jota voisi käyttää. Basagran SG taitaa olla ainoa aine mitä voi näillä käyttää jos oikein muistan, joten varmaan puhdistus niitto on paras vaihtoehto rikkojen torjuntaan.
 

Joutuu kyllä komppaamaan tuolla aikaisemmin kirjoittaneita kavereita.
Että kyllä nämä nykyajan traktorin renkaat ovat hengenvaarallisia kapistuksia ainakin näin suojakeleillä.
Pakkasella pitävät paremmin. Omissa koneissa ovat myöskin Continentalit alla ja sivuttaispito on kyllä aivan 0 tämmöisillä keleillä. Vähän tulee sellainen tuntuma että olisi pulkan kyydissä Millisarjalaisissa tuntuu pito vain olevan vieläkin heikompi kuin mitä on tuumakoossa. Johtunee varmaankin matalammasta rivasta mitä tuumakoossa on.
Sama taipumus koskee ilmeisesti lähes kaikkia renkaita merkistä riippumatta, kun kumin määrää on pienetty ja ilmeisesti muovin osuutta kasvatettu.
Tämmöiseen johtopäätökseen olen tässä tullut, mitä arvoisat raatilaiset ovat mieltä.