Maataloudessakin  on nykyään käytössä paljon kaikenlaista edistynyttä teknologiaa niin työkoneissa kuin erilaisissa laitteissa ja työmenetelmien apuna, mittareita, antureita yms.
Mutta on eräs asia, missä mittareita ei vielä ole, mutta missä niistä voisi olla suurtakin hyötyä.

Ja kyseessä on sen määrittely, milloin on oikea hetki mennä keväällä pellolle muokkaamaan. Yhä edelleenkin viljelijät keväisin potkivat maata ja puristelevat sitä kourissaan määrittääkseen onko pelto kuivinut tarpeeksi, jotta sinne voi työkoneella mennä tekemään tarvittavat toimenpiteet.  Tämä mutu-tuntumaan perustuva määrittely on kuitenkin perin epätarkka.

Sen sijaan voitaisiin kehittää mittausmenetelmä, jossa antureiden avulla määritetään pellon kosteusprosentti, sen jälkeen kokein määritettäisiin mikä on kullakin maalajilla se arvo, jonka ollessa voimassa voitaisiin sanoa että nyt on oikea hetki mennä esim. muokkaamaan. Tästä voitaisiin jalostaa hieno systeemi, missä kaikilla lohkoilla olisi useita antureita, jotka lähettäisivät hälytyssignaalin kännykkään, jonka perusteella viljelijä tietäisi milloin kukin lohko on riittävän kuiva, ei tarvitsisi enää sen jälkeen potkiskella maata tai puristella sitä kourassa, idea on teknologiafriikkien vapaasti käytettävissä.

savi on siitä helppo että huhtikuun 20 rupee kokeileen joka päivä si ku tasuri menee läpi on oikee hetki ja huomenna oot myöhässä

Paskanajo kelit ainakin alkaa silloin, kun lantalasta alkaa valua keväällä yli

Maataloudessakin  on nykyään käytössä paljon kaikenlaista edistynyttä teknologiaa niin työkoneissa kuin erilaisissa laitteissa ja työmenetelmien apuna, mittareita, antureita yms.
Mutta on eräs asia, missä mittareita ei vielä ole, mutta missä niistä voisi olla suurtakin hyötyä.

Ja kyseessä on sen määrittely, milloin on oikea hetki mennä keväällä pellolle muokkaamaan. Yhä edelleenkin viljelijät keväisin potkivat maata ja puristelevat sitä kourissaan määrittääkseen onko pelto kuivinut tarpeeksi, jotta sinne voi työkoneella mennä tekemään tarvittavat toimenpiteet.  Tämä mutu-tuntumaan perustuva määrittely on kuitenkin perin epätarkka.

Sen sijaan voitaisiin kehittää mittausmenetelmä, jossa antureiden avulla määritetään pellon kosteusprosentti, sen jälkeen kokein määritettäisiin mikä on kullakin maalajilla se arvo, jonka ollessa voimassa voitaisiin sanoa että nyt on oikea hetki mennä esim. muokkaamaan. Tästä voitaisiin jalostaa hieno systeemi, missä kaikilla lohkoilla olisi useita antureita, jotka lähettäisivät hälytyssignaalin kännykkään, jonka perusteella viljelijä tietäisi milloin kukin lohko on riittävän kuiva, ei tarvitsisi enää sen jälkeen potkiskella maata tai puristella sitä kourassa, idea on teknologiafriikkien vapaasti käytettävissä.

Ootko DI-Vemssille jotain sukua? Turha tehdä kasvinviljelystä mitään rakettitiedettä. Jos oikean muokkausajankohdan määrittäminen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia, taitaa olla parempi miettiä muita hommia.

No voi halvattu. Viikko ennen naapureita on aika sopiva.

Mää meen aina 3 päivää sen jälkeen kun SKN on elvistellyt kylväneensä jotain tiilikiviensä väleihin, ei mulla sen kummempia antureita ole 

savi on siitä helppo että huhtikuun 20 rupee kokeileen joka päivä si ku tasuri menee läpi on oikee hetki ja huomenna oot myöhässä

Kukkamulta mailla suurin vaikeus on muistaa käydä kylvämässä joskus vapun ja juhannuksen välisenä aikana. 

Paskanajo kelit ainakin alkaa silloin, kun lantalasta alkaa valua keväällä yli

Tuohon olisi aika helppokin laittaa anturi. 

Tää on tehty jo, vuosia sitten itseasiassa: http://www.helsinki.fi/mmtdk/tutkimus/tiedotteet/2008/080129_tiusanen.html

Tää on tehty jo, vuosia sitten itseasiassa: http://www.helsinki.fi/mmtdk/tutkimus/tiedotteet/2008/080129_tiusanen.html

Samalta tehtaalta lisää tiedettä

∆ j =Cj+1,p−1(Hj+1,p −Hj+1,p−1)+ j+1,p−1 − j = i i i−1 i i i
∆tj  Hj+1,p −Hj+1,p  Hj+1,p −Hj+1,p   Kj  i−1 i +Kj −Kj  i i+1 −Kj
−∆tjSj i
(7)
∆L  i−12 ∆L  i−1/2 i+1/2 ∆L  i+1/2 iul



http://www.tts.fi/finageng/files/ossi_knuutilan_opinnaytetyo.pdf

Toi pellolle meno on helppoa. Kattelee kiikareilla koska keväällää vesi poistuu pinnasta niin siitä viikko paripyörillä apulannan levittimellä.

Jos touhuaa muuta maataistelua keväällä niin taas kun kynnös harmahtaa niin tasurilla yli kierrellen märät paikat. Siitä 5 päivää niin reunasta reunaan räpättimellä tai jollain. Suorakylvössä voi kattella kun muut tulee pelloiltaan niin sitten lähtee hakemaan koneen ladosta ja alkaa huoltamaan. Siitä kun kerkiää niin saa kylvellä.

Turhaan tekee vaikeeta sellaisesta asiasta jossa ei voi voittaa kuin ainoastaan hävitä.

Lainaus käyttäjältä: taisker - 05.01.14 - klo:15:12

savi on siitä helppo että huhtikuun 20 rupee kokeileen joka päivä si ku tasuri menee läpi on oikee hetki ja huomenna oot myöhässä

Kukkamulta mailla suurin vaikeus on muistaa käydä kylvämässä joskus vapun ja juhannuksen välisenä aikana. 

Kyllä kukkmultaamaan voi kylvää jo maaliskuussa lumihankeen ojaviskalla..., ei kannata antaa kylvöhommien pilata hyvää vappukänniä ja vappumarssia....

Viime keväänä olis pitäny viivytellä vielä ohran kylvön kanssa ihan toukokuun viimeisille päiville niillä pelloilla jotka oli kynnetty syksyllä. Maa oli vielä kylmää ja kasvustot jäi harvaksi. Se vanhankansan istumatesti vissiin pitää kokeilla ensi keväänä
Näillä kukkumulta-hiekkamailla ei muuten pahemmin ole väliä kunhan muistaa käydä kylvämässä. Kevätkynnöllä pelto on heti kylvökunnossa mutta sateista riippuu paljon millainen sato tulee tässä tapauksessa.

Olen suorakylvöille mennyt viikkoa ennen perinteisiä kylväjiä nyt parina viime keväänä.

Joku hietapelto tuli mentyä hiukka liian aikaisin mutta muuten ok.

Ennen oli helppoa kun katsoi tuvan ikkunasta aukealle milloin naapureita ilmestyy pellolle. Yksi kevät vaan meinasi myöhästyä pahasti kun olikin kaikki jo omia peltoja.