Mielestäni perheviljemäkokoiset maatilat olisivat monestakin syystä paras tuotantomuoto, mutta nään kyllä tulevaisuutta tälläisillä useamman tilan yhteishankkeillakin eläinpuolella - vapaat pyörii, lomituksen tarve on pientä jos ei kokonaan olematonta ja ennenkaikkea kukaan ei ole siinä kiinni ympäri vuoden päivittäin.
Tämä totta. Aattelin lähinnä, että kyseessä olisi oikeasti joku teollisen kokoluokan laitos jossa, omistaja taho kävelee enää pukupäällä. Tälläiset muutaman perheen, pariskunnan, kavereiden, naapureiden yhteislaitokset ovat hyviä mainitsemistasi syistä. Monesti näissä on se peltokin mukana, eli omistajien pellot liitetään enemmän tai vähemmän tuotantoon.
Kyllä se käytännössä monesti ajaa niihin vapaapäiviin nuo huoltotoimet, lajittelut, peittaukset jne. Päivässä on kuitenkin rajallisesti tunteja käytössä jos on 8 tuntia tilan ulkopuolella töissä, lapset hoitoon ja hoidosta, ruokaa, pyykkiä jne. Puolisokin saattaa olla vuorotöissä jolloin sitä aikaa ei välttämättä jää sinne viikkolle niihin tilan töihin kuin tunti pari ehtoolle ja moni homma kuitenkin käytännön syistä vaatii sen useamman tunnin kertarykäisyn. Talviaikaan tehdään niitä ylitöitä jottei kaikki kesälomat mene tilantöihin ja tunti tunnista monessa paikassa niitä nykyään tehdään eli tavallaan tehdään tuplatunnit. Ja saattaa se työvuoro osua sinne juhlapyhillekkin monilla aloilla joten ei maatalous siinä mielessä ole mitenkään erityisluontoista, toki vapaapäivät on joka viikolle tai ainakin jollain tasoittumisjaksolle. Ja tosiaan jos perheen kanssakin meinaa aikaa viettää muuttujia tulee ihan yhtälailla kaikille ilman ennakkovaroituksia.
Sitähän mä olen aina ihmetellyt, että vielä viitsi joku viljelyä jatkaa. Monelta paikkakunnalta löytyy kuitenkin tuollainen erilaisenkin laskimen omaava viljelijä joka saa homman kannattamaan sillä 500e vuokralla. Jos laskee oikeasti mitä siitä hommasta jää käteen jos siis tekee kaiken niinkuin pitää ja vähän yli niin saako enemmän kuin vuokraamalla pois? Silti väitän, että viljatilan työt ovat vähäisiä verrattuna eläintilan töihin. Eläinten hoidon lisäksi, on rehujen hankinta, lannanlevitys, lisääntynyt paperin pyöritys jne. Se sitovuus siinä on kaikkein raskainta. Ei tarvitse ottaa mitään äkkilähtöjä mihinkään. Tai monesti on jotakin hajonnut ja perheen kanssa suunniteltu päiväreissu onkin vaihtunut itkeviin lapsiin ja haalareihin.
En nää mitään syytä korostaa sitä maatalouspuolen jokapäiväistä elukoiden hoitoa sen kun on varmasti jokainen joka on hommaan ryhtynyt tiennyt jo etukäteen - ja taas toisaalta jos tuo tulee yllätyksenä pitää ehkä katsoa peiliin.
Mä taas näen. Moni tuntuu unohtavan millaista se on. Ja monella ei oikeasti taida olla kokemustakaan. Jos olet palkkatöissä niin, kun lähdet työpaikalta niin ei sinun tarvitse asiaa miettiä ennenkuin palaat sinnne. Jos taas työnantaja olettaa, että olet vapaallakin käytettävissä niin toivottavasti saat korvauksen siitä sitten. Asia tietysti eri niillä jotka ovat yrittäjiä siinä sivussa vaikka kaivurilla. Monesti kuitenkin kun homman voi yöksi laittaa jäihin ja palata aamulla virkeämpänä selvittämään asiaa. Eläinten kanssa tälläinen ei onnistu, homma on saatava kuntoon pikimmiten. Ei se asia yllätyksenä ole tullut. Ärsyttää vain kun täälläkin monella on se asenne, että eläintenpito on jotenkin helppoa ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Eläintenpitäjät vie kaikki pellot ja ostaa uusimmat koneet. Jos jossakin raha tulee helpolla niin viljelijänä, kun ei tee asioista liian monimutkaisia. Eri mieltä saa vapaasti olla, mutta sellaisen mielipidettä joka ei ole päivääkään eläimiä pitänyt niin jätän sen omaan arvoonsa.
Kerros muuten mitä suunnittelua eläintilalla tarvitsee talviaikaan kun en itselle oikein aukea tuo? Paljonko menee päivittäin aikaa? Vanhusten aikaan oli vielä kanoja täälläkin, aamulla meni tunti pari kanalassa ja ehtoopuolella sama kierros. Päälle sitten muita tilan töitä. Isä teki lisäksi alihankintahommia tässä kotona pienessä pajassa - tunteja reilu palkansaajan tuntimäärä vuodessa. Äiti oli perhepäivähoitajana 90luvun alkupuolelle. Enkä kyllä muista että siinä olisi kauheasti mitään sen ihmeellisempää suunnittelua ollut, homma toimi omalla painollaan. Isä kävi aamukanalan ja äiti sitten iltakäynnin kun hoitolapset oli haettu ja siinä sivussa vielä oli omiakin menoja. Toki välillä oli kanalassa jotain hässäkkää kun puhaltimet hajoaa kesken kesähelteen tms mutta kuitenkin piti pitää huoli siitä että saa alihankintatyötkin tehtyä ajallaan tilauslistan mukaisesti.
Suunnittelua? Itse tulee talvisin tehtyä aamulla mahdollisimman paljon eläintöitä ja iltapäivisin sitten vain pakolliset. Aamuisin kai menee keskimääräisesti se pari kolme tuntia ja iltaisin sitten ehkä tunti vähemmän. Kesällä (peltotöiden aikaan) täytyy yrittää tuostakin nipistää muuten jää tekemättä muut työt. Talvisin olen pyrkinyt siihen, että teen sen 8-9 tuntia vaan. Kesällä sitten sen mukaan miten töitä on, mutta tietysti yritän vapaata katsoa aina kun mahdollista. Peltotöiden aikaan ei sitten oikein muuta töiden lisäksi tule tehtyä kuin nukuttua. Viikonloppuisin ja juhlapäivinä yritän tietysti tehdä noista eläintöistä vain pakolliset. Kyllä meillä eläimet ja niihin liittyvät työt vievät varmaan 75% työajasta ja loppu 25% jää sitten peltotöihin. Eläinten kanssa menevää työmäärää täytyisi ehdottomasti saada pienennettyä, rahat kun taas tulevat päinvastoin 75% pelloista ja 25% eläimistä. Ei nyt ehkä ihan, mutta kuitenkin noinpäin.
Miksi muuten teiltä on kanat lähteneet? Tuliko ajatuksena, että rahan saa helpomminkin? Vai kenties olisi vaatinut investointia, mutta investointi ei ollut kannattava? Eiköhän siinä ole ne kaksi yleisintä syytä. Ja sitten vielä päälle mollataan jatkavat eläintenpitäjät...
