Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3

Viestit - Mullitilallinen

eli irto rahaa on vielä maakunnissa.   vai onko toimitukset yleensäkin vasta tuolloin?

Ulkomaille saksaan ja ranskaan menee minkä kerkeävät tekemään. Toimitukset ovat jo alkaneet ja tiedän jo parin isännän saaneen koneensa. Tutun kauppiaan kanssa kyselin toimitusaikoja jos vaihtais T174:n niin nyt tilatessa menisi jo syyskuulle toimitus. Hintahan näissä ei noussut kuin n5% verrattuna T3:siin
Piti nyt oikein tutkia tuon versun hydrauliikkaa. Eli sieltä löytyy kellunta vain toiseen suuntaan eli miinus liittimeen suuntaan. Kellunta on pumppauksen jatkeena ja päästää tietenkin molemmat liittimet paineettomiksi. Samoin tota tyhjää liitintä vasten pumppausta voi pienentää siten että toiseen suuntaan ei ole kuin 5% vauhti. Jotenkin tuntuu että toi hydrauliikka tietää että öljyä ei mene koska pumppu ei ainakaan "itke" vaikka painaa täysillä paineilla kohti tyhjää liitintä. Tiedä sitten miten toimii.

Mihin sinä tarvitset kelluntaa molempiin suuntiin/tarvitset rajoitusta, kun LS hydrauliikka ei paina tyhjää venttiiliä vasten joten sitä ei tarvitse mitenkään säätää esim. kipatessa tai muissa yksitoimisissa hydrauliikoissa
noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.

Miksi pitäisi virtausta säätää kesken perälevyn käännön säädöistä, kun virtaus muuttuu sen mukaan kuinka paljon vipua kääntyy. Toisin sanoen propoventtiilit, eikä on/off.

Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.

Venttiilipään vaihtoon ei riitä haku kaupungista vaan huoltomiehen on ohjelmoitava uusi venttiilipää että se toimii vaihdon jälkeen.Can-väylä ohjattu, mutta omassa T171:ssä ADV:ssa ei ole tarvinnut vaihtaa päitä kuin ihan uutena 2F lohkosta. Kohta 10 000 mittarissa ja joka päivä käytössä

Ja mikä viive? ei minulla ainakaan ole viiveitä. Takalevyn kääntö onnistuu oikein hyvin
Tuonne pakoputken juurella olevaan kaappiin on kerätty akku, työkalupakki ja säilytystilaa muutenkin. Tämän peräänhän täällä just haikailtiin.

Apumiehen istuin on vihdoin viimein samanlainen kuin kaikilla muillakin. Ei montaa vuotta odotettu tätäkään...

Hyvät ei hätäile...... Vai miten se ny olikaa  ;D ;D
Tuommonen loota.. https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xap1/t31.0-8/10514310_10152820229069717_5865399032076816055_o.jpg 

Tää sama vanha käsinoja vituttaa oikeen kun traktori olis muuten jo varsin hyvännäköinen mut käsinoja on sama vanha missä nappulat on alapuolella.. http://www.xtremeshack.com/photos/20141105141522210157106.jpg
Kun odotin että oli jo siirrytty kunnolliseen monitoimikahvaan.. https://patentimages.storage.googleapis.com/EP2460681B1/imgf0001.png

Mitkä nappulat siellä on muka alapuolella? Ei ainakaan siinä yksilössä jolla ajoin kesällä ja kuvassa näkyis olevan samanlainen käsinoja millä ajoin. Vaikka etpä sinä kyllä muutenkaan tuollaista ole ostamassa
Tää jatkuva kuittailuhan ei oikeasti vaikuta sellaiseen traktoriin jolla tehdään jatkuvaa hommaa. Kuittailu häiritsee eniten silloin kun ei ole tarkoitus tehdä juuri mitään kunhan käynnistää raktorin ja siirtää metrin jonka jälkeen sen taas sammuttaa. Etukuormaajan lukitus mikä menee päälle kun tietty vauhti ylittyy on hieman petollinen kun sitten vauhti hiljenee ja jossain risteyksessä kattoo että nyt meinaa sumupaalu lähteä menemään ek:n kanssa niin etukuormaaja ei teekään mitään kun vetää vivusta. Toki hyöty on suurempi kuin haitta. Samoin nostolaitteet voi päästä yllättämään kun kytkee koneen ja siirtää nostolaitteita painonapeista niin kun nostolaitteen kuittaa niin se hakee itsekseen esiasetetun korkeuden. Tähän toki liittyy olennaisena osana se aivan erseestä oleva nostolaitteen hallinta kiertokytkimellä. Tuntuu että kukaan ei ole moista joutunut käyttämään koska sillä ei oikeasti tee yhtään mitään.
Milläs teet tarkkaa työtä esim perälevyllä yms?
Tuo on ehkä paras nostolaitteenhallinta mitä olen ikinä käyttänyt :) 

