Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.04.21 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.04.21 - klo:22:44

Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...

Uskallatko kyseenalaistaa peittauksen tarpeen? 

Mulla samansuuntaisia kokemuksia toki ihan perus jauhe baytanilla. En ero huomannut niin ennemmin se raha tuli siirrettyä johonkin muuhun..

Oisko niin että jos siemen itsessään on tervettä, ei peittauksesta ole hyötyä, jos se ei ole, niin sit hyötyä on.  Ja siemenen tautivapautta ei päälle päin näe, voi sitä toki olettaa sen perusteella, oliko kasvustossa, josta siemen otettiin, edelliskesänä tauteja vai ei.
Ja jos siemen on tautivapaata, niin rikkaruiskutuksen yhteydessä voi antaa tautiaineella lisäsuojaa, voiko sit maassa olla tauteja jotka ehtii siirtyä jyvään ja ituun ennen  ekaa tautiaineruiskutusta, sitä en tiedä.

peittaustarpeen vähentämiseksi on paljon tehtävissä, jos päättää olla peittaamatta. LIsää terveestä (serti) siemenestä lohkolle, jossa kasvinvuorotus kunnossa, tekee tautiruiskutukset ja teettää kunnon analyysin ennen kylvöä. Peittaus sinänsä ei ole iso työ tai kustannus, mutta peitattu TOS on ongelmajätettä tilalla. Estää viimehetken kylvösuunnitelmien muutokset, jos keväällä kylvöt myöhästyy tai aikoo vaihtaa lajiketta, myyntikin on laitonta.

Kaikkiin siemenlevinteisiin tauteihin ei ruiskutuksilla voi vaikuttaa, mutta yhden ruiskutuskerran voi lisätä ilman kuluja, jos säästää peittauksesta. Kasvinjätteestä tulee kuitenkin tautia terveeseenkin siemeneen. Kumpi sitten kannattaa paremmin?

Juu kyllä minäkin osaan ne tarjoukset pyytää, mutta sitten se tieto mille kannattaa myydä. Toinen saa tukkia ja toinen kuitua tehtyä samoista puista

siihen tämä runkohinta on vastaus, tekevät mitä lystäävät, jokaisesta motista sama hinta.

Aika taitaa olla ajanut ohi jo siitä, että hakkaa itse (tai teettää motolla) mahdollisimman suuren osan tukiksi ja kysyy tienvarsihinnan? Yhdistykset tätä vielä tekevät ja saavat isompia eriä, jotka kiinnostavat. Sahoille pituusmitat tuntuvat olevan tärkeä ostokriteeri?

Siitä kulkee kosteutta molempiin suuntiin, eli pintakäsittely ei saa muuttaa höyrynläpäisevyyttä. Eli toistaiseksi ennen vuoden seurantaa ei voi maalata. Sen verran kinkkinen kohde laskea tuo kosteuden siirtyminen, että rakennusinssi nosti kädet pystyyn ja tutkitaan ennen mahdollisia käsittelyitä . Ehdottomasti maalataan jos voidaan.

onko tarkoitus kuivattaa jotain alla olevaa märkää betonivalua vai mitä kosteutta siirtyy lattian läpi? Huoneilmasta kosteus siirtyy lattian eristeisiin, jos ilmanvaihto on väärin säädetty eli tilassa on ylipainetta. Painovoimanen ilmanvaihtokin riittää pitämään rakennuksen alipaineisena, ellei tilassa ole koneellista ilmanvaihtoa, silloin lämmityskaudella alhaalta tuleva kosteus tiivistyy myös eristeisiin. Tulisijat lisäävät alipainetta, jos puilla lämmittää. Jokainen tietää mitä kosteus eristeissä voi saada aikaan 

Kosteusongelmat "inssi" ratkaisisi tuulettamalla hyvin alapohjan, jos sokkelissa on tuuletustila, niin aina parempi. Tärkeintä on laittaa huoneisiin riittävästi korvausilmaventtiilejä, jolloin kosteuden siirtyminen eristekerroksen läpi on mahdollisimman vähäistä eli paine-erot pitää nollata. Hengittäviä maaleja löytyy pintakäsittelyyn.

tässä koitetaan porukalla arvailla, mitä Jeimssi on oikein hommannut ja mitä mahtaa olla suunnitelmissa hallillaan tehdä?

