Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kun hän oli sen jälkeen mennyt tekemään lainapapereita pankkiin, niin kesken lainapapereiden tutkimista pankinjohtaja oli yhtäkkiä sanonut, että he eivät lähde rahoittamaan hanketta.
Ikävä tilanne, mutta tuo ylläoleva kaipaa tarkennusta, jotta voisi olla jotain mieltä asiasta.
Nordea on ainakin minulle lähettänyt lainapaperit etukäteen tutkittavaksi (lienee vakikäytäntö, jos vaikka tarvitsisi suurennuslasia). Olivatko lainapaperit jo pankissa asiakkaan edessä allekirjoitusta vaille, kun ne vetäistiin käsistä?
Mahtaako pankinjohtajan valtuudet riittää tuon kokoisen hankkeen rahoitukseen? Yleensä viimeisen sanan sanoo joko johtokunta (OP ja SP) tai jokin pankin oma yht.työelin (muutama rahoitusasiantuntija).
Hän oli ollut nimenomaan pistämässä allekirjoituksia lainapapereihin, kun johtaja olikin sanonut, että eivät lähdekään lainoittamaan hanketta. Riskit kuulemma liian suuret.
Ans ku mää arvaan... Nordea kysymyksessä... 
Pankki on op.
Ítse haimme rahoitusta pihatolle samasta pankista ennen enon tilan vuokraamista. Se oli sellaista soutamista ja huopaamista, vaikka olin ollut siellä asiakkaana koko ikäni ja raha-asiat oli hoidettu moitteettomasti, niin siltikään rahoitusta ei loppujen lopuksi tullut. Sen seurauksena vaihdoimme toiseen pankkiin, mutta rahoitustahan onneksi ei tar*****kaan, kun täällä oli kaikki valmiina. Ja mitä täällä on pieniä laajennuksia tehty, niin ne on pystytty tekemään tulorahoituksella.
Se vielä piti tuosta op:sta sanoa, että olen jo vuosia ihmetellyt sitä, että tällaiseen tuottavampaan investointiin rahoitusta ei meinaa saada millään, mutta jos joku palkkatyöläinen on ostamassa vaikkapa 80000€ arvoisen metsätilan ja on tarjonnut siitä 120000€, jota metsätila ei tule koskaan tuottamaan takaisin, niin tällaiseen pankki antaa rahoituksen heti. Sama homma vaikkapa kesämökeissä.
Onko sopimuksessa sellaista ehtoa, että hanketta voisi lykätä, ehkä rahoitus pankista tai jostakin muusta pankista löytyy myöhemmin. ( vaihda pankkia jos ei muu auta )
Kannattaa ottaa yhteyttä myös lakimieheen, sellaseen joka osaa näitä hommia.
Pankista ei varmaan lakimieskään saa järjestettyä lainaa, mutta osaa neuvotella sopimuksen purkukorvauksen kohdalleen, jos ei muuta ratkaisua löydy.
Sitähän isäntä kirosi, että hanketta voisi siirtää vaikka parilla vuodella, mutta ensimmäinen erä urakoitsijalle on maksettava vielä tänä vuonna.
Ei ollut kuulemma muutkaan pankit myöntäneet lainaa. Syynä tämän hetkinen talouden epävakaus ja tulevat tuki linjaukset.
Investointitukien hakemisesta ei ollut puhetta, joten siitä en tiedä.
Ei ainakaan onnistu sonnien viljelyn suhteen.
Meinattiin mamman kotitilalle rakentaa rahapaja mutta ely-keskuksessa olivat sitä mieltä, että eipähän muuten onnistu, asutte liian kaukana.
No, lehmien hoitaminen ilmeisesti vaatii vähemmän tarkkailua, kun se onnistuu noinkin "kaukaa"
Meillä olisi ollut etäisyyttä 50 km. Ja tarkoituksena oli laittaa kattava kameravalvonta.
Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niin navetalla ollessa asumme tilalla. Tarkemmin sanoen pihatto sijaitsee noin 40 metrin päässä talosta. Olemme kotitilallani vuorotellen kolmena päivänä viikossa.
