Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: maanviljelija - 10.12.14 - klo:10:33
-
http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
-
Mmmmm. Tuossa oisi ideaa!!!! Pelloksi kaikkien purojen varret. Salaojitus puroon ja matalimpaan kohtaan lampi. Siitä kasteluvedet pellolle ja yli vuoto kohtaan fosforin talteen otto laiteisto.
-
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Niinpä. Tajuatteko minkälaisessa kusessa kohta ollaan. Jätevesiasetus oli vielä pikku juttu tähän verrattuna, sillä nyt pistetään astetta paremmaksi. Hienoa omistaa esim. jokeen laskevia valtaojia jne. Yläpuolisten vesistöjen maanomistajat pääsevät kuin koira veräjästä, vai ... ;D
-
Mmmmm. Tuossa oisi ideaa!!!! Pelloksi kaikkien purojen varret. Salaojitus puroon ja matalimpaan kohtaan lampi. Siitä kasteluvedet pellolle ja yli vuoto kohtaan fosforin talteen otto laiteisto.
Tuossa olisi yksi lampi joka on käytännössä luonnostaan toiminut noin.. joskus miettinyt että pitäisi ottaa maanäyte pohjasta ja katsoa kannataisiko sieltä ruopata forforit takaisin pellolle...
Ainakin se on varsin rehevä ollut aina ::)
-
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Niinpä. Tajuatteko minkälaisessa kusessa kohta ollaan. Jätevesiasetus oli vielä pikku juttu tähän verrattuna, sillä nyt pistetään astetta paremmaksi. Hienoa omistaa esim. jokeen laskevia valtaojia jne. Yläpuolisten vesistöjen maanomistajat pääsevät kuin koira veräjästä, vai ... ;D
Minulla on maat vedenjakajalla, laskevat kahteen vesistöön joten kahteen valtaojaan ainakin kai pitäisi asentaa mutta onko järkeä että kaikki asentaa ne omalle ojanpätkälle?
-
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Niinpä. Tajuatteko minkälaisessa kusessa kohta ollaan. Jätevesiasetus oli vielä pikku juttu tähän verrattuna, sillä nyt pistetään astetta paremmaksi. Hienoa omistaa esim. jokeen laskevia valtaojia jne. Yläpuolisten vesistöjen maanomistajat pääsevät kuin koira veräjästä, vai ... ;D
Minulla on maat vedenjakajalla, laskevat kahteen vesistöön joten kahteen valtaojaan ainakin kai pitäisi asentaa mutta onko järkeä että kaikki asentaa ne omalle ojanpätkälle?
Tee sellainen systeemi, että pumppaat veden laskuaukoista takaisin pellon yläreunaan. Silloin votvolia ei pääse pakenemaan yhtään.
Kiusaksi voit pumpata vedet myös vaikka naapurin pellolle jos hän ei huomaa :-X
-
Jos fosforisiepparin tekoon saisi vaikka tukea, voi olla aika voittaja siinä vaiheessa kun kaivosfosforit alkavat todella loppua.
-
mutta onko järkeä että kaikki asentaa ne omalle ojanpätkälle?
Näitä myyvän firman kannalta siinä vasta onkin järkeä. Siellä myyntijohtaja varmaan jo istuu maatalousministerin odotushuoneessa powerpointtiesityksen kanssa valmiina lobbaamaan tätä systeemiä pakolliseksi ihan jokaisen salaojan alapäähän.
Mitähän kustantaisi sellainen useamman viljelijän yhteinen Kymijoki -kokoluokan fosforintalteenottosysteemi?
-
Teknisesti on toki mahdollista kuten puhdistamoissakin,mutta kustannuksiltaan varmasti tarpeeksi järjettömällä tasolla tilakohtaiseen toteuttamiseen .
-
http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Mereen laskevien jokien ja purojen suulle siepparit niin fosforilannoituskin voidaan nostaa lompakon sallimille tasoille.
-
Teknisesti on toki mahdollista kuten puhdistamoissakin,mutta kustannuksiltaan varmasti tarpeeksi järjettömällä tasolla tilakohtaiseen toteuttamiseen .
Puhumattakaan siitä, millaiseen tappeluun me ajautuisimme keskenämme, jos yrittäisimme jakaa oikeudenmukaisesti eri tilojen kesken Kymijoesta talteenotetun fosforiliejun.
Juu, parempi varmaan että jokainen tila hankkii systeemin jokaikiselle salaojan laskuaukolle. Näinhän me toimimme jo mitä tulee puimureihin, kivenkerääjiin, kuivureihin sun muihin maatalouskoneisiin.
