Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pelkkää typpilannoitetta viljalle?  (Luettu 8472 kertaa)

Tupajumi

  • Vieras
Mitäpä jos vetäis säästölinjaa ja lannoittaiskin pelkällä typpilannoitteella viljat ensi keväänä? Miten toimisi tuo yhtenä vuonna? Pitkässä juoksussa ei tietenkään ole hyvä ratkaisu.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Ei ole ongelma jos maassa on fosforia ja pellot hyvässä kunnossa muutenkin.

Constantem

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 428
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Lannoitus viljavuustutkimuksen mukaan. Jos puutetta fosforista, niin ehdottomasti on käytettävä fosforipitoista lannoitetta. Peltoja on mielestäni turha köyhdyttää lyhytnäköisellä säästämisellä. Jos fosforiluvut kunnossa, niin joko hivensalttua tai NK:ta, jos kalista vähänkään puutetta.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Mitäpä jos vetäis säästölinjaa ja lannoittaiskin pelkällä typpilannoitteella viljat ensi keväänä? Miten toimisi tuo yhtenä vuonna? Pitkässä juoksussa ei tietenkään ole hyvä ratkaisu.

Kalkituksen jälkeen pari vuotta tuolla systeemillä, niin saa imuroitua arvelluttavan korkeat fosforitasot matalammalle, lannoitusta taas sallivalle tasolle. Ilman kalkitustakin tuo on tietysti The Ratkaisu silloin, kun vuokraisäntä ilmoittaa, että tämä oli sitten viimeinen vuosi...

Tavallisessa Suomensalpietarissa on muuten hivenravinteita kohtalainen kirjo, Yaran tuotteista eniten heti Hiven Y:n jälkeen. Tavallisissa Y-lannoissa niitä hiveniä ei juuri olekaan, vaikka niillä kuuleekin perusteltavan Yaran erinomaisuutta ryssänlantoihin verrattuna. Niissä on rikkiä ja seleeniä, mutta rikkiä on belorissakin ja seleeniä ei kasvi tarvitse eikä siitä kukaan mitään maksa.

Jos eivät P/K-tasot ole korkealla, voi kannattaa ennemmin säästää ostamalla venäläistä tai vaihtoehtoisesti Yaran hivenravinteetonta NPKS:ää. Halvemmaksi tulee käyttää sitä ja vetäistä hivenet ruiskutuksen yhteydessä ja hivenravinteet voi paremmin kohdistaa tarpeen mukaan.

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Olettaen että forforin tasausta saa harrastaa vielä ensi ymppikaudellakin  ??? niin ei se nyt mahdotonta ole...
...sitten kun rikastuu niin lyö ne fosforit 'kerralla takaisin' (säästelet vielä vähän typpeä kirjanpidon ulkopuolelle niin voit laittaa sitäkin sitten reilusti samalle vuodelle)

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2449
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Mitäpä jos vetäis säästölinjaa ja lannoittaiskin pelkällä typpilannoitteella viljat ensi keväänä? Miten toimisi tuo yhtenä vuonna? Pitkässä juoksussa ei tietenkään ole hyvä ratkaisu.

Aika monta vuotta on vedetty pelkällä typpilannoittella, Yaran salpietaria tai venäläisiä.  Venäläisillä joutuu jakamaan kahdelle kierrokselle, muuten loppuu puhti kesken kauden.

Tällä suunnalla paskaa saa pellolle niin paljon kuin suostuu ottamaan, kotieläintilojen pellot hehkuu vihreänä vielä pitkään auringonlaskun jälkeen. Yhteistyömahdollisuuksia voisi varmaan selvitellä muuallakin sitä mukaan kun kateellisuuden kyllästämät sukupolvet vaihtuu nuorempiin.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65679
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
höh, eihän täällä palkita kunnon sadosta vaan siitä että pelto vihertää!  miksi käyttää muuta kuin typpeä kun kerran silläkin saa jotain kasvamaan.   ite en ole enää tilannu vuosiin kuin typeä ja kartat on kyllä punasia mutta    hu keörs????            sitähän viherpiipertäjät saa mitä tilaavat.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7096
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Jos fosforit ja kalit korkealla, onnistuu jotenkuten. Pienikin lisä fosforia starttina siemenen viereen lisää kasvuvoimaa kummasti, paljon enemmän kuin "paperilla" pitäisi olla mahdollista. Kylmä maa keväällä, lannoitefosforilla kasvu lähtee kasvuun. Toissa kesänä karu esimerkki omalla pellolla kun loppui sekä starttifosfori että Y-4, jatkoin saltulla. Pellossa heikohko fosforitilanne, pellossa näkyi raitoina ruiskutusuran kohdat, jotka oli kylvetty oikealla apulannalla. Muuten oli kasvusto todella kituliasta.

