Parissa kirjoituksesta edellä on uskottu mm. metsäteollisuuteen. Myös minä uskon siihen ellei Suomi tyri omia asioitaan oikein kunnolla. Se on selvä, että sellu- ja paperiteollisuuden työpaikat vähenevät jo senkin takia, että tuotantotehostuu. Noiden tuotteiden lisäksi pitäisi saada jotain uutta ja oikeasti kannattavaa. Puu on ja toivottavasti tulee myös olemaan hyvä ja uusiutuva rakennusmateriaali. Jos teollisuuteen tarvitaan hiiliketjuja, niin minulle ei äkkiä tule mileen muita perusraaka-aineita kuin öljy, pelloilla kasvatettavat tuotteet ja puu. Havupuu kasvaa Suomessa hyvin ja paikallisen raaka-aineen hyödyntämättä jättäminen olisi todella typerää. Ruuan laajamittainen käyttäminen tulevaisuudessa muuhun käyttöön jätteeksi jäävää osaa lukuuonttamatta tyssää aivan varmasti poliittisiin päätöksiin.
Tilan metsien veroluokituksen ja metlan kullekin alueella laskeman keskimääräisen kantohinnan mukaan voi kukin miettiä metsänsä tuottomahdollisuuksia puuntuotannossa. Tämänhetkistä arvoa en viitsi hakea, mutta pari-kolme vuotta vanhan arvon perusteella minun metsäni kasvaisi kohtuu hoidolla noin 195 €/v. Ja hyvällä hoidolla ymmärtääkseni enemmän.
Nano- ja biotekniikasta puhutaan paljon, mutta nekin tarvitsevat jostain aineen, jota prosessoida. Ala on muutenkin haaveiden tasolla, joista toivottavasti joskus tulee totta. Tuotantomäärän pitäisi vaan olla suuri, jos alan toivotaan tuovan yleistä hyvinvointia eikä vain pelkkää mainetta.
Ilmaston vuoksi en oikein usko ruuan- tai ylipäätään yksivuotisten kasvien tuottamisen autuuteen näin pohjoisessa. Tällä hetkellä tuotanto perustuu lähes täysin tukiin, jotka eivät missään tapauksessa kasva. Se on totta, että maailman ruuan tarve kasvaa ja ihmisiä kuolee nälkään. Mutta näin on aina ollut ja tulee olemaan, koska joillakin ei ole poliittisesti ja/tai taloudellisesti mahdollisuutta ostaa ruokaa eikä rikkaimmilla mailla halua maksaa köyhempien maiden ruokia.
Kaivos- ja vaativa metalliteollisuus ovat toivottavasti vähintään nykyisellä tasolla pysyviä aloja. Siitä ei pääse mihinkään, että kaivosteollisuus muuttaa käytännössä pysyvästi maisemaa. Järkevästi louhimalla maisemointi ei välttämättä hirveästi lisäkuluja aiheuta. Päästöjen määrä riippuu aika paljon tuotantotavasta ja asenteista.
Tuontiraaka-aineita hyödyntävä teollisuus, esim. metalli, liikkuu hitaasti maasta toiseen riippuen paikallisesta palkka ja koulutustasosta. Metalleja työstämään oppii kyllä riittävä määrä ihmisiä jokaisesta maasta, kunhan koululaitos on kunnossa. Suomessa taitaa olla ongelmana, ettei siistikään teollisuustyöltä kuulostava ala kiinnosta nykynuorisoa. Se voi olla riski. Tuontityöntekijöistä on apua, varsinkin jos he vielä maksaisivat veronsa Suomeen...
Matkailun menestys ja työllistävä vaikutus vaatii mm. että ihmisillä on suoraan sanottuna varaa tuhlata. Kaukomatkailun kasvuun eivät kaikki uskoneet edes matkamessuilla. Ihan hyvä lisä, muttei kovin tukeva eikä välttämättä edes kohtuu tasaista tuottoa tarjoava.