Eikö tästä nykyisestä lattiasta ole todellakaan mitään tietoa, muuta parempaa kuin agronettiläisten arvailut? Ennen tekemistä se on kuitenkin selvitettävä, onko lattiassa jo eristeet vai ei? Jos pesutilaa meinaa, niin siihen täytyy osastoida kunnollisilla viemäröinneillä varustettu tila, samoin voi olla tarvetta jollekin montturatkaisulle, jos raskasta kalustoa korjaillaan hallissa, nostureitakin varmaan tulee? Silläkin on merkitystä, tekeekö siellä remppaa joku päivittäin 8-16, vai vaihdetaanko vaan hydrauliletku kerran kuukaudessa? Toisessa käytössä vaaditaan tasaista lämmintä, hyvää ilmanvaihtoa, valaistusta ym, toisessa riittää, kun lämpiää nopsasti, ettei sormet kohmetu.

Silläkin taitaa olla merkitystä, missä halli sijaitsee, ilmalämpöratkaisut napapiirin takana voivat tarkoittaa puhdasta suoraa sähkölämmitystä 

Jos on koko ikänsä asunut maatilalla ja touhunut siellä käytännön töissä, niin ehdottomasti kannattaa opiskella jotain aivan muuta kuin maataloutta. Avartaa maailmaa jonkin verran. Jos aivan pystymetsästä lähtee, niin sitten jotain maajusseilua olisi varmaan hyvä opiskella.

Mutta ei siihen paskan lappaamiseen tosiaan tarvita tutkintoa. Nykymaailmassa tarvitaan osaajia, eikä tutkintotitteliä. Jos ihminen osaa soveltaa täydellisesti neljää Maxwellin yhtälöä, on aivan sama minkä koulun todistus on käsissä. Maxwellkin asusteli lapsuuden maatilalla, joten siinä hyvä esimerkki.

Insinööri tai ekonomi? Ns agraarihomma tulee maatiloilla vähenemään, tilalle tulee mm. bioenergiaa, ympäristöekonomiaa, automaatiotekniikkaa ja miljoonia muita liitännäiselinkeinoja joille yhteisnimenä voi olla luonnonvara-alan monitoimiosaaja. Insinöörikoulutuksia on moneen lähtöön, tuotantotalouden di-koulutuksesta ei ymmärtääkseni ole haittaa, vaikka joskus päätyisi vaihtamaan alaa 

Kaupallinen koulutus taas palauttaa ihmisen järjelliseen tekemiseen, ideologiset yhden aatteen hörhöilyt jää tekemättä, kun auttavasti ymmärtää, ettei "tansakaisen maajussin" pääasiallinen tulonlähde ole viljely, vaan tv-ohjelmasta saatava tulo 

Verkottuminen on opiskelun yksi merkittävimmistä eduista, pitäisi vaan tietää mihin haluaa verkottua. Tuta-di ei kelpaa neuvo-neuvojaksi, siihen pitää olla oikea koulutus ja tutkinto 

Eiköhän tulevaisuudessakin ilmaiselle viljalle löydy maailmalta ottaja ja ainahan viljakauppiaat ovat valitelleet pientä volyymiä.
Eikä koskaan ole menty hinta edellä ulkomaan kaupoille.

näinhän tämä menee, viime vuonna ruis ja mallasohra olivat ylitarjontatilanteessa, hinta surkea ja ostajat haluttomia tekemään sopimuksia (pl viking malt). Kaura-ala kasvoi, mutta nyt kauran hinnat heikoimmat, kun sitä viljeltiin viime vuonna ennätysmäärä. Nyt olettaisi vehnäalan  kasvavan, siitä luvataan >180€, myös maltaasta tarjotaan 170€, joka saattaa houkutella sitäkin viljelemään.

Sopimuksilla ja kiinnitetyillä hinnoilla viljellään vaan osa sadosta, joten syksyn kauppahinnat ovat taaskin täysi arvoitus??

