Hulppeita vesilukemia monilla. Niillä onkin kauaskantoinen merkitys. Tänään tuli vajaa 15 mm eilisen millin lisäksi. Kyllä siihenkin täytyy olla tyytyväinen, vaikkei kauaksi riitäkään. Ilman ukkosia kuun vesikertymä olisi 3mm eli pienempi kuin vuosi sitten. Saas nähdä, virkistyykö syysvehnä korjaamaan väriään.

Isohko, jokeen laskeva, luonnonoja kulkisisi houkuttelevasti pääviljelysten halki. Joku pato/vesiallas siihen kyllä pitäisi värkätä, jos meinaisi sadettaa. Pohjakivet paistavat jo, viikko sittenkin oli niin kuiva, että pääsi varrettomilla kengillä yli.

Nyt näkyi jo ruiskun raiteita syysviljapelloilla. Onko ne nyt sitten ruiskutettu kalenterin vai kasvuasteen mukaan? Mitään rikkaa tuollaisesta halkeilevasta betoniliitistä tuskin nousee, yksittäisiä saunakukkia ja voikukkia lukuun ottamatta. Itse en tuollaista kuivuudessa kituvaa kasvustoa lähtisi ruiskuttamaan - tehokkaat torjunta-aineet kun vetävät välillä ruskeaksi ihan hyvinvoivankin oraan.

Toisilla oli nähtävästi kova luotto näihin sateisiin, jotka siis jäivät tulematta. Lisätyppeä oli rakeisena levitetty syysvehnämaille, joista saattoi erottaa vielä vanhaakin raetta sulamattomana. Ei se kahden viikon takainen kaksi tai neljä milliä mitään apulantaa sulattanut. Ja vaikka olisi sulattanutkin, ei siitä ravinnepotista olisi siirtynyt kuin pienen pieni osa juuriston kautta käyttöön. Sen verran kuivassa ovat juuret, nytkin.

Tummaa pilveä ja ukkosen kolinaa meni joka ilmansuunnasta ohi. Alkuillasta päästi tähänkin sitten vettä, olisiko vajaa milli tullut. Taas pölisee.

Mikään kikkakolmonen ei enää auta: vaikka jättäisi kuivat puut ja viljakuormat taivasalle ja lähtisi viikoksi ulkomaille, ei pisaraakaan vettä tulisi. Näin on ollut jo monta vuotta.

Huonosti talvehtinutta syysviljaa mietin riistapelloksi - siinähän olisi se vilja valmiina. Mutta kun tarkemmin tavaa tukioppaita, jää sellainen käsitys (ainakin minulle), että riistakasvusto pitäisi kokonaisuudessaan perustaa keväällä. No, se on sitten toinen asia, pystyykö sen näkemään satelliitista, onko esim vehnä kylvetty syksyllä vai keväällä, jos peltoa vaikka muokkaakin keväällä. Tilakäynnillä tietysti käy käry helpommin.

Tässä Turun seudulla on katovuoden ainekset olemassa. Toukokuun sadekertymä on 1 mm. Oraat ovat hemmetin epätasaisia ja osa jyvistä itää kun saavat seuraavaksi vettä päällensä. Ei ole oikeastaan eroja, onko kylvetty laaha- vai kiekkovantaalla. Ainoastaan sängellä olleissa maissa on kosteutta jäljellä. Saviset paikat on aivan ruutikuivia, vähän multavammat paikat on orastuneet normaalisti.

Syysviljat ovat lopettaneet kasvunsa ja halkeamat ulottuvat jo Kiinaan asti. Lajin helppous viehättää.

Näin on.

Äkkiä se muuttuu. Vähän ennen kylvöä oli sänkimaa vielä niin märkää, että painui jalan alla. Sitten kuivui ihan yks kaks kylvökuntoon. Kylväessä jyvät meni painatuksella muokkausta syvemmälle, varmasti kovaan maahan, sen oikein näki ja tunsi, että lautaset tekivät työtä ja kosteampaa sieltä nousi. Siltikin orastuminen on vähintäänkin hyvin eriaikaista. Niin on niilläkin, jotka tasasivat kyntöpeltonsa heti, kun maa kantoi ja kylvivätkin heti kohta perään.

Viikonlopun sateen todennäköisyys on heikko. Ei näillä kulmilla nykyisin enää edes ukkosta. Hyvä niin, 

Olettekos nähneet ns.aitosuorakylväjiä liikkeellä töissään? Itse en ole havainnut ainuttakaan, suorakylvetty kyllä on mutta aina jotenkin
 " raa*****un" maahan.

Olen nähnyt. Näillä nurkilla aitosuorakylvetty enemmän kuin vuosiin. Nyt on kyllä maakin suosinut suorakylvöä.