Itte käytän perälevyä paljon niin että nostolaitteet on paikallaan ja hydevivulla pidennän ja lyhennän työntövartta. Kallistuskin on samassa kun kääntää sivulle niin joko levy pyörähtää tai kallistuu riippuen mitkä letkut on missäkin.
Siis todellakin ajat valtralla kun nostolaitetta ei pysty tarkassa hommassa käyttämään :P
etpä ole vissiin Valtralla ajanut koskaan kun tuollaista väität
Tää jatkuva kuittailuhan ei oikeasti vaikuta sellaiseen traktoriin jolla tehdään jatkuvaa hommaa. Kuittailu häiritsee eniten silloin kun ei ole tarkoitus tehdä juuri mitään kunhan käynnistää raktorin ja siirtää metrin jonka jälkeen sen taas sammuttaa. Etukuormaajan lukitus mikä menee päälle kun tietty vauhti ylittyy on hieman petollinen kun sitten vauhti hiljenee ja jossain risteyksessä kattoo että nyt meinaa sumupaalu lähteä menemään ek:n kanssa niin etukuormaaja ei teekään mitään kun vetää vivusta. Toki hyöty on suurempi kuin haitta. Samoin nostolaitteet voi päästä yllättämään kun kytkee koneen ja siirtää nostolaitteita painonapeista niin kun nostolaitteen kuittaa niin se hakee itsekseen esiasetetun korkeuden. Tähän toki liittyy olennaisena osana se aivan erseestä oleva nostolaitteen hallinta kiertokytkimellä. Tuntuu että kukaan ei ole moista joutunut käyttämään koska sillä ei oikeasti tee yhtään mitään.

Niin ja jos joku miettii miten toi oikeasti pitäisi olla niin sivupaneelissa olisi kaksi kiertokytkintä missä toisessa valittais yläkohta ja toisessa alakohta. Sitten kyynärnojassa olisi nelisuuntainen vipu missä olisi kaksi nappia. Sillä olisi eteen lasku ja taakse nosto sekä ylemmästä napista nostolaite siihen säädettyyn ylä asentoon ja alemmasta napista säädettyyn ala-asentoon. Sivuille voisi sitten olla erkseen säädettävä käyttö vaikka ulkopuolisille hydrauliikalle, päisteautomatiikalle, pkavaihteille tai milloin millekin.


Valtrassahan on ainakin tehty nii, että kyynärnojan kiertokytkimella valitaan alakohta ja sivupaneelin kiertokytkimellä valitaan yläkohta ja keinukytkimellä nostetaan ja lasketaan näiden välillä.keinukytkin Keskiasennossa nostolaite pysähtyy ihan mihin kohtaan vaan näiden asetusten välillä. Nostolaite otetaan halllintaan käyttämällä nostolatteen keinukytkintä alas-asennossa ja keinukytkin alas-asennossa voi hallita nostolaitetta kiertokytkimellä  tarkkaa työtä tehdessä esim. takalevyn kanssa. Nostolaite täytyy kuitata hallintaan kun traktori on juuri käynnistetty tai lokasuojan nosto/laskukytkimiä on käytetty
koneet tulee myyntiin kun neljännen tason päästönormi tulee voimaan 2015
Jaaha agco siirtyy tähän nelikerros tuotantoon. Ylimpänä valmistetaan fendtejä ja sorvilastusta mikä valuu latianraoista valmistetaan massikkaa. Alakerrasta vikaosista syntyy valtraa...

Tuossa uudessa T-sarjassa omaa on ohjaamo, moottori ja vaihteisto/perä sekä softat joilla homma toimii. On muuten todella ketterä peli. Vaikutti todella hyvältä, mutta tarkempia yksityiskohtia en kerro koska olen kuullut niistä luottamuksella. Sanompä vaan että kyseessä on melkolailla kokonaan uusi kone ja erittäin mielenkiintoisia malleja tulossa
Nonni... taas on puurot ja vellit sekasin.

Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä

2 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee kuorma- ja linja-auton sekä niiden ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän kuljettajalta tieliikenteessä vaadittavaa ammattipätevyyttä. Tämän lain säännöksiä kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyydestä sovelletaan myös liikennetraktorin kuljettajaan muissa kuin polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa.
--------------
Tämä laki ei koske kuljettajaa, jos:

1) ajoneuvon suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 45 kilometriä tunnissa;


Tämä ei tarvinne enempiä selityksiä.