Meillä kun iso osa pelloista on saman luonnonpuron varrella pitkänä nauhana, näitä salaojan laskuaukkoja ja vesistöön laskevia ojia on omilla viljelyksillä pitkälle toista tusinaa - mutta mitä sitä ei olisi valmis tekemään, jotta maailma pelastuu...
-
Teknisesti on toki mahdollista kuten puhdistamoissakin,mutta kustannuksiltaan varmasti tarpeeksi järjettömällä tasolla tilakohtaiseen toteuttamiseen .
Puhumattakaan siitä, millaiseen tappeluun me ajautuisimme keskenämme, jos yrittäisimme jakaa oikeudenmukaisesti eri tilojen kesken Kymijoesta talteenotetun fosforiliejun.
Juu, parempi varmaan että jokainen tila hankkii systeemin jokaikiselle salaojan laskuaukolle. Näinhän me toimimme jo mitä tulee puimureihin, kivenkerääjiin, kuivureihin sun muihin maatalouskoneisiin.
Meillä kun iso osa pelloista on saman luonnonpuron varrella pitkänä nauhana, näitä salaojan laskuaukkoja ja vesistöön laskevia ojia on omilla viljelyksillä pitkälle toista tusinaa - mutta mitä sitä ei olisi valmis tekemään, jotta maailma pelastuu...
Joitakin vuosia takaperin oli muistaakseni KM.ssä tai maaseudussa juttua valtaojan päälle kehitetystä "kopista" joka hoiti fosforipäästöjen vähentämistä samantapaisesti saostamalla . Saattoi olla MTT kehittämiä tai jonkun muun kehittämä idea...en enää muista, toivottavasti joku muistaa ja heittää vaikka linkin tänne . Mitään ei ole tuostakaan ideasta sitten kuitenkaan kuulunut .
Mä olen tullut kriittisen skeptiseksi näissä ympäristöasioissa .Meillä suomessa tartutaan käytännössä ja olosuhteissamme testaamattomiin ideoihin ja kuvitellaan näillä ratkaistavan isojakin asioita .Kaikkein pahintahan näissä ideoissa on se että vaikka osaisimme kehittää teknisiä systeemejä ja tietämystä niin toteuttaminen voi olla vaikeaa eikä pahimmassa tapauksessa rahapulan vuoksi onnistu lainkaan ,mutta virkamiehet innostuu näihin ideoihin ja ajavat käärmeitä pyssyyn ja vaatimaan mahdottomia säädöksillään. :o :(
-
Suomessa ei toi suhteellisuudentaju oikein pelaa. Joku esittää tällaisen suodatusidean ja median korkokenkähepsankeikka kirjoittaa sen suodattamatta eteenpäin erinomaisena asiana. En tiedä onko noilla toimittajilla enää minkäänlaista lähdekritiikin opiskelua yliopiston koulutusohjelmissa, kirjoituksissa se ei ainakaan näy. Varsinkin kaikki ympäristön tilan kohentamiseen liittyvä on aina moitteetonta ja kertakaikkiaan fantastista. Kustannuksista ja mahdollisesta tuottavuudesta viis.
-
Salaojista ei fosforia kulje mutta se ei virheitä kiinnosta...
-
http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Mikä tuossa on uutta, jätevesipuhdistuksessa yleisesti käytettyaine
Olen muistaakseni lukenut että rauta veteen lionneena lisää leväkasvua, joku ehdotti levitettäväksi sitä meriin jotta levät kasvaisi paremmin, ilmastomuutoksen torjumiksi
-
http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Mikä tuossa on uutta, jätevesipuhdistuksessa yleisesti käytettyaine
Olen muistaakseni lukenut että rauta veteen lionneena lisää leväkasvua, joku ehdotti levitettäväksi sitä meriin jotta levät kasvaisi paremmin, ilmastomuutoksen torjumiksi
Merien rehevöityminen saattaa siis johtua siitä että laivat ovat nykyään rautaa ??? Merta kyntäessään laivat kuluvat ja lannoittavat ;D
-
Mikä tuossa laitteessa maksaa niin paljon,kun siinä ei ole edes elektroniikkaa, pienen teolliisuusvakoilun jälkeen tuollaisen pystyisi varmaan tekemään itsekin,siis jonkinlaisen sovelletun karvahattuversion,kyllähän noita kaikenlaisia vanhoja pönttöjä ja siiloja saa halvalla tai ihan ilmaiseksikin,niistä vaan rakentelemaan.
