Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: palindromi - 03.01.09 - klo:14:38
-
paljonko pitää saada maitoa tankkiin per työntekijä että kannattaa pitää, jos työntekijä on sellainen että osallistuu ainoastaan navettatöihin?
-
miten olis milijoona litraa vujessa
-
eli jos navetassa on 2 työntekijää pitäisi maitoa tulla 2milj. litraa vuodessa?!? vai? 10000 kg:n keskituotoksella pitäis siis olla 200 lehmää että voi pitää 2 työntekijää???
-
eli jos navetassa on 2 työntekijää pitäisi maitoa tulla 2milj. litraa vuodessa?!? vai? 10000 kg:n keskituotoksella pitäis siis olla 200 lehmää että voi pitää 2 työntekijää???
No tuossa tilanteessa luulis ainakin kannattavan...
-
Ei se kyllä noin mene, mutta tämähän on vapaa maa, joten menetelkää miten haluatte ...
-
Ei litraa/työntekijä voi verrata , kulut/litra ovat erilaiset .
Työntekijän kokonaiskustannukset menee lomituksessa n. 22 ekee/tunti.
Laske työtunnit ja palkkakulut esim 8h/päivä*220pv/vuosi =1760h*22€=38720€/vuosi .
Jos maksat enemmän tarviit litroja enemmän , jos vähemmän niin litroja kuluu vähemmän .
Kyseessä oli siis esimerkki .
-
Ei litraa/työntekijä voi verrata , kulut/litra ovat erilaiset .
Työntekijän kokonaiskustannukset menee lomituksessa n. 22 ekee/tunti.
Laske työtunnit ja palkkakulut esim 8h/päivä*220pv/vuosi =1760h*22€=38720€/vuosi .
Jos maksat enemmän tarviit litroja enemmän , jos vähemmän niin litroja kuluu vähemmän .
Kyseessä oli siis esimerkki .
Niin, en kyllä tiedä, mitä sopimusta maatiloilla käytetään, mutta otan toisen esimerkin ...
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, noin 25 %:tia x 12,5 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 26 562, 50 €.
Uskon, että on lähempänä totuutta ja voi olla alkupalkaksi ihan hyväkin, tällä alalla.
-
Ei litraa/työntekijä voi verrata , kulut/litra ovat erilaiset .
Työntekijän kokonaiskustannukset menee lomituksessa n. 22 ekee/tunti.
Laske työtunnit ja palkkakulut esim 8h/päivä*220pv/vuosi =1760h*22€=38720€/vuosi .
Jos maksat enemmän tarviit litroja enemmän , jos vähemmän niin litroja kuluu vähemmän .
Kyseessä oli siis esimerkki .
Niin, en kyllä tiedä, mitä sopimusta maatiloilla käytetään, mutta otan toisen esimerkin ...
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, noin 25 %:tia x 12,5 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 26 562, 50 €.
Uskon, että on lähempänä totuutta ja voi olla alkupalkaksi ihan hyväkin, tällä alalla.
korjaus:
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, loma-ajan palkka, pekkaset, keskimäärin 10 sairaspäivää, pakolliset vakuutukset... noin 70 %:tia x 12 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 34.680 €.
Kokonaan toinen juttu on toi palkka...kympillä voi saada alun, mutta perheelliseen elämiseen tarvitaan enemmän.
-
Ei litraa/työntekijä voi verrata , kulut/litra ovat erilaiset .
Työntekijän kokonaiskustannukset menee lomituksessa n. 22 ekee/tunti.
Laske työtunnit ja palkkakulut esim 8h/päivä*220pv/vuosi =1760h*22€=38720€/vuosi .
Jos maksat enemmän tarviit litroja enemmän , jos vähemmän niin litroja kuluu vähemmän .
Kyseessä oli siis esimerkki .
Niin, en kyllä tiedä, mitä sopimusta maatiloilla käytetään, mutta otan toisen esimerkin ...
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, noin 25 %:tia x 12,5 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 26 562, 50 €.
Uskon, että on lähempänä totuutta ja voi olla alkupalkaksi ihan hyväkin, tällä alalla.
korjaus:
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, loma-ajan palkka, pekkaset, keskimäärin 10 sairaspäivää, pakolliset vakuutukset... noin 70 %:tia x 12 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 34.680 €.
Kokonaan toinen juttu on toi palkka...kympillä voi saada alun, mutta perheelliseen elämiseen tarvitaan enemmän.
