Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 04.05.14 - klo:13:13
-
Ei ainuttakaan paalia kompostiin kahteen vuoteen, vaan mitäpä niitä sinne, arvokas ensiluokkainen säilörehu kuuluu pötsiin. :)
Täysrehua tulee pari kertaa kk, joka ei sekään ehdi siilossa pilaantua.
Siilomiehillä kauheet kasat höyryää, mitä ne on?
-
Ei ainuttakaan paalia kompostiin kahteen vuoteen, vaan mitäpä niitä sinne, arvokas ensiluokkainen säilörehu kuuluu pötsiin. :)
Täysrehua tulee pari kertaa kk, joka ei sekään ehdi siilossa pilaantua.
Siilomiehillä kauheet kasat höyryää, mitä ne on?
Samaan aikaan voi kuitenkin olla jossain peltojen perillä parikymmentä nyyttiä joita ei raaskisi edes avata enää. Eivät ole vaan lantalaan sieltä ehtineet...
Paalin kanssa se on muutenkin melkein tupla tai kuitti. Ei sitä huonoa kohtaa viitsi poistaa (kun on melko mahdotonta tai tosi työlästä) niin myllyyn / pöydälle vaan jos ei tosiaan koko paalia halua dumpata. 4m korkeasta siilosta on näppärämpi ne homeläiskät raapaista pinnasta niin että menee sitten ruokintaan vain 100% priimaa.
Vaikka tänä talvena tuli kuorittua normaalia enemmän (yksi tosi kuiva siilo) niin paljon kuorittua kasaa isompi olisi se paalimuovikasa joka olisi kertynyt jos olisi paalirehulla menty. Onko paalimuovi nykyään yli vai alle 100€/tonni ostettuna (kuivan nurmirehun hinta korkeilla tuotantokustannuksilla), ja miten hyvin toimii maanparannusaineena? ;)
-
Ei ainuttakaan paalia kompostiin kahteen vuoteen, vaan mitäpä niitä sinne, arvokas ensiluokkainen säilörehu kuuluu pötsiin. :)
Täysrehua tulee pari kertaa kk, joka ei sekään ehdi siilossa pilaantua.
Siilomiehillä kauheet kasat höyryää, mitä ne on?
Tiivistettyä tyhmyyttä :)
-
Taas päästiin tähän iänikuisen vanhaan asetelmaan, jossa molemmilla puolilla omat argumentit, jotka osin kumoaa toisensa.
-Paalimuovi maksaa juu, mutta antilla ja kumppaneilla on ilmaiset siilot..
-Itellä ei mene yhtään paalia hukkaan, korkeintaan käyttötarkoitus muuttuu kuivikkeeksi..
-Yhden asiakkaan kuluja kyselin ja ynnäilin ja totesin, että oli se paalaus halpaa siis silloin kun vielä urakoin, tosin happoa en suostunu käyttään..
-Onko kellään muualla erilaisia rehuja käytössä, kyllä minä ainakin syötän umpilehmille vanhempana tehtyä vrt lypsäville/vasikoille..
-Kuinkas onko siilomiehillä rehuja yli 20 kilsan päässä kotoa..
-Rehun myynti/ostotilanteissa paali on ylivoimaisen kätevä..
-Siiloissa hienoa, kun rehut on tontilla heti..
-Siilorehu yleensä tasalaatuisempaa, esim kosteuden ja osin korjuuajan suhteen..
Juu jos mulla olis lypsäviä ja pellot 5 kilsan säteellä,niin siiloihin tekisin ja vähä paaleja umppareille ja kesän lisäruokintaan ;)
-
Ei ainuttakaan paalia kompostiin kahteen vuoteen, vaan mitäpä niitä sinne, arvokas ensiluokkainen säilörehu kuuluu pötsiin. :)
Täysrehua tulee pari kertaa kk, joka ei sekään ehdi siilossa pilaantua.
Siilomiehillä kauheet kasat höyryää, mitä ne on?