Kesällä tietysti vaimon navettatyöt lisääntyvät aikas lailla. Harkinnassa on että ensi kesänä kiireisimpänä aikana otetaan lomittaja/työntekijä vaimon avuksi.
Olin tänään jutulla tutun isännän kanssa, jolla on nykyään 80 päätä lypsyssä. Heillä oli suunniteltu parin vuoden ajan pihaton laajennusta 140 lehmään. Pankki oli alusta lähtien suhtautunut myönteisesti laajennuksen rahoitukseen ja pankinjohtaja oli suullisesti rahoituksen luvannut. Lähes kaikki oli valmista laajennusta varten ja isäntä oli tehnyt avaimetkäteen sopimuksen laajennuksesta. Kun hän oli sen jälkeen mennyt tekemään lainapapereita pankkiin, niin kesken lainapapereiden tutkimista pankinjohtaja oli yhtäkkiä sanonut, että he eivät lähde rahoittamaan hanketta.
Nyt isäntä on lievästi sanoen kusessa, koska rahoitusta ei muista pankeista saa ja laajennuksesta on aiheutunut jo suuret kustannukset, joita vielä lisää se että laajennuksen urakoitsijan kanssa tehtyyn sopimukseen ei ollut kirjattu ehdoksi rahoituksen saamista, koska pankinjohtaja oli rahoituksen luvannut ja lainapapereiden allekirjoituksesta oli pankin kanssa so***** jo sitä ennen.
Mitä sanotte asiasta? Onko pankilla todellakin oikeus perua rahoitus lupauksensa ja vieläpä kesken lainapapereiden allekirjoituksen, jonka perusteella isäntä on tehnyt ja osittain jo maksanut suuret kustannukset ja ilman tuota luvattua rahoitusta isäntä joutuu todella vaikeaan asemaan. Pahintahan tuossa näyttäisi olevan se, että 65000€ ensimmäinen erä on joka tapauksessa maksettava urakoitsijalle, vaikka laajennusta ei voida toteuttaa, koska tuo rahoitusehto oli jätetty sopimuksesta.
Eikö pankilla todellakaan ole mitään vastuuta?
10000€/ha 20v takaisinmaksuajalla ja 5% korolla, korko ja lyhennys 802,40€/vuosi..
Ensmäenen vuosi; korko 500e+lyhenn.500e yht.1000e.
Viimenen vuosi; korko 25e+lyhenn.500e yht.525e.
Tasalyhennysmallilla paranee vain loppua kohti.
Kuinka laskit tuon 802,40e/vuosi? Annuiteetti?
Ei paha...
Mitenkäs se lopullinen ha hinta korkoineen?
Jos tuki on 500€ niin vaivaiset 300€/ha täytyisi jäädä vielä kasvinviljelyn myyntituloista katetta että pelto kuolettaisi itse itsensä..
Tartteeko sitä palakkaa saaha nuissa vilijelyhommissa?
Sehän tekee nykyhinnoilla vaivaiset 3000kg ohraa/ha...
Joo, annuiteetti tuo on.
Mistä pankista saa 20 vuoden lainan pellon ostoon? Täällä ei yli 10 vuoden lainoja maatalouteen irtoa.
Oletko keskustellut mahdollisuudesta muuttaa linja maakapeliksi?
Erään tuttavan peltojen poikki tehtiin 20kV linja maakaapelina ja Tampereen sähköverkko joka linjan teki, ilman korvauksen vaatimista muutti ilmakaapelin maakaapeliksi. Matkaa peltojen poikki tuli lähes pari kilometriä. Hyvin näytti urakoitsija hommat hoitaneen, kun salaojituksetkin toimivat moitteetta.
Siis 110 KV:n voimalinja maakaapeliksi, kuullostaa aika hurjalta...
En rekisteröinytkään että kyseessä oli 110 linja. Sitä ei varmastikaan tehdä maakaapeliksi. Mutta noissa pienemmissä se onnistuu.
