Syvätiivistymä on myös kokonais- ja akselipainon, ei yksistään pintapaineen, funktio.
-SS-
tätä yritetään juuri hoitaa pintapainetta alentamalla, telakoneilla, leveillä pyörillä lisäämällä kärryihin akseleita, ehkä ei täysin ymmärretä sitä, ettei akselien lisääminen auta vaan niiden välimatkaa pitäisi kasvattaa samalla. Maan kosteus vaikuttaa myös tiivistymän ulottumiseen syvempiin kerroksiin. KM 5/2021 on artikkeli "ykköstraktorin" rengasvalinnasta, tässä ei puututa mitenkään akseli- tai kokonaispainoon vain pintapaineiden ehdoilla etsitään ratkaisua. Paripyöristä halutaan eroon, koska maantiellä hankalat, leveät renkaat taas haittavat kyntöä, vain rengaspaineilla saadaan säädeltyä pintapainetta.
Silti tämä moottorien tehon nousu, pahentaa juuri pintamaan tiivistymiä. Kevyt ja tehokas vetotraktori, jossa uudet isommat aurat, murjoo pintamaata sellaiseksi, ettei edes kyntö auta sitä korjaamaan. Hyvissä olosuhteissa kyntö em yhdistelmällä ei aiheuttaisi vahinkoa. Tänävuonna toukokuun sademäärä tässä oli noin 55 mm ja silti 26.5 tullut 25 mm vuorokautinen sade jätti veden makaamaan kyntövakoihin muutamaksi päiväksi. Kylvetytkin kyntöpellotkin olivat jossain sänkikylvöjä märempiä. Talvella routaa oli niukasti, joten tiivistynyt mururakenne ei hajoa edes talvella, vaan keväällä jatketaan siitä mihin syksyllä jäätiin. Vesi poistuu pellolta vain haihtumalla 2-4 mm vuorokaudessa, nyt koleilla säillä tätäkin vähemmän.
Tästä linkittämästäsi tiedostosta löytyy hyviä kikkoja, jos on aikaa ja työnpuutetta ja pellot omia (ei koske 30% vuokrapeltoja). Kuopan kaivuut ja myyräauralla 3m välein 2-6 vuoden välein ei muutaman sadan hehtaarin aloilla enää onnistu tai lohko kerrallaan, jos lohkoja on 100 kpl niin hidasta on.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302622/Raportteja195.pdf?sequence=4