Tiivistettyä tyhmyyttä :)
Tai paremminkin tiivistämätöntä rehua ;)
Ihan typerää tuo kinastelu paalit/siilorehu. Kummallakin tavalla saa tehtyä hyvää ja huonoa rehua. Rehukustannuksessa tulee eroa jossain vaiheessa mutta paalirehu voi olla hyvinkin kilpailukykyinen jos rehumäärät ei ole valtavia. Mulla ei ainakaan tällä hetkellä ole vaihtoehtoa paalirehulle edes mietitty. Vaatisi isot investoinnit eikä elämä muuttuisi yhtään paremmaksi vaikka rehu olisikin siiloissa. Pilaantuneita paaleja tulee tosi vähän ja ne vähätkin kierrätän tunkion kautta peltoon. Yleisin vika pilaantuneeseen paaliin on reikä muovissa mitä ei ole havaittu :(
-
En ota kantaa paali vs. siilo väittelyyn, mutta täytyy kyllä sanoa jotta kun noilla eri tiloilla kun kiertelee joilla on laakasiilot niin järkyttäviä määriä sieltä kyllä nostetaan pilaantunutta rehua tunkioon ??? Missä vika, en usko jotta kaikilla on vika siinä tiivistämisessä kun eri korjuumenetelmiä tähän otantaan osuu ainakin neljää luokkaa.
3 vuoden aikana omista paaleista(n.500-600 paalia) hylkyyn on mennyt 2 tai 3 paalia.
-
https://docs.google.com/file/d/0BxKD0mbJGnLgSmNWVUxkRU8zQU5jWHRiTlA5Mm1qcmpMOThz/edit?pli=1
Eilen avattu, heinäkuussa täytetty siilo, aika kuivaa tavaraa. Etualalla oleva harmaa on kivituhkaa (sitä oli siilon edustalla varastossa, painotuksena oli vain pari renkaan kylkeä). Taaemmat homepilkut johtuvat lähinnä siitä että en heti löytänyt näytteet kairattuani teippiä ja se sitten jäi... :-[
-
En ota kantaa paali vs. siilo väittelyyn, mutta täytyy kyllä sanoa jotta kun noilla eri tiloilla kun kiertelee joilla on laakasiilot niin järkyttäviä määriä sieltä kyllä nostetaan pilaantunutta rehua tunkioon ??? Missä vika, en usko jotta kaikilla on vika siinä tiivistämisessä kun eri korjuumenetelmiä tähän otantaan osuu ainakin neljää luokkaa.
3 vuoden aikana omista paaleista(n.500-600 paalia) hylkyyn on mennyt 2 tai 3 paalia.
Se johtuu siitä, että keskitytään kaahailemaan isooolla koneella eikä välittömästi korjuun jälkeinen käsityö kiinnosta tai sitten siitä, että komentoketju on korjuuketjussa väärinpäin. Sen PITÄISI olla niin, että siilolla on työnsäosaava työnjohtaja ja muut tekee mitä se käskee.
Sitten on näitä, jotka saavat illalla korjuun valmiiksi ja jättää peittämisen seuraavaan päivään. Aamulla vielä poljetaan vähän lisää, jotta on varmasti tiivistä. Näin saadaan tuoretta ilmaa metrin verran rehuun muovin alle. Plussan saa jos on noukinvaunulla korjannut ;D
Mulla on siilot ja silti viime kesänä tehtiin toistatuhatta paalia ja parisataa metriä makkaraa. Osa toki ilman muovia, olkena ja kuivana heinänä. Kaikki säilyy.
-
Mulla on siilot ja silti viime kesänä tehtiin toistatuhatta paalia ja parisataa metriä makkaraa. Osa toki ilman muovia, olkena ja kuivana heinänä. Kaikki säilyy.
Hienoo, sä osaat hommas, teillähän muutenkin seurataan vissiin noita varastoja tarkemmin!
-
Hienoo, sä osaat hommas, teillähän muutenkin seurataan vissiin noita varastoja tarkemmin!
En minä vaan kaikki ne, jotka hommia tekee ;)
-
Olin huhtikuulla tilaisuudessa jossa säilörehun tekemiseen perehtynyt brittiherra luennoi. Hän korosti sitä että seuraavana aamuna ei pidä mennä polkemaan rehumassasta sinne syntynyttä hiilidioksidia pois jolloin tilalle menisi happea. Eli mikäli rehun teko lopetettu iltamyöhällä ja tiiviiksi poljettu muovi pintaan heti tai jos jää aamuun ei uutta tiivistystä. Ennen muovilaittoa hän suositteli levittämään pintaan suolaa puoli kiloa neliömetriä kohti.