No jooo..Tolla Adamin summalla saa työtä 12 kk/vuosi eli sairas- ja vuosiloman sekä pekkaspäivien ajaksi sijaisen, Emo-Heikki taas tarvitsee työntekijäänsä vain 10 kk/vuosi, joten molemmat laskutavat sinänsä oikein..
-
Minusta vois pitää "nykkisääntönä" 70 lehmää /työntekijä.
-
Minusta vois pitää "nykkisääntönä" 70 lehmää /työntekijä.
Aika vähän on tiloja, jotka tuohon pääsevät. Ainakin lehdistä kun lukee, niin 30-40 lehmää/työntekijä tuntuu yleisesti olevan työvoiman määrä.
-
Minusta vois pitää "nykkisääntönä" 70 lehmää /työntekijä.
Nykyaikaisessa yksikössä voi onnistua ja pitäisi pitää tavoitteellisena määränä. Tuo Aatamin laskelma työntekijän kokonaiskustannuksesta on mielestäni lähellä totuutta. Sillä kannattaa ainakin budjetti vaiheessa laskea, niin ei mee heti mettään...
-
Minusta vois pitää "nykkisääntönä" 70 lehmää /työntekijä.
Nykyaikaisessa yksikössä voi onnistua ja pitäisi pitää tavoitteellisena määränä. Tuo Aatamin laskelma työntekijän kokonaiskustannuksesta on mielestäni lähellä totuutta. Sillä kannattaa ainakin budjetti vaiheessa laskea, niin ei mee heti mettään...
Kymppi tunnilta on huono palkka vaativasta työstä. On turha hakea ammttilaisia töihin, jos lähtöpalkka on niin alhainen, ettei sillä elä.
-
Ei litraa/työntekijä voi verrata , kulut/litra ovat erilaiset .
Työntekijän kokonaiskustannukset menee lomituksessa n. 22 ekee/tunti.
Laske työtunnit ja palkkakulut esim 8h/päivä*220pv/vuosi =1760h*22€=38720€/vuosi .
Jos maksat enemmän tarviit litroja enemmän , jos vähemmän niin litroja kuluu vähemmän .
Kyseessä oli siis esimerkki .
Niin, en kyllä tiedä, mitä sopimusta maatiloilla käytetään, mutta otan toisen esimerkin ...
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, noin 25 %:tia x 12,5 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 26 562, 50 €.
Uskon, että on lähempänä totuutta ja voi olla alkupalkaksi ihan hyväkin, tällä alalla.
korjaus:
Työntekijä 10 €/tunti x 170 h/kuukausi = 1700 € / kuukausi + sotu ja eläke maksut, loma-ajan palkka, pekkaset, keskimäärin 10 sairaspäivää, pakolliset vakuutukset... noin 70 %:tia x 12 kuukautta = vuosimenot, eli yhteensä 34.680 €.
Kokonaan toinen juttu on toi palkka...kympillä voi saada alun, mutta perheelliseen elämiseen tarvitaan enemmän.
Niiin, kuten totesin, en todellakaan tiedä, mikä on alan työehtosopimus mitä noudatetaan, mutta esim. metallialalla pekkaset vois sopia niin, että ne pidetään joka päivä, eli niitä ei kerry, noin 10 minuuttia lyhyempi työpäivä niin ne on kuitattu pidetyksi.
Sehän on oleellista, että noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta, silloin ei kellään ole naputtamista ...
Laskin palkan 12,5 kuukaudella, eli siinä on mukana lomat ja lomaltapaluuraha, samoin siinä on mukana ne sairaslomapäivät, eihän niitä kahta kertaa makseta samasta työajasta ....
Sitten mikä ihmeen 70 %, mielestäni se riittää että laskee ne lakisääteiset eläke ja sotumaksut vakuutuksineen, ei se ole 70 %, vaan tuo 25-30 %:tia palkan päälle, kun loma-ajat oli jo huomioitu tuossa laskennallisessa työajassa, eli 12,5 kuukautta, eihän kukaan työntekijä oikeasti ole töissä 12,5 kuukautta vuodessa.
Eiköhän ensin kannattaisi vilkaista sitä työehtosopimusta, mikä siellä on tuntipalkka ja miten lisät sun muut härpäkkeet lasketaan siihen päälle.
Ensimmäinen työntekijä ehkä kannattaakin ottaa ns. nuori työntekijä, jolla ei kaikki kokemuslisät ole vielä mukana.