Ajoneuvolaki
14 § (30.12.2004/1328)
Traktori
--------------
Traktorit jaetaan ominaisuuksiensa perusteella seuraaviin luokkiin:

1) T1-luokka: pyörillä varustetut traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa, kuljettajaa lähinnä olevan akselin pienin raideväli vähintään 1,15 metriä, omamassa ajokuntoisena yli 0,6 tonnia ja maavara enintään yksi metri;


Nää on niitä tavan maataloustraktoreita.

-------------
4) liikennetraktori: tavaran kuljetukseen tarkoitetut kuormaa kantavat nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustetut traktorit; liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunulla varustettuna; liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin; liikennetraktorin suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa;


Liikennetraktorin määritelmä ei ole muuttunut.

Paitsi että 1.7.2014 muuttuu liikennetraktorin määritelmä. Nopeus ja massa ei ole enää ratkaiseva, vaan työ jota teet, mikä määrittää liikennetraktorin. Naapurin sakokaivon tyhjennys ei onnistu ilma liikennelupaa ja ammattipätevyyttä vaikka olisi 5 kuution imupainevaunu perässä. (lain mukaan)
Sonniille rakenteellisille nopeuksille ihan sama. Maatalous traktorilla saa ajaa max 45km/h. Siitä yli on ylinopeutta. Jos rekisteriotteessa lukee liikenne traktori, se määrää osallistumaan ammattepätevyys paskoihin MAATALOUDEN ULKOPUOLISESSA ajossa. Trafin sivuilla juttuja mitä saa ja mitä ei saa ajaa ilman tutkintoa. +maatalous traktoriin suurin sallittu kokonaismassa vetokoukkuun kiinnnitettynä on aina 10000kg. Ei näitä tiijä siniset posliinitkaan eikä punaiset päättäjätkään. Esim verkua on virheellisesti myyty liikenne raktorina joka kulkee viittäkymppiä, mutta on kartaanijarrujensa takia vain maataous traktori joka menee ylinopeutta. Melekein jokainen maajussii rikkoo jotain lakia liikkuessaaan nuhveillaan tienpäällä. Ollaan niin ***** kriminaaleja.

Ps. voin olla väärässäkin, olen ollut kerran aiemminkin. ;D

Uusien määräysten mukaan traktori on liikennetraktori aina, kun kuljetat tavaraa rahaa vastaan, soraa tms. joka ei kuulu maatalouden piikkiin. Luki rekisterioteessa mitä tahansa ja oli painot mitä tahansa. Ajo vaatiii c-tai LT-kortin ja ammattipätevyyden sekä päivämaksun polttoaineista tai dieseliä tankkiin. Huiom!! Aurauksissa traktoria ei lueta liikennetraktoriksi, jolloin. em ehdot eivät täyty.

10 tonnin painoraja oli ennen sitä varten, että alle 10 tonnin perävaunua ei laskettu liikennetraktoriksi jolloin sai ajaa löpöllä ilman päivämaksua jne. maatalouajojen ulkopuolella Nyt tämä 10T sääntö poistuu. Maataloustraktorin perävaunun suurin massa on 3 kertaa traktorin massa mikäli vaunussa on jarrut + 3T vetokoukkumassa. Eli 8T traktorin perään 24T +3T = 27T


Kaikkia eniten askarruttava seikka on taas se, että maatalousajossa, lietettä, noukkarin vetoa tms, niin traktori luetaan aina maataloustraktoriksi oli omistussuhde mikä tahansa ja lukipa rekisteriotteessa liikennetraktori tai maataloustraktori. Eli ei tarvitse lupia, löpöä tankkiin jne.

Aiempaan perävaunun leveys-keskusteluun viitaten jossa oli puhetta noukinvaunun maksimileveydestä, niin eräs ammattipätevyyskouluttaja joka tietää asioista, kertoi että noukinvaunu on sadonkorjuukone, koska sillä kerätään heinää pellolta ja näinollen sitä ei koske 255cm maksimileveys. Samoin kuulemma kuivalantavaunu käytännössä on maatalouskone jolla voidaan kuljettaa lantaa pellolle, jolloin sitä ei koske 255cm sääntä.