-
Ferrosulfaatin käyttö suurten vesimassojen mukana kulkevan fosforin saostamiseen arveluttaa ainakin ferron myrkyllisyyden ja happamuuden suhteen . Puhdistamoihin tulevat vesimäärät tiedetään kyllä kohtuullisella varmuudella ,mutta pelto-alueiden vesimassat vaihtelevat suuresti sateiden mukaan . Tarvitaanko tässä tilanteessa sitten valtavia viive-altaita joihin kerätään pelto-alueiden vettä jotta ferron annosteluprosessi saadaan tasaiseksi ,vai annetaanko suosiolla suuret sateet "anteeksi" ohijuoksuttamalla
Niin kuin kylmis tuolla jo kirjoitti että tämä ei ole lainkaan pikkujuttu vaikka alkuun kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vieläkin kuulutan sen perään millaisia kokemuksia on saatu tästä valtaojan päälle rakennetusta vajasta jonka piti hoitaa tätä samaa toimintaa.
Jatkan vielä yhdellä kysymyksellä .Miten on lähtenyt käyntiin se Siilinjärven kipsinvuoren pelloille ajamisen suhteen .Tämän tarkoitushan taisi olla fosforin sitouttaminen peltoon ja sitä kautta vähentää P-huuhtoumaa. Tämä menetelmähän on heti käyttövalmis ja levityskin onnistuu kalkkiurakoitsijoiden vaunuilla .?
-
Tarvitaanko tässä tilanteessa sitten valtavia viive-altaita joihin kerätään pelto-alueiden vettä jotta ferron annosteluprosessi saadaan tasaiseksi ,vai annetaanko suosiolla suuret sateet "anteeksi" ohijuoksuttamalla
Lukaisin läpi tuon saostamon pilottihankkeiden loppuraportin:
http://www.saloy.net/pdf/RAKI_hankkeen_loppuraportti_10_11_2014.pdf
Tuloksista ei ihan suoraan selviä miten tulvavedet on tarkoitus hoitaa. Pilotit oli ilmeisesti valittu ja mitoitettu niin, että tulvavirtaamat eivät tuottaneet ongelmaa. Lisäksi niillä on sattunut vähäsateinen kesä testijaksoksi, ja mittaukset on lopetettu talven ajaksi. Kustannuksetkin näissä piloteissa ovat moninkertaiset verrattuna siihen mitä YLEn uutisessa sanottiin. Tuloksista selviää, että silloin kun tuo systeemi toimii, se näyttää todella vähentävän fosforia sen läpi menevästä vedestä - mutta systeemi ilmeisesti ei toimi talvisin, ja ainakin minulle jäi vähän epäilys siitä, miten tulvavirtaama lopulta saadaan hallittua.
Ferrosulfaatin annostelu näyttää olevan toteutettu kangaspussilla, jonka kärki likoaa käsiteltävässä vedessä saostusaltaalle vievän kanavan yläpuolella. Ideana vaikuttaisi olevan, että ferrosulfaatti liukenee pussin kankaan läpi, ja annostelu riippuu siitä kuinka iso osa pussin kärjestä on vedessä. Ei siis mikään varsinainen tarkkuusinstrumentti.
Kiitettävän simppeliä tekniikkaa kuitenkin.
Jatkan vielä yhdellä kysymyksellä .Miten on lähtenyt käyntiin se Siilinjärven kipsinvuoren pelloille ajamisen suhteen .
YLE uutisoi siitä jo aikaisemmin:
http://yle.fi/uutiset/peltojen_fosforivalumiin_uusi_laake_talvisesta_kasvipeitosta/7653553?ref=leiki-uu
-
http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094
Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?
Mikä tuossa on uutta, jätevesipuhdistuksessa yleisesti käytettyaine
Olen muistaakseni lukenut että rauta veteen lionneena lisää leväkasvua, joku ehdotti levitettäväksi sitä meriin jotta levät kasvaisi paremmin, ilmastomuutoksen torjumiksi
Merien rehevöityminen saattaa siis johtua siitä että laivat ovat nykyään rautaa ??? Merta kyntäessään laivat kuluvat ja lannoittavat ;D
Ooppelin helmapellit saastuttaa Itämeren mutta pelastaa ilmastomuutokselta jos oikein ymmärsin näitä 8)
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/gronlannin+jaatikon+sulaminen+lannoittaa+merta+raudalla+ndash+auttaa+hidastamaan+ilmastonmuutosta/a885626
-
Kuten jo aiemmin kerroin nämä minun peltoni ovat vedenjakajalla eli tavallaan valumien alkulähteellä, eivät ole kovin jyrkästi viettäviä ja salaojitettuja. En usko että niiltä isoja fosforipäästöjä mereen tulee, varsinkin kun valtaojien virtaamat eivät ole suuria, luultavasti ne laskeutuvat ojan pohjalle. Sieltä ne sitten ojien perkauksen yhteydessä palaavat pellolle. Tosin en ole mitään kasvupyrähdystä todennut kun ojia kaivettu ja maat levitetty ojien reunoille.
