Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: tolasvw - 18.08.16 - klo:21:44
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
-
Joo!!!
Puolet viherlannoitusta ja puolet vehnää. Laillinen petos on valmis
-
Takavuosina joku eläintieteilijä sanoi, ettei orava ole juuri rottaa parempi, mutta se on hoitanut pr-juttunsa paremmin. Luomusta voisi sanoa saman. Loistava imago, mutta ei menesty markkinoilla. Luomulla pärjää, mutta käytännössä se tapahtuu käymällä toisten taskuilla. Kuinkahan kauan pärjääminen perustuu tunneperäiseen ajatteluun? Kyllä se tuotto pitäisi saada markkinoilta.
-
Ei kun kokeilemaan.
Pulmapaikat: ravinteiden riittävyys - saatko tarvittaessa lantaa jostain?
rikkaruohot - ovatko peltosi alttiita juolavehnälle, muiden kanssa pärjää?
-
Luomulla pärjää, mutta käytännössä se tapahtuu käymällä toisten taskuilla. Kuinkahan kauan pärjääminen perustuu tunneperäiseen ajatteluun? Kyllä se tuotto pitäisi saada markkinoilta.
Miten tuo eroaa tavanomaisesta tuotannosta tällä hetkellä? Kannattamatonta ilman tukia sekin on.
Mainittakoon, että poisjääneet kasvinsuojeluainekulut täytyy korvata jollain; ei niitä peltoja jätetä itsekseen kasvamaan vaikkei sinne ruiskun kanssa saa mennä.
Eikä juolavehnä ole kuolemaksi, sen saa pois ilman ruonduppia :P
-
Luomutuesta ei likikään kaikki jää omaan taskuun. Polttöljyä kuluu muokkaukseen, elukat tarttee jokusen lavan seleeniä, kalliimmat siemenet, näitä on vaikka mitä..mutta jos on vaikka suoramyyntiä niin on luomu siinä jonkinmoinen taikasana. Luomulisää ei jauhelihapakettiin tai porkkanapussiin voi ihan määrättömästi laittaa mutta menekki on varmempi.
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
houkuttelevuus menee juuri tärkeysjärjestyksessä:
1. Tuet
2. Kulusäästöt
3. Myyntihinnat
4. Satotaso
En moiti luomuviljelijöitä, kun systeemi vaan on nyt tällainen..... mutta onko se yritystoiminnan lähtökohta tässä ihan kohdillaan?
-
houkuttelevuus menee juuri tärkeysjärjestyksessä:
1. Tuet
2. Kulusäästöt
3. Myyntihinnat
4. Satotaso
En moiti luomuviljelijöitä, kun systeemi vaan on nyt tällainen..... mutta onko se yritystoiminnan lähtökohta tässä ihan kohdillaan?
Olen samoilla lijoilla, syntipukki on säveltäjä. Automaailmassakin on ylikapasiteettia, mutta ei sitä korjata valmistamalla Trabantteja valtion tuella..
-
Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?
-
Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?
Mutta onhan se noloa, kun koko kylä näkee, että pellolla kasvaa lupiinista papuun...melkoinen ryytimaa. Siinä menee oikean viljelijän maine.. Timoteitä sen pitää olla.
-
Takuuvarmasti tulis säätöä tukitasoihin jos puolet tai vaikka neljäsosa peltopinta-alasta siirtyis luomuun.
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
houkuttelevuus menee juuri tärkeysjärjestyksessä:
1. Tuet
2. Kulusäästöt
3. Myyntihinnat
4. Satotaso
En moiti luomuviljelijöitä, kun systeemi vaan on nyt tällainen..... mutta onko se yritystoiminnan lähtökohta tässä ihan kohdillaan?
On se, menestyvä yrittäjä hyödyntää kaikki ympäristön asettamat reunaehdot ja maksimoi katteen laillisin konstein.
Tuosta näkökulmasta ei luomussa ole mitään moitittavaa.
-
Luomu on toimiva homma,jos viljelijä viitsii tehdä hommat oikein. Ja jos kantti kestää. Pohjanmaan sikafarmari totesi aikoinaan, notta mitä nekylälääsetkin sanoos jos hän alkas luomuvijelijäksi? Kenellekkään ei makseta tällä hetkellä liikaa tekea. Ja luomutilalla käy joka vuosi tarkastajat,ja olen kuullut mekoisista sanktioistakin.
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
houkuttelevuus menee juuri tärkeysjärjestyksessä:
1. Tuet
2. Kulusäästöt
3. Myyntihinnat
4. Satotaso
En moiti luomuviljelijöitä, kun systeemi vaan on nyt tällainen..... mutta onko se yritystoiminnan lähtökohta tässä ihan kohdillaan?
On se, menestyvä yrittäjä hyödyntää kaikki ympäristön asettamat reunaehdot ja maksimoi katteen laillisin konstein.
Tuosta näkökulmasta ei luomussa ole mitään moitittavaa.
kaksi vuosikymmentä eurostoliitossa on tehnyt tehtävänsä, meitä ei enää yhtään häiritse se, ettei omasta tekemisestä ja tuotannosta saa kuin murut toimeentulosta. Tuet, niiden maksimointi, kaikkien yritystoiminnan epäonnistumisten ja riskien kattaminen aina uusilla tukimuodoilla.... ei mitään moitittavaa :(
-
Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?
Ei ole selvää rahantuloa, luomutuet eivät synny tyhjästä, eikä korkeampi luomuruuan hinta lisää ruuan ostajien tuloja. Luomun muuttuminen vähemmistätuotannosta enemmistötuotannoksi jakaa vain samat rahat toisella tavalla, joten lopputulema olisi tukitasojen osalta sama kuin nykyisessä tavanomaisessa viljelyssä.
Luomu on tavallaan ohituskaista, joka tukkeutuu samalla tavalla kuin varsinainen ajokaista, jos sinne tulevat kaikki muut. Hyvät sille, joka on osannut pioneerina lähteä mukaan, mutta oletus siitä, etteivät itä-euroopan ja kehitysmaiden viljelijät osaisi vientiluomua tehdä, on virheellinen.
-SS-
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
houkuttelevuus menee juuri tärkeysjärjestyksessä:
1. Tuet
2. Kulusäästöt
3. Myyntihinnat
4. Satotaso
En moiti luomuviljelijöitä, kun systeemi vaan on nyt tällainen..... mutta onko se yritystoiminnan lähtökohta tässä ihan kohdillaan?
On se, menestyvä yrittäjä hyödyntää kaikki ympäristön asettamat reunaehdot ja maksimoi katteen laillisin konstein.
Tuosta näkökulmasta ei luomussa ole mitään moitittavaa.
kaksi vuosikymmentä eurostoliitossa on tehnyt tehtävänsä, meitä ei enää yhtään häiritse se, ettei omasta tekemisestä ja tuotannosta saa kuin murut toimeentulosta. Tuet, niiden maksimointi, kaikkien yritystoiminnan epäonnistumisten ja riskien kattaminen aina uusilla tukimuodoilla.... ei mitään moitittavaa :(
No ei, koska se yhteiskunnan meille määrittelemä toimintaympäristö.
-
Luomu on toimiva homma,jos viljelijä viitsii tehdä hommat oikein. Ja jos kantti kestää. Pohjanmaan sikafarmari totesi aikoinaan, notta mitä nekylälääsetkin sanoos jos hän alkas luomuvijelijäksi? Kenellekkään ei makseta tällä hetkellä liikaa tekea. Ja luomutilalla käy joka vuosi tarkastajat,ja olen kuullut mekoisista sanktioistakin.
Hyvä kun otit asian esille, miksi tarkastukset on vuosittaisia? Eikö tukiehtoja muuten noudateta vai onko ehdot niin monimutkaisia, että viranomaisen pitää jokaisena vuotena käydä opastamassa viljelijää ihan tilalla? ....onhan se sitten toimiva homma.
-
Luomu on toimiva homma,jos viljelijä viitsii tehdä hommat oikein. Ja jos kantti kestää. Pohjanmaan sikafarmari totesi aikoinaan, notta mitä nekylälääsetkin sanoos jos hän alkas luomuvijelijäksi? Kenellekkään ei makseta tällä hetkellä liikaa tekea. Ja luomutilalla käy joka vuosi tarkastajat,ja olen kuullut mekoisista sanktioistakin.
Hyvä kun otit asian esille, miksi tarkastukset on vuosittaisia? Eikö tukiehtoja muuten noudateta vai onko ehdot niin monimutkaisia, että viranomaisen pitää jokaisena vuotena käydä opastamassa viljelijää ihan tilalla? ....onhan se sitten toimiva homma.
Kyseessä on luomu-statuksen tarkastus eikä varsinainen tukitarkastus. Se tilataaan hakemalla luomuvalvonnan piiriin.
-
Kyseessä on luomu-statuksen tarkastus eikä varsinainen tukitarkastus. Se tilataaan hakemalla luomuvalvonnan piiriin.
Sekin olisi aika tarpeeton, jos luomutuotteen erottaisi jotenkin tavanomaisesta. Pelkkä rikkakasvisiemenpitoisuus ei tietenkään riitä, sillä on tavanomaisessakin pelleilijöitä.
-
Rikkaruhot pysynyt hallinassa 20 vuotta luomussa kohtuudella. Nyt huono vuosi muokata rehusadon jälkeen lopetettavia nurmia, liian märkää, ei kuivu juolaan juret. Ehkä ensi vuonna parempi. Luomutuki noin 150 hetaarilta ei nyt mitään ihmeitä tee jos ei satoja hehtaareja ole.
-
Luomu on toimiva homma,jos viljelijä viitsii tehdä hommat oikein. Ja jos kantti kestää. Pohjanmaan sikafarmari totesi aikoinaan, notta mitä nekylälääsetkin sanoos jos hän alkas luomuvijelijäksi? Kenellekkään ei makseta tällä hetkellä liikaa tekea. Ja luomutilalla käy joka vuosi tarkastajat,ja olen kuullut mekoisista sanktioistakin.
Hyvä kun otit asian esille, miksi tarkastukset on vuosittaisia? Eikö tukiehtoja muuten noudateta vai onko ehdot niin monimutkaisia, että viranomaisen pitää jokaisena vuotena käydä opastamassa viljelijää ihan tilalla? ....onhan se sitten toimiva homma.
Kyseessä on luomu-statuksen tarkastus eikä varsinainen tukitarkastus. Se tilataaan hakemalla luomuvalvonnan piiriin.
Ja luomutarkastus on omakustanteinen, itselläni tonin vuodessa. Onneksi katto tulee vastaan.
-
Luomu on toimiva homma,jos viljelijä viitsii tehdä hommat oikein. Ja jos kantti kestää. Pohjanmaan sikafarmari totesi aikoinaan, notta mitä nekylälääsetkin sanoos jos hän alkas luomuvijelijäksi? Kenellekkään ei makseta tällä hetkellä liikaa tekea. Ja luomutilalla käy joka vuosi tarkastajat,ja olen kuullut mekoisista sanktioistakin.
Hyvä kun otit asian esille, miksi tarkastukset on vuosittaisia? Eikö tukiehtoja muuten noudateta vai onko ehdot niin monimutkaisia, että viranomaisen pitää jokaisena vuotena käydä opastamassa viljelijää ihan tilalla? ....onhan se sitten toimiva homma.
Kyseessä on luomu-statuksen tarkastus eikä varsinainen tukitarkastus. Se tilataaan hakemalla luomuvalvonnan piiriin.
Ja luomutarkastus on omakustanteinen, itselläni tonin vuodessa. Onneksi katto tulee vastaan.
Tai lompsan pohja!
-
Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?
Ei ole selvää rahantuloa, luomutuet eivät synny tyhjästä, eikä korkeampi luomuruuan hinta lisää ruuan ostajien tuloja. Luomun muuttuminen vähemmistätuotannosta enemmistötuotannoksi jakaa vain samat rahat toisella tavalla, joten lopputulema olisi tukitasojen osalta sama kuin nykyisessä tavanomaisessa viljelyssä.
Luomu on tavallaan ohituskaista, joka tukkeutuu samalla tavalla kuin varsinainen ajokaista, jos sinne tulevat kaikki muut. Hyvät sille, joka on osannut pioneerina lähteä mukaan, mutta oletus siitä, etteivät itä-euroopan ja kehitysmaiden viljelijät osaisi vientiluomua tehdä, on virheellinen.
-SS-
Näin on. Yksittäisen tilan ratkaisuna luomuviljely on ihan ok, jollei jopa jees. Se on yksi vaihtoehto siinä, missä suorakylvö, lihakarjan kasvatus, näennäisviljely tai sokerijuurikas. Kukin valitsee itselleen tarkoituksenmukaisimman tavan tuottaa eikä siinä pitäisi olla kellään toisella nokan koputtamista. Maatalouspolitiikkaa tehdään yhtäällä, viljelijä yrittää sopeutua siihen toisaalla ja tekee ratkaisuja, joista katsoo saavansa parhaan taloudellisen hyödyn tai muuta tyydytystä. Eri ratkaisuihin päätyneiden nokittelu on turhaa, ei se oma ratkaisu sillä muutu järkevämmäksi, että muutkin tekevät samoin, vaikka voi se toki rauhoittaa epäilevää mieltä.
Toimivat markkinat tarvitsevat kriittisen massan, jotta tuote pääsee kaupan hyllyyn tai sen ympärille voi syntyä jalostavaa teollisuutta – viennistä nyt puhumattakaan. Tässä mielessä voi olla tarpeen kannustaa ammattiveljiä tuottamaan sokeria, kuminaa tai luomu-maitoa. Omien ratkaisujen kohottaminen uskonnollissävytteiseksi hybrikseksi onkin sitten aivan eri asia.
Sellaiset holtittomat heitot kuin "koko Suomi luomuun" tai "puolet luomuun vuoteen 20XY mennessä" ovat onneksi olleet toistaiseksi tuuleen huutelua. Toteutuessaan tämä olisi katastrofi maatalouselinkeinollemme. Sinä päivänä, kun enemmistö kaupan olevista maataloustuotteista olisi luomua, se lakkaisi olemasta erikoistuotantoa erikoishintaan. Luomu olisi bulkkia bulkkihintaan ja nykyisestä bulkkituotannosta tulisi ruputuotantoa vielä nykyistäkin rupuisempaan hintaan. Jotta osa viljelijöistä voi elää luomutuotannolla, sen on oltava harvojen herkkua.
Yhtä käsittämätöntä on tietenkin myös tunnepohjainen luomutuotannon vastustaminen. Tyypillinen argumentti on, että ei tätä kansaa pysty luomutuotannolla ruokkimaan. Ihan kuin minäkään tällä hommalla pyrkisin ketään muuta ruokkimaan kuin itseni. Siinäkin on täysi työ. Vai pitäisikö kaikki Michelin-ravintolatkin sulkea, koska eihän ne kaikkia pysty ruokkimaan? Nykyisessä tai hieman nykyistä suuremmassa mittakaavassa luomu on koko maataloussektorin etu. Se vähentää markkinoille tulevaa bulkkivirtaa ja antaa osalle viljelijöistä mahdollisuuden parempiin ansioihin.
Siinä, missä pieni osa valtavirran viljelijöistä ilmoittaa oikein vastustavansa luomua, on luomuviljelijöissä toivottoman paljon hurmoshenkisiä risupartoja, jotka julkisuudessa panettelevat niitä, jotka tuottavat sellaista ruokaa ja sellaisin menetelmin kuin suomalaisten enemmistö haluaa täällä tuotettavan.
Luomuhybrikseen kuuluu lähes elimellisenä osana myös geenimuuntelun ja esimerkiksi glyfosaatin käytön vastainen ristiretki. Tämä on yhtä tyhmää kuin se, että joku haluaisi kieltää luistelemisen siksi, että itse harrastaa hiihtoa.
Samaan aikaan, kun monet luomuilijat haluavat epätieteellisin argumentein kieltää monia tutkittuja ja hyviksi havaittuja menetelmiä valtavirran viljelijöiltä, Luomuväki hyysää siipiensä suojassa okkultistista uskonlahkoa, jota myös biodynaamisiksi viljelijöiksi kutsutaan. Tokihan jokainen saa haudata (laillisesti metsästetyn) jäniksen käpäliä täyden kuun aikaan, pirskotella homeopaattisia preparaatteja omille pelloilleen ja kiertää lohkoja myötä- ja vastapäivään, mutta tällaisen pseudotieteellisen pelleilyn nostaminen yhdeksi varteenotettavaksi tavaksi tuottaa turvallisia elintarvikkeita eettisesti, ekologisesti ja ekonomisesti kestävällä tavalla on kyllä jo vähintäänkin hämärän rajamailla.
Kaikkein kummallisinta on, että siinä, missä STM:ssä homeopatiaa pidetään parhaimmillaankin melko haitattomana huuhaana, MMM:ssä biodynaaminen tuotanto on esitetty yhtenä vakavasti otettavana vaihtoehtona viljellä maata. MMM jopa tukee biodynaamiseen tuotantoon liittyviä hankkeita, joilla Suomeen on tuotettu ulkomailta "asiantuntijoita" kertomaan, missä asennossa planeettojen tulee olla, jotta kasvi olisi vastaanottavaisimmillaan ja hyötyisi näin parhaiten preparaateista ja puheterapiasta. Luomuviljelijöiden olisi korkea aika sanoutua irti tällaisesta. Ammatillinen veljeily näiden antroposofian ylipappien kanssa on vahvasti omiaan heikentämään myös Luomu-viljelyn uskottavuutta.
-
Mailmassa riittää "viisaita" joka lähtöön, niihin ole jokaiseen aikaa paneutua ja ottaa kantaa. Siihen mitä pätevät tutkijat sanoo runsaalle kemikaalien käytön/altistumisen vaikuttavan terveyteen on helppo ymmärtää. Torjunta aineista monet osoittautuneet haitallisiksi terveydelle.
-
Mailmassa riittää "viisaita" joka lähtöön, niihin ole jokaiseen aikaa paneutua ja ottaa kantaa. Siihen mitä pätevät tutkijat sanoo runsaalle kemikaalien käytön/altistumisen vaikuttavan terveyteen on helppo ymmärtää. Torjunta aineista monet osoittautuneet haitallisiksi terveydelle.
Ihanko totta? Mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi terveydelle?
-
Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?
Ei ole selvää rahantuloa, luomutuet eivät synny tyhjästä, eikä korkeampi luomuruuan hinta lisää ruuan ostajien tuloja. Luomun muuttuminen vähemmistätuotannosta enemmistötuotannoksi jakaa vain samat rahat toisella tavalla, joten lopputulema olisi tukitasojen osalta sama kuin nykyisessä tavanomaisessa viljelyssä.
Luomu on tavallaan ohituskaista, joka tukkeutuu samalla tavalla kuin varsinainen ajokaista, jos sinne tulevat kaikki muut. Hyvät sille, joka on osannut pioneerina lähteä mukaan, mutta oletus siitä, etteivät itä-euroopan ja kehitysmaiden viljelijät osaisi vientiluomua tehdä, on virheellinen.
-SS-
eipä tässä luomuun siirtyneitä viljelijöitä nyt passaa kovin arvostella, kuten sanottu järjestelmässä se suurin virhe on.
Tämä veronmaksaja-näkökulma on erittäin hyvä ottaa esille, paljonko yleensäkin maataloustuotannolle halutaan tukea maksaa? Luulisin, että ollaan aika ylärajoilla? Jos nyt 9% pinta-alasta tuottaa alle prosentin kaupassa myytävästä tuotannosta, niin onhan se tietoinen voimakas panostus maksukykyisen eliitin ruokakoriin.
Toinen asia, joka ainakin itseäni vaivaa, on luomussa esiintyvä vertaileva markkinointi....puhdasta, ilman torjunta-aineita, ilman kemikaaleja, ilman jäämiä, ilman antibioottia, ympäristöä säästävää. Mihinkäs sitä sitten vertaillaan? Tuotanko minä epäpuhdasta, kemikaaleilla kyllästettyä ongelmajätettä ja samalla maapallokin alkaa pyöriä toiseen suuntaan?
Joskus tykästyin tähän ideologiaan ja se vastaa omaa näkemystä ja maailmankuvaa.... ja tätähän meillä viljelyssä jo noudatetaankin aika pitkälti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Integroitu_tuotanto
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
-
Pitemmässä mittakaavassa kun pohtii, niin mitenkähän tavanomaisessa viljelyssä ratkaistaan rajallisen fosforin ongelma. Plus että me syödään nyt fossiilisia polttoaineita. Eikai sekään niin voi jatkua.
-
Pitemmässä mittakaavassa kun pohtii, niin mitenkähän tavanomaisessa viljelyssä ratkaistaan rajallisen fosforin ongelma. Plus että me syödään nyt fossiilisia polttoaineita. Eikai sekään niin voi jatkua.
Vaikea sanoa, mutta jahka ratkaisu keksitään, niin aika nopeasti se varmaan otetaan käyttöön luomussakin.
-
Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?