Mikäli rehunteko jatkuu seuraavana päivänä suositus toimia niin että koneilla ajetaan sellaisella kohdalla johon on tuotu uutta massaa pellolta.
Omat kokemukset sellaisia että varastointitappiot siilorehulla suurempia kuin myöhemmin käytössä olleella paalirehulla. Tappiot korostui siilorehulla alkukesän aikaan kun ilmat lämpeni.
Yhtä ja ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole, ratkaisut tila sekä olosuhdekohtaisia ehkä osin tuotantomuodostakin (lypsykarja / lihantuotanto) riippuvaisia.
-
Mitä palstalaiset tekee pellon reunaan jääneille paaleille, jotka eivät enään syöttöön kelpaa?
Joo joo ihan turhaa tehdä yhtään enempää kuin vuodessa ja niin edespäin...
-
Vakuumimuovi, aumamuovi ja päälle hiekkaa senverran, ettei muovi näy. Tuolla reseptillä on säilynyt melkein 100%. Peittäminen tehdään yleensä illalla tuulen tyynnyttyä. Päivällä muovin levitys täällä rannikolla lähes mahdotonta. Muovia ei saa jättää yhtään näkyviin muuten naakat hakkaavat muovin riekaleiksi.
Viimekesänä koitin silostop goldia, Secure Coveria ja reunapainopusseja. Parikymmentäsenttiä on pilaantunttta. >:(. Syysmyrskyssä reunapainopussit lensivät viereiseen siiloon. :o Onneksi oli kukkua päällä ja sidontaliinoilla vedetty yli. Muuten olis ollu peitotkin naapurikunnassa.
Vanhat paalit pitää syöttää pois ennenkuin uusia aletaan syöttää. Näin tulee kaikki käyttöön ja on puskuria huonommille rehuvuosille.
-
Ne jotka ei syöttöön kelpaa? Komposti. 3v vanhat? Vaikka telineeseen laitumelle hiehoille. Syövät mitä syövät ja loput pellolle.
-
Huonolaatuisemmat jätetään syöttämättä mikäli ei ole tarvetta, yleensä siis suojaviljaan perustettu nurmi.
Mahdollisimman laadukasta kun pyritään syöttämään.
Puskurina toimii ylimääräiset hehtaarit ja kyllä yleensä syyskuulle vähintään syötetään viime vuotisia muutenkin.
Tai siis, ei nykyisin tule noita ylijäämiä kuin korkeintaan joitain kymmenniä, mutta noita vanhoilla romuilla koneilla kerättyjä löysiä myttyjä jotka eivät meinanneet säilyä vuottakaan laadukkaina olisi "hieman" enemmän odottamassa jotain järkevää käyttöä.
Tarkoitus olisi ainakin osa nyt kuoria, halkaista paskakärryyn ja levittää kivennäismaille.
-
Mitä palstalaiset tekee pellon reunaan jääneille paaleille, jotka eivät enään syöttöön kelpaa?
Joo joo ihan turhaa tehdä yhtään enempää kuin vuodessa ja niin edespäin...
Ei jätetä mitään pellon reunaan. Kesällä pyritään ajamaan kaikki paalit kotiin kovapohjaselle pihalle niin ei jää niitä sattumia roikkuun sinne pellon reunoihin.
Ne satunnaiset pilantuneet joko käytetään kuivikkeeks (kuivahkot) ja loput isketään tunkion nurkkaan pehmiimään
-
Yhtenä vuonna ylivuotiset paalit kesti maaliskuulle. Kieltämättä ei niiden niin kauaa tarttisi piisata, mutta muutaman kuukauden puskurivarasto on ihan OK. Aina kesät ja sadot ei oo velijeksiä ;) Ja joskus paaleista pääsee jopa eroon, tosin yleensä hinta on heikko :(
-
Kippaan hylkypaalit yhdelle mettäsaralle kompostoituun jos ei ole mitään monttua täytettäväksi, muovit ja verkot pois. Muovinsekaset jätekasat nurkissa eikä muuallakaan juuri maisemaa paranna.
-
Sitten on näitä, jotka saavat illalla korjuun valmiiksi ja jättää peittämisen seuraavaan päivään. Aamulla vielä poljetaan vähän lisää, jotta on varmasti tiivistä. Näin saadaan tuoretta ilmaa metrin verran rehuun muovin alle.
