Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 03.11.14 - klo:16:44
-
Tuli taas mielenkkintoista tietoa. Eli vasikalle pitää (kait) antaa kuivaheinää mutta se ei saa olla korsista. Eli kertokaa nyt tietonne viisauttanne mikä on optimaalinen rehu koko karjalle alkaen syntyvästä vasikasta vanhuuteen kuolevalle lehmälle. Eli nimenomaan mistä pitää millekin ikäryhmälle olla tehtynä ja kuinka nuorena. Ittellä on valitettavasti ollu tapana että vasikoille kuivaa rehua tai kuivaheinää ja hiehoille mitä sattuu olemaan ja lehmille sitten aina parasta. Missä tehdään nykyään isoimmat tappiot. Ja millasta tulee välttää tekemästä lainkaan. Itte olen todennu että tuorevilja on laji joka jää helpoiten seisoskelemaan paaleihin.
-
Vasikoille kai kaikkea mitä suostuvat syömään, paitsi että olen tosiaan kuullut jopa kuolemantapauksista liian tikkuisen heinän takia. Ainakaan tosi tikkuista ei varmaan kannata silputa vasikoille jollain ei-murskaavalla vehkeellä? Meilllä alle kuukauden ikäiset saavat mysliä jota syövät aika nirkoisesti, heinää, apevaunussa murskatun oljen kuivikkeeksi(ja sitä kautta ruuaksi) vähintään joka toinen päivä, ja tietty maitoa/juomarehua. Yli kuukauden ikäisillä on lypsävien apetta, heinää ja pikkumullin herkkua jota taas menee välillä tosi paljonkin.
Vierotetuille lypsävien apetta ja ehkä jotain valkuaispitoista täysrehua tai rypsiä vähän pintaan.
Yli puoli vuotiaille tällä hetkellä appeessa heinäkuun alkupuolella tehtyä rehua, olkea, härkäpapua. Lypsävillekin käytettävää vitamiini-hiivaseosta ajateltiin kokeilla nykyisen aika kevyen kivennäislisän tilalla kun eivät tiinehdy niin hyvin kuin voisi toivoa vaikka kasvavat tosi lujaa.
Ja lypsäville sellaista rehua kuin sattuu saamaan, mielellään D 685-705 ja valkuainen mahdollisimman korkea, ja siihen sitten sekaan hitunen heinän olkea, murskesäilöttyjä viljoja (nyt kaura ja vehnä) ja härkäpapua, ja ripaus rypsiä. Eurotradingin vitamiiniseos ja suola ja kalkki. Appeen energia jossain 11 ja 11,5MJ välillä. Robotilta keskimäärin vajaa 5kg ytyä täysrehua. Nyt on parilla AY:llä ollut vähän sorkkakuumetta eli ollaan laskettu ropottirehun nousumääriä tunnutuskaudella ja eläinkohtaisesti ainakin pieniltä AY:ilta.
Ja umppareilla lypsävien apetta pohjalla, siihen sekaan olkea noin 50% alkuperäispainosta (eli tonniin 500kg olkea) ja vielä lisää umpihiven/vitamiiniseosta. Tunnutusta ei enää juuri lainkaan, poikimakarsinaan jaetaan vähän myös lypsyapetta.
Tämä ei perustu mihinkään kummoiseen osaamiseen, ollaan lypsävien aperuokintaa harjoitettu alle 2 vuotta, kunhan on joku vaihtoehto keskustelun pohjalle.
-
Meillä on edelliskesän kuivaheinä aika kortista (viime kesänä ei tehty lainkaan) johtuen vanhasta nurmesta, jossa
oli paljon ruokonataa.
Kyllä sitä vasikat napostelee ihan hyvin eli noukkivat siitä parhaat kohdat. Kun vaan
muistaa työntää jämät päivittäin hiehoille ja tuoda vassuille uudet eteen, niin kyllä
ne pärjää. Väkirehuna pienimmillä mysli ja isommilla A-alkurehu sekä vilja.
Toisaalta kannattaako niille erikseen tehdä kuivaheinää, jos saa ekasta sr.sadosta
riittävän kuivaa jonkun erän.