Tossapa kuvakin vehnäpellosta, näkee mistä on kylvetty oikeilla lannoilla ja missä on laitettu sitä mitä on jäljellä...

Ennemmin säästelisin typestä, kuin fosforista ja kalista. Multavilla mailla tai multamailla riittää pienikin typpimäärä kunhan kasvuolosuhteet ja muut ravinteet kunnossa.



"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 344
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Mitäpä jos vetäis säästölinjaa ja lannoittaiskin pelkällä typpilannoitteella viljat ensi keväänä? Miten toimisi tuo yhtenä vuonna? Pitkässä juoksussa ei tietenkään ole hyvä ratkaisu.

Aika monta vuotta on vedetty pelkällä typpilannoittella, Yaran salpietaria tai venäläisiä.  Venäläisillä joutuu jakamaan kahdelle kierrokselle, muuten loppuu puhti kesken kauden.

Tällä suunnalla paskaa saa pellolle niin paljon kuin suostuu ottamaan, kotieläintilojen pellot hehkuu vihreänä vielä pitkään auringonlaskun jälkeen. Yhteistyömahdollisuuksia voisi varmaan selvitellä muuallakin sitä mukaan kun kateellisuuden kyllästämät sukupolvet vaihtuu nuorempiin.

Se ei ole niin helppoa joka suunnalla. Täälläpäin kotieläintuotantoa alkaa olla todella harvassa paikassa.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Voi olla että hiveniä ja fosforia kannattaa käyttää silti ainakin hieman. Eikös se mene niin että korkeankin fosforin lohkoilla minimaalinen starttifosfori auttaa imemään maasta vielä tehokkaammin niitä varantofosforeita, näin todellisuudessa siis jos unohdetaan suojeluideologia, jossa kaavamaisesti ajatellaan että jos fosfori on korkea, ei saa laittaa mikrogrammaakaan lisää.

Hiven Y2 on yks parhaista lannotteista. Laita aivan hitunen sitä ja sitten massaa tuomaan halvinta typpeä mitä markkinoilta saat.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Voi olla että hiveniä ja fosforia kannattaa käyttää silti ainakin hieman. Eikös se mene niin että korkeankin fosforin lohkoilla minimaalinen starttifosfori auttaa imemään maasta vielä tehokkaammin niitä varantofosforeita, näin todellisuudessa siis jos unohdetaan suojeluideologia, jossa kaavamaisesti ajatellaan että jos fosfori on korkea, ei saa laittaa mikrogrammaakaan lisää.

Hiven Y2 on yks parhaista lannotteista. Laita aivan hitunen sitä ja sitten massaa tuomaan halvinta typpeä mitä markkinoilta saat.

Siis miksei edunvalvonta ole lobannut eteenpäin keinolannoitepoikkeusta korkean fosforitason pelloille ? Jotenkin tuntuu ristiriitaiselta, että viljavuudeltaan parhaita peltoja rangaistaan keinolannoitefosforin käyttökiellolla ?

Kirjoituspöydän takaa näyttää yksinkertaiselta, että se viljavuustutkimuksen vihreä vinoneliö antaisi siittä viljaan sen fosforin, vaikka niin välttämättä ei ole.

-SS-

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Voi olla että hiveniä ja fosforia kannattaa käyttää silti ainakin hieman. Eikös se mene niin että korkeankin fosforin lohkoilla minimaalinen starttifosfori auttaa imemään maasta vielä tehokkaammin niitä varantofosforeita, näin todellisuudessa siis jos unohdetaan suojeluideologia, jossa kaavamaisesti ajatellaan että jos fosfori on korkea, ei saa laittaa mikrogrammaakaan lisää.

Hiven Y2 on yks parhaista lannotteista. Laita aivan hitunen sitä ja sitten massaa tuomaan halvinta typpeä mitä markkinoilta saat.

Jos käyttää täyttövaunua ja Jussi-ruuvia, niin menee kohtalaisesti sekaisinkin. Ainakin aikoinaan meni Kemira ja Tigoteam yllättävän tasaisesti, kun laittoi pussin kumpaakin vuoron perään kärryyn ja antoi Jussin sekoittaa.

Kun laittaa vuoroin 2 säkkiä salpeteriä ja yhden haiven kakkosta, saa koostumuksen, jossa typpeä on 24, fosforia <1 ja kalia 4 ja hiveniä riittävästi. Mutta kannattaako tämä seos, jos vähänkin on fosforille tarvetta. Ja jos ei ole, niin Suomensalpietarissa on siinäkin 1 % kalia ja lisäksi Mg, S ja B.