Ei ole selvää rahantuloa, luomutuet eivät synny tyhjästä, eikä korkeampi luomuruuan hinta lisää ruuan ostajien tuloja. Luomun muuttuminen vähemmistätuotannosta enemmistötuotannoksi jakaa vain samat rahat toisella tavalla, joten lopputulema olisi tukitasojen osalta sama kuin nykyisessä tavanomaisessa viljelyssä.
Luomu on tavallaan ohituskaista, joka tukkeutuu samalla tavalla kuin varsinainen ajokaista, jos sinne tulevat kaikki muut. Hyvät sille, joka on osannut pioneerina lähteä mukaan, mutta oletus siitä, etteivät itä-euroopan ja kehitysmaiden viljelijät osaisi vientiluomua tehdä, on virheellinen.
-SS-
Näin on. Yksittäisen tilan ratkaisuna luomuviljely on ihan ok, jollei jopa jees. Se on yksi vaihtoehto siinä, missä suorakylvö, lihakarjan kasvatus, näennäisviljely tai sokerijuurikas. Kukin valitsee itselleen tarkoituksenmukaisimman tavan tuottaa eikä siinä pitäisi olla kellään toisella nokan koputtamista. Maatalouspolitiikkaa tehdään yhtäällä, viljelijä yrittää sopeutua siihen toisaalla ja tekee ratkaisuja, joista katsoo saavansa parhaan taloudellisen hyödyn tai muuta tyydytystä. Eri ratkaisuihin päätyneiden nokittelu on turhaa, ei se oma ratkaisu sillä muutu järkevämmäksi, että muutkin tekevät samoin, vaikka voi se toki rauhoittaa epäilevää mieltä.
Toimivat markkinat tarvitsevat kriittisen massan, jotta tuote pääsee kaupan hyllyyn tai sen ympärille voi syntyä jalostavaa teollisuutta – viennistä nyt puhumattakaan. Tässä mielessä voi olla tarpeen kannustaa ammattiveljiä tuottamaan sokeria, kuminaa tai luomu-maitoa. Omien ratkaisujen kohottaminen uskonnollissävytteiseksi hybrikseksi onkin sitten aivan eri asia.
Sellaiset holtittomat heitot kuin "koko Suomi luomuun" tai "puolet luomuun vuoteen 20XY mennessä" ovat onneksi olleet toistaiseksi tuuleen huutelua. Toteutuessaan tämä olisi katastrofi maatalouselinkeinollemme. Sinä päivänä, kun enemmistö kaupan olevista maataloustuotteista olisi luomua, se lakkaisi olemasta erikoistuotantoa erikoishintaan. Luomu olisi bulkkia bulkkihintaan ja nykyisestä bulkkituotannosta tulisi ruputuotantoa vielä nykyistäkin rupuisempaan hintaan. Jotta osa viljelijöistä voi elää luomutuotannolla, sen on oltava harvojen herkkua.
Yhtä käsittämätöntä on tietenkin myös tunnepohjainen luomutuotannon vastustaminen. Tyypillinen argumentti on, että ei tätä kansaa pysty luomutuotannolla ruokkimaan. Ihan kuin minäkään tällä hommalla pyrkisin ketään muuta ruokkimaan kuin itseni. Siinäkin on täysi työ. Vai pitäisikö kaikki Michelin-ravintolatkin sulkea, koska eihän ne kaikkia pysty ruokkimaan? Nykyisessä tai hieman nykyistä suuremmassa mittakaavassa luomu on koko maataloussektorin etu. Se vähentää markkinoille tulevaa bulkkivirtaa ja antaa osalle viljelijöistä mahdollisuuden parempiin ansioihin.
Siinä, missä pieni osa valtavirran viljelijöistä ilmoittaa oikein vastustavansa luomua, on luomuviljelijöissä toivottoman paljon hurmoshenkisiä risupartoja, jotka julkisuudessa panettelevat niitä, jotka tuottavat sellaista ruokaa ja sellaisin menetelmin kuin suomalaisten enemmistö haluaa täällä tuotettavan.
Luomuhybrikseen kuuluu lähes elimellisenä osana myös geenimuuntelun ja esimerkiksi glyfosaatin käytön vastainen ristiretki. Tämä on yhtä tyhmää kuin se, että joku haluaisi kieltää luistelemisen siksi, että itse harrastaa hiihtoa.
Samaan aikaan, kun monet luomuilijat haluavat epätieteellisin argumentein kieltää monia tutkittuja ja hyviksi havaittuja menetelmiä valtavirran viljelijöiltä, Luomuväki hyysää siipiensä suojassa okkultistista uskonlahkoa, jota myös biodynaamisiksi viljelijöiksi kutsutaan. Tokihan jokainen saa haudata (laillisesti metsästetyn) jäniksen käpäliä täyden kuun aikaan, pirskotella homeopaattisia preparaatteja omille pelloilleen ja kiertää lohkoja myötä- ja vastapäivään, mutta tällaisen pseudotieteellisen pelleilyn nostaminen yhdeksi varteenotettavaksi tavaksi tuottaa turvallisia elintarvikkeita eettisesti, ekologisesti ja ekonomisesti kestävällä tavalla on kyllä jo vähintäänkin hämärän rajamailla.
Kaikkein kummallisinta on, että siinä, missä STM:ssä homeopatiaa pidetään parhaimmillaankin melko haitattomana huuhaana, MMM:ssä biodynaaminen tuotanto on esitetty yhtenä vakavasti otettavana vaihtoehtona viljellä maata. MMM jopa tukee biodynaamiseen tuotantoon liittyviä hankkeita, joilla Suomeen on tuotettu ulkomailta "asiantuntijoita" kertomaan, missä asennossa planeettojen tulee olla, jotta kasvi olisi vastaanottavaisimmillaan ja hyötyisi näin parhaiten preparaateista ja puheterapiasta. Luomuviljelijöiden olisi korkea aika sanoutua irti tällaisesta. Ammatillinen veljeily näiden antroposofian ylipappien kanssa on vahvasti omiaan heikentämään myös Luomu-viljelyn uskottavuutta.
Hyvä, osuva kirjoitus ja selkä ilmaisu.
Totean vielä että biodynaaminen viljely oli natsien ideologiassa mukana keskeisellä sijalla.
Tiedän muutamia mmm tason ihmisiä jotka ihan tosissaan puhuvat puiden halaamisesta energian saanti mielessä.
Todettakoon että he ovat etupäässä naisia, tasapuolisuuden nimissä.
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
lataamisvuodet on kaikista kannattavimpia, täydet tuet ja karjatila korjaa rehuksi. Repikää pelihousunne. 👹👹
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
lataamisvuodet on kaikista kannattavimpia, täydet tuet ja karjatila korjaa rehuksi. Repikää pelihousunne. 👹👹
Eikö vielä parempaan lopputulokseen pääse, kun antaa loputkin pellot karjatilan hoitoon.
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
lataamisvuodet on kaikista kannattavimpia, täydet tuet ja karjatila korjaa rehuksi. Repikää pelihousunne. 👹👹
Eikö vielä parempaan lopputulokseen pääse, kun antaa loputkin pellot karjatilan hoitoon.
ei sillä ole varaa maksaa 740 euroa vuokraa... 😄 Ja kun mä olen vähän niinkuin wannabe maanviljelijä, niin se status vähän kärsisi siinä...
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
lataamisvuodet on kaikista kannattavimpia, täydet tuet ja karjatila korjaa rehuksi. Repikää pelihousunne. 👹👹
Ei onnistu. Loppuu ravinteet tuolla konstilla. Kyllä se nurmi pitäisi murskata peltoon.
-
Asiaa voi pohtia monelta kantilta, mutta se mitä jää viivan alle ratkaisee.
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?
Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää sillä että käytettäisiin enemmän nopempi kasvuisia yksivuotisia kasveja. Itse testailen voikukan ja juolavehnän torjunnassa persian apilaa ja italian raeheinää. Italialainen kasvaa kyllä villisti. kuukausi niitosta ja ilman lannoitusta sais kohta rehun tehdä.
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
Tuolla on laskelma luomun kannattavuudesta kemialliseen verrattuna:
http://www.reijokaki.com/p/talous.html?m=1
Laita laskelmaan omia lukujasi, niin homma avautuu paremmin.
Yritän ehtiä jossain välissä avaamaan omiakin lukuja. Nyt kuitenkin pitää keskittyä puinteihin enemmänkin. Josko kaura alkaisi olla puitavissa.
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?
Autan vähän. Amitrol, Glyfosaatti ja DDT eivät kuulu tähän ryhmään. DDT:n käytöstä luopuminen on kyllä osoittautunut haitalliseksi niille miljoonille ihmisille, jotka sen seurauksena ovat kuolleet malariaan.
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?
Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää sillä että käytettäisiin enemmän nopempi kasvuisia yksivuotisia kasveja. Itse testailen voikukan ja juolavehnän torjunnassa persian apilaa ja italian raeheinää. Italialainen kasvaa kyllä villisti. kuukausi niitosta ja ilman lannoitusta sais kohta rehun tehdä.
Raiheinällähän Hollannissa tehdään sitä keskimäärin viittä satoa. Siellä tosin taitaa talvehtiakin.
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?
Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää sillä että käytettäisiin enemmän nopempi kasvuisia yksivuotisia kasveja. Itse testailen voikukan ja juolavehnän torjunnassa persian apilaa ja italian raeheinää. Italialainen kasvaa kyllä villisti. kuukausi niitosta ja ilman lannoitusta sais kohta rehun tehdä.
Raiheinällähän Hollannissa tehdään sitä keskimäärin viittä satoa. Siellä tosin taitaa talvehtiakin.
Talvehtii täälläkin. Ainakin silloin kun ei pitäisi.
-
Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.
Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.
Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.
-
20 vuoteen ei ole käynyt noin. Toisaalta nyky säännöt lannan käytössä ovat järjettömiä. Miten 2 tonnia lantaa levitetään hehtaarille.
-
Kippaamalla se kasaan ja sitten viskellään talikolla leveäksi, ihan kuin ennenvanhaan. Sitä se luomu on parhaimmillaan... 😜
-
DTT, ja monia muita kielletty vuosien varella ja lisää tulee.
Onhan niitä aineita kielletty, mutta kysymys kuuluikin, mitkä torjunta-aineet ovat osoittautuneet haitallisiksi (ihmisen) terveydelle?
Torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää sillä että käytettäisiin enemmän nopempi kasvuisia yksivuotisia kasveja. Itse testailen voikukan ja juolavehnän torjunnassa persian apilaa ja italian raeheinää. Italialainen kasvaa kyllä villisti. kuukausi niitosta ja ilman lannoitusta sais kohta rehun tehdä.
Uskon kemian kehittymiseen. Uudet torjunta-aineet on entistä turvallisempia, koska uusia tehoaineita tulee nykyään harvoin viljelykäyttöön siksi, kun ne käyvät ensin läpi useita vuosia kestävät perusteelliset tutkimukset, ja ne pääsevät markkinoille vasta, kun ne on todettu turvallisiksi luonnolle ja ihmiselle.
-
Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.
Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.
Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.
On siinä perää. Lietteen kali ei välttämättä riitä linnoitukseen. Pitäisi ajaa biotiittiä lisäksi. Kasvi tilalla eri juttu jos lantaa saa naapurista ja kyntää pehkut peltoon.
-
Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.
Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.
Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.
On siinä perää. Lietteen kali ei välttämättä riitä linnoitukseen. Pitäisi ajaa biotiittiä lisäksi. Kasvi tilalla eri juttu jos lantaa saa naapurista ja kyntää pehkut peltoon.
Niillä mailla, joilla reservikalium on matala, lannoitekali (säkistä tai lantana) antaa hyvän satovasteen ja näistä maista kali loppuu nopeasti ilman riittävää lisäystä ja alkaa siten rajoittamaan kasvua. Normaali kaliluku viljavuusnäytteissä ei kerro reservikalista mitään, vaan siitä pitää teettää oma analyyysi, maksaa luokkaa parikymppiä ja on validi parikymmentä vuotta. Lisäksi reservikalin voi analysoida myös kyntökerroksen alapuolelta, koska siellä tilanne voi olla eri kuin pinnassa ja syväjuuriset kasvit hyötyvät mahdollisesta hyvästä kalitilanteesta syvemmällä.
-
Luomuviljely on kuulema peltoja köyhdyttävä tuotantotapa. Fosfori ja Kali vähentyvät 14 vuodessa, kun siirtyy luomuun. Liete ei riitä pitämään viljavuusluokkia, vaan tippuvat kunnes saavat taas kunnon kemiallista lantaa.
Lopputulos on, että nurmet ei enää kasva tarpeeksi ja luomu loppuu siihen.
Mitä mieltä olette, käykö pelloille noin. Eräs iso tila kertoi lehdessä noin käyneen.
On siinä perää. Lietteen kali ei välttämättä riitä linnoitukseen. Pitäisi ajaa biotiittiä lisäksi. Kasvi tilalla eri juttu jos lantaa saa naapurista ja kyntää pehkut peltoon.
Niillä mailla, joilla reservikalium on matala, lannoitekali (säkistä tai lantana) antaa hyvän satovasteen ja näistä maista kali loppuu nopeasti ilman riittävää lisäystä ja alkaa siten rajoittamaan kasvua. Normaali kaliluku viljavuusnäytteissä ei kerro reservikalista mitään, vaan siitä pitää teettää oma analyyysi, maksaa luokkaa parikymppiä ja on validi parikymmentä vuotta. Lisäksi reservikalin voi analysoida myös kyntökerroksen alapuolelta, koska siellä tilanne voi olla eri kuin pinnassa ja syväjuuriset kasvit hyötyvät mahdollisesta hyvästä kalitilanteesta syvemmällä.
Turve/suomailla tämä tulee nopeasti esiin. kaivurilla pitäisi vähän yrittää sotkea savea sekaan syvemmältä. Tämän takia ennen on ajettu talvella savea suolle ja suolle savea.
-
Noniin, nyt oli tekstaripalstalla joku sitä mieltä, että luomussakin pitää olla peltoa suhteessa eläinmäärään siten, että lanta riittää lannoittamaan koko alan ja sato kerätään reunoja myöten, niin pelto ei köyhdy. Eli ne joilla on paljon peltoa suhteessa eläinmäärään ovat sitten kans syyllisiä...
-
Noniin, nyt oli tekstaripalstalla joku sitä mieltä, että luomussakin pitää olla peltoa suhteessa eläinmäärään siten, että lanta riittää lannoittamaan koko alan ja sato kerätään reunoja myöten, niin pelto ei köyhdy. Eli ne joilla on paljon peltoa suhteessa eläinmäärään ovat sitten kans syyllisiä...
Ehkä jos aatellaan järjellä niin luomussa 40 lehmälle sais olla enintään 80 hehtaaria jos meinaa mahdollisimman vähillä osto lannoitteilla mennä. Tätä vähemmällä voi tulla uuvelo rehuista huonona vuonna ja isommalla peltomäärällä tahtoo ravinteet loppua jos yli menemällä pelto määrällä on myynti kasvia.
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.
Juu samaa mieltä. En ymmärrä millä pääsee yli 50 % sadoissa latausvuodet huomioiden. Ja ei ne satokasvivuodetkaan häävejä ole. Lasketaankohan nurmetkin satokasveiksi vai millä tuo saadaan? Se vaan mielestäni täytyy huomioida ettei ne sadot ole sitä 50%
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
Tuolla on laskelma luomun kannattavuudesta kemialliseen verrattuna:
http://www.reijokaki.com/p/talous.html?m=1
Laita laskelmaan omia lukujasi, niin homma avautuu paremmin.
Yritän ehtiä jossain välissä avaamaan omiakin lukuja. Nyt kuitenkin pitää keskittyä puinteihin enemmänkin. Josko kaura alkaisi olla puitavissa.
Joo tuota on tullut tutkittua. Siinä vain ei kerrota niitä luomun satotasoja. Tai sitä kuinka suuri osa tavarasta kelpaa korkeampaan hintaan (elintarvike, mallas, leipä) ja paljon menee alempaan hintaan rehuksi. Tähän kun lisätään vielä se, että jos saan nyt pellolta 5 tn/ha ja toiselta 3 tn/ha niin miten satotasot käyttäytyvät luomussa. Tuleeko vitosesta kolmonen ja kolmosesta ykkönen? Sen vuoksi esimerkkejä tässä kyselin. Lannoitteet, kasvinsuojelut, siemenet ja tuet on helppo laskea, mutta konetyö ja myyntitulo vaikeampaa.
Nurmien myynnille ei kannata minun tapauksessa laskea mitään, koska luomurehua ostavia tiloja ei täällä juuri ole.
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
Tuolla on laskelma luomun kannattavuudesta kemialliseen verrattuna:
http://www.reijokaki.com/p/talous.html?m=1
Laita laskelmaan omia lukujasi, niin homma avautuu paremmin.
Yritän ehtiä jossain välissä avaamaan omiakin lukuja. Nyt kuitenkin pitää keskittyä puinteihin enemmänkin. Josko kaura alkaisi olla puitavissa.
Joo tuota on tullut tutkittua. Siinä vain ei kerrota niitä luomun satotasoja. Tai sitä kuinka suuri osa tavarasta kelpaa korkeampaan hintaan (elintarvike, mallas, leipä) ja paljon menee alempaan hintaan rehuksi. Tähän kun lisätään vielä se, että jos saan nyt pellolta 5 tn/ha ja toiselta 3 tn/ha niin miten satotasot käyttäytyvät luomussa. Tuleeko vitosesta kolmonen ja kolmosesta ykkönen? Sen vuoksi esimerkkejä tässä kyselin. Lannoitteet, kasvinsuojelut, siemenet ja tuet on helppo laskea, mutta konetyö ja myyntitulo vaikeampaa.
Nurmien myynnille ei kannata minun tapauksessa laskea mitään, koska luomurehua ostavia tiloja ei täällä juuri ole.
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
Luomurypsiä ja jotain muuta arvo kasvia. Loput nurmelle.
-
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
Hienoa, että mietit asiaa kunnolla. Näitä tarinoita parinkymmenenvuoden takaa, jossa EU-jäsenyyden myötä naapuri houkuteltiin touhuun yhden yön miettimisajalla, jäljet olivat aika hurjia.
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.
Juu samaa mieltä. En ymmärrä millä pääsee yli 50 % sadoissa latausvuodet huomioiden. Ja ei ne satokasvivuodetkaan häävejä ole. Lasketaankohan nurmetkin satokasveiksi vai millä tuo saadaan? Se vaan mielestäni täytyy huomioida ettei ne sadot ole sitä 50%
Riippuu satokasvista. Herne on esimerkiksi lataava kasvi. Eli kierrossa rypsi-herne-vija-apilanurmi-apilanurmi-apilanurmi sulla on jo 3 vuotta satokasvia.
-
Latauskasvi...Eiks tavanomasessakin voisi sanoa latauskasveiksi sitä osaa sadosta mikä menee jaran ja myrkkyjen ostoon..
-
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
Hienoa, että mietit asiaa kunnolla. Näitä tarinoita parinkymmenenvuoden takaa, jossa EU-jäsenyyden myötä naapuri houkuteltiin touhuun yhden yön miettimisajalla, jäljet olivat aika hurjia.
merkittävä muutos on ainakin se, että tukien ja tuotannosta saatavan tulon osuudet muuttuu olennaisesti. Kasvitilalla normaalisti noin puolet tulee kuitenkin sadon myynnistä, jos viissataa tulee tukena, niin saman verran saa tiliä. Myös menoihin pystyy vaikuttamaan enemmän kun ostettavaa on enemmän.
Paljonko muuten suhteessa tukiin tulee myyntituloa luomussa? Hinnat on kuitenkin paljon korkeampia.... 70-50-30-prosenttia?
-
Luomun alkaa houkuttelemaan ei niinkään ideologisista syistä vaan ihan taloudellisista.
Tuet kasvinviljelytilalla noin kolmanneksen paremmat, ei lannoituskustannukisa, ei torjunta aine kustannuksia. Viljanhinnat yli tuplat tavanomaiseen, tilastoitu satotaso yli 50 % tavanomaisen sadoista. Luomuviljelyllä on vielä mahdollisuus vaurastua, tavanomaisella alkaa menemään vaikeeksi.
Ja vielä jos on kotieläintila niin tuet on noin 300 euroa / ha paremmat, kyllä kuluttajilla rahaa on.
Niin ilman noita eläimiä tuo luomu on ihan pelleilyä. Luomu-uskovaiset helposti kertoo että tuli 4000kg ruista. Eikä siinä mitään, ihan varmaan tulikin. Tahtoo vaan unohtua se, että satoa tulee joka kolmasvuosi, eli sitä todellista myytävää vuosittain on todella surkea määrä.
Juu samaa mieltä. En ymmärrä millä pääsee yli 50 % sadoissa latausvuodet huomioiden. Ja ei ne satokasvivuodetkaan häävejä ole. Lasketaankohan nurmetkin satokasveiksi vai millä tuo saadaan? Se vaan mielestäni täytyy huomioida ettei ne sadot ole sitä 50%
Riippuu satokasvista. Herne on esimerkiksi lataava kasvi. Eli kierrossa rypsi-herne-vija-apilanurmi-apilanurmi-apilanurmi sulla on jo 3 vuotta satokasvia.