-
Kuten jo aiemmin kerroin nämä minun peltoni ovat vedenjakajalla eli tavallaan valumien alkulähteellä, eivät ole kovin jyrkästi viettäviä ja salaojitettuja. En usko että niiltä isoja fosforipäästöjä mereen tulee, varsinkin kun valtaojien virtaamat eivät ole suuria, luultavasti ne laskeutuvat ojan pohjalle. Sieltä ne sitten ojien perkauksen yhteydessä palaavat pellolle. Tosin en ole mitään kasvupyrähdystä todennut kun ojia kaivettu ja maat levitetty ojien reunoille.
Nykyän tuntuvat vaaativan tuhasien kilojen kalkitusen jos menee 10 senttiäkin alle nykyisen osasyvyyden.
-
Niin kuin kylmis tuolla jo kirjoitti että tämä ei ole lainkaan pikkujuttu vaikka alkuun kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vieläkin kuulutan sen perään millaisia kokemuksia on saatu tästä valtaojan päälle rakennetusta vajasta jonka piti hoitaa tätä samaa toimintaa.
Auran Erkkihän niitä on viritellyt jo muinoin Jokioisilla. Tässä on muutaman hehtaarin ympäristötuella kustannettavia ratkaisuja:
http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=115032&GUID=%7B7A43734E-2210-4660-A651-D5123DB45AE2%7D
Kosteikon kun saa toteutettua niin, että pohjassa on raakaa savea, siinähän niitä rauta- ja alumiiniyhdisteitä on luonnostaan.
-
olikos tuo ferro muuten samaa alkua mitä talvivaara päästi luontoon? en ihan tiiä mutta tollanen suuressa määrin luontoon päästettynä kait yhtä kuin talvivaara> ei hyväksyttävää!!!
-
olikos tuo ferro muuten samaa alkua mitä talvivaara päästi luontoon? en ihan tiiä mutta tollanen suuressa määrin luontoon päästettynä kait yhtä kuin talvivaara> ei hyväksyttävää!!!
Se on samaa kuin Ferramol-etanasyötissä. Käy luomuviljelyyn !
Monet myös ovat maalanneet ulkorakennuksia sillä.
-SS-
-
Maataloustieteen vuosijulkaisussa tais olla Kirma-järven rantamilla tehtyjen kokeiden tuloksia.
-
Niin kuin kylmis tuolla jo kirjoitti että tämä ei ole lainkaan pikkujuttu vaikka alkuun kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vieläkin kuulutan sen perään millaisia kokemuksia on saatu tästä valtaojan päälle rakennetusta vajasta jonka piti hoitaa tätä samaa toimintaa.
Auran Erkkihän niitä on viritellyt jo muinoin Jokioisilla. Tässä on muutaman hehtaarin ympäristötuella kustannettavia ratkaisuja:
http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=115032&GUID=%7B7A43734E-2210-4660-A651-D5123DB45AE2%7D
Kosteikon kun saa toteutettua niin, että pohjassa on raakaa savea, siinähän niitä rauta- ja alumiiniyhdisteitä on luonnostaan.
Kiitos linkistä , täytyy kelata noita ajatuksen kanssa .
-
Maataloustieteen vuosijulkaisussa tais olla Kirma-järven rantamilla tehtyjen kokeiden tuloksia.
Taitaa olla ensimmäinen tieteen teon kriteerit täyttävät tutkimusraapaisu aiheesta: ravinnevalumat pellolta vesistöön.
Sykellä tai millään muullakaan taholla ei ole hallussaan aukotonta tutkimusmateriaalia peltovalumista. Erinäisiä enemmän tai vähemmän valistuneita arviota sen sijaan löytyy. Ja näiden arvioiden pohjalta on myyty tämä hype, jossa maataloudesta on tehty suurin syntipukkia vesistöissä havaittuihin ravinteisiin. Näiden valistuneiden arvioiden ensimmäinen virheläjde löytyy siitä, ettei edes luonnollista taustavalumaa ole siivottu pois.
