100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.
Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ? Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.
Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.
Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.
Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen
kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.
-SS-