Eli noina kolmena vuotena pitää saada sama sato kuin tavanomaisella. Joku voi saada, suurin osa ei. Ja silloin kun saadaan sama sato kuin tavanomaisella on panostukset luomussakin melkoisia. Veikkaisin että keskiarvo luomutila saa satovuosilta puolet mitä tavanomaiset ja sitten vielä pois latausvuodet.
-
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
Hienoa, että mietit asiaa kunnolla. Näitä tarinoita parinkymmenenvuoden takaa, jossa EU-jäsenyyden myötä naapuri houkuteltiin touhuun yhden yön miettimisajalla, jäljet olivat aika hurjia.
merkittävä muutos on ainakin se, että tukien ja tuotannosta saatavan tulon osuudet muuttuu olennaisesti. Kasvitilalla normaalisti noin puolet tulee kuitenkin sadon myynnistä, jos viissataa tulee tukena, niin saman verran saa tiliä. Myös menoihin pystyy vaikuttamaan enemmän kun ostettavaa on enemmän.
Maataloudessahan perinteisesti bisnestä ollaan tehty ostamalla, eikä myymällä.
-
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
Hienoa, että mietit asiaa kunnolla. Näitä tarinoita parinkymmenenvuoden takaa, jossa EU-jäsenyyden myötä naapuri houkuteltiin touhuun yhden yön miettimisajalla, jäljet olivat aika hurjia.
merkittävä muutos on ainakin se, että tukien ja tuotannosta saatavan tulon osuudet muuttuu olennaisesti. Kasvitilalla normaalisti noin puolet tulee kuitenkin sadon myynnistä, jos viissataa tulee tukena, niin saman verran saa tiliä. Myös menoihin pystyy vaikuttamaan enemmän kun ostettavaa on enemmän.
Maataloudessahan perinteisesti bisnestä ollaan tehty ostamalla, eikä myymällä.
Missä on makkaraperunoissa torstai iltana 3 aikaan myynti piikki?
-
Joo!!!
Puolet viherlannoitusta ja puolet vehnää. Laillinen petos on valmis
Riittääkö kaikilla tavanomaisilla viljelijöillä se puolet vehnäsadosta tuotantopanosten hankintaan..
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
No vastineeksi leppoisasta vähäkuluisuudesta toinen osapuoli saa puolentoista tonnin satoa vastaavan rahasumman mavi-kelasta, karjatila enemmänkin ?
-SS-
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
juu sitähän tämä maatalous on, kun lannoitteita ei voi ihmisille suoraan syöttää. Pitää ostaa niitä kaupasta ja laittaa siementen kanssa maahan, niin että sieltä sitten saadaan ruokaa. Näillä menoilla on satovaste, jonka pitäisi kompensoida tai mielellään tuottaa vielä lisäarvoa sadon muodossa.
Tuloksena ei voi pitää pelkästään sitä, että on hakemuksia täyttämällä saanut oman masunsa täyteen, vaan tulosta on sekin montako suuta omasi lisäksi pystyt ruokkimaan tuotannollasi
-
Mulla olis parisataa tonnia luomuruista, kyllä siitä joutaa vähän yli oman tarpeenb..
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
No vastineeksi leppoisasta vähäkuluisuudesta toinen osapuoli saa puolentoista tonnin satoa vastaavan rahasumman mavi-kelasta, karjatila enemmänkin ?
-SS-
Liki tonni.
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
juu sitähän tämä maatalous on, kun lannoitteita ei voi ihmisille suoraan syöttää. Pitää ostaa niitä kaupasta ja laittaa siementen kanssa maahan, niin että sieltä sitten saadaan ruokaa. Näillä menoilla on satovaste, jonka pitäisi kompensoida tai mielellään tuottaa vielä lisäarvoa sadon muodossa.
Tuloksena ei voi pitää pelkästään sitä, että on hakemuksia täyttämällä saanut oman masunsa täyteen, vaan tulosta on sekin montako suuta omasi lisäksi pystyt ruokkimaan tuotannollasi
Joo on sitä luomuviljaa jo muutamia rekkakuormia puitu tällekin syksylle. Pääosa vielä pellolla...
-
Voiko olla luomussa ilman ympäristökorvausta?
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
juu sitähän tämä maatalous on, kun lannoitteita ei voi ihmisille suoraan syöttää. Pitää ostaa niitä kaupasta ja laittaa siementen kanssa maahan, niin että sieltä sitten saadaan ruokaa. Näillä menoilla on satovaste, jonka pitäisi kompensoida tai mielellään tuottaa vielä lisäarvoa sadon muodossa.
Tuloksena ei voi pitää pelkästään sitä, että on hakemuksia täyttämällä saanut oman masunsa täyteen, vaan tulosta on sekin montako suuta omasi lisäksi pystyt ruokkimaan tuotannollasi
Joo on sitä luomuviljaa jo muutamia rekkakuormia puitu tällekin syksylle. Pääosa vielä pellolla...
varmaan tekin, joilla luomutuotanto on hallussa, ihmettelette sitä miksi luomulla on korkeammat hehtaarituet? Tuotteista saa paremman hinnan ja se riittää hyvinkin?
Korkeampi tuki on houkutellut mukaan luomuun myös niitä, joilla ei koskaan ole tarkoitustakaan saada kauppaan mitään myytävää. Ainakin täällä päin asia on näin.
-
Edellinen aihe tästä asiasta ei avannut mulle vieläkään sitä, että kuin tämä luomu saadaan kannattavammaksi kuin tavanomainen viljely? Heittäkää nyt jokin esimerkki laskelma millä tämä toteutuu?
Jokin tuossa mainitsi, että sadot hieman yli 50% tavanomaisesta. Oliko tähän laskettu mukaan "latausvuodet" vai? Eli jos saan nyt vaikka, 4t/ha satoja keskimäärin koko alalta niin paljon saan luomussa? 2,5t/ha kertaa 60% peltoalasta, jos se 40% on latauksessa? Vai 2,5t/ha kokoalalle kerrottuna?
Tuolla on laskelma luomun kannattavuudesta kemialliseen verrattuna:
http://www.reijokaki.com/p/talous.html?m=1
Laita laskelmaan omia lukujasi, niin homma avautuu paremmin.
Yritän ehtiä jossain välissä avaamaan omiakin lukuja. Nyt kuitenkin pitää keskittyä puinteihin enemmänkin. Josko kaura alkaisi olla puitavissa.
Joo tuota on tullut tutkittua. Siinä vain ei kerrota niitä luomun satotasoja. Tai sitä kuinka suuri osa tavarasta kelpaa korkeampaan hintaan (elintarvike, mallas, leipä) ja paljon menee alempaan hintaan rehuksi. Tähän kun lisätään vielä se, että jos saan nyt pellolta 5 tn/ha ja toiselta 3 tn/ha niin miten satotasot käyttäytyvät luomussa. Tuleeko vitosesta kolmonen ja kolmosesta ykkönen? Sen vuoksi esimerkkejä tässä kyselin. Lannoitteet, kasvinsuojelut, siemenet ja tuet on helppo laskea, mutta konetyö ja myyntitulo vaikeampaa.
Nurmien myynnille ei kannata minun tapauksessa laskea mitään, koska luomurehua ostavia tiloja ei täällä juuri ole.
Ei tässä mihinkään kiire ole. Tämä on kuitenkin sellainen pidempi pohdinta, jos näin radikaalisti aletaan tilan tuotantosuuntaa muuttamaan.
Oma luomuhistoriani on vielä lyhyt, mutta omat vähät kokemukset ovat suunnilleen näin:
Luomuun siirtymisen ensimmäisinä vuosina sadot jäivät surkeiksi. Syynä luonnollisesti se, ettei viljelykierto ollut kohdallaan, eikä latauksia vielä ollut tehty, tai ne oli tehty huonosti. Ohrien sadot ensimmäisinä vuosina jäivät alle 2 tn/ha, papu luokkaa 2,5 tn/ ha, herne yllätti positiiviseti ollen n. 3,5 tn luokkaa.
Nyt näyttää jo paremmalta. Ruis oli kyllä pettymys. Näytti hyvältä, mutta jäi himpun alle 3 tn. Kauran lopullinen sato on vielä hakusessa, mutta kyllä 3 tn pitäisi ylittyä. Papu näyttää tosi hyvältä, samoin kun mallasohra. Ne ovat vielä puimatta.
Luomussakin satotaaso riippuu panostuksesta ainakin jonkin verran. Ilman mitään ravinnepanostuksia, vain viherlannoitusnurmella, savimailla onnistuttaessa sato jää reiluun 3 tn/ha. Epäonnistuttaessa joskus alle 2 tn/ha. Tietysti paha kuivuus tai liika vesi voivat vielä siitäkin alentaa satoa, kuten kemiallisessakin viljelyssä.
Jos kemiallisessa viljelyssä sadot ovat kunnolla tehden 5 tn /ha luokkaa, ovat ne mielestäni luomussa, vain viherlannoituksin, 3 tn luokkaa. Jos taas kemiallisen viljelyn sadot ovat 3 tn/ ha luokkaa, ovat ne luomussa 2 tn/ha luokkaa. Tosin eivät heti, vaan kun viljelykierto on saatu kohdalleen. 3 tn satotaso kemiallisessa viljelyssä viittaa ongelmiin pellolla. Niistä ainakin rakenteellisia ongelmia luomu vähitellen parantaa viljelykiertoon kuuluvien nurmien ja myös omalla kohdallani härkäpavun avulla. 5 vuodessa on ehtinyt maan kuohkeus parantua yllättävänkin paljon.
Lannoitustakin voi tässä käyttää. Karjanlanta, Sianliete, Viljo- lihaluujauho, Arvo kanankakkaa, nyt on tullut markkinoille Soilfoodilta luomukelpoista mädätejäännöstä Haminasta ja olikohan Hämeenlinnasta. Ja on niitä muitakin. Niiden avulla satotaso pitäisi olla mahdollista nostaa yli neljänkin tonnin. Sellaisiakin luomuviljelyn huippuammattilaisia on, jotka ovat pettyneet 4 tn satoihin. Tosiaankin, nurmelle ei tällä päin juuri ole markkinoita.
Toistaiseksi olen viljellyt palkokasvit suoraan rehuksi, koska tarvitsen kokemusta niiden viljelystä. Lisäksi pääpalkokasvi on härkäpapu parempien typensidonta- ja maanparannusominaisuuksien vuoksi, ja sillä on aika heikot elintarvikemarkkinat. Hyvä kuitenkin, että saa latauskasvista jotain myyntitulojakin.
Laatu vaatii luomussa erityisesti valkuaisen vuoksi pohdintaa. Itse viljelen mallasohraa vain ERM maalajeilla, koska muualla viljeltynä valkuainen jäisi luultavasti liian alas. Syysvehnän valkuainen olisi viime vuonna juuri ja juuri riittänyt leipäviljaksi, mutta sakoluku ei, joten rehuksi meni. Kauran olen ottanut vasta viljelyyn. Viime vuonna oli hyvää puhdaskauraa. Pitkän ajan kokemukset vielä puuttuvat.
Hyvä asia on se, että jos sato epäonnistuu, ovat ainakin hukkaan menneet panokset varsin pienet. Kemiallisessa viljelyssä on jo käytetty peittausaineet, lannoitteet ainakin pääosin, sekä kasvinsuojeluaineet merkittävältä osin. Jos sitten sato pilaantuu vaikka itämällä tähkiin, on menetetty tosi paljon taloudellisia voimavaroja.
Yhtenä huonona puolena luomuviljojen markkinoissa olen havainnut suuret vaihtelut. Kun aloitin, oli luomuvehnän hinta pilvissä. Sitten yksi suuri sopimus meni ulkomaiselle toimijalle, ja hinta romahti. Mallasohtalla oli kysyntää ja hintaa pari vuotta sitten. Yhtäkkiä hinta putosi. Nyt taas aivan samoin yhtäkkiä mallasohra onkin taas luomun tuottavimpia kasveja. Markkinoita tässä pitää seurata, ja olla hereillä.
-
Voiko olla luomussa ilman ympäristökorvausta?
Voi, mutta miksi ihmeessä?
-
Kovin osa tavanomaisista viljelijöistä huolissaan viljelyn tuloksista. Meneekö se niin, että he "ostavat" 2-3t per hehtaari panostamalla lannoitukseen ja kasvinsuojeluun yhä enemmän?
juu sitähän tämä maatalous on, kun lannoitteita ei voi ihmisille suoraan syöttää. Pitää ostaa niitä kaupasta ja laittaa siementen kanssa maahan, niin että sieltä sitten saadaan ruokaa. Näillä menoilla on satovaste, jonka pitäisi kompensoida tai mielellään tuottaa vielä lisäarvoa sadon muodossa.
Tuloksena ei voi pitää pelkästään sitä, että on hakemuksia täyttämällä saanut oman masunsa täyteen, vaan tulosta on sekin montako suuta omasi lisäksi pystyt ruokkimaan tuotannollasi
Joo on sitä luomuviljaa jo muutamia rekkakuormia puitu tällekin syksylle. Pääosa vielä pellolla...
varmaan tekin, joilla luomutuotanto on hallussa, ihmettelette sitä miksi luomulla on korkeammat hehtaarituet? Tuotteista saa paremman hinnan ja se riittää hyvinkin?
Korkeampi tuki on houkutellut mukaan luomuun myös niitä, joilla ei koskaan ole tarkoitustakaan saada kauppaan mitään myytävää. Ainakin täällä päin asia on näin.
Luomulle maksetaan lisätukea, koska jostain syystä sen halutaan lisääntyvän.Hinnat ovat luomutuotteilla nyt hyvät, koska markkinoilla on kysyntää. Aina ei näin ole ollut. Tietääkseni luomutuotteet menivät pitkään tavanomaisen hinnalla tavanomaisen sekaan. Vastakysymyksenä: Eikö kemiallisessa viljelyssä saa niin paljon enemmän satoa, että se peittoaa luomutuen helposti? Tiedän kyllä, että vastakkainasettelu on huono, olinhan itsekin vielä jokunen vuosi sitten kemiallinen viljelijä.
Korkeampi tuki on varmaankin houkutellut aiemmin mukaan siipeilijöitä. Sitä pyritään ilmeisesti torjumaan 30 % myyntikasvivelvoitteella. Tosin sekin vesitettiin, kun kaikilta, myös kemiallista viljelyä harjoittavilta, poistettiin sadonkorjuuvelvoite. Kyllä kemiallisellakin puolella on paljon sellaisia, joilla ei ole tarkoitustakaan tuottaa markkinointikelpoista satoa.
Sinänsä yllättävää, kuinka lusmuilijat haluaisivat siirtyä luomuun, ja tilata sillä tarkat kirjanpidot kaikesta, ja jokavuotisen luomutarkastuksen, joka pitää vielä itse maksaa.
-
Yleisviljoa kun levittää tonnin hehtaarille, niin sadon lisäyksen pitää olla melkoinen kun laskee rahdit levityskustannukset sun muut.
-
Yleisviljoa kun levittää tonnin hehtaarille, niin sadon lisäyksen pitää olla melkoinen kun laskee rahdit levityskustannukset sun muut.
Olen samaa mieltä. Tosin Viljon vaikutus pitää jakaa useammalle vuodelle. Mutta itse olen laskenut niin, että minun pitää ensin saada maa toimimaan kunnolla, ennenkuin voin arvioida sadonlisän määrää. Minusta Viljo on liian kallista tällä hetkellä. Arvolla tai biolietteellä voisi saada nopeavaikutteisempaa typpeä esimerkiksi mallasohran tarpeisiin. Tällä hetkellä en käytä mitään muuta, kuin läheiseltä karjatilalta saatavaa kuivalantaa 5-10 hehtaarille vuodessa. Lietelantaa tai vastaavaa ei ole saatavilla lähialueella.
Tuota sadonlisäyksen optimointiahan kemiallinen viljelykin on. Itsekin aloin jakamaan lannoituksia viimeisinä vuosina, jotta olisin saanut paremman vasteen lannoitteille. Vehnällä se toimikin, mutta ohra tarvii eniten ravinteita alkukesästä. Vehnällä sai jaetulla lannoituksella laatua nostettua sadon juurikaan kärsimättä.
Miten kannattaa lannoittaa tällä viljan hinnalla? Kannattaako satsata suureen satoon kaikin keinoin kun hinta on alhainen? Vai yrittääkö optimoida panos-tuotos- suhteen. Paljon on pohdittavaa viljelijällä oli sitten luomussa tai kemiallisessa. Korkean viljan hinnan aikana homma on tietysti paljon helpompaa.
-
Onko sitä kenellekään tullut mieleen sitä hetkeä, kun maapallon fosforivarat alkavat loppua ja peltojen ruokamultakerros on tehoviljelyllä tuhottu. Silloin luomuviljelijä tekee yhä parempaa tiliä. Nykyajan tehoviljely vaan on eräänlaista ryöstöviljelyä, siirretään ongelmat tuleville polville.
-
varmaan tekin, joilla luomutuotanto on hallussa, ihmettelette sitä miksi luomulla on korkeammat hehtaarituet? Tuotteista saa paremman hinnan ja se riittää hyvinkin?
Korkeampi tuki on houkutellut mukaan luomuun myös niitä, joilla ei koskaan ole tarkoitustakaan saada kauppaan mitään myytävää. Ainakin täällä päin asia on näin.
Luomulle maksetaan lisätukea, koska jostain syystä sen halutaan lisääntyvän.Hinnat ovat luomutuotteilla nyt hyvät, koska markkinoilla on kysyntää. Aina ei näin ole ollut. Tietääkseni luomutuotteet menivät pitkään tavanomaisen hinnalla tavanomaisen sekaan. Vastakysymyksenä: Eikö kemiallisessa viljelyssä saa niin paljon enemmän satoa, että se peittoaa luomutuen helposti? Tiedän kyllä, että vastakkainasettelu on huono, olinhan itsekin vielä jokunen vuosi sitten kemiallinen viljelijä.
Korkeampi tuki on varmaankin houkutellut aiemmin mukaan siipeilijöitä. Sitä pyritään ilmeisesti torjumaan 30 % myyntikasvivelvoitteella. Tosin sekin vesitettiin, kun kaikilta, myös kemiallista viljelyä harjoittavilta, poistettiin sadonkorjuuvelvoite. Kyllä kemiallisellakin puolella on paljon sellaisia, joilla ei ole tarkoitustakaan tuottaa markkinointikelpoista satoa.
Sinänsä yllättävää, kuinka lusmuilijat haluaisivat siirtyä luomuun, ja tilata sillä tarkat kirjanpidot kaikesta, ja jokavuotisen luomutarkastuksen, joka pitää vielä itse maksaa.
jouduin kerran kaupunkilaisille työkavereilleni selittämään tätä luomutiloille suunniteltua myyntikasvivelvoitetta silloin kun siitä uutisoitiin jossain. Niitä jatkokysymyksiä tuli....miksi nyt velvoitettaisiin myymään, eivätkö ne ennen ole myyneet tuotantoaan? Mihin ne luomutuet sitten menee? Muutama vuosi sitten fakta oli, että 9% volyymista tuotti alle prosentin kaupassa myytävästä ruuasta, joka oli siis luomua. Käsitys itsellekin jäi siitä, että tuotantoa vaivasi enemmänkin tehottomuus vaikka kannattavuus oli kohdillaan näillä tukijärjestelyillä. Kirjoituksesi poistaa monelta osin väärää käsitystäni, tuotteita tulee taitavasti viljellen....
Kemiallisen viljelyn satovaste rajoittuu näillä hinnoilla melkeinpä typpilannoitukseen ja rikkakasvitorjuntaan.
Vastakkain asettelu ei ole missään hyväksi, kuitenkin maataloutta pitää katsoa kokonaisuutena ja huomioida myös tämä veronmaksaja-näkökulma. Jos tämän maatalouden tuotanto-/viljelytukien alle laitetaan paljon ei-tuotannollisia tukia (ympäristö, yritys, työllisyys) niin järjestelmä paisuu pullataikinan tavoin ja kaiken maailman ajatuspajojen vaatimukset tuotannon lopettamisesta voivat toteutua. Vähällä rahalla pitäisi saada paljon tuloksia.
-
Onko sitä kenellekään tullut mieleen sitä hetkeä, kun maapallon fosforivarat alkavat loppua ja peltojen ruokamultakerros on tehoviljelyllä tuhottu. Silloin luomuviljelijä tekee yhä parempaa tiliä. Nykyajan tehoviljely vaan on eräänlaista ryöstöviljelyä, siirretään ongelmat tuleville polville.
päinvastoin, kaivoksessa maan uumenissa oleva fosfori ei hyödytä ketään. Jos väestömäärä pallolla kasvaa, niin kiertoon tarvitaan lisää fosforia. Tärkein tehtävä tulevaisuudessa on tukkia putki kaivoksista suoraan kertakäytöllä merenpohjiin.... päästöjä tulee viljelystä, teollisuudesta, jätteiden käsittelystä, puhdistamoilta ym
-
Onko sitä kenellekään tullut mieleen sitä hetkeä, kun maapallon fosforivarat alkavat loppua ja peltojen ruokamultakerros on tehoviljelyllä tuhottu. Silloin luomuviljelijä tekee yhä parempaa tiliä. Nykyajan tehoviljely vaan on eräänlaista ryöstöviljelyä, siirretään ongelmat tuleville polville.
päinvastoin, kaivoksessa maan uumenissa oleva fosfori ei hyödytä ketään. Jos väestömäärä pallolla kasvaa, niin kiertoon tarvitaan lisää fosforia. Tärkein tehtävä tulevaisuudessa on tukkia putki kaivoksista suoraan kertakäytöllä merenpohjiin.... päästöjä tulee viljelystä, teollisuudesta, jätteiden käsittelystä, puhdistamoilta ym
Eikö luomuviljassa sitten ole fosforia?