Eli ennen kuin ryhdytään pistämmän mitään rysiä putken päihin, kannattaisi selvittää mistä valumat todella tulevat...
-
Maataloustieteen vuosijulkaisussa tais olla Kirma-järven rantamilla tehtyjen kokeiden tuloksia.
Taitaa olla ensimmäinen tieteen teon kriteerit täyttävät tutkimusraapaisu aiheesta: ravinnevalumat pellolta vesistöön.
Sykellä tai millään muullakaan taholla ei ole hallussaan aukotonta tutkimusmateriaalia peltovalumista. Erinäisiä enemmän tai vähemmän valistuneita arviota sen sijaan löytyy. Ja näiden arvioiden pohjalta on myyty tämä hype, jossa maataloudesta on tehty suurin syntipukkia vesistöissä havaittuihin ravinteisiin. Näiden valistuneiden arvioiden ensimmäinen virheläjde löytyy siitä, ettei edes luonnollista taustavalumaa ole siivottu pois.
Eli ennen kuin ryhdytään pistämmän mitään rysiä putken päihin, kannattaisi selvittää mistä valumat todella tulevat...
Googletella voisi MTT:n koekenttien nimillä: Yönissä vertaillaan tavis/luomu/viljelemätön, Kotkanojalla erilaisia viljelykiertoja ojaan viettävällä lohkolla, ja Vihdin kenttä, josta oli tuossa linkissäni. Noissa ja jollain Pohjanmaalla olevalla ex tutkimusaseman lohkolla analysoidaan kaikkia valuvia vesiä. Näyttö korkeiden viljavuuslukujen korrelaatiosta fosforin valumiin on saatu Rehtijärven rannalta.
AIka pitkiä aikasarjoja Yläneenjoen varren toimenpiteistä ja mittaustuloksia on Pyhäjärvi-instituutin kansioissa.
Ei todellakaan ole valmis maailma tuolta osin. En esim, ymmärrä syyslevitetyn lannan aikaista levitystä ja multaamista muokkaamalla. Sen sijaan alus- ja kerääjäkasvien kasvava huomioiminen on tarkoituksenmukaista.
-
Salaojista ei fosforia kulje mutta se ei virheitä kiinnosta...
Fosfaatti on liukoista ja kulkeutuu myös salaojien kautta kirkkaan veden mukana silmin näkymättömänä. Muistelen, että 3/4 pelloilta valuvasta fosforista olisi maahiukkasiin sitoutunutta (=harmaan veden mukana) ja 1/4 liukoista (=kirkkaankin veden mukana).
-
Tarvitaanko tässä tilanteessa sitten valtavia viive-altaita joihin kerätään pelto-alueiden vettä jotta ferron annosteluprosessi saadaan tasaiseksi ,vai annetaanko suosiolla suuret sateet "anteeksi" ohijuoksuttamalla
Lukaisin läpi tuon saostamon pilottihankkeiden loppuraportin:
http://www.saloy.net/pdf/RAKI_hankkeen_loppuraportti_10_11_2014.pdf
Tuloksista ei ihan suoraan selviä miten tulvavedet on tarkoitus hoitaa. Pilotit oli ilmeisesti valittu ja mitoitettu niin, että tulvavirtaamat eivät tuottaneet ongelmaa. Lisäksi niillä on sattunut vähäsateinen kesä testijaksoksi, ja mittaukset on lopetettu talven ajaksi. Kustannuksetkin näissä piloteissa ovat moninkertaiset verrattuna siihen mitä YLEn uutisessa sanottiin. Tuloksista selviää, että silloin kun tuo systeemi toimii, se näyttää todella vähentävän fosforia sen läpi menevästä vedestä - mutta systeemi ilmeisesti ei toimi talvisin, ja ainakin minulle jäi vähän epäilys siitä, miten tulvavirtaama lopulta saadaan hallittua.
Ferrosulfaatin annostelu näyttää olevan toteutettu kangaspussilla, jonka kärki likoaa käsiteltävässä vedessä saostusaltaalle vievän kanavan yläpuolella. Ideana vaikuttaisi olevan, että ferrosulfaatti liukenee pussin kankaan läpi, ja annostelu riippuu siitä kuinka iso osa pussin kärjestä on vedessä. Ei siis mikään varsinainen tarkkuusinstrumentti.
Kiitettävän simppeliä tekniikkaa kuitenkin.
