Joo ja luin mä sen expressenin  mut kun ei viittis uutta ainetta ostaa parin mailashectaarin takia, jos  tuolla Gratililla pärjäis... mutta tuo puhdistusniitto kans semmonen, mitä oon itsekin miettinyt, että voisi olla loppupeleissä paras konsti!

Tyhmä blondi kysyy käytännönkokemuksia  Eli joku tuolla ketjussa aiemmin kirjoitti, että vanhemmasta sinimailaskasvustosta torjunut rikkoja Basagranilla... Mulla tossa toukokuun puolesvälis kylvetty ala, missä timotei-nurminata-raitsu (siis raiheinä...)-sinimailanen ja AIKA paljon puskee sekaan ihan kaikkee rikkaa, mitä kuvitella saattaa... Millähän kandeis ruiskuttaa, että ei häviäis ne pienenpienet mailaset? KÄYTÄNNÖN kokemuksia, pliis!?

Itsellä ei ole ainekokemuksia, mutta puhdistusniitto toimii varmasti (kokemuksella)

Petri

Nostetaans taas kissa pöydälle. Mimmoisia satoja tuli viime kesänä sinimailasesta? Olisiko kellään rehuanalyysejä heittää? Miten kovia ry -satoja/ha olette mailasella saanut? Onko kellään ollut sirppimailas- kasvustoja?

Nostetaans taas kissa pöydälle. Mimmoisia satoja tuli viime kesänä sinimailasesta? Olisiko kellään rehuanalyysejä heittää? Miten kovia ry -satoja/ha olette mailasella saanut? Onko kellään ollut sirppimailas- kasvustoja?

Suht vanhana tehty timotei-nurminata + puna-apila + alsike-apila + valkoapila + sinimailanen, heiniä 17 kg/ha, apilat 5 kg/ha, sinimailanen 6 kg/ha

pH >                                   4,45      alle 4,53 (ka 353 g/kg)
Ammoniakkityppi >           34   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   54   g/kg ka   yli 35
Haihtuvat rasvahapot >           16   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >                   398   g/kg N   alle 500
Sokeri >                           34   g/kg ka   yli 50
Koostumus   SJ >
D-arvo >                           610   g/kg ka   yli 680
Kuiva-aine >                   353   g/kg   
Raakavalkuainen >           145   g/kg ka   yli 130
Kuitu (NDF)                           421   g/kg ka   
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo)            9,5    MJ/kg ka   
OIV >                                   80   g/kg ka   yli 71
PVT >                           28   g/kg ka   yli 14
Syönti-indeksi >                   110      yli 90
ME-indeksi >                   96      yli 85


Raaka-ainenäyte toisesta sadosta, johon poimittu pelkästään sinimailasta:

D-arvo >               66,9   %/ka   
Kuiva-aine >       13,2   %   
Raakavalkuainen >    16,8   %/ka   
Kuitu (NDF)               44,8   %/ka   
Sokeri >               94   g/kg ka   
Rehuarvot   SJ >
Ry-arvo >                0,91   ry/kg ka   
Korvausluku >        8,3   kg/ry   
OIV >                    84   g/kg ka   
PVT >                   24   g/kg ka   
Kivennäis- ja hivenaineet   SJ >
Kalsium >                   11,8   g/kg ka   yli 4,0
Fosfori >                     2,5   g/kg ka   yli 3,0
Kalium >                   24,8   g/kg ka   alle 30
Magnesium >            3,7   g/kg ka   yli 1,9
Natrium >                    0,2   g/kg ka   
Mangaani                     63   mg/kg ka   
Rauta                           126   mg/kg ka   
Kupari                     10   mg/kg ka   
Sinkki >                     43   mg/kg ka   
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde   0,7

Mitä muuten oot Wejjo tykänny viljellä sinimailasta? onko kuinka suurella alalla ?

Mitä muuten oot Wejjo tykänny viljellä sinimailasta? onko kuinka suurella alalla ? Onko kuinka suurella alalla?

Nyt ollu kierrossa 4 vuotta apilanurmen seassa vaihtelevia määriä, 2-6 kg/ha. Kyllä se tuntuu tälläkin korkeudella mukana pysyvän. Taitaa nyt olla jo kaikilla lohkoilla ollut sinimailasta, maa "tottunut" siihen, ainakin hienosti juurissa isoja punaisia nystyröitä, eli typensidonta toimii.

Sen hienoin ominaisuus on tuo toiseen satoon kasvuunlähtö. Kun eka sadossa sit ei juuri näy (ilmeisesti hitaampi lähtö keväällä ja jää apilan jalkoihin), niin niiton jälkeen viikossa se ponkaisee 20cm etumatkaa.