Toki kiloja vähän, mutta eikös se käytä kuitenkin saman määrän fosforia per tuotettu kilo?
Vai rajoittaako ks-aineet yaran ainoaksi fosforilähteeksi?
-
varmaan tekin, joilla luomutuotanto on hallussa, ihmettelette sitä miksi luomulla on korkeammat hehtaarituet? Tuotteista saa paremman hinnan ja se riittää hyvinkin?
Korkeampi tuki on houkutellut mukaan luomuun myös niitä, joilla ei koskaan ole tarkoitustakaan saada kauppaan mitään myytävää. Ainakin täällä päin asia on näin.
Luomulle maksetaan lisätukea, koska jostain syystä sen halutaan lisääntyvän.Hinnat ovat luomutuotteilla nyt hyvät, koska markkinoilla on kysyntää. Aina ei näin ole ollut. Tietääkseni luomutuotteet menivät pitkään tavanomaisen hinnalla tavanomaisen sekaan. Vastakysymyksenä: Eikö kemiallisessa viljelyssä saa niin paljon enemmän satoa, että se peittoaa luomutuen helposti? Tiedän kyllä, että vastakkainasettelu on huono, olinhan itsekin vielä jokunen vuosi sitten kemiallinen viljelijä.
Korkeampi tuki on varmaankin houkutellut aiemmin mukaan siipeilijöitä. Sitä pyritään ilmeisesti torjumaan 30 % myyntikasvivelvoitteella. Tosin sekin vesitettiin, kun kaikilta, myös kemiallista viljelyä harjoittavilta, poistettiin sadonkorjuuvelvoite. Kyllä kemiallisellakin puolella on paljon sellaisia, joilla ei ole tarkoitustakaan tuottaa markkinointikelpoista satoa.
Sinänsä yllättävää, kuinka lusmuilijat haluaisivat siirtyä luomuun, ja tilata sillä tarkat kirjanpidot kaikesta, ja jokavuotisen luomutarkastuksen, joka pitää vielä itse maksaa.
jouduin kerran kaupunkilaisille työkavereilleni selittämään tätä luomutiloille suunniteltua myyntikasvivelvoitetta silloin kun siitä uutisoitiin jossain. Niitä jatkokysymyksiä tuli....miksi nyt velvoitettaisiin myymään, eivätkö ne ennen ole myyneet tuotantoaan? Mihin ne luomutuet sitten menee? Muutama vuosi sitten fakta oli, että 9% volyymista tuotti alle prosentin kaupassa myytävästä ruuasta, joka oli siis luomua. Käsitys itsellekin jäi siitä, että tuotantoa vaivasi enemmänkin tehottomuus vaikka kannattavuus oli kohdillaan näillä tukijärjestelyillä. Kirjoituksesi poistaa monelta osin väärää käsitystäni, tuotteita tulee taitavasti viljellen....
Kemiallisen viljelyn satovaste rajoittuu näillä hinnoilla melkeinpä typpilannoitukseen ja rikkakasvitorjuntaan.
Vastakkain asettelu ei ole missään hyväksi, kuitenkin maataloutta pitää katsoa kokonaisuutena ja huomioida myös tämä veronmaksaja-näkökulma. Jos tämän maatalouden tuotanto-/viljelytukien alle laitetaan paljon ei-tuotannollisia tukia (ympäristö, yritys, työllisyys) niin järjestelmä paisuu pullataikinan tavoin ja kaiken maailman ajatuspajojen vaatimukset tuotannon lopettamisesta voivat toteutua. Vähällä rahalla pitäisi saada paljon tuloksia.
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Mahtava väistökommentti tuohon kiistanalaiseen asiaan tuli...
-SS-
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Mahtava väistökommentti tuohon kiistanalaiseen asiaan tuli...
-SS-
Luomusato menee aika usein saman tilan tavanomaisten elukoitten ruuaksi..
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Mahtava väistökommentti tuohon kiistanalaiseen asiaan tuli...
-SS-
Tuo nyt on tilastojen kaunistelua. Oikeasti sitä myytävää syntyy todella vähän ja tuo 9/1 suhde lienee aivan paikallaan. En käsitä miksi tuosta täytyy edes vääntää. Kun ei tule niin ei tule. Tuki tulee kuin Manulle illallinen ja sehän tuossa se pääasia.
Kannattaa muistaa että iso osa pelloista on viherlannoituksen varassa ja se 1000kg/ha on ihan realismia.
-
Luomulla ei ole kysyntää eikä se auta ympäristön tilaa, mutta toisaalta se auttaa ihan selvästi luomuviljelijän taloudellista tilaa. Ja kun elinkeinosta kuitenkin puhutaan, niin sehän se on ykkösjuttu. Eli kyllä luomu on hyvä juttu ja itselläkin jos olisi vaan sivutoimisina pellot (sen sijaan että on aika rajallsesti peltoa navetan kokoon nähden), niin luomulle menisi heti (tai sitten vuokraisin yhdelle alueen luomutilalle kovaan hintaan. Edelleen tarjosi tällä tukikaudella 550€/ha naapurille koko tilasta.)
edit: Ja ihan turha pelätä että ne luomutuet tippuu. Tai luomukasvien hinnat jos aikoo tuottaakin jotain. Luultavasti ei, jos tippuu niin sitten pistää takaisin tavanomaiselle. Luultavasti on luomun jäljiltä maat paremmassa kunnossa kuin ennen. Sen "tyhjän" mitä tavanomainen tuotanto nykyään tuo tilille, saa pyytämättäkin.
Siis en oikeasti ymmärrä miksei ainakin joka toinen kasvinviljelytila ole jo siirtymässä luomuun. Patterit loppu laskimesta?
Sitäpaitsi joku kansallinen strategia oli että tuotannosta pitäisi saada 20% luomuksi. Sehän vaatii reippaasti yli 50% suomen pelloista, eikä nykyistä 9%.
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Toi prosentti nousis heti kun poistettais mahdollisuus pitää pellot luomussa ja lehmät normaalituotannossa...
-
Onko sitä kenellekään tullut mieleen sitä hetkeä, kun maapallon fosforivarat alkavat loppua ja peltojen ruokamultakerros on tehoviljelyllä tuhottu. Silloin luomuviljelijä tekee yhä parempaa tiliä. Nykyajan tehoviljely vaan on eräänlaista ryöstöviljelyä, siirretään ongelmat tuleville polville.
Tätä minä ihmettelen että mistä tulee ajatusharha että luomu pärjää paremmin sitten kun kaivoksista loppuu fosfori? Kun satoa ajatellaan ja sellaista kuin aineen häviämättömyyden laki niin mistä se fosfori sinne luomupeltoon tulee? Suljettu kierto oma sato eläimille ja sonta pellolle eikä mitään kierrosta ihmisille? Ja jos noita mykoritsoja ja muita jotka kai jotain fosforia irti saavat noista mineraaleista kun niitä rapauttavat niin sitten mennään metsän kiertoaikoihin eli sadonkorjuu joka 50 vuosi, Meillä palattaisiin kaskiviljelyyn. Mutta kaikkihan olisi sitten luomua mutta miten käy ihmiskunnan. Mennään Soylent Green suuntaan. Juuri tästä syystä kierrätys puhdistamoilta takaisin pelloille pitäisi ehdottomasti saada toimimaan.
-
Ehkä kasvit osaavat ottaa sitä fosforia tarkemmin kun niille ei tarjota sitä liian helpossa muodossa. Eräs tutkija kertoi että jotkut tosi vanhat vilit ohralajikkeet pystyvät käyttämään niukempiakin fosforivaroja kuin nämä nykyiset jalostetut lajikkeet,
Miksi nämä luomutukia kadehtivat eivät sitten itse ala, vielähän uusia sopimuksiakin tehdään, tukipäätöksethän ovat hallinnoon tekemiä, joka ei halua säveltää soiton mukaan niin potkikoon tutkainta vastaan ja rahoittakoon norskeja mielensä mukaan
-
Ehkä kasvit osaavat ottaa sitä fosforia tarkemmin kun niille ei tarjota sitä liian helpossa muodossa. Eräs tutkija kertoi että jotkut tosi vanhat vilit ohralajikkeet pystyvät käyttämään niukempiakin fosforivaroja kuin nämä nykyiset jalostetut lajikkeet,
Miksi nämä luomutukia kadehtivat eivät sitten itse ala, vielähän uusia sopimuksiakin tehdään, tukipäätöksethän ovat hallinnoon tekemiä, joka ei halua säveltää soiton mukaan niin potkikoon tutkainta vastaan ja rahoittakoon norskeja mielensä mukaan
Nimenomaan näin. Moni kannattava systeemi on jäänyt hitailta väliin. Luomukelkkaan ehtii vielä ihan hyvin. Eikä tosiaan ole mikään ongelma luopua siitä hetken päästä jos ei vaan tunnu omalta.
Ja jos ette ole tajunneet, niin luomutuki rullaa täysillä myös siirtymävaiheessa, ainoa on että myydä ei saa ei saa. Mutta ei ole myöskään myyntikasvivelvoitetta ekat 3 vuotta. Siinä voi vaikka niittää lannoittamatonta heinää kerran vuodessa ekat kolme vuotta jos harmittaa kasvattaa normihintaista viljaa luomuehdoilla.
-
Ehkä kasvit osaavat ottaa sitä fosforia tarkemmin kun niille ei tarjota sitä liian helpossa muodossa. Eräs tutkija kertoi että jotkut tosi vanhat vilit ohralajikkeet pystyvät käyttämään niukempiakin fosforivaroja kuin nämä nykyiset jalostetut lajikkeet,
Pätee savensekaisilla mailla joissa on mistä ottaa mutta meillä raivatuilla turvemailla ja jollakin hiekkamailla / moreenimailla niin ei siellä juuri mitään ole mistä ottaa?
-
Ehkä kasvit osaavat ottaa sitä fosforia tarkemmin kun niille ei tarjota sitä liian helpossa muodossa. Eräs tutkija kertoi että jotkut tosi vanhat vilit ohralajikkeet pystyvät käyttämään niukempiakin fosforivaroja kuin nämä nykyiset jalostetut lajikkeet,
Pätee savensekaisilla mailla joissa on mistä ottaa mutta meillä raivatuilla turvemailla ja jollakin hiekkamailla / moreenimailla niin ei siellä juuri mitään ole mistä ottaa?
Totta tuokin, sitä on niillä vain käytettävä niitä mahdollisuuksia mitä ilmansaasteet antavat sateella maahan, mutta jos oltaisiin oikein oikeassa luomussa pitäisi olla kotieläimiä oikeassa suhteessa peltopinta-alaan nähden ja hyödyntää sitä kautta molempia tuotantosuuntia..
-
Ehkä kasvit osaavat ottaa sitä fosforia tarkemmin kun niille ei tarjota sitä liian helpossa muodossa. Eräs tutkija kertoi että jotkut tosi vanhat vilit ohralajikkeet pystyvät käyttämään niukempiakin fosforivaroja kuin nämä nykyiset jalostetut lajikkeet,
Pätee savensekaisilla mailla joissa on mistä ottaa mutta meillä raivatuilla turvemailla ja jollakin hiekkamailla / moreenimailla niin ei siellä juuri mitään ole mistä ottaa?
Totta tuokin, sitä on niillä vain käytettävä niitä mahdollisuuksia mitä ilmansaasteet antavat sateella maahan, mutta jos oltaisiin oikein oikeassa luomussa pitäisi olla kotieläimiä oikeassa suhteessa peltopinta-alaan nähden ja hyödyntää sitä kautta molempia tuotantosuuntia..
Mutta jos on tarkoitus pellosta ja kotieläimistä saada jotain kierron ulkopuolellekin? Niin mistä sinne turvemaahan tai moreeniin se uusi fosfori tulee? Tämäkin on yksi syy minkä takia näen että tuotannon siirto pohjoiseen on riski pitkällä aikavälillä. Jos kaivosfosfori oikeasti loppuu niin vain etelän savensekaisilla mailla on tuotantopotentiaalia. Ja sitten Soylent Green.
-
Luomusta tulee kyllä satoa, jos sitä kannattaa tuottaa, kuten Don totesi.
Ite silppuan vuosittain noin 1ooha huonoja ja kauempana tilasta olevia lohkoja. En niinkään viherlannoituksen, vaan kannattavuuden takia. Lähellä olevilta sitten otetaan satoa ja lannoitetaan kovemmin. Esimerkkinä yksi ensikertainen nurmilohko, josta tuli ykkössatoa 20 paalia ja kakkosta 21 paalia hehtaarilta vuorokauden/kahden vuorokauden esikuivatuksella. Minusta ihan vertailukelpoinen sato tavikseenkin verrattuna varsinkin jos tavisasadosta vähentää lannoitteet.
-
Pitäsköhän opetella kuvien laitto tänne,olis parillakymmenellä hehtaarilla ensimmäisen vuoden apilaa nyt ekan murskauksen jälkeen kasvanutta 70- senttistä apikapeltoa kuvattavaksi, on niin tiheää ja laossa nyt ettei taida siementäkään saada siitä.
-
Karjanlannan saanti tilan ulkopuolelta helpottaa fosvori tilannetta luomussa. Maassa on fosvoria kunhan sen saa käyttöön.PH, korkeammalle kalkituksella auttaa jonkin verran. Nurmille apilaa ja ensimmäisen niiton jälkeen annetaan toisen kasvaa viherlannoitteeksi. Pari-kolme siirtymävaihe vuotta notkahdus kasvussa ja sen jälkeen kasvu paranee (ihme kyllä). Suurin este luomuun siirtymisessä,kantti ei kestä?
-
Karjanlannan saanti tilan ulkopuolelta helpottaa fosvori tilannetta luomussa. Maassa on fosvoria kunhan sen saa käyttöön.PH, korkeammalle kalkituksella auttaa jonkin verran. Nurmille apilaa ja ensimmäisen niiton jälkeen annetaan toisen kasvaa viherlannoitteeksi. Pari-kolme siirtymävaihe vuotta notkahdus kasvussa ja sen jälkeen kasvu paranee (ihme kyllä). Suurin este luomuun siirtymisessä,kantti ei kestä?
Jaa,a, kuten veeti-eemeli on useaan kertaan maininnut, etelästä on parin jäeston vai puolueitako ne olivat, toimesta siirretty se paskantuottaminentundralle, ja siellä kuulemma raivaavat uutta peltoakin sen takia että saavat paskansa levitettyä riittävälle alalle..
-
Karjanlannan saanti tilan ulkopuolelta helpottaa fosvori tilannetta luomussa. Maassa on fosvoria kunhan sen saa käyttöön.PH, korkeammalle kalkituksella auttaa jonkin verran. Nurmille apilaa ja ensimmäisen niiton jälkeen annetaan toisen kasvaa viherlannoitteeksi. Pari-kolme siirtymävaihe vuotta notkahdus kasvussa ja sen jälkeen kasvu paranee (ihme kyllä). Suurin este luomuun siirtymisessä,kantti ei kestä?
Mulla kait piti jättää toisessa teossa puolet tekemättä kun järetöntä ajaa paaliin pellon laitaan kaikkia. Murskaa vain peltoon loput.
-
Kyllä luomulle markkinoita on. Hinnat nousussa. Tuskin kukaan niitä tavanomaisena myy jos luomukauran hinta liki 300 ja tavanomaisen 120. Ja tuskin kukaan jalostaja ostaa tuolla hinta erolla luomuna ja käyttää tavanomaisena. Älkää nyt hulluja puhuko, että luomuviljat käytetään tavanomaisena 😆
-
Mitä niissä luomutarkastuksissa ihan oikeasti tapahtuu, syynätäänkö pelkästään kirjanpito, vai tutkitaanko latojen nurkat ja maakellarit ja ullakot, ettei niihin vaan ole piilotettu lannoitteita ja torjunta-aineita?
-
Mitä niissä luomutarkastuksissa ihan oikeasti tapahtuu, syynätäänkö pelkästään kirjanpito, vai tutkitaanko latojen nurkat ja maakellarit ja ullakot, ettei niihin vaan ole piilotettu lannoitteita ja torjunta-aineita?
Riippuu onko epäilyksiä. Pellolla jos näkyy ajouria 12 metrin välein ja ei pahemmin rikkaruohoja, niin saattaa tulla melko tarkka varastojen läpi katsominen tai kirjan pidon syynääminen. Muuten riittää vain muistiinb panot ja peltojen kiertely. Tietysti pitää olla vakuustodistukset, lohko kortit kunnossa.
-
Mitään lannoitteita kapasta, kun just siksi luomuun menty, että kulut minimiin.
-
Mitään lannoitteita kapasta, kun just siksi luomuun menty, että kulut minimiin.
Ei ainakaan vielä oo tarvinnut muuta kuin kuonaa ja biotiittiä.
-
Kyllä luomulle markkinoita on. Hinnat nousussa. Tuskin kukaan niitä tavanomaisena myy jos luomukauran hinta liki 300 ja tavanomaisen 120. Ja tuskin kukaan jalostaja ostaa tuolla hinta erolla luomuna ja käyttää tavanomaisena. Älkää nyt hulluja puhuko, että luomuviljat käytetään tavanomaisena 😆
Saisikohan tavanomaisen myytyä luomuna, jos siihen sotkisi kolmasosan rikkasiemeniä?
-
Mistä aiot hankkia niitä rikkasiemeniä?
-
mistä näitä katkeria asemalle jääneitä junaan perään huutajia aina löytyy? Ammattitaito ei riitä vai onko patterit laskimesta loppu?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/todella-j%C3%A4rjet%C3%B6nt%C3%A4-hommaa-tuottaja-lytt%C3%A4%C3%A4-luomunurmen-tuet-1.160227
"Suomen pelloista 21 prosenttia saa pinta-alatukea vuodessa 300 miljoonaa euroa ilman sadontuottoa tai luomutuettuna riskittömänä säilörehujen ja heinien tuotantona, jossa tuki on moninkertainen viljelyn kustannuksiin nähden", Myllylä laskee.
Luomuviljelyssä häntä närästää käytäntö, jossa pellot ovat luomussa, mutta karja ei ole. Luomusäilörehu syötetään tavanomaisessa tuotannossa oleville lehmille. Noin 80 prosenttia luomupelloista on nurmella.
"Tuetaan luomutuotantoa, mutta mitään luomutuotetta ei päädy kuluttajan pöytään. Todella järjetöntä hommaa."
-
Toi tyyppi viljelee 200 hehtaaria ja valittaa ettei saa peltoa 2 robotin navettaan?
-
Toi tyyppi viljelee 200 hehtaaria ja valittaa ettei saa peltoa 2 robotin navettaan?
Jos ei osaa, niin ei osaa.
-
"Tuetaan luomutuotantoa, mutta mitään luomutuotetta ei päädy kuluttajan pöytään. Todella järjetöntä hommaa."
Miksi tuottaa luomua, jos kaupunkilaisviherpiiperö ostaa sitä purkin viikossa?
-
Mistä aiot hankkia niitä rikkasiemeniä?
Hyvä kysymys, et mistään. Periaatteessa sitä saisi viljelijältä, joka viljelee luomua omaan käyttöön, mutta sellaista ei taida olla.
-
Mistä aiot hankkia niitä rikkasiemeniä?
Hyvä kysymys, et mistään. Periaatteessa sitä saisi viljelijältä, joka viljelee luomua omaan käyttöön, mutta sellaista ei taida olla.
Minä voin kyllä myydä, kaikki vilja lasketaan lajittelijan läpi ennen myyntiä, jos joku tarttee pientä jyvää tai rikansiemeniä niin tilausta vaan, tähän asti on kipattu kompostoitumaan..
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Mahtava väistökommentti tuohon kiistanalaiseen asiaan tuli...
-SS-
Luomusato menee aika usein saman tilan tavanomaisten elukoitten ruuaksi..
nyt luku näytti olevan jo 10,6% ja jos se menee eläimien rehuksi, joista ei koskaan kuitenkaan tule luomulihaa tai -maitoa kauppaan, niin meneekö se vähän hukkaan?
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Mahtava väistökommentti tuohon kiistanalaiseen asiaan tuli...
-SS-
Luomusato menee aika usein saman tilan tavanomaisten elukoitten ruuaksi..
nyt luku näytti olevan jo 10,6% ja jos se menee eläimien rehuksi, joista ei koskaan kuitenkaan tule luomulihaa tai -maitoa kauppaan, niin meneekö se vähän hukkaan?