-
Ne sairaspäivät ja lomat on mentävä sijaisilla tms järjestelyillä, kun on kyse maidontuotannosta. Isännän/emännän perse venyy vain rajallisesti ja muiden palkattujen työntekijöiden vielä vähemmän, joten kustannusvaikutuksia laskiessa asia on laskettava noin. Eläimet hoidetaan 365 päivää vuodesta ... ;)
Tuossa on myös varaa äitiys/isyyslomille, joita tulee aivan varmasti...maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksella mennään. Jos olis rakennusliitto tms. kyseessä, joutuis nuo lisääntymiskustannukset varata vielä tuon päälle....
-
Ne sairaspäivät ja lomat on mentävä sijaisilla tms järjestelyillä, kun on kyse maidontuotannosta. Isännän/emännän perse venyy vain rajallisesti ja muiden palkattujen työntekijöiden vielä vähemmän, joten kustannusvaikutuksia laskiessa asia on laskettava noin. Eläimet hoidetaan 365 päivää vuodesta ... ;)
Tuostahan se ilmenee, ettei se työntekijöidenkään käyttäminen ole aina niin autuasta. Varatyöntekijöitä pitää aina olla noita sairaus- ja lomapäiviä varten. Yksi tuttu isäntäkin kertoi, kuinka raskasta se suurehkon lypsykarjan hoitaminen on, kun työntekijät ovat yhtäaikaa poissa syystä tai toisesta. 3 kertaa päivässä kun lypsää 150 lehmää, niin eipä siinä paljon muuta enää tartte tehdäkään.
-
Ne sairaspäivät ja lomat on mentävä sijaisilla tms järjestelyillä, kun on kyse maidontuotannosta. Isännän/emännän perse venyy vain rajallisesti ja muiden palkattujen työntekijöiden vielä vähemmän, joten kustannusvaikutuksia laskiessa asia on laskettava noin. Eläimet hoidetaan 365 päivää vuodesta ... ;)
Tuostahan se ilmenee, ettei se työntekijöidenkään käyttäminen ole aina niin autuasta. Varatyöntekijöitä pitää aina olla noita sairaus- ja lomapäiviä varten. Yksi tuttu isäntäkin kertoi, kuinka raskasta se suurehkon lypsykarjan hoitaminen on, kun työntekijät ovat yhtäaikaa poissa syystä tai toisesta. 3 kertaa päivässä kun lypsää 150 lehmää, niin eipä siinä paljon muuta enää tartte tehdäkään.
Totta joka sana , jos sattuu vielä itekkin sairastuun niin helisemässä on .
Mutta jokainen tekkee niin kuin itse parhaammaksi katsoo .
-
Entäs se perheidylli sitten? Pariskunnasta kun toinen on syystä tai toisesta pois pelistä niin puolet työvoimasta puuttuu. Tämä kun sattuu täpinätilalla sensonkiaikaan niin kellosta loppuu tunnit. Tarpeeksi isossa yksikössä yhden työntekijän puuttuminen ei ole välttämättä kuin 10%-20% puutos, joka on helpommin korjattavissa. Voi vaikka isäntä mennä lypsylle, eikä istu urakoitsijan ajosilppurin kopissa koko päivää juttelemassa mukavia. ;D
-
Minusta vois pitää "nykkisääntönä" 70 lehmää /työntekijä.
Ei pysty. Ainakaan missään muutamansadan lehmän yksikössä, pitää olla paljon suurempi... Kuinka paljon?
-
Ne sairaspäivät ja lomat on mentävä sijaisilla tms järjestelyillä, kun on kyse maidontuotannosta. Isännän/emännän perse venyy vain rajallisesti ja muiden palkattujen työntekijöiden vielä vähemmän, joten kustannusvaikutuksia laskiessa asia on laskettava noin. Eläimet hoidetaan 365 päivää vuodesta ... ;)
Tuostahan se ilmenee, ettei se työntekijöidenkään käyttäminen ole aina niin autuasta. Varatyöntekijöitä pitää aina olla noita sairaus- ja lomapäiviä varten. Yksi tuttu isäntäkin kertoi, kuinka raskasta se suurehkon lypsykarjan hoitaminen on, kun työntekijät ovat yhtäaikaa poissa syystä tai toisesta. 3 kertaa päivässä kun lypsää 150 lehmää, niin eipä siinä paljon muuta enää tartte tehdäkään.
Totta joka sana , jos sattuu vielä itekkin sairastuun niin helisemässä on .
Mutta jokainen tekkee niin kuin itse parhaammaksi katsoo .
