Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: JJVaasa - 25.09.10 - klo:17:28
-
Luin keskustelun kuormaimen puominjatkeen hitaasta ulos tulemisesta. Tässä tietoa ja ideaa aiheesta: Syy siihen, että puominjatke näyttää hitaalta, on se että sylinterin männänvarren nopeutta verrataan muiden kuormaimen liikkeiden nopeuteen, joissa sylinterin liike kertautuu jopa 10 kertaiseksi vipuvarsien ansiosta. Tietysti nopeutta saadaan lisää suurentamalla pumpun kokoa, mikä sinänsä edellyttä tehoa moottorista sekä saattaa olla epäedullinen itse kuormaimen muiden liikkeiden ohjattavuudelle. Ajatus siitä, että nopeutta saataasiin lisää, suurentamalla letkujen kokoa, voidaan testata helposti seuraavast: Puominjatkeen ulostyöntöpaine on yleensä rajoitettu 80 -100 bar:iin ohuen männänvarren nurjahtamisen estämiseksi. Mittaa paine, puominjatketta ulostyönnettäessä suurimmalla virtauksella. (painemittari traktorin ja ohjausventtiilin välille, painepuolelle) ja sitten paine puominjatkeen tullessa täysin ulos. Sylinterin päähänajon paine määräytyy tuon varon mukaan esim. 100 bar:iin, jos paine jää matalammaksi sylinterin liikkuessa, ei letkujen suurentamisesta ole hyötyä. Varon painearvo on saattanut laskea vuosien mittaan ja sen auetessa osittain tai kokonaan, hidastuu liike tai pysähtyy kokonaan. Yksi tapa nopeuttaa liikettä, on vaihtaa puominjatkeen kara ns. takaisinkytkentäkaraksi. Paljon helpompi, kotikonstein tehtävissä oleva tapa on asentaa puominjatkeen sylinteriin ulkoinen öljyn takaisinkytkentä. Tarvitaan yksi T-haara ja letkunpätkä ja vaihtovastaventtiili. Kytkentä ohjaa männänvarren puolelta tulevan öljyn väkisin männän puolelle, puominjatketta ulos ajettaessa, mutta sisään ajettaessa toimii kierto normaalisti. Karakohtainen paineenalennusventtiilin paine on nostettava samaan kuin päävaro, koska ulostyötövoima vaikuttaa vain männänvarren pinta-alan verran. Laskuesimerkki 50 mm sylinterillä, 30 mm männänvarrella: Ilman takaisinkytkentää : 2,5 x 2,5 x 3,14 x 80 bar = 1570 kp ja takaisinkytkettynä: 1,5 x 1,5 x 3,14 x 175 bar = 1236 kp. Nopeus takaisinkytkettynä on 2,77 kertainen takaisinkytkemättömään.
-
Okei :D
-
Miksi tuntuu, vai onko näin oikeasti, että tukijalkojen alaslaskuliike on jonkin verran nopeampi kuin ylösnosto? Kyseessä teleskooppimallin jalat, ei nivelellä olevat sivulta heilahtavat.
Onko näköharhaa vai mitä?
Asia on päinvastoin... eli siis näköharhaa
-
Helpointa, ja halvinta ostaa joku vanha romupaska hiiappi. Kyllä ulostautuu puominjatke vauhdilla. Takasin laittaminen hiukka työläämpää ;D
-
Miksi tuntuu, vai onko näin oikeasti, että tukijalkojen alaslaskuliike on jonkin verran nopeampi kuin ylösnosto? Kyseessä teleskooppimallin jalat, ei nivelellä olevat sivulta heilahtavat.
Onko näköharhaa vai mitä?
Asia on päinvastoin... eli siis näköharhaa
niin ei ole termistö kunnossa mutta kun öljyä menee sille puolelle millä on varsi niin saman liikkeen aikaansaamiseksi vaaditaan vähemmän öljyä kun sille puolelle missä on tyhjää. Eli jos sylinteri on kiinni rungossa ja männänvarsi tassussa niin tassu menee hitaammin alas ja nopeammin ylös jos ei letkuja kuristeta matkalla.
-
Tarkennus vielä, tuosta letkujen kuristuksesta yleisellä tasolla: Kuulen usein väittämän / kysymyksen letkujen kuristuksen aiheuttamasta kuormaimen nopeuden hidastumisesta. Kun on kyseessä vakiotuottoinen pumppu, esim. hammaspyöräpumppu, on öljyn virtaus sama, riippumatta paineesta, kunhan ei kierrokset koneessa laske. Eli jos päävaro (tai toimintakohtainen varo) ei aukea, menee koko pumpun tuotto sille sylinterille tai sylintereille minne tuotto ohjataan. Nopeus on sama mutta sylinterin voima pienenee, painehäviön kasvaessa. Nythän päävaro aukeaa pienemmällä kuormalla, koska päävaroa kuormittava paine on virtausvastuksen ja kuorman nostamiseen tarvittavan paineen summa. Tilanne kyllä tasaantuu, kun liike hidastuu, eli sylinterille menee hitaasti öljyä jonka paine on päävaron paine. Päävaroilla, varsinkin suoraohjatuilla, on taipumus nostaa enemmän tai vähemmän painetta, kierroksia lisättäessä. Eli ylisuuri tukki nousee kun polkee kaasua.
-
Jossain sylkyssä katselin kun reikä sylinterille on vain 4-5mm ja muhvi, josta letku lähtee, on jotain 1/2 tai 3/4 kokoa eli aikamoinen kuristus, jospa jatkeissa on samalla tavalla? aika homma purkaa teleskoopin sisältä sylinteri ulos. Aika hidas tuo jatko on mun KTS kuormaimessa.
-
Tää on oikeesti pimein ketju ikinä ??? Vapise Murtola, meilläkin on asiaa ;D
-
Tää on oikeesti pimein ketju ikinä ??? Vapise Murtola, meilläkin on asiaa ;D
Seuraavana pääsiäisenä tuo JJVaasa pääsee varmaan keskelle ;D
-
Onko vaihtovastaventtiili asennettava sylinterin lähelle vai voiko sen pistää venttiilipöytään?
-
Voi sen asentaa myös pöydän lähelle, koska sillä erikois karallahan tilanne on juuri sama. Sylinterin lähelle asennettuna vältytään juuri noilta ohuiden letkujen aiheuttamilta painehäviöiktä, eli työntövoimaa on enemmän. Mukavaa että joku ymmärtää hyödyn näistä ohjeista. Jos joku tarvitsee asennus ohjeet, tuon öljyn kierrättämiseen, niin laittaa sähköpostia tulemaan.
-
Eikös stollin etukuormaajan kauhan kippauksessa hyödynnetä tollasta ratkaisua? Kauhan saa kipattua hydekäännöllä yhtä vauhdikkaasti kuin vaijerilaukasulla ennenvanhaan ;D