Itse olen tuota laittanut sillä ajatuksella, että se antaisi toisen sadon muutoin kovin "rentoon" olomuotoon vähän rakennetta, kun siinä on tuollainen kovahko varsi. Ja siinä se toimii kyll.

Nyt olisi tarkoitus ensi kesän suojaviljaan kylvää koelohko niin etten laita lainkaan apilaa, vain heinät + sinimailanen, eli kahden vuoden päästä näkee toimiiko noin.

Mitä muuten oot Wejjo tykänny viljellä sinimailasta? onko kuinka suurella alalla ? Onko kuinka suurella alalla?

Kielioppipoliisi hyökkää kohta. 

Nostetaan vähän. Syys rukiin jälkeen olis tarkoitus antaa pellon huilata viherlannoituskesannolla. Koska kannattaisi kylvää sinimailanen? Jos kylvää nyt heti keväällä ja ruis menee lakoon se kasvaa yli vai varjostaako ruis liikaa? Ehtiikö se kasvaa tarpeeksi että se talvehtii jos sen kylvää heti puinnin jälkeen? Vai suosiolla puhtaana kevät kylvönä -12?

Nostetaan vähän. Syys rukiin jälkeen olis tarkoitus antaa pellon huilata viherlannoituskesannolla. Koska kannattaisi kylvää sinimailanen? Jos kylvää nyt heti keväällä ja ruis menee lakoon se kasvaa yli vai varjostaako ruis liikaa? Ehtiikö se kasvaa tarpeeksi että se talvehtii jos sen kylvää heti puinnin jälkeen? Vai suosiolla puhtaana kevät kylvönä -12?

Kyllähän tuo ruis suojaviljana on suuren luokan riski. Selvittäisin kyllä ensin kasvin olemusta perustamalla sen ihan puhtaana kylvönä, kokemusten jälkeen haetaan sitten noita riskeja.

Petri

Tämänastisilla kokemuksilla kokeilisin ainakin pääosalla lohkoa kylvöä keväällä -12.

Mullakin ollu mailasta nyt pari vuotta kokeiltavana erittäin kuivalla lohkolla, ja siellä se menestyy. Liian vähän vaan tuli siementä laitettua, ja nyt kokeilenkin sitä lisätä suoraan, nähtäväksi jää miten onnaa. Uutus on myös kokeilussa ens vuonna, rehumailanen, jonka pitäis kasvaa apilamaisemmin, tehdä kaikenmoisia rönsyjä ja näin pärjätä pienemmällä siemenmäärällä. Mailasen rehuarvoista en osaa sanoo mitään, koskapa on sen verran vähäinen määrä viljelyssä, ja noukinvanunulla siiloihin korjataan. Mutta erityisesti kuivuudesta kärsiville maille ja runsaalla siemenmäärällä. Suojaviljan määrä vähäinen, varjosta mailanen ei näytä pitävän. Ainakin viime vuonna c-alueella tää kasvi pärjäsi juur kuivimmilla lohkoilla, missä kaikki muut ei antanu mitään. Nyt keväällä kokeilen muutamalle lohkolle 15 kg mailasta ja noin 80 kg kauraa. Ja rehumailasta pikkasen pienemmällä määrällä, ajattelin ekaks 8 kg ja 100 kauraa.

Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?

Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?

Siemenistä niin tiiä mut tän vuoden kasvu oli ihan jotain muuta kun nopeaa. Se oli jättestuuramegagiga kovaa. Ei kerenny viherlannotusta muuta kun murskaamaan pitkin kesää ja syksyä. 20-40cm kasvu muutamassa viikossa. 

Ei kerenny viherlannotusta muuta kun murskaamaan pitkin kesää ja syksyä.

 

Eikös mailasen pitänyt olla sellainen, että ei tykkää vedestä? 

Taitaa alkaa aika monella olemaan seoksissa sinimailasta ja jopa puhtaita mailas kasvustojakin ilmeisesti löytyy jo jonkin verran. Onkos jo joku yrittänyt ottaa siemensatoa seoksesta/ puhdas kasvustosta?

Puitiin -09 kasvustoa joka oli kylvetty ilman suojaviljaa -08, jolloin tehtiin yksi hoitoniitto savikan ja emäkin vuoksi. Siemenseoksessa oli mailanen tärkeimpänä, alsike- ja puna-apila täydentämässä, heiniä ripaus mitä oli jäänyt. Tuolla siemenellä kylvetyt kasvustot ovat käytännössä puna-apilaa, mailasia saa etsimällä etsiä. Ei taida mailasen siemenviljelywtä olla päätuotantosuunnaksi Suomessa.