Lapsuuteni vähän kauempana rajasta kasvaneena, vaan paljon tässä jo silloin käyneenä... olihan sekin juttu. Sokkeri ja voi oli Haaparannalla halvempaa, Torniossa liha. Rajan liikenne oli näin molemminpuolista. Paitsi sitten nuo devalvaatiot ja muut käsittämättömät herrojen kotkotukset sotki tilannetta aika ajoin.
Ja se rajakontrolli. Isäukkoni lapsuudenkavereita oli univormussa seisomassa siinä autojonon vieressä, kun autottomia tätejäni käytettiin Haaparannalla. Tullimiehen käsi nousi pystyy ja tullimieskin heti kysymään, että "mites eilen kalasti?". Kun tärkeimmät oli vaihdettu, niin "näyttää tuota jonoa kertyvän, tavataan illemmalla".
Nythän rajan huomaa parhaiten 30 nopeusrajoituksesta.
Petri
PS. Sitten se toinen tarina, Kilpisjärvi ja norjalaiset. Palojoensuun jälkeen tundraa (huom!, ihan oikeaa) reilut sata kilometria, pari taloa koko välillä. Sitten supermarketti ja vastaavaa. Pihalla vielä 80-luvulla myös kelasilppureita, traktorin peräkärryjä etc. Skibotnissa Norjan puolella koulunuoriso tienasi liftausmatkoilla Kilpisjärvelle: seisoivat tienposkessa, ostoksille lähtijät ottivat takapenkille istumaan (kiintiö per matkalainen!), maksoivatkin vielä moisesta.