Tämä on filosofinen kysymys, samalla tavalla kuin esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen maksaminen ei-viljelylle ?
Miten paljon pohjoinen sijaintimme haittaa esimerkiksi olennaisesti kesannolla pidettyjen luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden viljelyä. Onko se, että kun ihailee tukitilin saldoa, niin talven pimeilllä pitää päivälläkin pitää keittiön petromaksia polttaa päällä, jotta näkee sen kertyvän mannan siellä tiliotteessa ? Eli miten suureltaosin luonnonhaittakorvaus on korvausta siitä, että yleisesti vain asutaan sivussa ja kaukana palveluista, ja aamuisin pitää portaat lapioida lumesta puhtaaksi ? Samalla pitäisi kaikille muillekin paikkakunnan asujaimistolle auttaa luonnonhaittakorvausta kaikkeen toimintaansa, samassa veneessähän pohjimmiltaan ollaan ?
LHK:ssahan on suuren osuuden alan kesantorajoite, ja jos siis kesannolla on olemassa tällainen peruste rajoittaen luonnonhaittakorvausta, miksei se leikkaus ole 100% ensimmäisestä ei-viljelyhehtaarista, vaan mahdollistaa tukioptimoinnin luonnonhaittakorvausta menettämättä ? Tätä minä olen ihmetellyt alusta asti, että on peruste, mutta ei ole perustetta ?
Tämä siis on vain EU:n maataloushallinnon päätösten perusteiden ihmettelyä, ei ole millään tavalla yksittäistä viljelijää arvosteleva. Viljelijä saa olla ja viljelijän pitääkin tarvittaessa olla opportunisti, oman elinehtonsa turvaamiseksi.
-SS-
-
Se että 9% luomupeltojen tuotteita myydään vaan prosentti luomuna ei tarkoita sitä, että se olisi satomäärä luomutiloilla, vaan suurin osa luomusta menee tavanomaisena markkinoille.
Mahtava väistökommentti tuohon kiistanalaiseen asiaan tuli...
-SS-
Luomusato menee aika usein saman tilan tavanomaisten elukoitten ruuaksi..
nyt luku näytti olevan jo 10,6% ja jos se menee eläimien rehuksi, joista ei koskaan kuitenkaan tule luomulihaa tai -maitoa kauppaan, niin meneekö se vähän hukkaan?
Tämä on filosofinen kysymys, samalla tavalla kuin esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen maksaminen ei-viljelylle ?
Miten paljon pohjoinen sijaintimme haittaa esimerkiksi olennaisesti kesannolla pidettyjen luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden viljelyä. Onko se, että kun ihailee tukitilin saldoa, niin talven pimeilllä pitää päivälläkin pitää keittiön petromaksia polttaa päällä, jotta näkee sen kertyvän mannan siellä tiliotteessa ? Eli miten suureltaosin luonnonhaittakorvaus on korvausta siitä, että yleisesti vain asutaan sivussa ja kaukana palveluista, ja aamuisin pitää portaat lapioida lumesta puhtaaksi ? Samalla pitäisi kaikille muillekin paikkakunnan asujaimistolle auttaa luonnonhaittakorvausta kaikkeen toimintaansa, samassa veneessähän pohjimmiltaan ollaan ?
LHK:ssahan on suuren osuuden alan kesantorajoite, ja jos siis kesannolla on olemassa tällainen peruste rajoittaen luonnonhaittakorvausta, miksei se leikkaus ole 100% ensimmäisestä ei-viljelyhehtaarista, vaan mahdollistaa tukioptimoinnin luonnonhaittakorvausta menettämättä ? Tätä minä olen ihmetellyt alusta asti, että on peruste, mutta ei ole perustetta ?
Tämä siis on vain EU:n maataloushallinnon päätösten perusteiden ihmettelyä, ei ole millään tavalla yksittäistä viljelijää arvosteleva. Viljelijä saa olla ja viljelijän pitääkin tarvittaessa olla opportunisti, oman elinehtonsa turvaamiseksi.
-SS-
kuten aikaisemmin totesin, jouduin tätä luomutuotantoa kaupunkilaisille selvittämään.... miksi ei ole kaikkia tuotteita kaupassa, miksi maksaa paljon, isot tuet jne.
Edustuksellisessa demokratiassa me annamme vaaleissa edustajillemme oikeuden käyttää mm verorahoja haluamallaan tavalla. Jos halutaan luomutuotteita kauppaan ja siihen osoitetaan rahaa, niin silloin on oikeutettua kysyä, mihin nämä rahat käytetään....eläinten luomurehuun? Samoin, jos vesistöjä halutaan suojella, niin siihenkin päättäjät voivat satsata paljonkin verovaroja, niiden nimi on sitten vesistöjensuojeluavustus/-tuki... ei suinkaan joku toimenpide maatalouden ympäristötukikorvauksessa, joka rinnastetaan automaattisesti maatalouden tuotantotukiin. Aluetukia maksellaan samalla tavalla naamioituina, mikä sitten haittaa alueen muita elinkeinoja.
Nyt näyttää siltä, että hallinto laatii omat painotuksensa ja ehtonsa, sekä osoittaa varoja tarkoituksiin joihin niitä ei ole ollenkaan tarkoitettu. Summa paisuu, silti viljelijät kriisissä, tarjotaan uutta tukea ja maksullista neuvontaa, kriisitukia. Tukimäärä on kohta niin suuri, ettei tartte olla edes ajatuspajassa töissä, niin oivaltaa että kansalaisten ruokakassit saa halvemmalla kokonaan ulkomailta ostettuna.
-
Alpo kympit jä sässät ja kalajoen tunari ynnämuut joutuvat nyt kestämään kauheaa kilpailuhaittaa luomutukea nostavista eläintiloista vielä nykyisen kauden loppuun, surullista. Sinänsä vieläkin surullisempaa kun suurimmat kadehtijat ovat yllätys yllätys viljatilallisia. No kuitenkin nykyisen tukikauden jälkeen luomutilat joutuvat laittaan myös eläimet luomuun.
Luonnonhaittakorvaus on kaiketi tulotukiluonteinen ja kyllä siellä onnettomilla luonnonhoitopelloillakin luonnonhaittaa aiheutti tämä suomen kesä, kun paripyöriä täytyi ruuvailla niittoyksikköön.
Maatilan pellervon mukaan luomumyynti kasvoi viime vuoden surkeassa taloustilanteessakin 7 prosenttia.
Kuinkas paljon taviksen myynti kasvanu ja paljonko on viljan hinta?
-
Alpo kympit jä sässät ja kalajoen tunari ynnämuut joutuvat nyt kestämään kauheaa kilpailuhaittaa luomutukea nostavista eläintiloista vielä nykyisen kauden loppuun, surullista. Sinänsä vieläkin surullisempaa kun suurimmat kadehtijat ovat yllätys yllätys viljatilallisia. No kuitenkin nykyisen tukikauden jälkeen luomutilat joutuvat laittaan myös eläimet luomuun.
Luonnonhaittakorvaus on kaiketi tulotukiluonteinen ja kyllä siellä onnettomilla luonnonhoitopelloillakin luonnonhaittaa aiheutti tämä suomen kesä, kun paripyöriä täytyi ruuvailla niittoyksikköön.
Maatilan pellervon mukaan luomumyynti kasvoi viime vuoden surkeassa taloustilanteessakin 7 prosenttia.
Kuinkas paljon taviksen myynti kasvanu ja paljonko on viljan hinta?
surullisinta tässä on se, että myös enemmistö kansalaisista ajattelee samalla tavalla.... meidän "työnantajamme" :(
Samassa Pellervon jutussa myös kerrottiin kuinka tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää, olisko sitten oikeutta ihmetellä mistä kiikastaa? Ei kadehtia... koska samaan aikaan tuontiruuan osuus kasvaa varmaan nopeammin kuin kotimaisen luomun. Jos meiltä ei omaa luomua löydy, niin.... ??
-
Ihan oikeasti on turha väitellä kun voi oikeasti pistää pellot luomuun ja ottaa se vaikka loman kannalta.
Aloittaa luomun, ja pistää kaikki pellot nurmelle ja/tai maksimimäärät erilaisia lisätukiautomaatteja käyttöön. Kolme vuotta menee siinä niitellessä, ja tukia kerätessä, neljänneksi vuodeksi voi kyntää parhaat lohkot jollekin rahakasville, ja viidentenä vuonna voi vähän vaihdella. Ja sitten jo 5 vuoden luomusopimus umpeutuukin, ja voi siityä tavanomaiseen jos siltä tuntuu. :)
-
Olisiko meidän viljelijöiden pyrittävä vastaamaan kysyntään. Siirtymä on hidasta, ja vie muutaman vuoden. Laittakaa ihmeessä luomuhakemuksia sisään, jos kerran markkinat sitä haluavat ja ovat valmiita maksamaankin. Pää vain oikeaan asentoon ja toimeksi. Luomusta pääsee pois viiden vuoden kuluttua, tai nopeamminkin, jos maksaa saadut luomutuet takaisin. Onko mitään mieltä viljellä tuotteita, joiden kysyntä on heikkoa?
Ammattitaitoa se vaatii, ja opettelua. Uskon että täälläkin on runsaasti kemiallista viljelyä harjoittavia, joiden ammattitaito riittäisi helposti luomun vaatimuksiin.
Ensimmäisinä siirtymävuosina kannattaa viljellä lisäysaineistot siemeniksi, jotta on sitten edullista ja hyvälaatuista siementä kylvää rahakasveja kolmannesta vuodesta eteenpäin.
-
Olisiko meidän viljelijöiden pyrittävä vastaamaan kysyntään. Siirtymä on hidasta, ja vie muutaman vuoden. Laittakaa ihmeessä luomuhakemuksia sisään, jos kerran markkinat sitä haluavat ja ovat valmiita maksamaankin. Pää vain oikeaan asentoon ja toimeksi. Luomusta pääsee pois viiden vuoden kuluttua, tai nopeamminkin, jos maksaa saadut luomutuet takaisin. Onko mitään mieltä viljellä tuotteita, joiden kysyntä on heikkoa?
Ammattitaitoa se vaatii, ja opettelua. Uskon että täälläkin on runsaasti kemiallista viljelyä harjoittavia, joiden ammattitaito riittäisi helposti luomun vaatimuksiin.
Ensimmäisinä siirtymävuosina kannattaa viljellä lisäysaineistot siemeniksi, jotta on sitten edullista ja hyvälaatuista siementä kylvää rahakasveja kolmannesta vuodesta eteenpäin.
Kuules äijä, yks kerta riitti mielikuvaviljelyä.
Mutta on teikäläisten tavoissa paljon josta vois ottaa kaikki oppia, en sitä kiellä.
-
Ihan oikeasti on turha väitellä kun voi oikeasti pistää pellot luomuun ja ottaa se vaikka loman kannalta.
Aloittaa luomun, ja pistää kaikki pellot nurmelle ja/tai maksimimäärät erilaisia lisätukiautomaatteja käyttöön. Kolme vuotta menee siinä niitellessä, ja tukia kerätessä, neljänneksi vuodeksi voi kyntää parhaat lohkot jollekin rahakasville, ja viidentenä vuonna voi vähän vaihdella. Ja sitten jo 5 vuoden luomusopimus umpeutuukin, ja voi siityä tavanomaiseen jos siltä tuntuu. :)
kovin kevyesti sää suhtaudut luomuun.... tuet pois ja muuten ottais lomana :)
mulle 70 kg viljaa auttaa yhden ihmisen selviytymään vuoden hengissä ja kilo mallasta meinaa yhtä mäyräkoiraa saunakaljaa janoisille, jonkun nekin on tehtävä.
-
Olisiko meidän viljelijöiden pyrittävä vastaamaan kysyntään. Siirtymä on hidasta, ja vie muutaman vuoden. Laittakaa ihmeessä luomuhakemuksia sisään, jos kerran markkinat sitä haluavat ja ovat valmiita maksamaankin. Pää vain oikeaan asentoon ja toimeksi. Luomusta pääsee pois viiden vuoden kuluttua, tai nopeamminkin, jos maksaa saadut luomutuet takaisin. Onko mitään mieltä viljellä tuotteita, joiden kysyntä on heikkoa?
Ammattitaitoa se vaatii, ja opettelua. Uskon että täälläkin on runsaasti kemiallista viljelyä harjoittavia, joiden ammattitaito riittäisi helposti luomun vaatimuksiin.
Ensimmäisinä siirtymävuosina kannattaa viljellä lisäysaineistot siemeniksi, jotta on sitten edullista ja hyvälaatuista siementä kylvää rahakasveja kolmannesta vuodesta eteenpäin.
Kuules äijä, yks kerta riitti mielikuvaviljelyä.
Mutta on teikäläisten tavoissa paljon josta vois ottaa kaikki oppia, en sitä kiellä.
Olen jo useamman kerran ajatellut, että juuri sinusta voisi tulla oikeasti taitava luomuviljelijä. Oli jo paljon rohkeutta, kun edes kokeilit. Se tarvitsisi vain pienen asennemuutoksen omassa pääkopassasi. Kannattaisi miettiä vielä uudelleen, ja ehkä kokeilla vielä. Suurin muutos on sulattaa ne rikat, joita ajoittain luomupelloilla väistämättä on.
-
Ihan oikeasti on turha väitellä kun voi oikeasti pistää pellot luomuun ja ottaa se vaikka loman kannalta.
Aloittaa luomun, ja pistää kaikki pellot nurmelle ja/tai maksimimäärät erilaisia lisätukiautomaatteja käyttöön. Kolme vuotta menee siinä niitellessä, ja tukia kerätessä, neljänneksi vuodeksi voi kyntää parhaat lohkot jollekin rahakasville, ja viidentenä vuonna voi vähän vaihdella. Ja sitten jo 5 vuoden luomusopimus umpeutuukin, ja voi siityä tavanomaiseen jos siltä tuntuu. :)
kovin kevyesti sää suhtaudut luomuun.... tuet pois ja muuten ottais lomana :)
mulle 70 kg viljaa auttaa yhden ihmisen selviytymään vuoden hengissä ja kilo mallasta meinaa yhtä mäyräkoiraa saunakaljaa janoisille, jonkun nekin on tehtävä.
Luomussa levänneiltä pelloilta voi taas ottaa sitä leipäviljaa nälkäisille ja janoisille. Ja kyllähän sekin aika paljon merkkaa mitä jää viivan alle. Luomussa jää ainakin niinä ekoina niittovuosina yhtä paljon viivan alle kuin tekemällä hirveästi enemmän töitä tavanomaisessa. Eli jos ei vaihda luomuun, sitoutuu oikeastaan talkootöihin omilla pelloillaan. :)
-
Olisiko meidän viljelijöiden pyrittävä vastaamaan kysyntään. Siirtymä on hidasta, ja vie muutaman vuoden. Laittakaa ihmeessä luomuhakemuksia sisään, jos kerran markkinat sitä haluavat ja ovat valmiita maksamaankin. Pää vain oikeaan asentoon ja toimeksi. Luomusta pääsee pois viiden vuoden kuluttua, tai nopeamminkin, jos maksaa saadut luomutuet takaisin. Onko mitään mieltä viljellä tuotteita, joiden kysyntä on heikkoa?
Ammattitaitoa se vaatii, ja opettelua. Uskon että täälläkin on runsaasti kemiallista viljelyä harjoittavia, joiden ammattitaito riittäisi helposti luomun vaatimuksiin.
Ensimmäisinä siirtymävuosina kannattaa viljellä lisäysaineistot siemeniksi, jotta on sitten edullista ja hyvälaatuista siementä kylvää rahakasveja kolmannesta vuodesta eteenpäin.
Kuules äijä, yks kerta riitti mielikuvaviljelyä.
Mutta on teikäläisten tavoissa paljon josta vois ottaa kaikki oppia, en sitä kiellä.
Olen jo useamman kerran ajatellut, että juuri sinusta voisi tulla oikeasti taitava luomuviljelijä. Oli jo paljon rohkeutta, kun edes kokeilit. Se tarvitsisi vain pienen asennemuutoksen omassa pääkopassasi. Kannattaisi miettiä vielä uudelleen, ja ehkä kokeilla vielä. Suurin muutos on sulattaa ne rikat, joita ajoittain luomupelloilla väistämättä on.
Ei, ei pysty. Annoin tukirahat kiltisti takaisin ja klikkasin wisusta lannoitus ja kasvinsuojeluikkunan auki....
Mutta metodeitanne tulen käyttämään aina.
-
Vitsit onko skänä käyny lobotomiassa tai jotain? Sehän puhelee melkein järkeviä täälläkin???
Vähän naurattaa antix ja kumppanit jotka jeesustelee notta luomulla tienais niin ja niin paljon mitään tekemättä, muttakun on se missio että täytyy tuottaa ilmaista ruokaa kansalle vissiin taivaspaikkaa odottaen, surullista.
Don essex kirjoitti viisaita tähänkin liittyen, alpot ja anat hakemusta kehiin ja täyttäkää kysyntävoittoiset luomumarkkinat kun se on niin helppoa rahantekoa, me vanhat konkarit voidaan vaikka antaa vielä vähän neuvoja, mutta tota jeesustelua ei oikeesti jaksa kukaan kattella :(
-
Luomualan ei kannata toivoa viljelybuumia. Luomuseniorit ovat tästä yhtä mieltä. Paras on pysyä masinoimassa kuluttajamarkkinaa, jossa ostovoima eri ruokatyyppien välillä on lähinnä nollasummapeliä, ja hinta herkästi kääntää ostopäätöksen tavanomaiseen tuotteeseen - tai sitten ulkomaiseen luomuun, joka saattaa olla käytännöllisemmin järjestetty, valitaan lähinnä tuotantolinjalta leimaamalla, mitkä erät menevät "organic" - toimituksiin. Asennoituminen teollisesti tuotettuun kuluttajaelintarvikkeeseen, luomuunkin, sisältää sen melko epämatemaattisen oletuksen, että tavanomainen tuote sisältää jotakin kauhistuttavaa kaikkeen tarttuvaa säteilyä tai virusta, joka pitää pistää myös käsittelylinjojen, varastojen, kuljetusvälineiden osalta linjat eristykseen ja desinfiointiin, jotta ei pölynhiukkasen pölyhiukkasta pääse luomumateriaallin, se tekee jakautuneesta elintarviketaloudesta hankalan. Viljelijöille kannattaa luomua markkinoida vain sen verran, että keräilyjärjestelmä ja erillinen tuotevalikoima kannattaa ylläpitää luomuviljelykeskittymien lähistöllä, enempää ei kannata houkutella, sillä onko valtiolla halua panostaa esimerkiksi 30 - 50 miljoonaa lisää luomutukiin, tai sitten luomutuet inflatoituvat, tuotteiden hinnan laskiessa myös.
Luomuviljely voisi hyvinkin olla kuminanviljelyn kaltainen markkinoiden osalta tiukasti sisäisesti säädelty oligopoli. Silloin tuottajat ja asiakkaat saadaan yhteen, juurikin tarpeen mukaan. Nyt pelataan liikaa luomutarkastusten ym. sivuseikkojen ympärillä, ja tärkein, tuottaminen markkinatarpeita vastaavasti, logistiikan ja valikoiman osalta mahdollisimman tehokkaasti, on edelleen altavastaajana, kaikista EU-tuetuista kehityshankkeista huolimatta: http://luomu.fi/hankkeet/
Ongelmia voi tulla, jos markkinoille lähdetään tarjonta edellä.
-SS-
-
Olenkohan saanut väärän käsityksen kun minusta tavanomaset viljelijät tuomitsevat ja ehkä kadehtivat luomumiesten "helppoa" rahantuloa , mutta aika vähän on luomumiehillä ollut havaittavissa toisinpäin, voisihan sitä kadehtia puhtaita kasvustoja ja viljelyn helppoutta,Glyfoa vaan, ja suorakylvöä säkkilannan kanssa ja myöhemmätkin rikkaongelmat saadaan helpolla torjuttua...
-
SS "tuntee" luomu ketjun aika hyvin. Ei muuta kun luomutuottajaksi.
-
Olenkohan saanut väärän käsityksen kun minusta tavanomaset viljelijät tuomitsevat ja ehkä kadehtivat luomumiesten "helppoa" rahantuloa , mutta aika vähän on luomumiehillä ollut havaittavissa toisinpäin, voisihan sitä kadehtia puhtaita kasvustoja ja viljelyn helppoutta,Glyfoa vaan, ja suorakylvöä säkkilannan kanssa ja myöhemmätkin rikkaongelmat saadaan helpolla torjuttua...
Se johtuu vain siitä kun luomukasvustot on oikeesti hyviä, kun hommat tekee kunnolla. Minulla ei ollut tänä vuonna rahakauraa kuin reilu kymmenen hehtaaria, mutta yhteen jätesäkkiin olisi mahtunut esimerkiksi kaikki valvatit koko alalta.
Mitä satoon tulee, niin omalla siemenellä saatu kax ja puoli tonnia luomua taitaa vaatia kasitonnarin taviksessa että sadosta jää nettona sama raha.