Muotivirtaukset ohjaa maatalouden kehitystä. Tunnen tasan yhden isännän, joka käyttää lapiorullaäestä. Koneen positiivisena ominaisuutena näkisin muokkaustasaisuuden. Heikkous on vetotehon tarve ja sitä myötä suuri polttoaineenkulutus. Näistä pitkä miinus. Mielestäni koneen pitäisi olla hinattava, mutta nykyiset hinattavat aivan liian leveitä. Pitäisi olla se 3m. malli, joka saattaa sekin laittaa 120hv koville. Lapiorullaäkeellä saattaa olla tulevaisuutta, sitten joskus....
Mikä muu, hidasta kelajyrsintä lukuunottamatta, selvittää paremmin pehmeiden maiden kynnetyt nurmet kuin lapiorullaäes? Kylmis taitaa katsoa viljelyksiä tehoviljanviljelijän kapeasta näkökulmasta? Vai miten on?
Minulla on kaikkia mahdollisia maalajeja viljelyksessä, joitakin hietoja vielä runsailla kivityksillä varustettuna. Pehmeät maat viljalle muokataan lapiorullalla, kovat joko tasausäestetään tai ajetaan ensin lapiorullalla ja sitten hanhenjalkaäspiikillä, järvimuta jommalla kummalla tai kvick-upilla.
Itseä kiinnostaisi hemmetisti tuo kvick-up. Paljonko niistä huudellaa? Missään esitteissä kun ei ole hintoja, enkä ole yhtään nähnyt käytettynä myytävän.
Mikä muuten on mielipiteesi kyseisestä vehkeestä.
Oletko keskustellut mahdollisuudesta muuttaa linja maakapeliksi?
Erään tuttavan peltojen poikki tehtiin 20kV linja maakaapelina ja Tampereen sähköverkko joka linjan teki, ilman korvauksen vaatimista muutti ilmakaapelin maakaapeliksi. Matkaa peltojen poikki tuli lähes pari kilometriä. Hyvin näytti urakoitsija hommat hoitaneen, kun salaojituksetkin toimivat moitteetta.
Tossa kun olen lukenut noita vuodatuksia, niin täytyy jotain sanoa omalta kohdalta. Meillä on siis 51 lypsyssä ja nuorkarja ja varsinainen asuinpaikka on reilusti yli 50km päässä navetasta. Meillä asiat on hoidettu siten, että neljänä päivänä viikossa työt tehdään yhdessä ja kolmena päivänä viikossa työt tehdään yksin vuoro viikoin. Ainakaan tähän asti hommat eivät ole aiheuttaneet ongelmia, eikä lomittajia ole vielä tar*****. Joku voi tietenkin sanoa, että tämä on alun intoa, mutta ainakaan vielä tästä ei ole ollut mitään haittaa meille.
Mitä vanhemmat kollegat ajattelevat työn jaostamme? Miten teillä?
Siis puhutko miehestä/vaimosta kun puhut meistä vai miten. Aika kova kun kuitenkin 2 tuntia päivässä menee matkoihin. Laiduntaako karja vai onko se aina sisällä.
mun mielestä optimaalisin olis kilometri kaks. Silloin olis oikeasti töissä navetassaa ja vapaalla kotona. Matkat sujuis jollain kevyellä koneellisella kulkupelillä.
Me tarkoittaa minua ja vaimoani. Neljänä päivänä viikossa kun hoidetaan työt yhdessä, asumme tällä tilalla. Kolmena päivänä viikosta toinen on kotitilallani hoitelemassa asioita siellä. Tällaisella työn jalolla tuntuu hyvin jaksavan ainakin toistaiseksi.
Ainoastaan hiehoja laidunnetaan toistaiseksi.
Meillä on vesiosuuskunta johon tulee painovesi järvestä ja osakkaita on 32. Veden hinta on tähän asti ollut 25€ vuosi kulutuksesta riippumatta ja vettä riittää vaikka eläintilojakin osuuskunnassa on 4. Mikäs ongelma se oma kaivo olisi varsinkin kun ollaan suolla?
Paljonkos muuten maksatte vedestä näissä kunnallisissa hommissa?
Jos veden ottaa itse, on vastattava laadusta. Päiväkulutus on noin 25 kuutiota vuositasolla keskimäärin nyt, kesällä menee enemmän ja talvella vähemmän. Jos suon laitaan laitetaan 300 lehmää, menee vettä jo lähemmäs 40 kuutiota päivässä, siinä käy pari porakaivoa ohkaiseksi.