Ehkä ennemmin laittaisin sekaisin Hiven ykköstä ja Salttua suhteessa 1 / 2.
N: 25,5
P: 1
K: 2,5

Saisi nyt edes prosentin sitä fosforia. Cocteilin hinnaksi tulisi eilisillä hinnoilla 428 e / tonni (sis alv), mikä on muuten vähemmän kuin mitä ryssäläinen NPKS-maksaa. Haivenia olisi runsaasti, mutta edellyttää kyllä, että fosforitaso on korkealla. Joka tapauksessa tuo salpietari on sen verran edukasta, että noita sekoituksia voi kannattaa laskeskella, jos aikaa ja harrastuneisuutta riittää ja on laitteet, joilla tavarat saa sekaisin.

Yodavaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1471
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?

Siis miksei edunvalvonta ole lobannut eteenpäin keinolannoitepoikkeusta korkean fosforitason pelloille ? Jotenkin tuntuu ristiriitaiselta, että viljavuudeltaan parhaita peltoja rangaistaan keinolannoitefosforin käyttökiellolla ?

Kirjoituspöydän takaa näyttää yksinkertaiselta, että se viljavuustutkimuksen vihreä vinoneliö antaisi siittä viljaan sen fosforin, vaikka niin välttämättä ei ole.

-SS-

Ei kuulu ydintoimintaan. Kotieläintilojen edunvalvonta on priority no 1.

Aattele nyt millainen möly siitä olisi noussut jos olisi siirrtytty esim. Ruotsin malliin. Fosforirajoitukset koskevat vain orgaanisia lannoteita. Pussifosforia saa pistää niin paljon kuin kukkaro kestää. Ääni väristen olisi kerrottu kuinka epäreilua tämä on. Kuinka nämä työn raskaan raatajat joutuvat nyt epäreiluun asemaan. Vaadittu korvausta menetetystä edusta. Hannu Karpo olisi kaivettu naftaliinista kertomaan miten epäreilua tämä on.

Päinvastoin täällä on lobattu tuo karjanlantapoikkeus, saa käyttää 15 kg vaikka pussilantaa ei saisi käyttää niin paljon.

antti-x

  • Vieras
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?

Siis miksei edunvalvonta ole lobannut eteenpäin keinolannoitepoikkeusta korkean fosforitason pelloille ? Jotenkin tuntuu ristiriitaiselta, että viljavuudeltaan parhaita peltoja rangaistaan keinolannoitefosforin käyttökiellolla ?

Kirjoituspöydän takaa näyttää yksinkertaiselta, että se viljavuustutkimuksen vihreä vinoneliö antaisi siittä viljaan sen fosforin, vaikka niin välttämättä ei ole.

-SS-

Ei kuulu ydintoimintaan. Kotieläintilojen edunvalvonta on priority no 1.

Aattele nyt millainen möly siitä olisi noussut jos olisi siirrtytty esim. Ruotsin malliin. Fosforirajoitukset koskevat vain orgaanisia lannoteita. Pussifosforia saa pistää niin paljon kuin kukkaro kestää. Ääni väristen olisi kerrottu kuinka epäreilua tämä on. Kuinka nämä työn raskaan raatajat joutuvat nyt epäreiluun asemaan. Vaadittu korvausta menetetystä edusta. Hannu Karpo olisi kaivettu naftaliinista kertomaan miten epäreilua tämä on.

Päinvastoin täällä on lobattu tuo karjanlantapoikkeus, saa käyttää 15 kg vaikka pussilantaa ei saisi käyttää niin paljon.

Ruotsi on kyllä viljanviljelijöiden etujen ajajana paljon suomea edellä. Kun kukaan ei saa tukea paljon yhtään ja eläintuotannolle annetaan raippaa joka välissä, niin siirtyyhän siinä väksin halpoja peltoja viljalle. :)

Ruotsissa peltoa on 2600 000 hehtaaria, vilja-alaa on vajaa miljoona hehtaaria ja viljaa tulee 5 miljoona tonnia, eli about 5 tonnia / ha. Suomessa peltoa on vähemmän mutta viljan viljelyalaa on jonkin verran enemmän, ja viljantuotantoa sitten taas jonkin verran vähemmän...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20005
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pelkkää typpilannoitetta viljalle?
Minusta fosforirajat ovat päikseen mielivaltaiset ja liian tiukat. Miksi fosforin käyttömäärän täytyykään riippua fosforin tyypistä ? Miksei sijoituslannoitus esimerkiksi vaikuta huojentavasti ? Oletan, että tiukalla keinolannoitteiden säännöstelyllä tavallaan on heitetty kotieläinköyhän alueen viljelijä roviolle, muiden puolesta, rauhoittamaan ympäristöväkeä, jotta kotieläinkeskittymien lähialueiden fosforiylijäämä ei nousisi kiusallisesti esille.

-SS-