Tuotanoin.. Hyvinkin usein on tullut toimittua näin ja säilyvyys on aina ollut analyysien mukaan kiitettävää ja lehmät keskituotos on lähes 11 000kg joten en kyllä koe tekeväni mitään väärää ;D Ikinä mitään reunamuoveja ei olla viritelty, muovi on vaan paineltu sinne reunoihin betonin ja rehun väliin sellasel vanerilevyn palasella ja päälle reilusti sahajauhoa.
Niin ja joskus oon jopa ajanut neljäkin kuormaa rehua siiloon ilman levittämistä JA SILTI SE VAAN SÄILYY JA LEHMÄT LYPSÄÄ ;D Tosin tälläsen pientilallisen rehukärrit on vaan 25m3 mutta kuitenkin. Vakuumimuovi ollaan joskus laitettu ja joskus on jäänyt laittamatta, en oo eroa huomannut.
Hylkyyn menevää tulee vuodessa 30 lehmän rehuista n. 1-2 viljalaitatuhtikuormaa. Siintä en tiedä onko paljon vai vähän mutta ei oo haitannu, yleensä johtuu jostain linnun tekemästä reiästä tai joskus on reunoistakin vähän huonoa löytynyt. Tai sitten on sotkeentunu sitä sahajauhoa rehun sekaan pois otto vaiheessa
-
Olin huhtikuulla tilaisuudessa jossa säilörehun tekemiseen perehtynyt brittiherra luennoi. Hän korosti sitä että seuraavana aamuna ei pidä mennä polkemaan rehumassasta sinne syntynyttä hiilidioksidia pois jolloin tilalle menisi happea. Eli mikäli rehun teko lopetettu iltamyöhällä ja tiiviiksi poljettu muovi pintaan heti tai jos jää aamuun ei uutta tiivistystä. Ennen muovilaittoa hän suositteli levittämään pintaan suolaa puoli kiloa neliömetriä kohti.
Mikäli rehunteko jatkuu seuraavana päivänä suositus toimia niin että koneilla ajetaan sellaisella kohdalla johon on tuotu uutta massaa pellolta.
Omat kokemukset sellaisia että varastointitappiot siilorehulla suurempia kuin myöhemmin käytössä olleella paalirehulla. Tappiot korostui siilorehulla alkukesän aikaan kun ilmat lämpeni.
Yhtä ja ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole, ratkaisut tila sekä olosuhdekohtaisia ehkä osin tuotantomuodostakin (lypsykarja / lihantuotanto) riippuvaisia.
Mielenkiintoista tuo suolahomma.. Oliko puhetta mihin kaikkeen suola vaikuttaa??
Niin ja yöksi muovi päälle ja kun aamulla ensimmäinen kuorma on pihassa, niin sitte muovi pois ja homma jatkuu ;)
-
Meillä menny 5 vuodessa noin sata paalia hylkyyn. Syy ei ole rehun teossa vaan vailinaisessa siirtämisessä ja liian pitkässä varastoinnissa.
Lisäksi on tullu tehtyä aivan liikaa rehua käyttöä ajatellen.
90% pilantuneista on tuoreviljaa ja ne menevät maanparannusaineeksi.
-
Meillä päin kun tuo karjatalous on vähentynyt ja lopettaneet tilat tekevät heinää/sr paaleihin myydäkseen eteenpäin ja kun paalit ei mene kaupaksi on nuo ylivuotiset paalit ongelma. Aika ruman näkösiä ovat läsähtäneet paalit pellon laidassa. Tarkastaja ei puutu niihin, kun ne ei ole pellon puolella. En tiedä mikä olisi paras tapa hävittää, mutta mielestäni paalit on poistettava peltojen laidoilta. Muovit ja verkot pois ja paalin hajotus ? Enempi sais tarkastajat kiinnittää huomiota noihin paaleihin, vaikka ne ei olisikaan pellon puolella.
-
käyvät hyvänä kompostin raaka-aineena, muovit ja verkot pois, -mikä saattaa joskus olla melkein laatan paikka! haju hirviä. sontaa lantalasta niskaan ja vuoden päästä paskavaunun läpi ja on hyvää maanparannusainetta syksyllä kasassa. muutama paali olsi tehtävänä nyt kun kerkiäis vaan.