-
tuo kuivaheinä on tas sellanen kummitus että! joskus sitä ei saa lehmien ruokintasuunnitelmiin kirveelläkään ja sitten sitä saa laittaa mutta vain vähän ja toisaalta nuorille sitten pitäsi olla! just sain poroarkian suunnitelman ja sus siunaa! jopa kilo heinää päivässä!!!!! ja kun ongelmana oli juuri tuo lietepaska kuivalanta systeemissä!! ei noita palkokasvi paaleja kohta kehtaa syöttääkään lehmille kun ei taakse uskalla mennä ollenkaan. kyllä net lypsää mutta kuka vie yksiköt taakse.... noooo, vasikat on mulla alottannu tuorerehulla ja sitten nutistanu ite ihan kuivaaheinää niin paljon kuin vaan karsinasta ylettäny ja hengissä on jopa valtaosa, loput onkii sit teuraana jo...
-
tuo kuivaheinä on tas sellanen kummitus että! joskus sitä ei saa lehmien ruokintasuunnitelmiin kirveelläkään ja sitten sitä saa laittaa mutta vain vähän ja toisaalta nuorille sitten pitäsi olla! just sain poroarkian suunnitelman ja sus siunaa! jopa kilo heinää päivässä!!!!! ja kun ongelmana oli juuri tuo lietepaska kuivalanta systeemissä!! ei noita palkokasvi paaleja kohta kehtaa syöttääkään lehmille kun ei taakse uskalla mennä ollenkaan. kyllä net lypsää mutta kuka vie yksiköt taakse.... noooo, vasikat on mulla alottannu tuorerehulla ja sitten nutistanu ite ihan kuivaaheinää niin paljon kuin vaan karsinasta ylettäny ja hengissä on jopa valtaosa, loput onkii sit teuraana jo...
No siellä on se kuidun minimivaatimus joka nostaa heinän joskus mukaan. Ja joskus ei.. jos säilörehun NDF-pitoisuus on matala, niin yleensä sitten.
-
Mikä muuten on se rehukomponentti mikä kannattaa tehdä varoiksi ja mihin sen tunkee jos ei sitä tarvitakkaan. Ehkä joku olki voi olla sellainen mutta muuten käytössö on ne rehut mitkä sattuu olemaan. Väkirehuhan on toinen minkä pystyy ostamaan tarvittavan määrän.
-
Varmaan noi valkuaispalkokasveista tai suojaviljoista (tai voi ne olla samassakin) paalatut.
-
Mutta mihin ja kelle tunget ne jos ei elukat niitä tartte. Lähtökohtaisesti säilörehu on aina kuin siilossa eli kaikki mikä on tehty on myös syötettävä jollekin. Viljahan on myös kauppatavara eli sillä kait jotain vaihtelua pystyy kompensoimaan.
-
Mutta mihin ja kelle tunget ne jos ei elukat niitä tartte. Lähtökohtaisesti säilörehu on aina kuin siilossa eli kaikki mikä on tehty on myös syötettävä jollekin. Viljahan on myös kauppatavara eli sillä kait jotain vaihtelua pystyy kompensoimaan.
Mädätät ne vaan peltojen pientareilla, sit 2 vuoden kuluttua kuoppaat ne suohon :D
-
Mutta mihin ja kelle tunget ne jos ei elukat niitä tartte. Lähtökohtaisesti säilörehu on aina kuin siilossa eli kaikki mikä on tehty on myös syötettävä jollekin. Viljahan on myös kauppatavara eli sillä kait jotain vaihtelua pystyy kompensoimaan.
Ylivuotiset pallothan voi syöttää vähintään hiehoille. Ja pitäähän aina puskurivarastoa olla. Sitä logiikkaa en ymmärrä, mitä jotkut tekee, että aloitetaan uuden sadon syöttö ennen kuin edellinen on käytetty. Ja sitten koittaa vuosi, kun ihmetellään sitä pari-kolme vuotta vanhaa rehua, jotta vieläköhän sitä voisi syöttää, kun tulee kuiva kesä... :-X
-
Bäkkärin vastauksesta huomaa neuvojien näkemyksen. Seuraavaksi se voisi keksiä oikean vastauksen. Eli aivan jokainen paali mikä tulee maksaa noin 50 egee (isoja paaleja) ja hävikki on kaikkein suurinta jos käy niin että joku paali ei menekään jollekin elukalle vaan se kipataan suokuoppaan. Ittellä on tärkeää että uutta satoa ei syötetä ennen kuin edelliset on ruokittu joten siksi kaksi kysymystä.
