Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nakkisormi - 27.08.18 - klo:18:14
-
Kertokaa mihin reikään tapaatte sekä traktorin että aurojen päässä työntövarren kiinnittää, että aurat ja vetovastussäädöt toimii kunnolla? Kyseessä n valtra ja kääntöaurat. Nyt tapaa tukipyörä ottaa maahan kun aurat pyöräyttää ympäri. Ja tämä tietenkään ei ole hyvä tukipyörän kestävyyden kannalta. Toki varsien säätö ylemmäs on vaihtoehto mutta silloin ne täytyy taas muihin hommiin laskea alemmas normaalikorkeuteen.
Ja missä asennossa vetovastussäätöä käytätte valtrassa kun kytkette auran sillä tavalla kun kytkette?
Eli mikä on oikea tapa kytkeä kääntöaura nykyaikaiseen traktoriin?
-
Valtusta mitään tiiä, mutta..
kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.
Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.
-
Valtusta mitään tiiä, mutta..
kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.
Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.
Kyl mulla on samaa ongelmaa kun aloittajalla, alakautta pyörähtää, kvernen museomalli.
-
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.
-
Valtusta mitään tiiä, mutta..
kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.
Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.
Kyl mulla on samaa ongelmaa kun aloittajalla, alakautta pyörähtää, kvernen museomalli.
Ainakin vanhoissa ES-kverneissä voi valita , kääntääkö ylä- vai alakautta. Pyöräytetään vain kääntökeskiössä oleva sylinterinkorvake 180 astetta. Omat kvernet kääntyy yläkautta eikä ongelmia, valtrassakaan.
-
Juu eihän siitä mitään tule jos pitää työntövartta säätää aina päisteessä. Työntövarren kiinnitysreiät (traktorissa ja auroissa) valitsemalla saa auran perän nousemaan päisteessä etupäätä enemmän mutta ei se minusta ole hyvä asia kyntöjälkeä ajatellen (riippuu olosuhteista ja pellon tasaisuudesta jne.).
Meillä auran puolelta yleensä siinä pitkässä hahlossa jolloin aurat helposti nousee "perä roikkuen", ei ainakaan osoita päisteessä taivasta kohti. Yläkautta kääntyvillä kverneillä ei mitään ongelmaa.
-
Säädöt vaan ne varret maksimi korkeuteen.
-
Kyl kai valtroissa pitäis nostolaitteiden nousta helposti riittävään korkeuteen. Mun mielestä niissä ainakin on aina ollut laaja liikerata.
Vähän pyöräyttää varsia lyhyemmäksi mikäli näin ei ole.
Aurojenhan pitäisi olla sillain että vääntö kohdistuu < tyylisesti keulaan asti, eli työntövarsi aika korkealla suhteessa nostovarsiin.
-
Omat 4-siipiset Agrolux MRT:t mahtuvat hyvin ympäri Valtran takana, työntövarsi on traktorin päässä keskimmäisessä reiässä ja auran päässä pitkässä reiässä siten että mahtuu liikkumaan vetovarsitunnustelun toiminnan mahdollistavalla tavalla.
-
Se työntövarren reikä siellä traktorin päässä vaikuttaa myös tunnustelun herkkyyteen. Minulla joskus oli 900:n Valtra ja Kvernen kääntöaurat, en nyt muista ulkoa, missä reiässä oli, mutta oli sellaisessa, jossa tunnustelu oli toiseksi herkin. Aurat kääntyivät ilman mitään ongelmia, ei ottanut tukipyörä maahan kiinni käännössä. Traktorissa sähkönostolaitteet ja hydraulinen työntövarsi. Loistavasti systeemi pelasi, kun saattoi vielä vauhdissa säätää nostolaitteen herkkyyttä.
-
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.
Poista siitä hydraulisesta työntövarresta lukkoventtiilit. Päisteessä aurojen noustessa ylös lyhennä sylinteri ääriasentoonsa. Laskettaessa aseta kaksitoiminen venttiili uivaan asentoon, niin aura hakeutuu automaattisesti oikeaan asentoon. Jos oikein märkiä kohtia tulee, niin voit lukita venttiilin, niin tukipyörä ei sukella kovin syvälle. Aura toimii silloin kuin puolihinattava aura eli loistavasti.
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Minkälaisilla renkailla ja rengaspaineilla kynnät? Ei kai sitä vetovastustunnustelua nykyään tarvita etenemisen takia mutta kevyt siirto pelkästä asentosäädöstä on tarpeen jos kynnät pienillä rengaspaineilla ja vetovastus vaihtelee kovasti. Tiukassa paikassa vetotehon tarve kasvaa, paino renkaalle kasvaa ja traktori "tipahtaa" alaspäin. Tukipyörä pitää takapään oikeassa syvyydessä mutta etupää sukeltaa. Jos säätää tiukalle paikalle niin kevyessä kohtaa auran etupää kyntää matalaa. Sopiva vetovastussäätö kompensoi vaihtelut.
-
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Meillä tekee nykyiset kvernet samaa, edelliset meni tasan samalla vetokoneella. Selvästikään kyntäjässä itsessään ei voi olla mitään vikaa. :-)
Jotkut väittää että traktorin vetovarsien pituuksissa on eroja, vanteiden offset erilainen tms. Nämä meillä tarkkaan mitattu ja ovat samoja. Auran on pakko kulkea vähän vinossa kääntöakselin suhteen? Tuohonhan ei ole mitään säätöä. Vai pelkääkö aurat vaan vasempaan kääntämistä poliittisin perustein.
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Minkälaisilla renkailla ja rengaspaineilla kynnät? Ei kai sitä vetovastustunnustelua nykyään tarvita etenemisen takia mutta kevyt siirto pelkästä asentosäädöstä on tarpeen jos kynnät pienillä rengaspaineilla ja vetovastus vaihtelee kovasti. Tiukassa paikassa vetotehon tarve kasvaa, paino renkaalle kasvaa ja traktori "tipahtaa" alaspäin. Tukipyörä pitää takapään oikeassa syvyydessä mutta etupää sukeltaa. Jos säätää tiukalle paikalle niin kevyessä kohtaa auran etupää kyntää matalaa. Sopiva vetovastussäätö kompensoi vaihtelut.
Tavalliset 600 vyörenkaat, paineita reilu kilo kai, en ole hetkeen tarkistanut. Sen verran että samoilla paineilla voin ajaa 1300 kg:n aurat ilmassa asvaltilla järkevää vauhtia.
Ehkä mulla ei ole riittävän tiukkoja paikkoja sitten... on joskus jotain piloille survottuja linjoja ollut savella, niinkin että noin 6 t vetäjä on pysähtynyt kuivalla kelillä siihen sutimaan, mutta yleensä aurat sitten pyrkivät tuollaisessa jo lähinnä ylös eikä niinkään liian syvään :-/
Mutta hyvä selitys tuo on kun tarkemmin ajattelee. Ei tullut mieleen kun mun maalajeilla savet ovat hyvin tasalaatuisia; muutos on toisinpäin paljon suurempi kun siirrytään savelta rahkaturpeelle (samalla lohkolla!). Siellä sammaleella painuu kaikki, traktori, aurat ja tukipyöräkin. Eli asentosäätöäkin pitää ottaa pykälä ylös siellä.
Puolihinattavissa sitten eka terä on yhtä kaukana kuin peräkärryn etulaita, taitaa traktorin korkeusmuutos siellä jo noin puolittua jolloin tuo vedon syventävä vaikutus on vielä vaikeampi havaita.
Koskahan joku auravalmistaja esittelee jonkun laser-mittaukseen tai edes tuntopyörään tms perustuvan syvyyden säädön ? :-)
-
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Meillä tekee nykyiset kvernet samaa, edelliset meni tasan samalla vetokoneella. Selvästikään kyntäjässä itsessään ei voi olla mitään vikaa. :-)
Jotkut väittää että traktorin vetovarsien pituuksissa on eroja, vanteiden offset erilainen tms. Nämä meillä tarkkaan mitattu ja ovat samoja. Auran on pakko kulkea vähän vinossa kääntöakselin suhteen? Tuohonhan ei ole mitään säätöä. Vai pelkääkö aurat vaan vasempaan kääntämistä poliittisin perustein.
Kverne ei tuttu, Agroluxeissahan on perussäätö että aura kulkee ensin keskellä ja vetolinja siis suora. Esim työntövarsi on suorassa ajosuuntaan nähden. Jos ei ole niin säädetään ao. vanttia. Sitten eka viilu kohdilleen, pitäisi pysyä sitten samana kumpaankin suuntaan. Jos ei pysy niin jossain on jotain vikaa vikaa vikaa ... :-)
Onko Kvernessä kartun sivusäätöä jollakin systeemillä? Syy voisi löytyä siitä ?