-
SS "tuntee" luomu ketjun aika hyvin. Ei muuta kun luomutuottajaksi.
On turha viljellä sarkasmia tällaisessa asiassa,
kun sentään samaan aikaan luomualan omat julkiset
seminaarit kertovat samaa asiaa.
Luomulla on kuitenkin vuosikymmeniä pitkä historia,
ja markkinahäiriöitä on myös ollut. Luomutilat
ovat huomattavasti keskimääräistä isompia,
luomuviljely ei ole - eikä sen pidä olla - mikään pientilojen
sosiaaliviljelmäteknologia.
-SS-
-
Ihan oikeasti on turha väitellä kun voi oikeasti pistää pellot luomuun ja ottaa se vaikka loman kannalta.
Aloittaa luomun, ja pistää kaikki pellot nurmelle ja/tai maksimimäärät erilaisia lisätukiautomaatteja käyttöön. Kolme vuotta menee siinä niitellessä, ja tukia kerätessä, neljänneksi vuodeksi voi kyntää parhaat lohkot jollekin rahakasville, ja viidentenä vuonna voi vähän vaihdella. Ja sitten jo 5 vuoden luomusopimus umpeutuukin, ja voi siityä tavanomaiseen jos siltä tuntuu. :)
Voi noin olla kyllä vaikea saada talopaketin verran puutavaran alveja kuitattua.
-
Luomu siementä voi tuottaa ensimmäisestä siirtymä vuodesta lähtien. Hinnatkin kohdallaan. Toisaalta näyttää siltä, että luomuviljely on ongelmallisinta niille, jotka viljelee tavanomaisesti.
-
Luomu siementä voi tuottaa ensimmäisestä siirtymä vuodesta lähtien. Hinnatkin kohdallaan. Toisaalta näyttää siltä, että luomuviljely on ongelmallisinta niille, jotka viljelee tavanomaisesti.
Eihan siinä muuta ole kuin se, että luomu itse asiassa on kiitollisuuden velassa
tavanomaiselle viljelylle. Muutenhan ei erottuvan brändin luominen onnistuisi. Siksi
kumpaakin muotoa tarvitaan, vaikka omahyväinen luomuyhteisö muuta kuvittelee.
Olkaa hyvä vaan, pystytte hinnoittelemaan tuotteenne jonkin suhteen, niin kuin
aina hinnoittelussa on kyse.
-SS-
-
Kyllä ne ovat muut tahot jotka maajussin tuotteet hinnoittelee tuotantosuunnasta riippumatta..
-
Ongelmia voi tulla, jos markkinoille lähdetään tarjonta edellä.
Ei näin, olemattomalle tuotteelle ei voi olla markkinoita, ne on rakennettava.
-
SS "tuntee" luomu ketjun aika hyvin. Ei muuta kun luomutuottajaksi.
On turha viljellä sarkasmia tällaisessa asiassa,
kun sentään samaan aikaan luomualan omat julkiset
seminaarit kertovat samaa asiaa.
Luomulla on kuitenkin vuosikymmeniä pitkä historia,
ja markkinahäiriöitä on myös ollut. Luomutilat
ovat huomattavasti keskimääräistä isompia,
luomuviljely ei ole - eikä sen pidä olla - mikään pientilojen
sosiaaliviljelmäteknologia.
-SS-
Kerrankin samaa mieltä :)
Luomu siementä voi tuottaa ensimmäisestä siirtymä vuodesta lähtien. Hinnatkin kohdallaan. Toisaalta näyttää siltä, että luomuviljely on ongelmallisinta niille, jotka viljelee tavanomaisesti.
Eihan siinä muuta ole kuin se, että luomu itse asiassa on kiitollisuuden velassa
tavanomaiselle viljelylle. Muutenhan ei erottuvan brändin luominen onnistuisi. Siksi
kumpaakin muotoa tarvitaan, vaikka omahyväinen luomuyhteisö muuta kuvittelee.
Olkaa hyvä vaan, pystytte hinnoittelemaan tuotteenne jonkin suhteen, niin kuin
aina hinnoittelussa on kyse.
-SS-
Jälleen samaa mieltä, luomu on vaihtoehto ja hyvä sellainen :)
Luomu siementä voi tuottaa ensimmäisestä siirtymä vuodesta lähtien. Hinnatkin kohdallaan. Toisaalta näyttää siltä, että luomuviljely on ongelmallisinta niille, jotka viljelee tavanomaisesti.
Tämä on toistunut jatkuvasti näissä keskusteluissa ja maastullissakin asiaa on räävitty, se nyt vaan on joillekkin punainen vaate, että jotkut saavat maan kasvamaan ja ennen kaikkea tuottamaan ilman hirmuista kemikaalimäärää ;)
-
Ihmettelen tuota ylimielisen kuuloista "hirmuista kemikaalimäärää"
6 g/ha Tribeturoni-metyyliä ja 250 kg ammoniumnitraattia (+ kipsiä), sillä päästään pitkälle,
puhdasta viljaa ja sijoitettuna voima sinne juureen päästöjä pakoon.
Ei ole hirmuinen määrä kemikaaleja.
Eikä tuota ammoniakkia luoda millään ydinreaktiolla, koska lähdetään vedystä ja typestä,
teoriassa vedyn tuottaminen tuohon prosessiin on mahdollista aurinko- ja tuulienergialla
myös. Lannassa oleva typpi haihtuu samaisena ammoniakkina, se hävikki on ihan
samanlainen synti, kuin uuden tekeminen maakaasusta. Lisäksi ammoniakin
karkaaminen ilmakehään saattaa aiheuttaa typpilaskeumia muualle, ja samalla
samoja happamoittavia vaikutuksia kuin keinolannoitteetkin.
Kali ja fosfaattihan sekä hiventäydennykset tulevat luomussa ihan samalla tavalla kuin tavanomaisessa
viljelyssä, jollei sitten ryöstöviljellä. Kalin tai fosfaatinsitojabakteereja ei tietääkseni ole.
Jotenkin tuo "hirmuinen kemikaalimäärä" tuo ajatuksen, että luomuala ajattelee
uustieteellisesti sen kovan kemikaaliammoniakin eri ammoniakkina kuin esimerkiksi lannan
ammoniakin. Ja yleinen väite on, että viljelijä haluaisi ostaa ja kylvää peltoonsa määräänsä
ja tarvetta enemmän sitä keinolannoitetta, ja oikein tuhlata sitä. Mistäpä semmoinen tavoite on
tullut jonkun mieleen ? Onko tämä sitä tavoitteellista viher-retoriikkaa ?
Muuta syytä en keksi. No, tämä oma viisisenttiseni ja pieniä ajatuksia, ja hirmuisia kemikaalimääriä.
-SS-
-
Ihmettelen tuota ylimielisen kuuloista "hirmuista kemikaalimäärää"
6 g/ha Tribeturoni-metyyliä ja 250 kg ammoniumnitraattia (+ kipsiä), sillä päästään pitkälle,
puhdasta viljaa ja sijoitettuna voima sinne juureen päästöjä pakoon.
Ei ole hirmuinen määrä kemikaaleja.
Eikä tuota ammoniakkia luoda millään ydinreaktiolla, koska lähdetään vedystä ja typestä,
teoriassa vedyn tuottaminen tuohon prosessiin on mahdollista aurinko- ja tuulienergialla
myös. Lannassa oleva typpi haihtuu samaisena ammoniakkina, se hävikki on ihan
samanlainen synti, kuin uuden tekeminen maakaasusta. Lisäksi ammoniakin
karkaaminen ilmakehään saattaa aiheuttaa typpilaskeumia muualle, ja samalla
samoja happamoittavia vaikutuksia kuin keinolannoitteetkin.
Kali ja fosfaattihan sekä hiventäydennykset tulevat luomussa ihan samalla tavalla kuin tavanomaisessa
viljelyssä, jollei sitten ryöstöviljellä. Kalin tai fosfaatinsitojabakteereja ei tietääkseni ole.
Jotenkin tuo "hirmuinen kemikaalimäärä" tuo ajatuksen, että luomuala ajattelee
uustieteellisesti sen kovan kemikaaliammoniakin eri ammoniakkina kuin esimerkiksi lannan
ammoniakin. Ja yleinen väite on, että viljelijä haluaisi ostaa ja kylvää peltoonsa määräänsä
ja tarvetta enemmän sitä keinolannoitetta, ja oikein tuhlata sitä. Mistäpä semmoinen tavoite on
tullut jonkun mieleen ? Onko tämä sitä tavoitteellista viher-retoriikkaa ?
Muuta syytä en keksi. No, tämä oma viisisenttiseni ja pieniä ajatuksia, ja hirmuisia kemikaalimääriä.
-SS-
Taitaa se tavislannan typpi haihtua samaan tapaan kuin luomunkin.
Kemikaaleista on jokaisella omat mielipiteensä, glyfosaatista on viime aikoina väännetty kättä, onko se turvallista vai ei..
Muistaakseni DDT oli myös oikein turvallista hirmuista kemikaalia..
-
Ihmettelen tuota ylimielisen kuuloista "hirmuista kemikaalimäärää"
6 g/ha Tribeturoni-metyyliä ja 250 kg ammoniumnitraattia (+ kipsiä), sillä päästään pitkälle,
puhdasta viljaa ja sijoitettuna voima sinne juureen päästöjä pakoon.
Ei ole hirmuinen määrä kemikaaleja.
Eikä tuota ammoniakkia luoda millään ydinreaktiolla, koska lähdetään vedystä ja typestä,
teoriassa vedyn tuottaminen tuohon prosessiin on mahdollista aurinko- ja tuulienergialla
myös. Lannassa oleva typpi haihtuu samaisena ammoniakkina, se hävikki on ihan
samanlainen synti, kuin uuden tekeminen maakaasusta. Lisäksi ammoniakin
karkaaminen ilmakehään saattaa aiheuttaa typpilaskeumia muualle, ja samalla
samoja happamoittavia vaikutuksia kuin keinolannoitteetkin.
Kali ja fosfaattihan sekä hiventäydennykset tulevat luomussa ihan samalla tavalla kuin tavanomaisessa
viljelyssä, jollei sitten ryöstöviljellä. Kalin tai fosfaatinsitojabakteereja ei tietääkseni ole.
Jotenkin tuo "hirmuinen kemikaalimäärä" tuo ajatuksen, että luomuala ajattelee
uustieteellisesti sen kovan kemikaaliammoniakin eri ammoniakkina kuin esimerkiksi lannan
ammoniakin. Ja yleinen väite on, että viljelijä haluaisi ostaa ja kylvää peltoonsa määräänsä
ja tarvetta enemmän sitä keinolannoitetta, ja oikein tuhlata sitä. Mistäpä semmoinen tavoite on
tullut jonkun mieleen ? Onko tämä sitä tavoitteellista viher-retoriikkaa ?
Muuta syytä en keksi. No, tämä oma viisisenttiseni ja pieniä ajatuksia, ja hirmuisia kemikaalimääriä.
-SS-
Tuossa keinolannoite-lantavertailussa on lisäksi se ero, että apulanta on välittömästi kasvien käytettävissä ja siinä tiedetään, mitä kasvi tarvitsee ja ravinteita annetaan sen mukaan. Paskan ravinteiden pitää ensin mobilisoitua kasvin käyttöön ja sitä prosessia ei ihminen hallitse. Usein typpi vapautuu sitten, kun kasvin typen tarve on auttamatta ohitse ja jokainen tietää, minne liika typpi karkaa, ellei maan hiili-typpisuhde ole kunnossa. Vesiinhän se pääsee ja eihän luomutyppi tietenkään ole vesistössä apulantaatypen veroinen saastuttaja....
Kaikenkaikkiaan luomu on tunneperäinen tuottotapa ja sellaisenaan alunalkaen luotu ajamaan alas ylituotantoa. Sinällään ihan hyvä juttu, ellei sitä rahoittaisi veronmaksajat ja ellei korkeaa hömppätukea käytetä ylisuurien vuokrien maksuun, jolloin myös järkevä tuotantomuoto joutuu kassakriisiin. Maksakoon luomusta ne, joita se todella kiinnostaa. Jos luomu aikuisen oikeasti toimisi, ei se tarvitsisi tukia ollenkaan.
Viimeviikkoinen hömppäheinäjuttu on pientä siihen verrattuna, mitä rahaa luomuun työnnetään.
-
Tuossa keinolannoite-lantavertailussa on lisäksi se ero, että apulanta on välittömästi kasvien käytettävissä ja siinä tiedetään, mitä kasvi tarvitsee ja ravinteita annetaan sen mukaan. Paskan ravinteiden pitää ensin mobilisoitua kasvin käyttöön ja sitä prosessia ei ihminen hallitse. Usein typpi vapautuu sitten, kun kasvin typen tarve on auttamatta ohitse ja jokainen tietää, minne liika typpi karkaa, ellei maan hiili-typpisuhde ole kunnossa. Vesiinhän se pääsee ja eihän luomutyppi tietenkään ole vesistössä apulantaatypen veroinen saastuttaja....
Kaikenkaikkiaan luomu on tunneperäinen tuottotapa ja sellaisenaan alunalkaen luotu ajamaan alas ylituotantoa. Sinällään ihan hyvä juttu, ellei sitä rahoittaisi veronmaksajat ja ellei korkeaa hömppätukea käytetä ylisuurien vuokrien maksuun, jolloin myös järkevä tuotantomuoto joutuu kassakriisiin. Maksakoon luomusta ne, joita se todella kiinnostaa. Jos luomu aikuisen oikeasti toimisi, ei se tarvitsisi tukia ollenkaan.
[/quote]
Ei se kylvetty kasvi pysty hyödyntämään niitä keinolannoitteitakaan ennenkuin on aloittanut kasvunsa ja kehitellyt juuristonsa, riippuu maan kosteusolosuhteista minkä verran sitten parin viikon päästä on ravinteita jäljellä..
Mitenkähän tavanomainenkaan viljely nykytilanteessa oikeasti toimisi ilman tukia..
Olen taas havaitsevinani paheksumista ja ehkä kateutta joissain kommenteissa, mutta toistaiseksihan luomuilijat eivät ole mikään suljettu ryhmä, jokaisella on vapaus toimia oman etunsa mukaan..
-
Ei se kylvetty kasvi pysty hyödyntämään niitä keinolannoitteitakaan ennenkuin on aloittanut kasvunsa ja kehitellyt juuristonsa, riippuu maan kosteusolosuhteista minkä verran sitten parin viikon päästä on ravinteita jäljellä..
Mitenkähän tavanomainenkaan viljely nykytilanteessa oikeasti toimisi ilman tukia..
Olen taas havaitsevinani paheksumista ja ehkä kateutta joissain kommenteissa, mutta toistaiseksihan luomuilijat eivät ole mikään suljettu ryhmä, jokaisella on vapaus toimia oman etunsa mukaan..
Juuri näin. Vallitsevassa tilanteessa jokaisen kannattaisi siirtyä luomuun. Ei tässä moitita viljelijää, vaan järjestelmää, joka tämän mahdollistaa.
Maksajan, veronmaksajan, kannalta juttu on järjetön ja mitä sitten tehdään, kun totuus joskus julkaistaan suurelle yleisölle?
-
Ei se kylvetty kasvi pysty hyödyntämään niitä keinolannoitteitakaan ennenkuin on aloittanut kasvunsa ja kehitellyt juuristonsa, riippuu maan kosteusolosuhteista minkä verran sitten parin viikon päästä on ravinteita jäljellä..
Mitenkähän tavanomainenkaan viljely nykytilanteessa oikeasti toimisi ilman tukia..
Olen taas havaitsevinani paheksumista ja ehkä kateutta joissain kommenteissa, mutta toistaiseksihan luomuilijat eivät ole mikään suljettu ryhmä, jokaisella on vapaus toimia oman etunsa mukaan..
Juuri näin. Vallitsevassa tilanteessa jokaisen kannattaisi siirtyä luomuun. Ei tässä moitita viljelijää, vaan järjestelmää, joka tämän mahdollistaa.
Maksajan, veronmaksajan, kannalta juttu on järjetön ja mitä sitten tehdään, kun totuus joskus julkaistaan suurelle yleisölle?
Olen ennenkin sanonut että on sävellettävä aina soiton mukaan, ei pidä lukita katsantokantaa liian tiukasti mihinkään juttuun, takinkääntäjiähän noi poliitikotkin ovat.
-
Ei sen tavislehmän/sian perässäkään sitä tappia ole, noin keinolannoitteiden kehujille tiedoksi. Eli jos kotieläimtuotteita tuotetaan niin pska on aina seuraamme. Luomussa hyväksikäyttöön on vain perehdyttävä tarkemmin.
-
Nuoruudessa olin pari kautta luomussa. Nyt on viitisentoistta vuotta viljelty jälleen Köppä I, II, ja III mukaan.
Uuden ohjelmakauden alussa laskeskelin siirtyväni luomuun mutta suojavyöhykenurmet ja muut viritykset tulivat etusijalle.
Viljoista ruis, vehnä ja hernekaura olivat ihan ok , ohrasta ei tullut mitään. Apilanurmet kasvoivat toisinaan ihan hyvin.
Hevonhierakkakin saatiin kukistettua luomukonsteilla. Jossain vaiheessa valvatti ja ohdake pääsivät yleistymään ja niille ei kyllä mahtanut enää mitään.
Viimeksi lopetin apilan käytön sr tuotanossa joten nyt on ympyrä sitten sulkeutunut.
Energiaa paloi polttoaineen muodossa tuotettua kuiva-aine kiloa kohti enemmän kuin tavanomaisessa ja sadon laatu oli usein huonompi.
Paljon sai istua traktorin kopissa. Rahavirrat eivät ole mielestäni muuttuneet mihinkään, tosin jos luomutuki suurenee tulevaisuudessa suhteessa muihin tukiin niin asia pitää ottaa uudelleen harkintaan.
Sinällään luomusta ei ole hyvää eikä huonoa sanottavaa, huvittavaa on joskus kuunnella pro rahastuksen luomu pappien ja papittarien saarnoja pellonpientareilla. Ne tilaisuudet ovat hauskoja voisin maksaa jopa pääsymaksun.
-
Luomun menekki on kuulemma kasvanut monta kymmentä prosenttia..eli kirkonkylän molemmat opettajat ovat ostaneet kennon luomu-munia ja luomu-porkkanoita kilon mieheen..homma hoidossa.
-
Totta tuokin paljon puhutaan luomun kulutuksen kasvusta nyt ilmeisesti kasvu jopa 15 % , jos sama jatkuu niin 5 vuoden kuluttua kulutus on jo kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen verrattuna.
Hienoja lukuja mutta silti kulutus on vain noin 4% kaikesta elintarvike kulutuksesta, nyt jo näkyvyys on niin suurta että uskoisi osuuden olevan 80%
-
Ostan aina luomua kun vain saatavilla.Valikoimat lisääntyneet mukavasti. Luomu perunaakin onneksi saa. Tavis perunapeltoja näkyvissä, niin valinta luomuperunaan on selvä. Hintaa ei juur tule katsottua.
-
Ihmettelen tuota ylimielisen kuuloista "hirmuista kemikaalimäärää"
6 g/ha Tribeturoni-metyyliä ja 250 kg ammoniumnitraattia (+ kipsiä), sillä päästään pitkälle,
puhdasta viljaa ja sijoitettuna voima sinne juureen päästöjä pakoon.
Ei ole hirmuinen määrä kemikaaleja.
Eikä tuota ammoniakkia luoda millään ydinreaktiolla, koska lähdetään vedystä ja typestä,
teoriassa vedyn tuottaminen tuohon prosessiin on mahdollista aurinko- ja tuulienergialla
myös. Lannassa oleva typpi haihtuu samaisena ammoniakkina, se hävikki on ihan
samanlainen synti, kuin uuden tekeminen maakaasusta. Lisäksi ammoniakin
karkaaminen ilmakehään saattaa aiheuttaa typpilaskeumia muualle, ja samalla
samoja happamoittavia vaikutuksia kuin keinolannoitteetkin.
Kali ja fosfaattihan sekä hiventäydennykset tulevat luomussa ihan samalla tavalla kuin tavanomaisessa
viljelyssä, jollei sitten ryöstöviljellä. Kalin tai fosfaatinsitojabakteereja ei tietääkseni ole.
Jotenkin tuo "hirmuinen kemikaalimäärä" tuo ajatuksen, että luomuala ajattelee
uustieteellisesti sen kovan kemikaaliammoniakin eri ammoniakkina kuin esimerkiksi lannan
ammoniakin. Ja yleinen väite on, että viljelijä haluaisi ostaa ja kylvää peltoonsa määräänsä
ja tarvetta enemmän sitä keinolannoitetta, ja oikein tuhlata sitä. Mistäpä semmoinen tavoite on
tullut jonkun mieleen ? Onko tämä sitä tavoitteellista viher-retoriikkaa ?
Muuta syytä en keksi. No, tämä oma viisisenttiseni ja pieniä ajatuksia, ja hirmuisia kemikaalimääriä.