Millaista rehua pitää olla jotta koko karja tulee ruokittua optimaalisesti ja
Millä saadaan haluttu vaihtelu jotta rehustus kannattaa suunitella.
Jälkimmäiseen voi vastata että viljalla ja väkirehulla saadaan vaihtoehtoja eli niitä voi sekä ostaa että jättää ostamatta ja viljan voi ylimääräisen myydäkkin eniten tarjoavalle.
-
Bäkkärin vastauksesta huomaa neuvojien näkemyksen. Seuraavaksi se voisi keksiä oikean vastauksen. Eli aivan jokainen paali mikä tulee maksaa noin 50 egee (isoja paaleja) ja hävikki on kaikkein suurinta jos käy niin että joku paali ei menekään jollekin elukalle vaan se kipataan suokuoppaan. Ittellä on tärkeää että uutta satoa ei syötetä ennen kuin edelliset on ruokittu joten siksi kaksi kysymystä.
Millaista rehua pitää olla jotta koko karja tulee ruokittua optimaalisesti ja
Millä saadaan haluttu vaihtelu jotta rehustus kannattaa suunitella.
Jälkimmäiseen voi vastata että viljalla ja väkirehulla saadaan vaihtoehtoja eli niitä voi sekä ostaa että jättää ostamatta ja viljan voi ylimääräisen myydäkkin eniten tarjoavalle.
Ei kun mua vaan huvittaa niin hirveästi se maan tapa, että paaleja mädätetään pientareella... ja sitten niitä kippaillaan rantapenkkoihin.
-
Mut tohon sun kysymykseesi en vaan jaksa vastata.
-
Bäkkärin vastauksesta huomaa neuvojien näkemyksen. Seuraavaksi se voisi keksiä oikean vastauksen. Eli aivan jokainen paali mikä tulee maksaa noin 50 egee (isoja paaleja) ja hävikki on kaikkein suurinta jos käy niin että joku paali ei menekään jollekin elukalle vaan se kipataan suokuoppaan. Ittellä on tärkeää että uutta satoa ei syötetä ennen kuin edelliset on ruokittu joten siksi kaksi kysymystä.
Millaista rehua pitää olla jotta koko karja tulee ruokittua optimaalisesti ja
Millä saadaan haluttu vaihtelu jotta rehustus kannattaa suunitella.
Jälkimmäiseen voi vastata että viljalla ja väkirehulla saadaan vaihtoehtoja eli niitä voi sekä ostaa että jättää ostamatta ja viljan voi ylimääräisen myydäkkin eniten tarjoavalle.
Ei kun mua vaan huvittaa niin hirveästi se maan tapa, että paaleja mädätetään pientareella... ja sitten niitä kippaillaan rantapenkkoihin.
Niinhän se on koomista mutta itsekin olen joutunut painottaa neuvojalle että lisäksi on 200 tollasta paalia että niilekin pitää keksiä eläimet joille ne syötetään vaikkakin nää muut kyllä riittää seuraavaan rehuntekoon. Ongelma vaan on että ne arvoltaan huonommat ei vaan saa jäädä.
-
Mut tohon sun kysymykseesi en vaan jaksa vastata.
Kerää vaikka yön yli voimia ja tai viikonloppuna vahviketta ja keksi sitten se aukoton systeemi. Satoja tehdään kolme ja mukana on tarvittaessa tuorevilja. Ostorehuna mahdollisuus täysrehuun sekä viljaan. Eli mitä rehua milloin jotta kaikille riittää ja millä ruokinta optimoidaan.
-
No jos lähdetään ihan vasikan ruokinnasta niin anna niille samaa säilistä mitä lypsävillekin ja jotain vasikkarehua päälle. