Eiköhän tässä ole käytössä hiljainen itsepetos, viljanostajat ovat olevinaan ostamatta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa, mutta mitenkään sitä ei valvota. Kuluttajille kuitenkin uskotellaan, että asia on näin.
Kuinkahan moni kyseistä tuleennuttamista käyttävä paalaa vielä ko. kasvustojen mukavan kuivat oljet kuivike-/syöttökäyttöön? Liekkö tutkimuksia kuinka jäämät kertyvät eläintuotteisiin, kun syötetään sekä käsitelty viljasato että oljet? Haitta-ainejäämien merkitys kun tapaa moninkertaistua ravintoketjussa.
Tästä nyt voi ja pitäisi keskustella laajemmin. (siis muuallakin kuin agrossa) Yksimahais sektorilla on tämä keino on otettu laajasti käyttöön. Etenkin vehnää kypsytetään mieluusti glyfolla ja syötetään eläimille. Oljet jäävät sentään peltoon. Samalla vaaditaan kuluttajaa ostamaan "puhdasta kotimaista" tuotetta, jonka tuottamiseen ei ole käytetty torjunta-aineita kuin murto-osa vastaavaan Keski-Eurooppalaiseen tuotteeseen verrattuna.
Vapaan sanan puolella oleva "mitä ihmettä" ketju käsittelee myös tätä asiaa. CC:n linkittämästä oppaasta käy hyvin selville, miten eri torjunta-aineet vaikuttavat pieneliöstön toimintaan. Kasvustot saadaan herbisideillä pysymään puhtaana, mutta millä hinnalla? En usko, että Luomulla saadaan pelastettu maailmaa, mutta paljon sieltä olisi opittavaa. Monet vanhat konstit on unohtuneet lannoite ja kemikaali valmistajien propakandan ansiosta. Esim. kalliit tautiaineet ovat monelta jääneet tänä vuonna purkkiin, kun viljanhinta on alhaalla. Jos kasvinkierto olisi tilalla järjestetty, niin tarve pienenisi myös jatkossa. Lounais-Suomen vilja-aitan peltojen rakenteet on pilattu jatkuvalla vilja-vilja kierrolla. Karjan katoamisen vaikutuksesta apilanurmet yms ovat kadonneet ja sitten ihmetellään miksi vesi seisoo pellolla. Pitempi aikainen nurmi + säännöllinen niitto vähentäisi myös hukkakauraa, jonka torjumisessa käytetään kemikaaleja + nollataan pellon katetuotto. Karjanlantaa monet oppivat käyttämään, kun norskit nostivat hintojaan. Toivottavasti se edes jatkuu.