Jos kotieläintuotanto kyykähtää, niin kauranviljely niiaa samassa rytäkässä. Kauraa tuotetaan noin 1,2 mrd kiloa, josta 90 prosenttia menee rehuksi.

meillä on kaksi markkinaa viljalla, on niitä jotka käyttää viljaa (myllyt, rehut, mallas ym) ja ne keikarit, jotka välittävät oman kulutuksen yli jäävää viljaa ulkomaille. Ensin mainitut maksavat viljastaan kelpo hintaa ja heillä suurin pelko on alituotantotilanne, jossa joudutaan tänne laivaamaan viljaa kalliilla hinnalla. Toinen ryhmä alkaa polkea hintaa ja venyttää viljelijöiden tilahintaa niin alas, että saavat tavaran kaupaksi, laivauksen kulut ja pienen välityspalkkion työstään.

Etelässä nyt jo pitkään vientimahdollisuudet ovat sanelleet hinnan, omaa kulutusta on selvästi tuotantoa vähemmän. Myllyviljalla, kauralla, maltaalla kulutus on aika pientä, rehutehtaat kuskaa vähän pohjoisemmaksi, kun halvalla saavat raaka-ainetta. Satamahinta on pohjahinta ja rannikolla viljelevät ovat vähän paremmassa asemassa. Maailmanmarkkinalla Suomen tuotantomäärillä ei ole mitään merkitystä eli elo jatkuisi kuin ennenkin.

Lähinnä pohjanmailla (ml etelä, keski, pohjois) kauran hinta saattaisi pudota ja haluttomuus ostaa nihkeytyisi, jos oma kulutus lähialueella putoaa, muualle sillä ei olisi juurikaan merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 19.03.21 - klo:19:11

kertokaa nyt jätkät missä päin kattelette peltojanne.    ei vanhoja saa moisilla säikytellä....

Niin etelärannikko, Hankoniemen ja Halikonkahden välissä, lumet ovat hävinneet jo aikoja sitten.

Maa on vasta mennyt routaan, 10 astetta pakkasta nytkin. Lumisille lohkoille en nyt itsekään vielä menisi, mutta kuivaa on,  Salon golfkentän lähellä olevien kyntöpeltojen turppaat olivat täysin kuivana jo. Ilman kosteus kolmen aikaan niukat 40%, keskiviikkona taisi käydä 30%: ssa.

Kyllä syysvehnän kymppitonnari on saatava lähtemään kasvuun nyt, eikä vasta kuukauden päästä. Muuten kyllä ei maksa vaivaa; kevätkylvöisestö luomu-Anniinastakin sitten se 4,5 tonnia irtoaa vähemmällä syksynujakalla.

-SS-

täällä jotkut ovat epäilleet näitä kymppitonnin satoja, onneksi on meitä jotka uskomme niihin 

2018-2019 syysvehnät talvehtivat hyvin ja Varsinais-Suomessa keskisato oli 6110 kg/ha. Vaikka lounaiskolkassa olosuhteet olivat hyvät, niin Pohjois-Savo veti kuitenkin pidemmän korren 7570 kilon keskisadolla.
http://statdb.luke.fi/verti/graph/map3/map.aspx?ifile=151946af-4258-4454-967d-561aa425c5db&lang=fi&rind=21,1,2,2&top=0&lpos=8#

Luomu-Anniinan 4500 kg/ha voi olla haasteellisempaa, onneksi turvallisia luomulannoitteita saa säkkitavarana jo melkein samoilla ravinteilla, kuin myrkkykemikaaleilla tehtyjäkin. 

Kyllä paletissa kannattaa pitä myös välivuosi, vaikka panoksia olisikin hankittu halvalla, mikäli odotettava hinta sadolle on liian matala. Panokset kannattaa vaikka myydä pois kalliilla ja tulouttaa voitto kotiin ilman viljelyvaivaa.

välivuosi silloin, kun viljan hinta hipoo 200€ ja halvat lannoitteet ja öljyt varastossa? Jos nyt myy lannoitteet vaikkakin pienellä voitolla, niin mikä takaa sen, että hinnat taas laskee siihen mennessä kun niitä tarvitaan?

Paljonko pitää laske liiketappioksi välivuotena, kun viljelyinfra makoilee toimettomana, poistojen verran, riittääkö sekään? Paljon tulee tilakohtaisia kuluja, joihin viljelmättömyys ei vaikuta mitenkään. Viljelijän palkka, kai sillekin pitää laskea arvo, ellei ole mahdollisuutta urakoida tai käydä palkkatöissä?