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Minkälaisilla renkailla ja rengaspaineilla kynnät? Ei kai sitä vetovastustunnustelua nykyään tarvita etenemisen takia mutta kevyt siirto pelkästä asentosäädöstä on tarpeen jos kynnät pienillä rengaspaineilla ja vetovastus vaihtelee kovasti. Tiukassa paikassa vetotehon tarve kasvaa, paino renkaalle kasvaa ja traktori "tipahtaa" alaspäin. Tukipyörä pitää takapään oikeassa syvyydessä mutta etupää sukeltaa. Jos säätää tiukalle paikalle niin kevyessä kohtaa auran etupää kyntää matalaa. Sopiva vetovastussäätö kompensoi vaihtelut.
traktorin massa on oma massa+aurojen massa... kun aurat on maahakuisia, niin siitä tulee lisää. Jos aurat olis renkaiden välissä, niin maahakuisuus kokonaisuudessaan olisi lisänä painossa. Maahakuisuutta voi verrata vaikka eväsreppuun, jonka ripustaa aurojen perälle... paino kasvaa, samalla painojakauma muuttuu. Kun auroja lähdetään vetämään, niin liikkuvan traktorin painopiste siirtyy samalla vähän eteenpäin mutta samalla takapyörien kasvava pyörintävoima alkaa keventämään keulaa, jos vetopiste olisi paljon taka-akselin yläpuolella niin voisi jopa nokka nousta ylös.
Tästä oli aikaisemmin hyvä keskustelu.... tukipyörästä ja sen tarpeellisuudesta :)
-
Kverne ei tuttu, Agroluxeissahan on perussäätö että aura kulkee ensin keskellä ja vetolinja siis suora. Esim työntövarsi on suorassa ajosuuntaan nähden. Jos ei ole niin säädetään ao. vanttia. Sitten eka viilu kohdilleen, pitäisi pysyä sitten samana kumpaankin suuntaan. Jos ei pysy niin jossain on jotain vikaa vikaa vikaa ... :-)
Onko Kvernessä kartun sivusäätöä jollakin systeemillä? Syy voisi löytyä siitä ?
En tiedä mitkä aurat "nakkisormella" on mutta kysehän oli siitä että aurat kulkee toiseen suuntaan suoraan mutta käännettynä tulee sivussa. Nuo kuvaamasi Agroluxin säädöt on symmetrisiä kummallekin ajosuunnalle. Jos säätö on toiseen ajosuuntaan kunnossa niin pitäisi olla toiseenkin.
-
Kverne ei tuttu, Agroluxeissahan on perussäätö että aura kulkee ensin keskellä ja vetolinja siis suora. Esim työntövarsi on suorassa ajosuuntaan nähden. Jos ei ole niin säädetään ao. vanttia. Sitten eka viilu kohdilleen, pitäisi pysyä sitten samana kumpaankin suuntaan. Jos ei pysy niin jossain on jotain vikaa vikaa vikaa ... :-)
Onko Kvernessä kartun sivusäätöä jollakin systeemillä? Syy voisi löytyä siitä ?
En tiedä mitkä aurat "nakkisormella" on mutta kysehän oli siitä että aurat kulkee toiseen suuntaan suoraan mutta käännettynä tulee sivussa. Nuo kuvaamasi Agroluxin säädöt on symmetrisiä kummallekin ajosuunnalle. Jos säätö on toiseen ajosuuntaan kunnossa niin pitäisi olla toiseenkin.
Veikkaisin että nostovarret ei ole samalla korkeudella, tai sitten takarenkaiden rengaspaineet on erilaiset.
Noiden virheiden pitäisi kai lähinnä näkyä 1. siiven syvyysvirheenä eikä leveysvirheenä - tietysti kovasti lontalleen menevä vakorengas varmaan siirtää konetta sivusuunnassakin jolloin syntyy leveysvirhekin..
Joku syyhän siihen on.. periaatteessa siinä on ero että auroja vedetään oikealla linjalla mutta ne itse pyrkivät väärään kohtaan, vai vedetäänkö niitä väärällä linjalla eivätkä ne pysty hakeutumaan oikeaan kohtaan...
Kääntöauroilla nuo säädöt ovat eri juttu, mutta perinteisellä sarka-auralla ekaa vastaa se että lovivipu on vain väärässä kohtaa. Jälkimmäistä vastaa se että kartun sivusäätö on väärä raideleveyteen nähden tai ajetaan muualla kuin vaossa jolloin järkevää jälkeä syntyy vain säätämällä aurat väkisin hakeutumaan oikeampaan kohtaan - jos yleensä pystyvät niin tekemään.