Ymmärrän. Itse vain ei osaa ajatella noin, koska meillä osuuskunnan maksimi veden kuljetus kyky on 18000m3 päivässä. Mutta eiköhän suomaastosta kuitenkin helposti saa tuollaisen kuutio määrän vettä kaivoista?
Itse en tuota ongelmaa näe, että voisitko perustella sen?
Tossa kun olen lukenut noita vuodatuksia, niin täytyy jotain sanoa omalta kohdalta. Meillä on siis 51 lypsyssä ja nuorkarja ja varsinainen asuinpaikka on reilusti yli 50km päässä navetasta. Meillä asiat on hoidettu siten, että neljänä päivänä viikossa työt tehdään yhdessä ja kolmena päivänä viikossa työt tehdään yksin vuoro viikoin. Ainakaan tähän asti hommat eivät ole aiheuttaneet ongelmia, eikä lomittajia ole vielä tar*****. Joku voi tietenkin sanoa, että tämä on alun intoa, mutta ainakaan vielä tästä ei ole ollut mitään haittaa meille.
Mitä vanhemmat kollegat ajattelevat työn jaostamme? Miten teillä?
Isä aiemmin oli suorastaan kusessa muutaman lohkon kanssa. Vaikka oli kuinka kuivaa, niin siltikin vehkeet upposi kuivinakin vuosina muutamilla lohkoilla. Isän aikana oli siis pelkkää viljan viljelyä.
Mutta nyt kun meillä on ollut kunnon viljely kierto ja nurmea useampi vuosi kierrossa, niin noilla aikaisemmin märilläkään lohkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Tänä vuonnakaan näitten kovien sateittenkaan jälkeen aikaisemmin kuivien kausien uppottavat lohkot ovat kantaneet tosi hyvin. Kyntäessäkään ei ole ollut mitään ongelmia.
Tässä vaan heräs ajatus, että tuo lautas muokkaus noilla lohkoilla voisi olla kovasana rikkoja vastaan.
Onko kokemuksia isomman kappaleen galvanoinnista. Ajatuksena taitto-ovien runkoja jollakin keinolla pintakäsitellä. Ja yksi vaihtoehto olisi ehkä galvanointi. Mutta, onko se hinnoittelu oikeasti n. 1 eur/ kappaleen painokilo? Raskaissa kappaleissa tuntuu kalliilta, koska paksuseinäinen putkipalkki painaa enemmän kuin huonekaluputki. Mihin perustuu tuo hinnoittelu?
Ja sitten vielä, missä tuollaisia n. 4.3*1 m kappaleita (muualla kuin hyvinkäällä) pystytään galvaniseeraamaan?
T. hölömö
Tampereella galvanomis oy galvanoi mitä vaan. Hintakin oli ainakin 2006 vielä ihan siedettävä. Galvanoitin siellä itsetekemäni kärryn ja hintaa tuli silloin 1070€. Itse en pitänyt sitä pahana ja homma tapahtui seuraavana päivänä tilauksesta. Nykytilannetta en tiedä, mutta alan firmana galvanoimis oy on suomen huippua.
Sinne suon laitaan ei ihan helposti irtoa sähkö- ja vesiliittymää ja tuon kokoista on turha yrittää omalla kaivolla pelkästään pyörittää. Myös tien ylläpito tulee kalliiksi, jos soratietä on muutamakin kilometri ja ainoa ympärivuotisen tarpeen omaava on tuo maitotila.... Puolitoista kilsaa soratietä kustantaa jo vuositasolla 4-5 tonnia ihan ylläpidossa, joten liikevaihtoa on syytä nevan rannasta irrota.
Piipsanneva olis kyllä makea paikka 
Meillä on vesiosuuskunta johon tulee painovesi järvestä ja osakkaita on 32. Veden hinta on tähän asti ollut 25€ vuosi kulutuksesta riippumatta ja vettä riittää vaikka eläintilojakin osuuskunnassa on 4. Mikäs ongelma se oma kaivo olisi varsinkin kun ollaan suolla?
Paljonkos muuten maksatte vedestä näissä kunnallisissa hommissa?