-SS-
Tuossa keinolannoite-lantavertailussa on lisäksi se ero, että apulanta on välittömästi kasvien käytettävissä ja siinä tiedetään, mitä kasvi tarvitsee ja ravinteita annetaan sen mukaan. Paskan ravinteiden pitää ensin mobilisoitua kasvin käyttöön ja sitä prosessia ei ihminen hallitse. Usein typpi vapautuu sitten, kun kasvin typen tarve on auttamatta ohitse ja jokainen tietää, minne liika typpi karkaa, ellei maan hiili-typpisuhde ole kunnossa. Vesiinhän se pääsee ja eihän luomutyppi tietenkään ole vesistössä apulantaatypen veroinen saastuttaja....
Kaikenkaikkiaan luomu on tunneperäinen tuottotapa ja sellaisenaan alunalkaen luotu ajamaan alas ylituotantoa. Sinällään ihan hyvä juttu, ellei sitä rahoittaisi veronmaksajat ja ellei korkeaa hömppätukea käytetä ylisuurien vuokrien maksuun, jolloin myös järkevä tuotantomuoto joutuu kassakriisiin. Maksakoon luomusta ne, joita se todella kiinnostaa. Jos luomu aikuisen oikeasti toimisi, ei se tarvitsisi tukia ollenkaan.
Viimeviikkoinen hömppäheinäjuttu on pientä siihen verrattuna, mitä rahaa luomuun työnnetään.
En nyt muista prosentteja, mutta ei siitä keinolannoiteenkaan typestä ole kasvin heti käytettävässä muodossa kuin osa. Oliko jopa alle puolet, loput on hidasliukoista.
-
Luomun menekki on kuulemma kasvanut monta kymmentä prosenttia..eli kirkonkylän molemmat opettajat ovat ostaneet kennon luomu-munia ja luomu-porkkanoita kilon mieheen..homma hoidossa.
Luomumuna on vastakohta luomuviljalle, joka käytännössä on kahua. Munassa on sisältöä enemmän kuin tavanomaisessa, meinaan kuoret ovat niin ohuet että on ihme, että ne on saatu pakattua ehjänä.
-
Totta tuokin paljon puhutaan luomun kulutuksen kasvusta nyt ilmeisesti kasvu jopa 15 % , jos sama jatkuu niin 5 vuoden kuluttua kulutus on jo kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen verrattuna.
Hienoja lukuja mutta silti kulutus on vain noin 4% kaikesta elintarvike kulutuksesta, nyt jo näkyvyys on niin suurta että uskoisi osuuden olevan 80%
4%. Muistelen yhtä. Jos tuo on totta, on luomun suosio kasvanut satoja prosentteja.
-
Ostan aina luomua kun vain saatavilla.Valikoimat lisääntyneet mukavasti. Luomu perunaakin onneksi saa. Tavis perunapeltoja näkyvissä, niin valinta luomuperunaan on selvä. Hintaa ei juur tule katsottua.
Onneksi luomun saatavuus on luultua heikompaa. Kannattaa katsoa myös hintaa, saatat yllättyä.
-
Tarkotatko saatavuudella, ettei ole varaa ostaa, vai ettei ole tarjolla?
-
Luomun menekki on kuulemma kasvanut monta kymmentä prosenttia..eli kirkonkylän molemmat opettajat ovat ostaneet kennon luomu-munia ja luomu-porkkanoita kilon mieheen..homma hoidossa.
Luomumuna on vastakohta luomuviljalle, joka käytännössä on kahua. Munassa on sisältöä enemmän kuin tavanomaisessa, meinaan kuoret ovat niin ohuet että on ihme, että ne on saatu pakattua ehjänä.
Koko maatalous tuotanto suomessa pitäisi siirtää luomuun.
-
Luomuun olisi oltava myöskin omat lajikkeet.
Käsitykseni mukaan trimmatut lajikkeet eivät oikein taivu luomumenetelmiin vaan vaativat hyviin satoihin kunnon lannoituksen, tämä on oma näppituntuma.
Lisäksi tehoviljely voidaan pitää pienemmällä alalla ja jättää huonommat peltolohkot kesannolle ja suorittaa siellä erilaisia parannustoimia kaikessa rauhassa.
-
Luomun menekki on kuulemma kasvanut monta kymmentä prosenttia..eli kirkonkylän molemmat opettajat ovat ostaneet kennon luomu-munia ja luomu-porkkanoita kilon mieheen..homma hoidossa.
Luomumuna on vastakohta luomuviljalle, joka käytännössä on kahua. Munassa on sisältöä enemmän kuin tavanomaisessa, meinaan kuoret ovat niin ohuet että on ihme, että ne on saatu pakattua ehjänä.
Pöljän luomu-ohra hlp 68. Mitenkäs teijän perheen tuotteliaampi puolikas, minkä väristä maitoo tankissa...
-
Pöljän luomu-ohra hlp 68. Mitenkäs teijän perheen tuotteliaampi puolikas, minkä väristä maitoo tankissa...
Luomumaito on oikein hyvä bisnes, samoin luomutuki, mutta arvaappa, mistä ne rahat ovat peräisin?
-
Pöljän luomu-ohra hlp 68. Mitenkäs teijän perheen tuotteliaampi puolikas, minkä väristä maitoo tankissa...
Luomumaito on oikein hyvä bisnes, samoin luomutuki, mutta arvaappa, mistä ne rahat ovat peräisin?
IIhan samasta kassasta kuin hömppäheinä tuetkin.
-
Pöljän luomu-ohra hlp 68. Mitenkäs teijän perheen tuotteliaampi puolikas, minkä väristä maitoo tankissa...
Luomumaito on oikein hyvä bisnes, samoin luomutuki, mutta arvaappa, mistä ne rahat ovat peräisin?
IIhan samasta kassasta kuin hömppäheinä tuetkin.
Kyllä meijerin maksama lisä taitaa tulla sieltä meijerin yleisestä tuotosta..ei ihan luomun tulos taida riittää.
-
Koko maatalous tuotanto suomessa pitäisi siirtää luomuun.
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
-
Koko maatalous tuotanto suomessa pitäisi siirtää luomuun.
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
-
Koko maatalous tuotanto suomessa pitäisi siirtää luomuun.
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
Sillä vain ratkaistaisiin melko monta ongelmaa kerralla.
-
Koko maatalous tuotanto suomessa pitäisi siirtää luomuun.
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
Sillä vain ratkaistaisiin melko monta ongelmaa kerralla.
Kyllä..nyt vain ehdotusta menemään ja Suomi pelastuu kertaheitolla..
-
Koko maatalous tuotanto suomessa pitäisi siirtää luomuun.
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
Sillä vain ratkaistaisiin melko monta ongelmaa kerralla.
Kyllä..nyt vain ehdotusta menemään ja Suomi pelastuu kertaheitolla..
Yksikin hyvä peruste miksi kannataisi tuottaa tehotuotettua ruokaa markkinoille missä on jo tavaraa 10 miljardille ihmiselle?
-
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
[/quote]
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
[/quote]
Valiohan maksaa sen omasta pussistaan toisin kuin maidon vuoristoalueen tuen maksaa valtio..
-
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
[/quote]
Valiohan maksaa sen omasta pussistaan toisin kuin maidon vuoristoalueen tuen maksaa valtio..
[/quote]
Tuota..kenenkähän se Valion pussi lopulta on??? Paikallisten osuuskuntien, mitkä omistaa puolestaan???? Tuottaja, joka ei välttämättä saa sitä luomu-sopimusta, vaikka tahtoisi. Tässä on pikkiriikkinen ristiveto...
-
Hyvä ajatus ja ratkaisisi koko maitokriisin 14, 5 c lisähintoineen, mutta miksi Valio ei tahdo ottaa uusia tuottajia?
Tuota olisi kyllä hyvä pohtia ihan julkisesti..kerran luomu on hyvä bisnes, niin siihen pitäisi kyllä antaa mahdollisuus kaikille. Suomihan on vapaa maa yrittää ja elää...
Valiohan maksaa sen omasta pussistaan toisin kuin maidon vuoristoalueen tuen maksaa valtio..
[/quote]
Tuota..kenenkähän se Valion pussi lopulta on??? Paikallisten osuuskuntien, mitkä omistaa puolestaan???? Tuottaja, joka ei välttämättä saa sitä luomu-sopimusta, vaikka tahtoisi. Tässä on pikkiriikkinen ristiveto...
[/quote]
Ei oo järkeä ajaa Luomumaitoa tavan maidon joukkoon tällä hetkellä enempää. Luomussa mennään nykyään markkinoiden mukaan. Mutta jos kaikki ois luomua, niin tuotanto kautaaltaan vähenisi. Vientiin ois helpompi panostaa kun ei tarvitsisi bulkin kansaa kilpailla ja ne jotka haluaa ostaa halpaa otstakoon bulkkia.
-
Tuota..kenenkähän se Valion pussi lopulta on??? Paikallisten osuuskuntien, mitkä omistaa puolestaan???? Tuottaja, joka ei välttämättä saa sitä luomu-sopimusta, vaikka tahtoisi. Tässä on pikkiriikkinen ristiveto...
[/quote]
Niinpä, tässä asiassa en kyllä näe valtiovallan osuutta asiaan,, kyllä taitaa olla vähän niinkuin vanhan Hankkijan kaaduttua eräs johtajista syytti jäseniä että"Miksi eivät isännät omistajina puuttuneet asiaan " kun olivat pisnestäneet puolimatkoja ja muita,,
Ei noissa osuuskunnissa omistus, tai rahoittajana oleminen merkitse että päätöksiin voisi vaikuttaa..
Joissain pienissä osuuskunnissa missä jäsenistö sopii samaan tupaan kokoustamaan saa kyllä äänensä kuulumaan mutta ei sekään takaa että jokaisen mieliksi voi päätöksiä tehdä..
-
Nuoruudessa olin pari kautta luomussa. Nyt on viitisentoistta vuotta viljelty jälleen Köppä I, II, ja III mukaan.
Uuden ohjelmakauden alussa laskeskelin siirtyväni luomuun mutta suojavyöhykenurmet ja muut viritykset tulivat etusijalle.
Viljoista ruis, vehnä ja hernekaura olivat ihan ok , ohrasta ei tullut mitään. Apilanurmet kasvoivat toisinaan ihan hyvin.
Hevonhierakkakin saatiin kukistettua luomukonsteilla. Jossain vaiheessa valvatti ja ohdake pääsivät yleistymään ja niille ei kyllä mahtanut enää mitään.
Viimeksi lopetin apilan käytön sr tuotanossa joten nyt on ympyrä sitten sulkeutunut.
Energiaa paloi polttoaineen muodossa tuotettua kuiva-aine kiloa kohti enemmän kuin tavanomaisessa ja sadon laatu oli usein huonompi.
Paljon sai istua traktorin kopissa. Rahavirrat eivät ole mielestäni muuttuneet mihinkään, tosin jos luomutuki suurenee tulevaisuudessa suhteessa muihin tukiin niin asia pitää ottaa uudelleen harkintaan.
Sinällään luomusta ei ole hyvää eikä huonoa sanottavaa, huvittavaa on joskus kuunnella pro rahastuksen luomu pappien ja papittarien saarnoja pellonpientareilla. Ne tilaisuudet ovat hauskoja voisin maksaa jopa pääsymaksun.
Valvatin ja ohdakkeen kanssa olen alkanut jo pärjätä luullakseni. Hierakasta on peloteltu, mutta ei ole minulla ongelmana ainakaan vielä. Muistatko, mitkä opit hierakkaan tehoavat? Osaa sitten olla valmiina, jos se lisääntyy liikaa.
Joo kyllä luomussa saa aika paljon traktorissa istua. Polttoöljyä ei kuitenkaan kovin paljoa enempää traktoreihin mielestäni kulu, kun kemiallisessa viljelytavassa, jos mennään perinteisellä kyntö-pari äestystä-kylvö-ruiskutukset - linjalla. Jos kokonaisenergiankulutus lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistuksineen lasketaan mukaan, kuluu luomussa reilusti vähemmän energiaa. Omien laskelmien mukaan niin hehtaaria, kuin kiloakin kohti.
Viljojen laadussa ei minulla vielä ole esiintynyt ongelmia. Rikkoja voi olla enemmän, mutta rikkaseulalla laatu on siltäkin osalta parantunut paljon.
-
Valvatin ja ohdakkeen kanssa olen alkanut jo pärjätä luullakseni. Hierakasta on peloteltu, mutta ei ole minulla ongelmana ainakaan vielä. Muistatko, mitkä opit hierakkaan tehoavat? Osaa sitten olla valmiina, jos se lisääntyy liikaa.
Joo kyllä luomussa saa aika paljon traktorissa istua. Polttoöljyä ei kuitenkaan kovin paljoa enempää traktoreihin mielestäni kulu, kun kemiallisessa viljelytavassa, jos mennään perinteisellä kyntö-pari äestystä-kylvö-ruiskutukset - linjalla. Jos kokonaisenergiankulutus lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistuksineen lasketaan mukaan, kuluu luomussa reilusti vähemmän energiaa. Omien laskelmien mukaan niin hehtaaria, kuin kiloakin kohti.
Viljojen laadussa ei minulla vielä ole esiintynyt ongelmia. Rikkoja voi olla enemmän, mutta rikkaseulalla laatu on siltäkin osalta parantunut paljon.
[/quote]
Luomutiloilla niittäessä olen todennut hierakan yleensä kasvavan vain lehteä. Kasvustossa näkee aikalailla hierakan lehtiä, mutta kukkia on harvassa. Ruiskuttamattomassa tehoviljellyssä jos on hierakkaa niissä on melkein kaikissa kukka.
-
Luomutiloilla niittäessä olen todennut hierakan yleensä kasvavan vain lehteä. Kasvustossa näkee aikalailla hierakan lehtiä, mutta kukkia on harvassa. Ruiskuttamattomassa tehoviljellyssä jos on hierakkaa niissä on melkein kaikissa kukka.
Hierakkakaan ei tee siementä ilman ravinteita.
-
Ei oo järkeä ajaa Luomumaitoa tavan maidon joukkoon tällä hetkellä enempää. Luomussa mennään nykyään markkinoiden mukaan. Mutta jos kaikki ois luomua, niin tuotanto kautaaltaan vähenisi. Vientiin ois helpompi panostaa kun ei tarvitsisi bulkin kansaa kilpailla ja ne jotka haluaa ostaa halpaa otstakoon bulkkia.
miksei voisi laittaa vaikka kaikki maito samoihin purkkeihin, siinä tavismaidon ostaja kokisi luomun kaikki hyvät puolet ja muutaman lasillisen jälkeen elämän laatu paranisi merkittävästi.
Mitä muuten on bulkki, jos puhutaan ihmisravinnosta.... käsittääkseni bulkin syömiselle on vaihtoehtona yleensä nälkäkuolema, vähän respektiä kun ruuasta puhutaan.
-
miksei voisi laittaa vaikka kaikki maito samoihin purkkeihin, siinä tavismaidon ostaja kokisi luomun kaikki hyvät puolet ja muutaman lasillisen jälkeen elämän laatu paranisi merkittävästi.
Tähän voisi soveltaa sähkömarkkinoita. Kuten tiedetään, ei tuuli- ja ydinsähkölle ole omia linjojaan, mutta siitä huolimatta kuluttaja voi tehdä valintoja halunsa mukaan ja kumma kyllä, määräaikainen tuulisähkö on se edullisin vaihtoehto. Sähkökaupassa myydään tuotanto-oikeuksia ja siinä raha kanavoidaan sähkön tuottajalle.
Aivan sama toimisi luomumaidossakin ja kaikesta huolimatta luomumaitoa ei voi verrata kahuviljaan. Siis sitä voi turvallisesti sotkea myrkyillä tuotettuun.
Kuluttaja sähkösoppareiden tapaan sitten kaupassa valitsee luomun ja toteuttaminen toimisi vaikka maksamalla lisähintaa ja sitten luomua osoittava tarra liimataan purkin kylkeen ja tarrojen tulot kanavoidaan luomumaidon tuottajalle ja tämän mallin parhain puoli on se, ettei myrkkymaitona myydystä makseta luomulisää.
Joku tietenkin älähtää, ettei tavanomaista voida myydä luomuna. Ei hirven lihakaan ole tuotettu luonnonmukaisesti, vaikka itse henkilökohtaisesti niin luulenkin.
-
Luulo ei ole tiedon väärti, se hirvi ei ole kasvanut luomuna, eli sen kasvatus ei ole valvonnan piirissä. Vai oletko tullut siihen johtopäätökseen, että hirvelle ei glyfokaurat kelpaa evääksi ;)
-
Luomutiloilla niittäessä olen todennut hierakan yleensä kasvavan vain lehteä. Kasvustossa näkee aikalailla hierakan lehtiä, mutta kukkia on harvassa. Ruiskuttamattomassa tehoviljellyssä jos on hierakkaa niissä on melkein kaikissa kukka.
Hierakkakaan ei tee siementä ilman ravinteita.
Pitää paikkansa.
Laitumellakin siementävät hierakat kasvavat aina paskakasan vieressä ;D ;D ;D
-
Ei oo järkeä ajaa Luomumaitoa tavan maidon joukkoon tällä hetkellä enempää. Luomussa mennään nykyään markkinoiden mukaan. Mutta jos kaikki ois luomua, niin tuotanto kautaaltaan vähenisi. Vientiin ois helpompi panostaa kun ei tarvitsisi bulkin kansaa kilpailla ja ne jotka haluaa ostaa halpaa otstakoon bulkkia.
miksei voisi laittaa vaikka kaikki maito samoihin purkkeihin, siinä tavismaidon ostaja kokisi luomun kaikki hyvät puolet ja muutaman lasillisen jälkeen elämän laatu paranisi merkittävästi.
Mitä muuten on bulkki, jos puhutaan ihmisravinnosta.... käsittääkseni bulkin syömiselle on vaihtoehtona yleensä nälkäkuolema, vähän respektiä kun ruuasta puhutaan.
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa. Ei pitäs olla meidän ongelma jos joku haluaa nälkään kuolla. Tässä pian käy että ruuantuottajat kuolee nälkään ja sitten ne asiakaatkin. Eihän se teolisuus patruunakaan pahemmin välitä siitä että naapurin Ville on työtön ja tarjoa sille työtä. Sanoo korkeintaan "s....aatanan sosiaali pummi!"
-
Innolla halutaan ihmisiltä työt roboteille. Nyt haaskataan melkoiset rahat, että autot kulkis ilman kuskia.
-
Innolla halutaan ihmisiltä työt roboteille. Nyt haaskataan melkoiset rahat, että autot kulkis ilman kuskia.
Se on sitä kehitystä. aatteleppa jos auto kulkis 24/7 tarvitaan 3 kuskia yhdelle vuorokaudelle. Sitten nämä tarvii vielä pari kaveria varamieheksi vapaa päivilleen.
-
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
-
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
Näin,
HUUTONAURUA!!!!
-
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
Et kai sä vaan kyseenalaista Terminaattorin kovaa työtä suojavyöhykkeiden ja luomurypsin viljelyssä? :D
-
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
Ei tälle virkamies systeemille muuta syytä keksi.! Oikeasti jos 60-luvulla ei oltais tehty tätä tuki järjestelmää eurooppaan ja maiilmaan, niin tätä maatalouden ongelmaa ei olisi. En keksi muuta syytä kuin HUMANISMI miksi viljeliät suostuu tähän kyykyttämiseen.
-
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
Ei tälle virkamies systeemille muuta syytä keksi.! Oikeasti jos 60-luvulla ei oltais tehty tätä tuki järjestelmää eurooppaan ja maiilmaan, niin tätä maatalouden ongelmaa ei olisi. En keksi muuta syytä kuin HUMANISMI miksi viljeliät suostuu tähän kyykyttämiseen.
maataloustuotannon osuus BKT:stä on noin 3% luokkaa "teollistuneissa länsimaissa" kuten EU:n suurissa jäsenmaissa. Kuitenkin ravinto on ihmiselle välttämätöntä, joten epävarma tuotanto saisi aikaan levottomuutta ja kriisejä. Aika luonnollinen syy ottaa maataloustuotannon päätäntävalta ja riippumattomuus pois viljelijöiltä.
Jossain perimässä on varmasti olemassa myös geeni, joka pakottaa viljelijän pellolle vaikka siitä ei taloudellista hyötyä olisi näkyvissä....liekö vielä liian vähän aikaa kulunut viimeisistä nälkäkuolemista :)
-
Sinänsä surullista, että esimerkiksi T2 saa osakseen naureskelua ja halveksuntaa kun pyrkii saamaan verotettavaa tuloa maataloudesta mieluummin kuin tuottaisi ylituotantoa kylläisille markkinoille..
-
Sinänsä surullista, että esimerkiksi T2 saa osakseen naureskelua ja halveksuntaa kun pyrkii saamaan verotettavaa tuloa maataloudesta mieluummin kuin tuottaisi ylituotantoa kylläisille markkinoille..
Oikein, tuota tuottamisen intoa minäkin olen ihmetellyt.
Tehotuottajan päätelmä, jos hinnat laskevat, tuotetaan enemmän, hinnat laskevat enemmän. Tätä sanotaan kehäpäätelmäksi.