Taitaa sellaiset maha ja influenssat tulla kaikille yhtä aikaa. :-X
-
Ne sairaspäivät ja lomat on mentävä sijaisilla tms järjestelyillä, kun on kyse maidontuotannosta. Isännän/emännän perse venyy vain rajallisesti ja muiden palkattujen työntekijöiden vielä vähemmän, joten kustannusvaikutuksia laskiessa asia on laskettava noin. Eläimet hoidetaan 365 päivää vuodesta ... ;)
Tuossa on myös varaa äitiys/isyyslomille, joita tulee aivan varmasti...maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksella mennään. Jos olis rakennusliitto tms. kyseessä, joutuis nuo lisääntymiskustannukset varata vielä tuon päälle....
Jooo, jos sairaspäiviä tulee ja palkkaa toisen tilalle, niin ne kulut tulee tietenkin päälle ...
Tosin sairaspäiviähän ei loputtomasti makseta yrittäjän pussista, sitä varten on ne sairaskassat.
Muuten laskelma on ihan pätevä, ei palkan päälle mitään seittemääkymmentä rosenttia tule kuluja ...
-
kuinka paljon vaikuttaa työntekijä/lehmämäärä suhteeseen se että lypsääkö työntekijä itse vai onko hän "automaation valvoja" ? eli jos on lypsyrobotit niin pitääkö olla enemmän lehmiä per työntekijä?
-
Minusta 10 e/tunti on ihan kohtuullinen alotuspalkka tällä alalla kun juuri missään lomitushommissa ei saa edes sitä vaikka olisit jo kokeneempikin ja kaikki koulut käytynä. Lisäksi vakityössä on tiettyjä etuja esim. työmatkan suhteen jos asuu kohtuullisen matkan päässä työpaikasta eli myös kulutkin on pienemmät kuin lomitustyössä. Ja monilla lomittajilla tulee kunnassa koko ajan vajaita päiviä mikä entisestään pienentää palkkaa eli jos tolla kympillä saa tehdä 8 tunnin päivää on mielestäni varsin kohtuullista. Mutta nimenomaan ALUSSA.
Ja palkkaan liittyy olennaisena osana koulutus ja ennenkaikkea OSAAMINEN. Vaikka henkilöllä on alan koulutus ja työkokemustakin jo, niin ei ole itsestäänselvää, että pystyy hallitsemaan navettatyöt kokonaisuutena. On aika vaativa paketti hallita kaikkien eri eläinryhmien hoito, tarkkailu ja ruokintajutut ja lypsytyö niin, ettei sitä tarvi perästä kattoa sekä ehkä vaikeimpana kiimantarkkailu. Jolloin mielestäni myös palkka voi aluksi olla pienempi jos osaaminenkaan ei vielä ole sillä tasolla, että hallitsee kaiken edellämainitun.
Kokonaan toinen asia on myös valittu strategia työntekijän suhteen. Monilla isommilla tiloilla tuntuu olevan yleistä sekin (myös Suomessa), että palkataan halpoja työntekijöitä hoitamaan rutiinihommia eikä edellytetäkään kovin vaativan tason osaamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Itselläni selkeästi tavoitteena sellainen työntekijä, joka huolehtii työvuoronsa aikana kaikesta mistä itsekin huolehtisin navetalla ollessani. Eli minun ei tarvi käydä joka aamu vahtimassa kiimoja, soittelemassa siementäjää ja tutkimassa koneelta kuka lypsi mitäkin. Ja tästä osaamisesta olen valmis maksamaan kunnollisen korvauksen, mikä tarkoittaa 12 - 15 euron tuntihintaa (n. 2000e/kk riippuen työtunneista).
Uskon, että näin toimien saadaan myös sitoutettua tilalle osaavaa työvoimaa, jolloin voit nukkua yösi vähän rauhallisemmin kun työntekijät eivät koko ajan ole haku päällä uuden työpaikan suhteen. Mutta se on kyllä kokonaan tilakohtainen strategiavalinta ja samalla tilalla voi myös olla erilaisen osaamisen ja erilaisen työnkuvan omaavia ihmisiä töissä.
-
Annoit Siiri meikäläiselle uskoa tulevaisuuteen , olen tuossa nimittäin harkinnut kiire-aputointa lypsykarjatiloille . Vuokratyö on nimittäin olemassa jo toimenkuvassa .
-
Ei ole ihme, vaikka lomittajista pulaa onkin. 10 tunnilta ei ole mikään häävi palkka, sillä ei kovin kummoista vastuunkantoa vielä voida vaatia.