-
Meillä ollut yllättävänkin vähän niitä huonoja paaleja, mutta jos tällainen paljastuu pihaton ruokintapöydällä, niin se nostetaan hyppysonnin karsinaan lantakäytävälle. Poika saa purkaa patoutumiaan ja levitys sujuu kuin itsestään. Siitä on sitten helppo työntää lantalaan.
Meillä on nyt parin vuoden aikana syötetty koko kylän ylijäämät, joistakin on vähän maksettu, osan on jopa tuoneet ilmaiseksi, että pääsevät niistä eroon. Järjestely on sopinut meille kyllä ihan hyvin. ;D
-
tollasia vastaanottopisteitä pitäis olla joka kylässä iankin yksi. täällä on vain hylkypaaleja!
-
Ei meillä ollut tarkoitus tällaiseen ruveta, mutta kun yhdeltä ostettiin, niin toinen vetosi siihen, että olemme toisenkin paalit huolineet. On vähän pakkosauma mielistellä, joten säästeltiin omia paaleja. ;D
-
Meillä ollut yllättävänkin vähän niitä huonoja paaleja, mutta jos tällainen paljastuu pihaton ruokintapöydällä, niin se nostetaan hyppysonnin karsinaan lantakäytävälle. Poika saa purkaa patoutumiaan ja levitys sujuu kuin itsestään. Siitä on sitten helppo työntää lantalaan.
Meillä on nyt parin vuoden aikana syötetty koko kylän ylijäämät, joistakin on vähän maksettu, osan on jopa tuoneet ilmaiseksi, että pääsevät niistä eroon. Järjestely on sopinut meille kyllä ihan hyvin. ;D
Tuossa piilee, ei tosin suuri mutta, kuitenkin pieni rikkaongelmien riski.
-
Meillä ollut yllättävänkin vähän niitä huonoja paaleja, mutta jos tällainen paljastuu pihaton ruokintapöydällä, niin se nostetaan hyppysonnin karsinaan lantakäytävälle. Poika saa purkaa patoutumiaan ja levitys sujuu kuin itsestään. Siitä on sitten helppo työntää lantalaan.
Meillä on nyt parin vuoden aikana syötetty koko kylän ylijäämät, joistakin on vähän maksettu, osan on jopa tuoneet ilmaiseksi, että pääsevät niistä eroon. Järjestely on sopinut meille kyllä ihan hyvin. ;D
Tuossa piilee, ei tosin suuri mutta, kuitenkin pieni rikkaongelmien riski.
Nyt vain taitaa mennä toisinpäin. Tulevat niin tarkoilta isänniltä, jotta eivät ylivuoteisia voi navettaansa viedä, kun pelkäävät itiöriskiä. Ja myrkyttävät varmasti peltonsa. Eli sen suhteen voi olla huoleti. :)
-
Lähtökohtasesti olen sitä mieltä jotta "ylimääräsia" tuhottavia paaleja ei pitäisi tulla/kertyä mutta kun joillekkin niitä kertyy niin olisko semmonen isohko vasara (tai vastaava) murskain siihen hyvä peli? Lähinnä miettinyt itselle semmosta niin saisi silputtua pehkua kuivikkeeksi ja semmosiin tuhoamis tehtäviin esim. puuta yms.
Haybusteri taitaa olla markkinoilla vastaava kone, tietääkö kukaan mikä oli se Venäläis valmisteinen hyvin saman tyyppinen kone kuin tuo Haybusteri mutta omilla jaloilla seisova ja sähkökäyttöinen? Yhden sellainen olen nähnyt muutetun traktorikäyttöiseksi.
Niin ja viljaahan sillä saisi kanssa murskattua.
-
Juu jos mulla olis lypsäviä ja pellot 5 kilsan säteellä,niin siiloihin tekisin ja vähä paaleja umppareille ja kesän lisäruokintaan ;)
Tällähän meillä siis mennään, menee niitä paalejakin useampi sata vuodessa. Lähinnä korjataan ilmaiseksi (hyi meitä) hiehoille sopiviä länttejä lähiseudulta.
-
Toi haybusteri vie ihan tolkuttomasti tehoa, jos tavara ei ole kuivaa..
Paalisilppurista tulee viidessä minuutissa oli mitä paskaa tahansa..
Ps Kyllä me A-x tiedetään nämä jutut ;D