Harkinnassa takapyöräkoneen hankinta.Kokemuksia Juko HT3000s/Tume jyräcombista laahavannas versioina?Kaikki hyvät vinkit tarpeen.

Ja jos olet käytettyä hommaamassa niin vanhemmissa tumeissahan käytettiin autonrenkaita, niin se joillakin maalajeilla kuorettaa pahemmin jos kuorettumista esiintyy, koska sen jälki on kuin katujyrällä ois juntattu.... Mutta kaikilla koneilla saa jyvät maahaan !

Jukolaisella päästellään menee. Jukon syöttölaite ylivoimanen tumelaiseen. Jukossa erillinen runko kestää vedellä tiellä täytettynä.. Karistaja akselit vakiona. Pyörästö jyrää tasasesti koska on jaettu paketteihin ei kaks osanen niin kuin tumessa,  ellei tume nyt ole siirtynyt samaan tekniikkaan. Haitari putket ei tuki koska pieni tärinä pitää sen liikkeessä.

Kevättä tässä jo rinnassa pikku hiljaa, niin mitä kokemuksia on kylvinkoneen eteen laitettavasta lappuladasta? Trendihän näyttäisi olevan se ,että äkeisiin laitetaan lappulata eteen ja taakse, mutta jos jättää äkeestä takimmaisen lappuladan pois lisävarusteita ruksatessa, ja laittaisi/ostaa/ottaa sen kylvinkoneen, eteen joissain kylvinkoneissahan on moinen viritys. Niin ajaako saman asian kuin äkeessä vai saadaanko peräti jtn ekstra ominaisuuksia vai onko humpuukia? Maalajithan tietty vaikuttaa paljon ladan tarpeelisuuteen/tarpeettomuuteen......

Niin tossahan etusäiliö hommassa sais kaksi kärpästä yhellä iskulla, nokan painotuksen ja lisää sitä vettä.. Jos ei laita etusäiliöö niin nokka painoja kuitenkin joutuu laittaa täyden satsin... Mutta akselipainot tosiaan nousee... Hinattava ois ihan jees jos olis laakeet aaakeeeet... ja onhan tossa hinnattavasakin melkoset painot tankki täynnä.. Mutta tolla etusäiliö systeemillä sais hinattavan kapasiteetin ja ajettavan ruiskun ominaisuudet/ ketteryyden...

Onkos kukaan rakennellu nostolaite ruiskusta etupäähän lisävesi säiliötä ruiskutuksiin ja jos on niin millä olette hoitaneet pumppauksen toiseen säiliöön/ruiskuun? Itellä kun olis vanha hardi kuussataa litranen ihan jouten...

Milloin lie aloitus olisi ollut kannattavaa? Jos ostat 10 000€, niin siinäkin voi olla ojan perkausta Tai salaojitusta. Lisäksi ainakin mun ostamissa PH:t ja hivenetkin on olleet päin p:tä. Kaikenlisäksi jouduttiin ostamaan porukassa iso laserlana kun pinnanmuodot ostaessa ovat olleet niin pahasti päin mäntyä, että vesi ei ole päässyt valumaan minnekään.
Eli ostit tai raivasit niin aina alku mennään pienellä tappiolla tai nollatuloksella, mutta sitten 10v kuluttua kummassakin tapauksessa sinulla on hyvää ja satoa tuottavaa peltoa. Usein raiviolla vielä päästään parempaan lohkokokoon, joten minulle raivaaminen on paljon ostamista mielekkäämpi vaihtoehto. Vai saako tältä alueelta jostain ostettua vaikka 50ha peruslohkon kohtuullisella hinnalla?

Totta tuokin, että alku yleensä on tahmea homma kun homma sijoutus kuin sijoitus.. Juuri tämä lohko koko tässä raivuu hommassa juuri kiehtookin samoin sen raivion muoto, käytännössä olisi neliön muotonen ilman yhtäkään sähkötolppaa tai kivikasaa tai mitään mummom mökkiä. Ei tarvis väistellä esteitä eikä pyöriä kaiken mailman kulmissa.... Mutta jos homma jää silti plus miinus nolla touhuks? Vaikkei tiedäkkään mikä on meno kymmenen vuoden päästä... Kaiken homman saa kannattvaks jos itelle niin uskottelee, mutta taskulaskin ei valehtele... Jos toi suo pahanen ei kasvais puuta tällä hetkellä niin valinta ois helppo....

Eli Jos keskimäärin menee se kymmenen vuotta kun tommonen suoraivio alkaa tuottaa kunnon satoa viljalla niin ensimmäiset kymmenen vuotta ollaan plus miinus nolla tilanteessa riippuen viljan hinnasta, pahimmassa tapauksessa sen viljelyhän olisi tappioillista ilman tukia ja todennäköisesti onkin....

Siinäpä se mistä Lääke raivaus kiimaan?... Kyllä sieltä tukkia tulee hitaasti mutta varmasti kunhan odottaa sen viitisenkymmentä vuotta. Kovasyistä tuleekin kun hitaasti kasvaa mutta eihän noista silti mitään priima puita tule..

Nyt jos tota suota lähtis ronkkii pelloks niin se onkin sitten aivan eri juttu saako sen viljelyä kannatavaksi?  Pahimmassa tapauksessahan viljely olisi tappiollista ilman tukia ja sadot olisivat alkuun varmaankin vaatimattomia, joten senkään varaan ei voi laskea? Mutta toisaalta täällä päin saa pulittaa tukikelposesta pellosta sen kymppitonnin eguja per hehtaari joten joten ? Ja Tosta suosta jota meinasin niin siinä on semmonen ensharvennus ikään tuleva männikkö eli ei ole avosuota... Tossa äkkiseltään laskeskelin, että jos sen paljaaks hakkais niin puusta tuleva tili mensi sen suon pellonteko kustanuksiin. Eli loppu tilanne olisi se, että olisi suopohjasta peltoa johon ei saa tukea/ hakattu aukko jossa oli kasvava mäntymetsä.....

Minkälainen prosessi olisi raivata rahkasuosta peltoa sikäli mikäli jos sitä vielä saa vuodenvaihteen jälkeen raivata? Kerta kyseessä rahkasuoa saako sitä millään ilveellä viljelymaata? kuivatus ei ole ongelma. Täällä Etelä-Suomessa kun ei tuota pellon raivuuta juuri harrasteta niin käytännön kokemuksia ei juurikaan ole...