-
Ei ole ihme, vaikka lomittajista pulaa onkin. 10 tunnilta ei ole mikään häävi palkka, sillä ei kovin kummoista vastuunkantoa vielä voida vaatia.
Kehoittaisin tutustumaan eri alojen palkkoihin, ei kunnalla saa uusi työntekijä vasta valmistunut tuota kymmpiäkään, eikä kaupoissa nämä kiireapulaiset sun muut yleistyöntekijät saa sitä edes viiden vuoden työkokemuksella.
-
Ei ole ihme, vaikka lomittajista pulaa onkin. 10 tunnilta ei ole mikään häävi palkka, sillä ei kovin kummoista vastuunkantoa vielä voida vaatia.
Tuo 10ekee tunti on kyllä aika maksimi näistä hommista ainakin ep:suunnalla.
Ja se kyllä karsii pätevimmät mahdolliset lomittajat herkästi muihin töihin.
-
Olen samaa mieltä Siirin kanss siitä, että yrittäjä itse määrittää sen millaisen työntekijän ja millä hinnalla hän palkkaa. Olen taipuvainen uskomaan, että halvimmat työntekijät ovat viimekädessä niitä kalleimpia työntekijöitä. Heidän tekemättä jättämisiään tai tekemisiään parsiessa ja paikkaillessa kuluu euro jos toinenkin. Onko se niin vaikea ymmärtää, että työntekijän etu on työnantajan etu ja toisinpäin. Henkilöstö tulisi nähdä yrityksen voimavarana. Henkilöstön koulutusta ja osaamista tulisi tukea - sehän on lopulta yrityksen etu. Eikö totta.
-
Olen samaa mieltä Siirin kanss siitä, että yrittäjä itse määrittää sen millaisen työntekijän ja millä hinnalla hän palkkaa. Olen taipuvainen uskomaan, että halvimmat työntekijät ovat viimekädessä niitä kalleimpia työntekijöitä. Heidän tekemättä jättämisiään tai tekemisiään parsiessa ja paikkaillessa kuluu euro jos toinenkin. Onko se niin vaikea ymmärtää, että työntekijän etu on työnantajan etu ja toisinpäin. Henkilöstö tulisi nähdä yrityksen voimavarana. Henkilöstön koulutusta ja osaamista tulisi tukea - sehän on lopulta yrityksen etu. Eikö totta.
Näin. Jos työhönottohaastattelu alkaa palkkatoiveen kyselyllä, ei pääse pitkälle. Voipi sitten ammattilehdissä voivotella, että työvoimaa on vaikea saada ja se on kallista...... ;D
Nimimerkillä työntekijä oli viikon talvilomalla, nostin palkkaa ;)
-
Olen samaa mieltä Siirin kanss siitä, että yrittäjä itse määrittää sen millaisen työntekijän ja millä hinnalla hän palkkaa. Olen taipuvainen uskomaan, että halvimmat työntekijät ovat viimekädessä niitä kalleimpia työntekijöitä. Heidän tekemättä jättämisiään tai tekemisiään parsiessa ja paikkaillessa kuluu euro jos toinenkin. Onko se niin vaikea ymmärtää, että työntekijän etu on työnantajan etu ja toisinpäin. Henkilöstö tulisi nähdä yrityksen voimavarana. Henkilöstön koulutusta ja osaamista tulisi tukea - sehän on lopulta yrityksen etu. Eikö totta.
Näin. Jos työhönottohaastattelu alkaa palkkatoiveen kyselyllä, ei pääse pitkälle. Voipi sitten ammattilehdissä voivotella, että työvoimaa on vaikea saada ja se on kallista...... ;D
Nimimerkillä työntekijä oli viikon talvilomalla, nostin palkkaa ;)
Niin no onhan niinkin, mutta katsokaa nyt kumminkin alan työehtosopimusta, koska se lain mukaan sitoo teitä joka tapauksessa ja kaikissa tapauksissa.
-
Ihan oikean suuntaisia teidän esittämät kustannukset työntekijöistä haarukan yläpäässä. Täytyy muistaa, että työ hivenen eri luonteista, kuin monet kunnallissektorin paikat, joihin löytyy 50-70 hakijaa, vaikka lähtöpalkka on reilusti alle 10 €/h.