Viljelyn muuttuvia kuluja joskus laskeskeltu, niin varmuudella näillä hinnoilla tulos jää mukujen jälkeen plussalle, jopa keskimääräistä hieman pienemmällä sadolla. Sadon ennustaminen on hankalaa, sääriskit voi viedä tuloksen huonoksi, mutta viljelyhän on aina vähän onnen kauppaa 

Juu tuo mun aloitukseni oli vähän provosoiva. Ja olen juurikin tehnyt niin että lannoitteet ostin heinäkuussa. Ja polttoaineet osalta jo syksyllä. Lähinnä ajattelen isossa kuvassa sen että jos 100 euron hinnannousu lannoitteissa heinäkuu/marraskuu tulee tavaksi niin.

eikä ihan vähän provosoiva 

Yksi tilan kehitettäviä kohteita ja seurattavia asioita varastoarvojen heilahtelut. Nyt kun keskusliikkeet ei varastoi enää oikeastaan mitään tuotantopanoksia, niin tavara tulee tehtailta suoraan ja raaka-ainehinnat siirretään siellä suoraan tuotteisiin. Yaralla myös oma hinnoittelu, jossa viljan hinta nostaa lannoitteiden hintoja. Yhtenä vuonna piti oikein viheltää peli poikki, kun viljan hinta lähti syksyllä nousuun ja viljatileistä oli mahdollisuutta saada apupaskalle parempi kate. Samoin on viljakaupan kanssa, sitäkin pitäisi tehdä hyvän hinnan aikaan, eikä aina kaavamaisesti myydä syksyllä heti.

Viljelijän on mahdollista tehdä arviolta 20-30% korkeampaa tulosta vuosittain, jos rakentelee alkuaan jo sopivat varastot tuotantopanoksille ja sadolle. 100€  lannoitteen hinnassa on tai 50€ viljan hinnassa tekee juuri tuon 20-30% tulon, kausiportaat, varastointikorvaukset ja markkinavaihtelut niistähän se tuotto tulee. Rahaa varastoissa on kiinni, mutta tuskin se nollakorkojen aikaan kalliiksi tulee. Verotuksessa tulontasaukseen on monia konsteja.

Runkohinnoittelu jos yleistyisi, niin sitten olisi puukaupan kilpailuttaminen helpompaa. Ja menisi mhy:ltä valtti käsistä, nythän ne mainostaa valtakirjakauppoja katkontatiedoilla, joka niillä on hallussa.
Sen jälkeen pitäis keksiä uusi syy millä markkinoida valtakirjakauppoja.

runkokaupasta tuli kaikki moton data niin, että jokaisen kalikan pituus, tilavuus ja latvamitta oli eritelty. En tiedä onko vakiokäytäntö? Ahkera analyytikko laskisi tuosta minkä hinnan olisi puutavaralajihinnoittelulla saanut. Käsittäkseni kuvantamiseen perustuva runkohinnan laskenta antaa aika tarkkaan saman kuutiohinnan koko kaupalle eli tarjoukset ovat lähellä toisiaan.  Jos sattuu saamaan samalta firmalta molemmat tarjoukset, kaikista eri-ikäisistä sekametsistä runkohintaa ei saanut, eikä harvennuksilta tietenkään.

Ekasta runkohintakaupasta jäi ihan positiivinen kuva. Sen sai mitä luvattiin, toki kauppa ilmeisesti tuli tehtyä vähän liian aikaisin, nyt hinnat olleet nousussa?

älkääs nyt sentään, paras tulos tulee kun jättää viljelmättä?

Kait nyt muuttuvat kulut saa peittoon, kun jotain laittaa? Viljan hinta kuitenkin aika hyvä, vehnäkin syksyllä  170 - 190 €, kaverit jo kiinnitelleet hintoja ja voihan se vielä tuosta noustakin? Lannoitteiden hintaportaat ei tule yllätyksenä, öljy nyt olikin välillä aika halpaa.