No, vaikea on näkemättä tuota probleemaa ratkaista :-(
-
Kverne ei tuttu, Agroluxeissahan on perussäätö että aura kulkee ensin keskellä ja vetolinja siis suora. Esim työntövarsi on suorassa ajosuuntaan nähden. Jos ei ole niin säädetään ao. vanttia. Sitten eka viilu kohdilleen, pitäisi pysyä sitten samana kumpaankin suuntaan. Jos ei pysy niin jossain on jotain vikaa vikaa vikaa ... :-)
Onko Kvernessä kartun sivusäätöä jollakin systeemillä? Syy voisi löytyä siitä ?
En tiedä mitkä aurat "nakkisormella" on mutta kysehän oli siitä että aurat kulkee toiseen suuntaan suoraan mutta käännettynä tulee sivussa. Nuo kuvaamasi Agroluxin säädöt on symmetrisiä kummallekin ajosuunnalle. Jos säätö on toiseen ajosuuntaan kunnossa niin pitäisi olla toiseenkin.
Veikkaisin että nostovarret ei ole samalla korkeudella, tai sitten takarenkaiden rengaspaineet on erilaiset.
Tätä minäkin veikkaisin. Huomasin omassa museotraktorissani että nostovarsissa on melko reilusti väljää eri paikoissa pystysuunnassa. Piti säätää samaan mittaan ennen kun otti aurat perään. Aurojen vääntäessä nostolaitteita niitä ei saanut enää säätöihin. Olen miettinyt myös ketjua työntövarren korvikkeeksi, mutta en ole vielä kokeillut. Tuota työntövarren vapaakelluntaa saatan kokeilla ja sillä lailla kyntäisin varmasti jos olisi päisteautomatiikkaa käytössä.
Normaalisti kytken aurat (agrolux) traktorin päässä alimpaan reikään ja aurassa pitkään reikään. Tällöin ainakin etenee hyvin. Agroluxin siivet (yksittäiset) saattavat kivikosketusten jälkeen kulkea vinossa, eli se viilunleveyden säätöä varten oleva siipikulman säätö pääsee liikahtamaan. Tällöin tulee epätasaista jälkeä. Kannattaa ainakin auraa muuten säätäessä katsoa että siivet ovat tasavälein.
-
Noiden virheiden pitäisi kai lähinnä näkyä 1. siiven syvyysvirheenä eikä leveysvirheenä - tietysti kovasti lontalleen menevä vakorengas varmaan siirtää konetta sivusuunnassakin jolloin syntyy leveysvirhekin..
Joku syyhän siihen on.. periaatteessa siinä on ero että auroja vedetään oikealla linjalla mutta ne itse pyrkivät väärään kohtaan, vai vedetäänkö niitä väärällä linjalla eivätkä ne pysty hakeutumaan oikeaan kohtaan...
Kääntöauroilla nuo säädöt ovat eri juttu, mutta perinteisellä sarka-auralla ekaa vastaa se että lovivipu on vain väärässä kohtaa. Jälkimmäistä vastaa se että kartun sivusäätö on väärä raideleveyteen nähden tai ajetaan muualla kuin vaossa jolloin järkevää jälkeä syntyy vain säätämällä aurat väkisin hakeutumaan oikeampaan kohtaan - jos yleensä pystyvät niin tekemään.
No, vaikea on näkemättä tuota probleemaa ratkaista :-(
Onko nuo säädöt sittenkään eri juttu kääntöauroille, paitsi että (tuntemissani) kääntöauroissa ei ole sitä "lovivipua" joka säätää vetokartun kulmaa suhteessa auran runkoon. Erilainen säätö kuin kääntöaurojen ensimmäisen viilun leveyssäätö vaikka samaan tarkoitukseen kai. Tuollahan ne kääntöaurat saisi kulkemaan kumpaankin suuntaan työntövarsi suorassa jos sellainen säätö auroissa olisi.
Varmaan on eroa sillä vedetäänkö auroja oikealla linjalla jne. mutta eihän sen pitäisi muuttua aurojen käännössä jos kääntöaurojen vetokarttu on oikeassa kulmassa runkoon nähden (tehtaalla hitsattu).