Itse olen T2 linjoilla, tulkoon se nyt sanotuksi.
-
Raksalla sanottiin ennen urakoiden kusettajiksi sellaisia jotka hyvähintaisen urakan saaneena innostuvat ahnehtimaan likoja. ..Maltilla olisi hintataso pysynyt hyvänä edelleenkin , mutta,,
-
Sinänsä surullista, että esimerkiksi T2 saa osakseen naureskelua ja halveksuntaa kun pyrkii saamaan verotettavaa tuloa maataloudesta mieluummin kuin tuottaisi ylituotantoa kylläisille markkinoille..
Niin siis toi on tietty ihan kannatettava tavoite. Tuo rahan kerääminen itselle. Naureskelua aiheuttaa lähinnä tämä humanismi. Onhan sen melkoista hurskastelua ja tekopyhyyttä. Kriisitukiakin vingutaan vain siksi kun ollaan niin suuria humanisteja ja ihmiskunnan hyväntekijöitä? Ei siksi että itse pärjättäisiin? VMP.
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
-
Sinänsä surullista, että esimerkiksi T2 saa osakseen naureskelua ja halveksuntaa kun pyrkii saamaan verotettavaa tuloa maataloudesta mieluummin kuin tuottaisi ylituotantoa kylläisille markkinoille..
Niin siis toi on tietty ihan kannatettava tavoite. Tuo rahan kerääminen itselle. Naureskelua aiheuttaa lähinnä tämä humanismi. Onhan sen melkoista hurskastelua ja tekopyhyyttä. Kriisitukiakin vingutaan vain siksi kun ollaan niin suuria humanisteja ja ihmiskunnan hyväntekijöitä? Ei siksi että itse pärjättäisiin? VMP.
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
Lähinnä oon laskenut että kannattaako kriisituki. En oo pahemmin vinkunut jopa olisin valmis ajamaan nämä viljan kriisituet alas.
-
Sinänsä surullista, että esimerkiksi T2 saa osakseen naureskelua ja halveksuntaa kun pyrkii saamaan verotettavaa tuloa maataloudesta mieluummin kuin tuottaisi ylituotantoa kylläisille markkinoille..
Niin siis toi on tietty ihan kannatettava tavoite. Tuo rahan kerääminen itselle. Naureskelua aiheuttaa lähinnä tämä humanismi. Onhan sen melkoista hurskastelua ja tekopyhyyttä. Kriisitukiakin vingutaan vain siksi kun ollaan niin suuria humanisteja ja ihmiskunnan hyväntekijöitä? Ei siksi että itse pärjättäisiin? VMP.
Sehän meidän ruuantuottajien ikävä ongelma onkin. Me ollaan humanisteja ja halutaan tuottaa liikaa ruokaa. Sitten itketään kun tällä ei tienaa.
Vuoden vitsi... Humanisteja... Siksi vaan vingutaan koko ajan lisää tukia että saadaan pyyteettömästi ruokkia muita... Omalla toimeentulolla ei niin väliä... Mites se SKN aina laittaa että huutonaurua tai jotain?
No jos se ei oo humanismiä, niin mitäs sitten? Tyhmyyttäkö? Kaikki lehdet huutaa isolla "satoisampia lajikkeita, kannattaa lannoittaa, ajaa kasvinsuojelu aineet. Ainoastaan 8000 pitää pyrkiä."
-
No jos se ei oo humanismiä, niin mitäs sitten? Tyhmyyttäkö? Kaikki lehdet huutaa isolla "satoisampia lajikkeita, kannattaa lannoittaa, ajaa kasvinsuojelu aineet. Ainoastaan 8000 pitää pyrkiä."
[/quote]
Joo, ja hölmöt maajussit kaivelevat säästöpossuistaan viimeisetkin sentit kaupalle että pääsisivät tuohon..
-
No jos se ei oo humanismiä, niin mitäs sitten? Tyhmyyttäkö? Kaikki lehdet huutaa isolla "satoisampia lajikkeita, kannattaa lannoittaa, ajaa kasvinsuojelu aineet. Ainoastaan 8000 pitää pyrkiä."
Joo, ja hölmöt maajussit kaivelevat säästöpossuistaan viimeisetkin sentit kaupalle että pääsisivät tuohon..
Noo kemiran mainoslehdessä vuodelta 1982 luki, että lannoitukseen sijoitettu markka tuo kolme takaisin. Että jos sillä sentillä saa kolme takaisin, niin sitte.
Mutta jo 70-luvulla kyllä puhuttiin typpioptimista, jos joku liian innokas viljelijä ei tajunnut alenevaa hyötyä suuremmissa lannoitustasoissa, eihän se ole kemiran vika, vaan maatalousoppilaitoksessa ei ole saatu oppilaita pysymään hereillä.
(http://www.yara.fi/images/431-138096uudet%20kevatvehnat%20image.png)
-SS-
-
No jos se ei oo humanismiä, niin mitäs sitten? Tyhmyyttäkö? Kaikki lehdet huutaa isolla "satoisampia lajikkeita, kannattaa lannoittaa, ajaa kasvinsuojelu aineet. Ainoastaan 8000 pitää pyrkiä."
Joo, ja hölmöt maajussit kaivelevat säästöpossuistaan viimeisetkin sentit kaupalle että pääsisivät tuohon..
Noo kemiran mainoslehdessä vuodelta 1982 luki, että lannoitukseen sijoitettu markka tuo kolme takaisin. Että jos sillä sentillä saa kolme takaisin, niin sitte.
Mutta jo 70-luvulla kyllä puhuttiin typpioptimista, jos joku liian innokas viljelijä ei tajunnut alenevaa hyötyä suuremmissa lannoitustasoissa, eihän se ole kemiran vika, vaan maatalousoppilaitoksessa ei ole saatu oppilaita pysymään hereillä.
(http://www.yara.fi/images/431-138096uudet%20kevatvehnat%20image.png)
-SS-
No jos 1300 hehtaarin viljatila ei saa hommaa kannattamaan ilman urakointia ja muita hommia, niin miten se voi muillakaan kannattaa samalla teho taktiikalla?
-
Joo, ja hölmöt maajussit kaivelevat säästöpossuistaan viimeisetkin sentit kaupalle että pääsisivät tuohon..
[/quote]
Noo kemiran mainoslehdessä vuodelta 1982 luki, että lannoitukseen sijoitettu markka tuo kolme takaisin. Että jos sillä sentillä saa kolme takaisin, niin sitte.
-SS-
[/quote]
Joo, ja silloin sai vehnäkilolla 2 kg typpirikasta Y;tä.. Eikä kukaan tullut penkomaan kuitteja paljonko olet ostanut ja kylvänyt.
Omaan silloiseen väkilannoitteiden käyttöön EU teki sellasen vajauksen, ja sitten vielä olis pitänyt räknätä lehmänpaskatkin niihin taseisiin niin että katsoin parhaaksi siirtyä luomuun. Ensiks aattelin olla sen 5 vuotta että senjälkeen olisi maa taas herkempi ottamaan keinolannoitettakin vastaan, mutta se takaisinsiirtyminen taitaa jäädä...
-
No jos se ei oo humanismiä, niin mitäs sitten? Tyhmyyttäkö? Kaikki lehdet huutaa isolla "satoisampia lajikkeita, kannattaa lannoittaa, ajaa kasvinsuojelu aineet. Ainoastaan 8000 pitää pyrkiä."
Joo, ja hölmöt maajussit kaivelevat säästöpossuistaan viimeisetkin sentit kaupalle että pääsisivät tuohon..
Noo kemiran mainoslehdessä vuodelta 1982 luki, että lannoitukseen sijoitettu markka tuo kolme takaisin. Että jos sillä sentillä saa kolme takaisin, niin sitte.
Mutta jo 70-luvulla kyllä puhuttiin typpioptimista, jos joku liian innokas viljelijä ei tajunnut alenevaa hyötyä suuremmissa lannoitustasoissa, eihän se ole kemiran vika, vaan maatalousoppilaitoksessa ei ole saatu oppilaita pysymään hereillä.
(http://www.yara.fi/images/431-138096uudet%20kevatvehnat%20image.png)
-SS-
No jos 1300 hehtaarin viljatila ei saa hommaa kannattamaan ilman urakointia ja muita hommia, niin miten se voi muillakaan kannattaa samalla teho taktiikalla?
Kyllä siinä jokin raja tulee, jonka yli alkaa jäämään. Kiinteät kulut pienenevät koko ajan hehtaaria kohti. Canadassa tutkittiin jossakin vaiheessa optimaalista tilakokoa (en nyt tähän hätään löytänyt, mutta aikanaan luin yliopiston kirjastossa siitä) , ja ns. etäisyyskustannukset alkoivat nousta jossakin 1000 ha lähellä merkittäviksi, jos maasto on vaihtelevaa ja pellot etäällä toisistaan. Silti esim. amerikkalaiset suurfarmarit tekevät 2000 - 5000 ha tiloillaan jo tulosta. No on siellä 200 ha lohkojakin.
Merkittävän kiinnostava tutkimuspaperi löytyi, James M. MacDonald, Penni Korb, Robert A. Hoppe. Farm Size and the Organization of U.S. Crop Farming. ERR-152 Economic Research Service/USDA. 2013
Tässä lähteessä todetaan se sama, josta olen täälläkin puhunut, rakennemuutos ei kohdistune enää ankarimmin pientiloihin ja harrasteviljelijöihin, vaan ns. keskikokoisiin päätoimisiin, ne ehkä onkin jo tuomittu liitettäväksi nopeasti kasvavaan suurtilojen joukkoon.
"the shifts have also been complex, with land and production shifting primarily from mid-size commercial farming operations to larger farms, while the count of very small farms increases."
Lukekaapa tuo paperi, vaihtakaa vaan 1000 eekkeriä ( oikeasti noin 400 ha) 50-100 hehtaariksi täällä Suomessa ja niin edespäin, niin sama ilmiö näkyy meillä jo hyvin pian.
-SS-
-
Joo, ja silloin sai vehnäkilolla 2 kg typpirikasta Y;tä..
Laskin tuosta kuviosta lannoituseuron ja laatulisillä kompensoidun lisäsadon suhteen, eli moniko kertaiseksi lannoitukseen sijoitettu lisäeuro seuraavaan lannoitustasoon tähdättynä Y2- lannnoitteella tulee:
0 -> 40kg 5,8
40 kg -> 80 kg N 4,5
80 kg -> 120 kg N 4,7
120 kg -> 160 kg N 1,4
160 kg -> 200 kg N 1,8
Kaksi viimeistä silti yli yhden kerrointa tulevat lähinnä valkuaishinnoittelun takia.
Hinnat, myllyvehnä 12.5% 141 euroa, laatuvähennykset
ja lisät Hankkijan viimeisestä julkaistusta, lannoitteen
hintaoletus noin 260 €/tn
120 -> 160 kg N kohdan lisätuotto jää kertoimeen 1 jos lannoitteen hinta on 310 €/tn
Silti 160 -> 200 kannattaisi laatulisien tuoman lisätuoton takia. Kerroin on 1.3 ;
120 kiloon saakka typpilannoituksen tuotto on yli 3.5, siis 310 euron lannoitehinnalla.
-SS-
-
Lähinnä oon laskenut että kannattaako kriisituki. En oo pahemmin vinkunut jopa olisin valmis ajamaan nämä viljan kriisituet alas.
Se on aina helppo luopua toisten tuista? Entäs maidon litratuet?
Niin ja mielestäni SS osoitti jossakin että tuki on sama tai alempi viljeli eli ei. Käytännössä saat saman tuoton viljelemällä tai jättämällä viljelemättä? Miksi siis viljellä kun ainoa joka siitä hyötyisi olisi kotieläiuntuottaja joka saisi rehunsa vieläkin halvemmalla? Mutta jos homma toimii niin kyllä tuotetaan. Kunhan se kannattaa. Taisin jo todeta että tämän tilan pelloilla ei ole ollut aariakaan hömppää sen jälkeen kun isällä joskus jonkun pakkokesannoinnin aikaan oli hunajakukkaa, muistelisin että 80-luvulla.
-
No jos se ei oo humanismiä, niin mitäs sitten? Tyhmyyttäkö? Kaikki lehdet huutaa isolla "satoisampia lajikkeita, kannattaa lannoittaa, ajaa kasvinsuojelu aineet. Ainoastaan 8000 pitää pyrkiä."
Joo, ja hölmöt maajussit kaivelevat säästöpossuistaan viimeisetkin sentit kaupalle että pääsisivät tuohon..
Noo kemiran mainoslehdessä vuodelta 1982 luki, että lannoitukseen sijoitettu markka tuo kolme takaisin. Että jos sillä sentillä saa kolme takaisin, niin sitte.
Mutta jo 70-luvulla kyllä puhuttiin typpioptimista, jos joku liian innokas viljelijä ei tajunnut alenevaa hyötyä suuremmissa lannoitustasoissa, eihän se ole kemiran vika, vaan maatalousoppilaitoksessa ei ole saatu oppilaita pysymään hereillä.
(http://www.yara.fi/images/431-138096uudet%20kevatvehnat%20image.png)
-SS-
No jos 1300 hehtaarin viljatila ei saa hommaa kannattamaan ilman urakointia ja muita hommia, niin miten se voi muillakaan kannattaa samalla teho taktiikalla?
Kyllä siinä jokin raja tulee, jonka yli alkaa jäämään. Kiinteät kulut pienenevät koko ajan hehtaaria kohti. Canadassa tutkittiin jossakin vaiheessa optimaalista tilakokoa (en nyt tähän hätään löytänyt, mutta aikanaan luin yliopiston kirjastossa siitä) , ja ns. etäisyyskustannukset alkoivat nousta jossakin 1000 ha lähellä merkittäviksi, jos maasto on vaihtelevaa ja pellot etäällä toisistaan. Silti esim. amerikkalaiset suurfarmarit tekevät 2000 - 5000 ha tiloillaan jo tulosta. No on siellä 200 ha lohkojakin.
Merkittävän kiinnostava tutkimuspaperi löytyi, James M. MacDonald, Penni Korb, Robert A. Hoppe. Farm Size and the Organization of U.S. Crop Farming. ERR-152 Economic Research Service/USDA. 2013
Tässä lähteessä todetaan se sama, josta olen täälläkin puhunut, rakennemuutos ei kohdistune enää ankarimmin pientiloihin ja harrasteviljelijöihin, vaan ns. keskikokoisiin päätoimisiin, ne ehkä onkin jo tuomittu liitettäväksi nopeasti kasvavaan suurtilojen joukkoon.
"the shifts have also been complex, with land and production shifting primarily from mid-size commercial farming operations to larger farms, while the count of very small farms increases."
Lukekaapa tuo paperi, vaihtakaa vaan 1000 eekkeriä ( oikeasti noin 400 ha) 50-100 hehtaariksi täällä Suomessa ja niin edespäin, niin sama ilmiö näkyy meillä jo hyvin pian.
-SS-
Siis pitää muistaa että tuolla markinat toimii pikkusen wri tavalla. Kanadassa muistaakseni maitokiintiö maksoi 10€ litra. Jenkilässä on reservissä peltoa sama määrä mikä nyt viljelyssä ja siellä otetaan keskimäärin se 3000kg hehtaari.
-
Lähinnä oon laskenut että kannattaako kriisituki. En oo pahemmin vinkunut jopa olisin valmis ajamaan nämä viljan kriisituet alas.
Se on aina helppo luopua toisten tuista? Entäs maidon litratuet?
Niin ja mielestäni SS osoitti jossakin että tuki on sama tai alempi viljeli eli ei. Käytännössä saat saman tuoton viljelemällä tai jättämällä viljelemättä? Miksi siis viljellä kun ainoa joka siitä hyötyisi olisi kotieläiuntuottaja joka saisi rehunsa vieläkin halvemmalla? Mutta jos homma toimii niin kyllä tuotetaan. Kunhan se kannattaa. Taisin jo todeta että tämän tilan pelloilla ei ole ollut aariakaan hömppää sen jälkeen kun isällä joskus jonkun pakkokesannoinnin aikaan oli hunajakukkaa, muistelisin että 80-luvulla.
No multa lähtis joku 5k€ suojavyöhyke tukia että se "niistä muiden tuista." Eikös jotain efa-kesanto hommia oo mistä -ss- on puhunut.
Luomussa täyttyy kaikki viherrytämisen ehdot automaatisesti. Samalla tulis kesanointi lataus kasvien kautta. Tuotanto tippuisi ja tuotteesta saisi paremman hinnan. Ostakoon bulkkia ne jotka haluaa.
-
Joo, ja silloin sai vehnäkilolla 2 kg typpirikasta Y;tä..
Laskin tuosta kuviosta lannoituseuron ja laatulisillä kompensoidun lisäsadon suhteen, eli moniko kertaiseksi lannoitukseen sijoitettu lisäeuro seuraavaan lannoitustasoon tähdättynä Y2- lannnoitteella tulee:
0 -> 40kg 5,8
40 kg -> 80 kg N 4,5
80 kg -> 120 kg N 4,7
120 kg -> 160 kg N 1,4
160 kg -> 200 kg N 1,8
Kaksi viimeistä silti yli yhden kerrointa tulevat lähinnä valkuaishinnoittelun takia.
Hinnat, myllyvehnä 12.5% 141 euroa, laatuvähennykset
ja lisät Hankkijan viimeisestä julkaistusta, lannoitteen
hintaoletus noin 260 €/tn
120 -> 160 kg N kohdan lisätuotto jää kertoimeen 1 jos lannoitteen hinta on 310 €/tn
Silti 160 -> 200 kannattaisi laatulisien tuoman lisätuoton takia. Kerroin on 1.3 ;
120 kiloon saakka typpilannoituksen tuotto on yli 3.5, siis 310 euron lannoitehinnalla.
-SS-
Laskeppa sama luomulla versus se 200kg typpeä. Jos luomusta lähtee mallaaohraa 5000kg hehtaari ja kaikilla doubingeilla se 8000kg?
-
Joo, ja silloin sai vehnäkilolla 2 kg typpirikasta Y;tä..
Laskin tuosta kuviosta lannoituseuron ja laatulisillä kompensoidun lisäsadon suhteen, eli moniko kertaiseksi lannoitukseen sijoitettu lisäeuro seuraavaan lannoitustasoon tähdättynä Y2- lannnoitteella tulee:
0 -> 40kg 5,8
40 kg -> 80 kg N 4,5
80 kg -> 120 kg N 4,7
120 kg -> 160 kg N 1,4
160 kg -> 200 kg N 1,8
Kaksi viimeistä silti yli yhden kerrointa tulevat lähinnä valkuaishinnoittelun takia.
Hinnat, myllyvehnä 12.5% 141 euroa, laatuvähennykset
ja lisät Hankkijan viimeisestä julkaistusta, lannoitteen
hintaoletus noin 260 €/tn
120 -> 160 kg N kohdan lisätuotto jää kertoimeen 1 jos lannoitteen hinta on 310 €/tn
Silti 160 -> 200 kannattaisi laatulisien tuoman lisätuoton takia. Kerroin on 1.3 ;
120 kiloon saakka typpilannoituksen tuotto on yli 3.5, siis 310 euron lannoitehinnalla.
-SS-
Laskeppa sama luomulla versus se 200kg typpeä. Jos luomusta lähtee mallaaohraa 5000kg hehtaari ja kaikilla doubingeilla se 8000kg?
Ootko monestikkin saanut tuollaisen sadon?
-
Joo, ja silloin sai vehnäkilolla 2 kg typpirikasta Y;tä..
Laskin tuosta kuviosta lannoituseuron ja laatulisillä kompensoidun lisäsadon suhteen, eli moniko kertaiseksi lannoitukseen sijoitettu lisäeuro seuraavaan lannoitustasoon tähdättynä Y2- lannnoitteella tulee:
0 -> 40kg 5,8
40 kg -> 80 kg N 4,5
80 kg -> 120 kg N 4,7
120 kg -> 160 kg N 1,4
160 kg -> 200 kg N 1,8
Kaksi viimeistä silti yli yhden kerrointa tulevat lähinnä valkuaishinnoittelun takia.
Hinnat, myllyvehnä 12.5% 141 euroa, laatuvähennykset
ja lisät Hankkijan viimeisestä julkaistusta, lannoitteen
hintaoletus noin 260 €/tn
120 -> 160 kg N kohdan lisätuotto jää kertoimeen 1 jos lannoitteen hinta on 310 €/tn
Silti 160 -> 200 kannattaisi laatulisien tuoman lisätuoton takia. Kerroin on 1.3 ;
120 kiloon saakka typpilannoituksen tuotto on yli 3.5, siis 310 euron lannoitehinnalla.
-SS-
Laskeppa sama luomulla versus se 200kg typpeä. Jos luomusta lähtee mallaaohraa 5000kg hehtaari ja kaikilla doubingeilla se 8000kg?
Ootko monestikkin saanut tuollaisen sadon?
Oonko jossain väittänyt niin? No viljelkää viljelkää. Jos se ois jo ens vuonna 10tonnari mikä pitää saada että homma kannattaa.