Moi.

"Ei kannata haravoida kaikkia lehtiä syksyisin pois nurmikolta. Madot vetävät niitä onkaloihinsa ja käyttävät niitä ravintonaan. Näin maan laatu paranee." ( Puutarhurit)

 "Ei kannata viedä puiden lehtiä pellolle. Pudonneet lehdet ovat kuollutta ainetta, niistä ei maa parannu eikä humusta tule maahan" (Naapurin isäntä)

 Niin että kumpaa uskoa? Puiden lehtiä olisi joka vuosi runsaasti tarjolla. Otanko vastaan?  : )

Ei kannata uskoa kumpaakaan. Haravoi kaikki lehdet ja vie ne pellolle. Paljon lisää orgaanista ainesta. Ajan mittaan hiukan lisää humusta. Kationeille lisää reaktiopintaa.

Vaikuttaa typen kiertokulkuun. Sitoo typpeä ja nitrifikaation kautta aikanaan siirtyy kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Samalla happamoittaa peltoa.

Nyt kun on keinolainnoitteita ja kalkkia saatavilla ja hömppäbakteerien sitomista, niin kasvijätteen lisääminen on vain pelkkää plussaa, kun maan rakennetta ja kasvukykyä ajattelee. Tärkeintä on saada sitä hiiltä sinne maahan, jotta multavuus paranee ja veden sitoutuminen tasoittuu. Sitä hiiltä kun haihtuu sieltä pellosta pois.

Morjens. Juu,tarkoitinkin aloituksessa lähinnä sitä, että jos lehdet kerran parantavat maanlaatua nurmikolla, niin miksei ne voisi tehdä samaa myös pellolla? ; )

Morjens. Juu,tarkoitinkin aloituksessa lähinnä sitä, että jos lehdet kerran parantavat maanlaatua nurmikolla, niin miksei ne voisi tehdä samaa myös pellolla? ; )

Niin, parantavathan ne pellollakin. Eli ota vaan. Naapurin isäntä on joko puhunut lämpimikseen pehmosia tai sitten hänellä on hyvin onneton biologian tuntemus.

Lainaus käyttäjältä: Pode - 23.04.24 - klo:22:08

Morjens. Juu,tarkoitinkin aloituksessa lähinnä sitä, että jos lehdet kerran parantavat maanlaatua nurmikolla, niin miksei ne voisi tehdä samaa myös pellolla? ; )

Niin, parantavathan ne pellollakin. Eli ota vaan. Naapurin isäntä on joko puhunut lämpimikseen pehmosia tai sitten hänellä on hyvin onneton biologian tuntemus.

Moi filosofi.

Luulen että hän sanoo noin kateellisuuttaan. "Ettei tuo piru vaan hyötyisi jotain..."  ; )

En tiedä, kuinka paljon puiden lehdissä on typpeä suhteessa hiileen, mutta typpiköyhän orgaanisen aineksen hajoittaminen sitouttaa typpeä orgaanisiin yhdisteisiin ja tämä on silloin pois kasveille käyttökelpoisen typen syntymisestä nitrifikaation kautta.

Eli jos puiden lehdissä on vähän typpeä, hajoitusprosessiin "kuluu" maan typpivarastoja ja ne ovat pois kasveilta. Sitä kuitenkin vapautuu jollakin aikavälillä taas kiertoon, joten mikään lopullinen tuomio sitoutuneelle typelle se ei ole.

Naapuri on vanhojen perinteiden mukaisesti oikeassa. Että haittaa siitä lehdestä siellä pellossa on. Jossain vaiheessa vielä vierastettiin jotain hevonpaskaa, jossa oli kuivikkeena purua. Hyödyt ovat kuitenkin haittoja paljon suuremmat. Jos nuo humukset ja kuolleet aineet ovat naapurin selityksiä, naapuri saattaa olla kiinni vanhoissa perinteissä.

Voisi olettaa, että jossain luomussa typen sitoutuminen, vähätyppisen orgaanisen aineksen reippaan lisäyksen johdosta haittaisi kasvien typen saantia, koska apulantaa ei voi käyttää. Tosi luomuilijat varmaan tietää tämän typpikierron tarkemmin.

Maahan kynnettyjen lehtikasojen kohdalla ei vilja näy kasvavan. Johtunee juuri tuosta typen kulumisesta hajottamiseen. Lehtikarike ei myöskään paranna nurmikon kasvua, vaan haravoimattomat lehtimetsiköt ovat alustaltaan käytännössä elottomia, ei ole ruohoja eikä heiniä siellä juurikaan. Asiaan vaikuttaa myös lehtikerroksen tiiviys, ei pääse valo sinne maan pintaan.

Naapuri otti isohkolle ryytimaalle hevosenlantapatterin. Sahanpurulantaa. Kompostoi sitä pari vuotta ja levitti sitten paksusti. Ainakin parina seuraavana vuotena kasvu häiriintyi, koska oletettavasti havusahanpurussa on jotakin kasvua ehkäisevää ainesosaa.

-SS-

Mulla on semmonen mielikuva että havupuun puru happamoittaa maata.   Noin muuten lehtien osalta voisi ajatella että ne on varmaan aikalailla olkeen verrattavissa olevaa materiaalia.

Eikö ainakin koivun lehdet ole emäksisiä?

Ainakin täällä karkeilla kivennäismailla lehtimetsään rajoittuvat pellonreunat ovat selvästi multavampia kuin pellon muut osat. Orgaanista ainestahan noista tulee lisää, vaikka lyhyellä tähtäimellä hajottamiseen typpeä kuluisikin.

Mulla on semmonen mielikuva että havupuun puru happamoittaa maata.   Noin muuten lehtien osalta voisi ajatella että ne on varmaan aikalailla olkeen verrattavissa olevaa materiaalia.

Juu niin, happamuuttakin mietittiin ensiksi, mutta isäntä oli sekoittanut patteriin melkoisen määrän hienokalkkia. Ehkäpä puussa on näitä haihtuvia pihka- ja liukenevia öljyjä, jotka rajoittavat maan mikrobitoimintaa.

-SS-

Ainakin täällä karkeilla kivennäismailla lehtimetsään rajoittuvat pellonreunat ovat selvästi multavampia kuin pellon muut osat. Orgaanista ainestahan noista tulee lisää, vaikka lyhyellä tähtäimellä hajottamiseen typpeä kuluisikin.

Joo, sama homma se on savimaillakin. Ja voihan niitä lehtiä vähän tasaisemminkin ripotella peltoon, eikä vain kipata rivitalon kokoiseen kasaan...

Naapuri käytti aikanaan poikaskanalassa aina kutterinpurua kuivikkeena. Keväällä levitti peltoon, ja kyllä tuli piukkaa ohraa. Toki kanan lannassa on vähän enemmän ravinnetta kuin jossain hevosen lannassa. Toisaalta en kiistä sitä, että purun maatuminen on hidasta ja ravinteita kuluttavaa verrattuna esimerkiksi turpeeseen.

Purussa ja kutterissa oleva pihka on haitaksi. Hevonkakka pitäis saada kompostoitua hyvin (pari vuotta..?) ennen pellolle levitystä.

Kyllähän sitä nykyään levitetään nollakuituakin peltoon. Lehtikasakin pellossa on aika paljon lehtiä, jos hehtaarille levitettäisiin vaikka puolen metrin kerros lehtiä. Se tarkoittaisi kosteudesta riippumattakin paljon lehtiä per hehtaari. Että jos lehtiäkin lisättäisiin sopivasti tai mukavasti per hehtaari vuosittain, niin yhtäkkisiltä typpikuiluilta vältyttäisiin.