Kyllä meillä on renkaissa samat paineet ja nostovarret kaikilta mitoiltaan millilleen samat. Silti aurat kulkee sentistä tuumaan "vinossa", maalajista riippuen. Siis toiseen suuntaan käännettynä kulkevat suoraan mutta toiseen suuntaan käännettynä työntövarsi havaittavasti vinossa. Pientä viilunleveyttä (14") käytettäessä häiritsee merkittävästi. 16 tuumalla ja yli ei enää juuri huomaa kun suhteellinen virhe vähenee.
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Tarkasta takarenkaat ensin , toinen takarenkaista on kauempana traktorista toinen vaihtoehto on eturenkaat . Auran sivuttais säätö myös vaikuttaa .
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Jos kyntimissä on kiekkoleikkurit, niiden virheellinen säätö saattaa myös oireilla noin
-
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Jos kyntimissä on kiekkoleikkurit, niiden virheellinen säätö saattaa myös oireilla noin
Jaa. Sen näkee mutkasta .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
-
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.
Soita *****illessas edelliselle omistajalle, ja kysy oliko helpot säätää. :D
Seuraavaksi haukut aurat myyneen kauppiaan homoksi.
Kun kiukku on laantunut, laitat lompakan takataskuun ja kipität Agritekin sedän luo aurakaupoille.
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
Ei muuttunut mutta muutettu joskus .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
Ei muuttunut mutta muutettu joskus .
Tä?
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
Ei muuttunut mutta muutettu joskus .
Tä?
Nii'i . Kaikenlaista tullut vastaan . Sitte se vaihtoehto et vika on auroissa , kulkevat pikkusen toisessa reunassa .
Renkaita epäilisin siks koska jos toinen vältti on 14" ja toi16" ,14" tuumaa on oikein jos ne on 14" aurat .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
Ei muuttunut mutta muutettu joskus .
Tä?
Nii'i . Kaikenlaista tullut vastaan . Sitte se vaihtoehto et vika on auroissa , kulkevat pikkusen toisessa reunassa .
Renkaita epäilisin siks koska jos toinen vältti on 14" ja toi16" ,14" tuumaa on oikein jos ne on 14" aurat .
Mää en vieläkään ymmärrä miten renkaat vaihtaa sijaintia ja se liittyy aurojen tuumakokoon.
Sori, oon tyhmä.
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
Ei muuttunut mutta muutettu joskus .
Tä?
Nii'i . Kaikenlaista tullut vastaan . Sitte se vaihtoehto et vika on auroissa , kulkevat pikkusen toisessa reunassa .
Renkaita epäilisin siks koska jos toinen vältti on 14" ja toi16" ,14" tuumaa on oikein jos ne on 14" aurat .
Mää en vieläkään ymmärrä miten renkaat vaihtaa sijaintia ja se liittyy aurojen tuumakokoon.
Sori, oon tyhmä.
Tai sitte et ole kyntäny . Kato jos toinen rengas , nyt puhutaan takarenkaasta , pikkusen kauempana keskipisteestä kuin toinen niin aurat ei ole keskellä traktoria .
Kyseessä oli siis ensimmäinen fältti , voi olla et eka aura kulkee pikkusen vinossa .
-
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .
Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Mittasitko renkaitten paikat , helppo homma .
Tuskin "Nakkisormi" nyt paikatuilla renkailla ajelee!
Ja vaikka ajaisikin, mitä merkitystä sillä on minkäkokoisilla paikoilla ne on paikattu?
Mä arvasin ton .
Siis renkaiden sijainti mitattaessa traktorin keskeltä .
Anteeksi tyhmyyteni mutta miten se renkaiden sijainti olis muuttunu??
Ei muuttunut mutta muutettu joskus .
Tä?
Nii'i . Kaikenlaista tullut vastaan . Sitte se vaihtoehto et vika on auroissa , kulkevat pikkusen toisessa reunassa .
Renkaita epäilisin siks koska jos toinen vältti on 14" ja toi16" ,14" tuumaa on oikein jos ne on 14" aurat .
Mää en vieläkään ymmärrä miten renkaat vaihtaa sijaintia ja se liittyy aurojen tuumakokoon.
Sori, oon tyhmä.
Tai sitte et ole kyntäny . Kato jos toinen rengas , nyt puhutaan takarenkaasta , pikkusen kauempana keskipisteestä kuin toinen niin aurat ei ole keskellä traktoria .
Kyseessä oli siis ensimmäinen fältti , voi olla et eka aura kulkee pikkusen vinossa .