YLE uutisoi siitä jo aikaisemmin:
http://yle.fi/uutiset/peltojen_fosforivalumiin_uusi_laake_talvisesta_kasvipeitosta/7653553?ref=leiki-uu
Luin tuon MT:n jutun vielä uudestaan:
"Myös huolto onnistuu tavanomaisilla maatalouskoneilla."
"Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran pari kuukaudessa."
Kokolailla työllistävä vaikutus tuolla olisi, että se siitä halpuudesta. ::)
-
Pitäs miettiä miten valumavedet saa talteen ja käytettyä kastelussa.
-
Pitäs miettiä miten valumavedet saa talteen ja käytettyä kastelussa.
Tarvittais aika hemmetin iso allas niiden kasvukauden ulkopuolella talteenotettujen valumavesien säilömiseen,jotta ne vois sitten seuraavalla kasvukaudella ottaa käyttöön,ja jos oliskin sateinen kasvukausi,niin sitten nuo tallessa olevat valumavedet jäiskin käyttämättä. Tulee uusi kasvukausi,jolloin siellä altaassa olis vielä ne edelliset käyttämättömät vedet+edellisen syksyn,talven ja kevään uudet valumavedet...huh huh sitä tallessa olevien valumavesien määrää, sit voiskin huoletta tulla pari rutikuivaa kesää peräkkäin.
-
Pellot pitäis olla suon ympärillä johon vedet johdettaisiin. sitten kasvukaudella suolta pumpattaisiin vettä kasteluun. Pellon pitäisi olla 1-3 metriä korkeammalla kuin vesi allas täytenä.
-
"Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran pari kuukaudessa."
Kokolailla työllistävä vaikutus tuolla olisi, että se siitä halpuudesta. ::)
Mitä tämä *huolto* on? Pudottaa säkin ferrosulfaattia annostelijaan? Jos näin, niin ei se kovin työllistävä ole.
-
Pitäs miettiä miten valumavedet saa talteen ja käytettyä kastelussa.
Tarvittais aika hemmetin iso allas niiden kasvukauden ulkopuolella talteenotettujen valumavesien säilömiseen,jotta ne vois sitten seuraavalla kasvukaudella ottaa käyttöön,ja jos oliskin sateinen kasvukausi,niin sitten nuo tallessa olevat valumavedet jäiskin käyttämättä. Tulee uusi kasvukausi,jolloin siellä altaassa olis vielä ne edelliset käyttämättömät vedet+edellisen syksyn,talven ja kevään uudet valumavedet...huh huh sitä tallessa olevien valumavesien määrää, sit voiskin huoletta tulla pari rutikuivaa kesää peräkkäin.
Se oliskin sitten kuin Talvivaara. Kaatuis kaikki valtion niskaan.
-
Pitäs miettiä miten valumavedet saa talteen ja käytettyä kastelussa.
Tarvittais aika hemmetin iso allas niiden kasvukauden ulkopuolella talteenotettujen valumavesien säilömiseen,jotta ne vois sitten seuraavalla kasvukaudella ottaa käyttöön,ja jos oliskin sateinen kasvukausi,niin sitten nuo tallessa olevat valumavedet jäiskin käyttämättä. Tulee uusi kasvukausi,jolloin siellä altaassa olis vielä ne edelliset käyttämättömät vedet+edellisen syksyn,talven ja kevään uudet valumavedet...huh huh sitä tallessa olevien valumavesien määrää, sit voiskin huoletta tulla pari rutikuivaa kesää peräkkäin.
Se oliskin sitten kuin Talvivaara. Kaatuis kaikki valtion niskaan.
Eikös se ois hyvä sydeemi. Maanviljeliöitten Talvivaara.
-
"Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran pari kuukaudessa."
Kokolailla työllistävä vaikutus tuolla olisi, että se siitä halpuudesta. ::)
Mitä tämä *huolto* on? Pudottaa säkin ferrosulfaattia annostelijaan? Jos näin, niin ei se kovin työllistävä ole.
Kun se vesi puhdistuu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee. Eli noita sakkoja joutuu siivoilemaan noista laskeutusaltaista pois. Ja sitä voipi syntyä aikalailla. Läpi vuoden.
-
"Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran pari kuukaudessa."
Kokolailla työllistävä vaikutus tuolla olisi, että se siitä halpuudesta. ::)
Mitä tämä *huolto* on? Pudottaa säkin ferrosulfaattia annostelijaan? Jos näin, niin ei se kovin työllistävä ole.
Kun se vesi puhdistuu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee. Eli noita sakkoja joutuu siivoilemaan noista laskeutusaltaista pois. Ja sitä voipi syntyä aikalailla. Läpi vuoden.