Niin, näyttää siltä, että "myöhäinen" kevät ja nykyisenkaltainen kesä yhteensovitettuna ei sovi syysviljalle. Lannoitus olisi tehtävä viimeistään huhtikuun puolivälissä, jotta ennen vappua tuleva kevätsade sulattaisi apulannan. Tällöin viljan tulisi lisäksi olla jo kovassa kasvussa, jotta se hyödyntäisi veden ja ravinteet. Kun syysvilja vasta heräilee viimeisen sateen jälkeen ja lannoitus tehdään ruutikuivaan, joka jatkuu ja jatkuu, ei suuria kannata odottaa.

Tänä vuonna näkee lisäksi taas sen, ettei syysvehnä oikein paikkaa itse itseään heikosti talvehtineissa kohdissa. Näin käy aina, kun on heikommin talvehtinutta kasvustoa.

Vielä ei tekisi mieli sanoa, että peli on jo pelattu, mutta onhan se. Ei tullut häävisti syysvehnää viimekään vuonna. Talvituhot olivat pienet, mutta kuivuus suuri. Tänä vuonna saa olla tyytyväinen, jos edes vähän enemmän kuin puolet tulee siitä, mitä viime vuonna tuli.

Kevätviljojen kuivumista odotellessa...

Monimuoto - riista, seuraavalla siemenseoksella: populaatioruis, joukkoon hiukan auringonkukkaa ja muutama ämpärillinen elevaattorimontusta kauhottua rypsiä.

Oli nyt keväällä  yllättävän paljon ihan mallikkaan ruishalmeen oloinen, lisäksi lokakuulla korjasin rypsiä myös siitä. Ajoin lannoitetta vain osalle alaa, siinä ruis ei selvinnyt yhtä hyvin, tuli syksyksi liian reheväksi ? Nyt pelto on käsitelty glyfosaatilla ja odottaa suorakylvöä.


-SS-

Oletko puhunut rahtikylväjän hommiin? 

Ei satelliitti vieläkään tunnista syysvehnälohkoja kasvipeitteiseksi... Noo, onhan se paikoin vähän huonoa, mutta siltikin niin, oli lähdettävä kuvauskeikalle. Vieläkin näkyi sulamattomia lannoiteryynejä, vaikka joku väitti, että se parin millin tihku ne kokonaisvaltaisesti sulattaisi. Maa oli halkeilevaa ja kovaa kuin betoni, varsinkin hiesuinen savi. Ihan sai varoa, ettei taita nilkkaansa jossakin kovettuneessa multapaakussa. Kyllähän syysvilja tarvitsisi viikon sadejakson juuri nyt - sellaista ei vain taida olla näköpiirissä.

Monimuotoisuuskasvit, kuten riistapelto, täytyy säilyttää 15.9. asti. Hiukan höllennystä viime vuoden lokakuusta, mutta aika jämptille menee syysvehnän kanssa...

Maanparannuskasvien tuen saadaksesi lohkolla on tarvinnut olla viime vuonna ns tuotantokasvi. Maanparannuskasvit saa päättää 2kk:n päästä kylvöstä, joten ehdit hyvin syyskylvöille. Näitä erikoiskasveja kylvettäessä on tarkistettava myös viime vuonna käytetyt torjunta-aineet ja niiden jälkikasvirajoitteet. Itse kylväisin maanparannuskasviksi kuminaa - tekee ensimmäisenä vuonna syvän paalujuuren, eikä kasvata juurikaan maanpäällistä massaa, joten muokkaaminen maahan on helpompaa.

Valmiiden maanparannusseosten ongelma on, että niiden hinnat on keksitty niin korkeaksi, että kaikkine muokkaus- ja kylvötöineen tulee äkkiä avokesanto jo kannattavammaksi.

Olisi pitänyt silloin huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun pelto ei kantanut kuin saappaat, heitellä pari pikkusäkkiä apulantaa koeruuduksi. Nyt näkisi sitten aikaisen lannoituksen eron. Kyllähän tuo 8pv sitten tullut 3mm hieman orasta virkisti, mutta kyllähän nyt näkee eron niissä pelloissa, jotka ovat saaneet karjanjätöstä katkeamatta vuodesta toiseen kuorman paikkaansa. Toista se on niillä, jotka ovat säkkitavaran varassa, eivätkä pysty keksimään lanta-analyysiarvoja.

Kirppoja jos on, niin ohralla torjuntakynnys ylittyy, kun lehtien pinta-alasta on 1/2 syöty.

Joo, kyllä syysviljat tarvitsisivat nyt ihan kunnon sateet. Sama homma nurmilla. Mutta aikaikkuna kevätkylvösten kannalta hankala. Olisi saanut sataa jo aiemmin.