Onko siellä vanteen ja navan välissä speceri????
-
tuossa sorkkiksen esittämässä teoriassa aurat on edelleen keskellä traktoria mutta ratas on sivussa, eikä siis aurat niinkuin sorkkis virheellisesti esittää :-\ :-\ :-\ :-\
-
tuossa sorkkiksen esittämässä teoriassa aurat on edelleen keskellä traktoria mutta ratas on sivussa, eikä siis aurat niinkuin sorkkis virheellisesti esittää :-\ :-\ :-\ :-\
Koskella lienee traktoreissa sivusiirto takarenkaissa ja vetovarret ovat ilmeisesti kiinteät.
-
Veikkaan että Sorkkis tarkoittaa vanteita joita pystyy säätämään vanteen kehän ja keskiosan välillä. Niinsanotut valuvanteet.
-
tuossa sorkkiksen esittämässä teoriassa aurat on edelleen keskellä traktoria mutta ratas on sivussa, eikä siis aurat niinkuin sorkkis virheellisesti esittää :-\ :-\ :-\ :-\
Koskella lienee traktoreissa sivusiirto takarenkaissa ja vetovarret ovat ilmeisesti kiinteät.
Meinaakohan sorkkis, että joku olisi ollut oikeasti niin tyhmä, että olisi sarka-auroissa passannut etummaisen viilun leveyden sen sijasta että olisi siirtänyt vetokarttua aurassa sillä, että olisi muuttanut toisen puolen pyörien offsettiä??? Ei kai?
Kaikkee paljon kyntäneenä nähnyt . Semmosiakin auroja on missä on ensimmäisen auraviilun säätö . Noi selviää mittaamalla noi kaikki jutut .
-
Veikkaan että Sorkkis tarkoittaa vanteita joita pystyy säätämään vanteen kehän ja keskiosan välillä. Niinsanotut valuvanteet.
Ei niitä uusissa traktoreissa enää näy mutta ongelmaa niissä oli aikoinaan .
Yhessä talossa koskella kävi moni osaava katsomassa koska kyntö ei luonannut , kävi huoltomies ohi mennessään ihmettelemässä ja totes "täs on väärät vanteet " . Korjas asian ja kynnöt alko luonaamaan .
Moni isäntä ajelee samoilla puimurin säädöillä vuodesta toiseen , tähkät tulee kokonaisina säiliöön ja pahnaa toinen puoli . Kaikkee on tullut nähdyksi .
-
Veikkaan että Sorkkis tarkoittaa vanteita joita pystyy säätämään vanteen kehän ja keskiosan välillä. Niinsanotut valuvanteet.
Ei niitä uusissa traktoreissa enää näy mutta ongelmaa niissä oli aikoinaan .
Yhessä talossa koskella kävi moni osaava katsomassa koska kyntö ei luonannut , kävi huoltomies ohi mennessään ihmettelemässä ja totes "täs on väärät vanteet " . Korjas asian ja kynnöt alko luonaamaan .
Moni isäntä ajelee samoilla puimurin säädöillä vuodesta toiseen , tähkät tulee kokonaisina säiliöön ja pahnaa toinen puoli . Kaikkee on tullut nähdyksi .
No jo on tyhmää porukkaa sillä seudulla :-\
eikös skänsäkin tuumannu jotta laihon reunaan vaan.... mutta miten vanteet voi vaikuttaa jos ne on kaikki samanlaisia :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Veikkaan että Sorkkis tarkoittaa vanteita joita pystyy säätämään vanteen kehän ja keskiosan välillä. Niinsanotut valuvanteet.
Ei niitä uusissa traktoreissa enää näy mutta ongelmaa niissä oli aikoinaan .
Yhessä talossa koskella kävi moni osaava katsomassa koska kyntö ei luonannut , kävi huoltomies ohi mennessään ihmettelemässä ja totes "täs on väärät vanteet " . Korjas asian ja kynnöt alko luonaamaan .
Moni isäntä ajelee samoilla puimurin säädöillä vuodesta toiseen , tähkät tulee kokonaisina säiliöön ja pahnaa toinen puoli . Kaikkee on tullut nähdyksi .
No jo on tyhmää porukkaa sillä seudulla :-\Sanoinko missä päin ?
eikös skänsäkin tuumannu jotta laihon reunaan vaan.... mutta miten vanteet voi vaikuttaa jos ne on kaikki samanlaisia :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Oletko nähnyt traktorin ?