Jos vertaa viljelemättömyyden tuloihin, niin sehän tarkoittaa vain tukia ja siitäkin pitää vähentää vielä näitä elämyskasvien kylvöjen ja hoitamisen kulut. Tilan kiinteät kulut ja jos on lainaa, niin niitähän ei viljelemättömyys vähennä. Tästähän voi tulla yltäkylläisyyden vuosi, jos sato onnistuu 

äää, kun on vanahaa kuusikkoa ni eipä siitä latvasta paljon kuitua tule.       ja tänään meni 70 euroa rikki..

kantohintana hyvä, puusta taitaa olla todellista pulaa, vaikka toisin voisi luulla. Mahtaako elvytyspaketit sittenkin aiheuttaa kulutuksen lisääntymistä, tässä tapauksessa rakentamisen.

Muuten runkohinta on ehkä parempi, sitä ei katkonnalla saa pilattua. Etelässä talvihakkuut on niin harvinaista herkkua, että kaupantekohetkellä markkinat voi olla ihan toiset, kuin hakkuiden aikana. Monilla on mennyt parin vuoden aika umpeenkin, jos ei tule kunnon talvia. Runkohinta-hakkuun pystyy maalikko valvomaan, jos erottaa puun päästä lahon, jotka menee eri hinnalla, laatu on muuten ostajan vastuulla havupuissa.

Metsäliiton osuus sijoituksen on mielestäni "riskitön" vaihtoehto, joten tuotto-odotuksetkin on osakesäästämistä pienemmät. Tuossa puunhinnassa häviämisessä häviää myös verottaja

miten riskittömän sijoituksen käsittää. Konkurssiin voi mennä osuuskuntakin, jolloin yleensä kaikki siihen maksetut osuusmaksut, korot ja bonukset menettää. Osuuskunnan säännöissä voi olla pykälä myös lisämaksuvelvollisuudesta, jos osuuskunta on "huonolla hapella". HKScanin yhteydessä jo LSO:n osakkaita moraalisesti velvoitettiin laittamaan lisää rahaa, jos HK:n kassa olisi kuivunut, eikä rahaa enää olisi markkinoilta herunut. Tuskin ML:n säännöissäkään on lisämaksua velvoittavaa pykälää? M-Realin ennustettiin jo kerran menevän konkurssiin, osakkeen kurssi oli silloin alimmillaan 0,20€, että ei sekään mahdotonta ole.

Pörssiyhtiö on siinä riskitön, että sen osakkeiden muuttaminen rahaksi tapahtuu noin sekunnissa, eikä sitä edellä mitään konklaavin päätöstä. Mikä mahtaa olla osuuskunnan kyky lunastaa ison osan osuudet itselleen ja maksaa osuusmaksut ulos, jos talous alkaa sakkaamaan? Tämä on enemmän teoreettista spekulointia, koska tätä ei koskaan tapahdu, ei ainakaan metsäfirmoille 

Metsäliiton kuvio on sellainen, että kauppaa pitää käydä tiheään ja alussa lähteä pienillä myyntimäärillä liikkeelle. Sitten, kun alkaa bonuksia kertyä niin puun hinta alkaa olla muiden lähellä tai tasoissa. Sitten kun sijoittaa lisäosuuksiin, niin hinta menee muiden edelle. Sellaista pitkäjänteistä touhua tuon firman kanssa asioiminen.

alkuun lähteminen on haastavaa, perusosuudet melkein täynnä (tulleet spv-kaupan yhteydessä), mutta puuttuu lisäosuudet ja bonukset. Puukauppamäärät normaalisti 500-1000 kuutiota kerrallaan ja niissä ML on hävinnyt tarjouksissa 2-3€/m3 tukin hinnassa. Kauanko tätä 1000-3000€ tappiota/kauppa pitäisi sietää, että pääsee voitolle?? Nyt kaupat menneet muille.

Valitettavasti ei houkuttele, harkinnassa jo koko osuuspääoman lunastus. Osuuspääoman korko, no ylittää nykyisen pankkien korkotason, mutta osakkeiden kurssinoususta ja osingoista jää paitsi. Viimeisen vuoden aikana olisi melkein tuplannut osuuspääoman, jos olisi sijoittanut metsäosakkeisiin (SE +96,7%, MB +91,6%, UPM +42,7%) +osingot tietenkin. Poikkeuksellinen vuosi osakemarkkinoilla takana.