Hänen mielestään lietevaunuille on haettu erikseen lupa 330cm maksimileveydelle siksi, että lietevaunuja käytetään aika usein tietyömailla vesivaunuina ja moni urakoitsija tyhjentää myös sakokaivoja, jolloin ne ajot eivät ole maatalouden piirissä, ja niihin sovelletaan liikennetraktorin säännöksiä
Juu on varmaan sopiva määrä mitä valmistaja on suositellu. Mutta silloin kun tuo moka tapahtui niin ei ollunna mitään mitta kannuja/pumppuja mulla noin 10v sitten :-[ Sekä edellisessä koneessa oli huohotin navoissa niin ei ollut tuota ongelmaa. Tefa sulkeisten jälkeen onkinsitten mittailtu öljyt. Sekä ilmailtu napoja aina välillä kun on kuumaksi ajettu.
[/quote]

Tuo hieman vajaaksi jättö oli Massikan huoltomiehen ohje. Oli kuulemma maahantuojalta tullut tiedote, että 50 versioissa pitäisi täytös jättää hieman vajaaksi. Kuulemma n. sentti alemmas öljyn pinta, mitä kuuluisi olla. Oliko sen nyt 3 kesää sitten kun oli pitkään yli 30 asteen lämpöjä, niin silloin sai kuulemma vaihtaa enemmänkin stefoja etunapoihin ja erityisesti 50 malleihin. Silloin oli tiedotettu huoltomiehille asiasta.

Selvähän se pon että ei sentin vajaus täyttömäärässä vielä merkkaa voitelun kannalta mitään, mutta jos stefa pullahtaa, että ampuu litran öljyä pihalle niin se jo merkkaa. Varsinkin jos olet 30 kilsan päässä kotoa etkä heti huomaa että öljyt tuli pihalle
B. Teenköhän jotain väärin, kun veroa mennyt jo useana vuotena yli 20 000€. Vuonna 2012 meni 22 353,40€. Taitaa meillä paalinpyörittäjän kanssa olla sama vika että emme vaan osaa ...
Niin tuohon ylitäyttöön vain pieni kommentti. Meinaan kokemusta on! Jos ylitäyttää navan niin tuuppaa öölit tefojen välistä :-[ Eikä sitten enään tahdo pitää ollenkaan kun kyllähän siellä lämpimänä aina hiukan painetta on.

Ei missään nimessä ylitäyttöä. Huoltomiehet neuvoivat joskus, että mieluummin hieman vajaatäyttö. Kesällä kuumalla ilmalla, jos ajaa paljon maantiellä, heti pitkän ajon jälkeen proppu auki että paineet pääsee pois ja saman tien kiinni. Öljyn jäähdyttyä napaan tulee alipaine. Proppu pitää tietenkin olla ylhäällä, että öljyt pysyvät sisällä :D
Tänne koneet-osioon tuntuu tulvivan eniten JD ja Valtra-alkusia ongelmakyselyitä. Johtuuko siitä että ko. traktoreita myydään tilastojen mukaan eniten vai onko laatu huonoa?


Mitä arvelet kun joka toinen uusi traktori on Valtra ja joka viides JD. Kyllä noita vikoja tuntuu olevan muillakin merkeillä. esimerkkejä omalta kylältä 2000 luvun traktoreista:

Valtra T171 A, oma 2008. Kolme venttiilipäätä uusittu takuuseen. Polttoaineen siirtopumppu vaihdettu 5000h ajettuna. Vesipumppu n. 7000 ajettuna.. Ai niin, laturi meni 4000 tuntia ajettuna, oikeanpuoleisen etunavan stefat vaihdettu viime syksynä, mittarissä 8500h, nyt. n. 9000h.

Naapurin JD 6620 autopower. Vaihdelaatikko x2 3000h:ssa jonka jälkeen vaihtoi Fendtin 820. Fendtissä joku LS? venttiili mennyt ja etunavan stefat. Ajettu nyt kuulemma 4000h.

New Holland TS 135 A vaihteiston pakkaremontti 3000h ajettuna

JD 7530 moottoriremontti 7000h ajettuna kun oli väljä. hyvä esimerkki  pitkistä öljynvaihtoväleistä

Deutz Fahr agrotron 115 vaihteiston pakkaremontti 5000h ajettuna

Valtra N121 2000h ajettuna pikavaihteen malja halki

Valtra N 141 pakosarja halki pari kertaa

Tätä ei ole pakko uskoa, mutta näin ovat omistaja itse kertoneet koneistaan. Voi olla että eivät ihan kaikkea ole kertoneet
Niin, tyhjäkäynnillä kulutus 1l/h. Osa tunneista tulee väkisin tyhjäkäynnillä
Sivuja: 1 [2] 3