Tuntikustannus vuonna 2008 10 €/h maataloudessa laskien on noin: 10*1,12*(1+0,173+0,0036+0,058+0,02771)
Tuntipalkka + lomakorvaus + (eläkevakuutus + työttömyysvakuutus + tapaturmavakuutus + sosiaaliturvamaksu) ja päälle riski sairausajoista
Saadaan 14,14 €/h pelkkä palkkakulu, eli 50% tuntipalkan päälle on minimi laskennassa, mutta yritystoiminnassa käytettäisiin 65 %. Rakennusalalle työehtosopimuksen mukaiset lisät vielä huomattavasti korkeammat(lomakorvaus, töajan lyhennys ja tapaturmavakuutus)
Tapaturmavakuutusmaksut vaihtelevat välillä 0,3-7,5 % ollen maataloustyössä hivenen alle 6 % vakuutusyhtiöstä riippuen. Eli kyllä maataloustyölle aina oma hintansa löytyy, mikä tuskin on niin edullista, kuin Emo-Heikki epäilee.
-
Ihan oikean suuntaisia teidän esittämät kustannukset työntekijöistä haarukan yläpäässä. Täytyy muistaa, että työ hivenen eri luonteista, kuin monet kunnallissektorin paikat, joihin löytyy 50-70 hakijaa, vaikka lähtöpalkka on reilusti alle 10 €/h.
Tuntikustannus vuonna 2008 10 €/h maataloudessa laskien on noin: 10*1,12*(1+0,173+0,0036+0,058+0,02771)
Tuntipalkka + lomakorvaus + (eläkevakuutus + työttömyysvakuutus + tapaturmavakuutus + sosiaaliturvamaksu) ja päälle riski sairausajoista
Saadaan 14,14 €/h pelkkä palkkakulu, eli 50% tuntipalkan päälle on minimi laskennassa, mutta yritystoiminnassa käytettäisiin 65 %. Rakennusalalle työehtosopimuksen mukaiset lisät vielä huomattavasti korkeammat(lomakorvaus, töajan lyhennys ja tapaturmavakuutus)
Tapaturmavakuutusmaksut vaihtelevat välillä 0,3-7,5 % ollen maataloustyössä hivenen alle 6 % vakuutusyhtiöstä riippuen. Eli kyllä maataloustyölle aina oma hintansa löytyy, mikä tuskin on niin edullista, kuin Emo-Heikki epäilee.
Tässä on palkka laskettu oikein, tosin senverran pitää vielä oikaista, että jos laskennassa käytetään 12,5 kuukautta, niin lomakorvausta ei tarvitse enää ottaa huomioon tuntipalkassa, koska sehän tulee noiden lisääntyneiden tuntien mukana jo huomioitua, lisätään vain lomaltapaluu raha. Työajan lyhennyksen voi hoitaa ainaki metallipuolella päivittäisellä lyhennyksellä, jos se sopii työntekijälle, tällöin se on syytä laittaa työsopimukseen, jotta sen voi osoittaa todeksi jos tulee jotain jälkijatinaa.
Sitten vielä sekin, että aina työntekijästä on muitakin kuluja, kuin nuo laskenassa olevat kulut, joten tuo sääntö 1,5 kertainen ei sinänsä ole kaukana totuudesta.
Lakihan velvoittaa kaikenlaisia työvaatteita, kenkiä, turvallisuusvälineitä, työkaluja, jne ... ostoja matkan varrella.
Se on meinaan aika kallista, jos esim. ei ole lakisääteiset turvallisuuskengät ja työntekijältä jossakin tapaturmassa menee vaikka varvas, työantaja maksaa kertakorvauksella sen haitan, joka sille tulee varpaan menetyksestä loppuelämän ajalta.
Lukekaa ensin se Tessi, ennenkuin teette minkäänlaista sopimusta, sillä laki on täysin yksiselitteinen, sopimus sitoo teitä, mutta jos se ei täytä Tessin vaatimuksia, niin työntekijä voi lain mukaan vaatia aina sen mitä Tessi takaa, sanotaan sopimuksessa mitä hyvänsä.
Esim. jos teette sopimuksen jossa työntekijä saa esim. 20 %.tia urakan katteesta,( Tessi takaa kumminkin tuntipalkan tietyllä lisällä, mutta teillä on Tessin vastainen katepalkka ), menee kolme kuukautta ja kate on hyvä ja maksat sen työntekijälle, sen jälkeen tulee kuukausi jossa kate on huonompi kuin alan Tessi antaa tuntipalkkana, työntekijä vetää teidät käräjille, tuomio tulee yksiselitteisesti niin että maksatte tuolta yhdeltä kuukaudelta Tessin mukaan, mutta muilta kuukausilta senmukaan joka teidän sopimuksessa lukee eli katteen mukaan.