Paljonko sitä sakkaa tulee esim 10 hehtaarin lohkolta? Tarvitsee kaivinkoneen jotta saa ylös, meikäläisellä ei ole. Entä sen jälkeen, miten se käsitellään ja levitetään takaisin pellolle?
-
Kun se vesi puhdistuu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee
Kun se vesi EI puhdistu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee ;D
Eikös tässä ole tarkoituksena, että pelloilta karkaava fosfori kierrätetään takaisin pelto-, ei vesikasvien käyttöön. Ei kai kukaan voi sanoa, että on taloudellista päästää ravinteita pois viljelykierrosta. Ei vaikka välillä kuulee juttuja vanhoista HYVISTÄ ajoista, jolloin lantaa kipattiin suohon, kun APULANTAA sai halvallla ja HELPOSTI. ;D
-
Kun se vesi puhdistuu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee
Kun se vesi EI puhdistu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee ;D
Eikös tässä ole tarkoituksena, että pelloilta karkaava fosfori kierrätetään takaisin pelto-, ei vesikasvien käyttöön. Ei kai kukaan voi sanoa, että on taloudellista päästää ravinteita pois viljelykierrosta. Ei vaikka välillä kuulee juttuja vanhoista HYVISTÄ ajoista, jolloin lantaa kipattiin suohon, kun APULANTAA sai halvallla ja HELPOSTI. ;D
Saa sitä vieläkin kipata suohon ja metsiin. Pellon lannoitusta valvotaan, ei metsien ja soiden.
-
"Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran pari kuukaudessa."
Kokolailla työllistävä vaikutus tuolla olisi, että se siitä halpuudesta. ::)
Mitä tämä *huolto* on? Pudottaa säkin ferrosulfaattia annostelijaan? Jos näin, niin ei se kovin työllistävä ole.
Kun se vesi puhdistuu, niin aineen häviättömyyden lain mukaan, se jonnekin menee. Eli noita sakkoja joutuu siivoilemaan noista laskeutusaltaista pois. Ja sitä voipi syntyä aikalailla. Läpi vuoden.
Paljonko sitä sakkaa tulee esim 10 hehtaarin lohkolta? Tarvitsee kaivinkoneen jotta saa ylös, meikäläisellä ei ole. Entä sen jälkeen, miten se käsitellään ja levitetään takaisin pellolle?
Tuo järjestelmä ei ole ainakaan taloudelisesti kannatava. Eikä ympäristön kannalta myöskään. Suurimmat ravinne päästöt tulee keväälä sulamisvesien aikaan, syys sateilla tai rankoissa sade kuuroissa.
-
Tämä on vaikeaa, kun vesistöön ei saisi päästä suodattamatonta vettä mistään. Suhteellisuudentaju ja realismi hukassa niinkuin yleensä. En vastusta jos valtojien päähän täytyy joku lieteallas tehdä, mutta siitä pitää saada tukea ja hoito sellainen, että kerran viidessä vuodessa kaivurilla tyhjennys. Kaikenlainen kemiallisten aineiden kanssa suttaaminen tuntuu liian vaikealta. Sitä voi miettiä paljonko tällä on oikeasti vaikutusta. Suoraan sanottuna vituttaa koko Itämeri. Siitä lätäköstä ei ole kuin haittaa... >:(
-
Talvivaarasta kun koneet nyt joutaa niin vois puhkaista ruottin ja norjan läpi pikku tunnelin Kemin liepeille niin pääsis Atlantilta raikasta huuhteluvettä Pohjanlahden kautta Itämereen.
-
Tämä on vaikeaa, kun vesistöön ei saisi päästä suodattamatonta vettä mistään. Suhteellisuudentaju ja realismi hukassa niinkuin yleensä. En vastusta jos valtojien päähän täytyy joku lieteallas tehdä, mutta siitä pitää saada tukea ja hoito sellainen, että kerran viidessä vuodessa kaivurilla tyhjennys. Kaikenlainen kemiallisten aineiden kanssa suttaaminen tuntuu liian vaikealta. Sitä voi miettiä paljonko tällä on oikeasti vaikutusta. Suoraan sanottuna vituttaa koko Itämeri. Siitä lätäköstä ei ole kuin haittaa... >:(
Ruopataan koko Tanska pois niin loppuu valittaminen Itämerestä ,halvasta sianlihasta ja Arlasta :P ;D
-
Suoraan sanottuna vituttaa koko Itämeri. Siitä lätäköstä ei ole kuin haittaa... >:(
Ruopataan koko Tanska pois niin loppuu valittaminen Itämerestä ,halvasta sianlihasta ja Arlasta :P ;D
Hyvä idea! Eikä tulisi edes kalliiksi: Tanska on tehty hyvästä rakennushiekasta, jonka voisi joko myydä Destialle tai ajattaa metsätien pinnaksi ja navetanpohjaksi. Eiköhän se myyntituotto kattaisi urakoitsijan laskun.
-
Virta vie... paljon. Hitaasti ja varmasti.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_ilmastonmuutos_uhkaa_rannikkovesien_hyvinvointia__katso_kotijokesi_kuormitus/7692499
-
Välillä hyviäkin uutisia: Nurmi ei (useinkaan) fosforia kaipaa :)
P.Virkajärvi:Ilman P:tä viljellyt ruudut eivät erotu vielä 10:n vuoden jälkeen
http://bit.ly/1zgyTEj
-
Muistelisin, että kosteikkojen ja ojien pohjaan saostunut fosfori ei ole liukoisessa muodossa, joten sillä ei ole lannoitusvaikutusta. Itekkin ajattelin, että omien peltojen keskellä olevasta kosteikosta uudistusvuonna ruoppaan fosforit takaisin pellolle, mutta parempi on antaa niitten olla siellä. Parempaan tulokseen, ehkä pääsee, kun kerää pajut energiakäyttöön, jolloin edes pieni osa fosforista lähtee puun mukana pois.
Reipas vuosi sitten olin ravinneseminaarissa ja siellä puhuttiin sekä fosforin että kalin käyttömääristä. Fosforin osalta oli lopputulema se, että peltoa ei kannata lannoittaa, ainoastaan kasvia eli ei kannata varsinkaan pyrkiä nostamaan fosforiluokkaa.
Toinen mielenkiintoinen juttu on tää reservikalium. Jos reservikalium on pellossa riittävän korkea, ei säkkikalilla saada mitään satovastetta. Ja toisaalta, jos taso on alhainen säkkikalilla saadan hyvä satovaste. Muutamilta lohkoilta olen teettänyt reservekaliummäärityksen ja osalle lohkoista en tarttee kalia ollenkaan, vaikka normaali viljavuusnäyte niin väittääkin. Säästö sen on pienikin säästö ja kun kyseisillä lohkoilla on kohtuullinen fosforitila, niin säkissä ei tarttee kuin pikkuisen typpeä, kun palkokasveilla saa lopun.
-
kasviaha tässä aina lannotetaan pakkaa vaan se p arvo nousta siinä sivussa vaikka pussin kyljessä lukee vaan n27
-
kasviaha tässä aina lannotetaan pakkaa vaan se p arvo nousta siinä sivussa vaikka pussin kyljessä lukee vaan n27
Tosta säkki hehtaarille kylvökoneen kautta.
(https://img01.yarabilde.com/fsi/server?type=image&source=yara_fsi1%2F2013%2F10-21%2F69%2Fca%2Ffile6cctpa1ffnt1jgn6p9dn.jpg&top=0&left=0&bottom=1&right=1&width=227&effects=Sharpen(5)&filetype=.JPEG)
Tuosta vielä 10mottia liitulakua hehtaarille:
(http://img.machinio.com/oh91ak/831822.jpg)
Kyl kasvaa. 8)
-
http://www.hs.fi/kotimaa/a1449026886174?jako=e0ee79eb0b586df20fcf984929913ef9&ref=tf_iHShuutoboksi-kaikkisivut&utm_campaign=tf-hs&utm_source=huuto.net&utm_medium=tf-desktop&utm_content=kaikkisivut
-
kasviaha tässä aina lannotetaan pakkaa vaan se p arvo nousta siinä sivussa vaikka pussin kyljessä lukee vaan n27
Tosta säkki hehtaarille kylvökoneen kautta.
(https://img01.yarabilde.com/fsi/server?type=image&source=yara_fsi1%2F2013%2F10-21%2F69%2Fca%2Ffile6cctpa1ffnt1jgn6p9dn.jpg&top=0&left=0&bottom=1&right=1&width=227&effects=Sharpen(5)&filetype=.JPEG)
Tuosta vielä 10mottia liitulakua hehtaarille:
(http://img.machinio.com/oh91ak/831822.jpg)
Kyl kasvaa. 8)
Kyllähän tollanen setti on nurmelle menny.Eikä muuten näy kun sadossa.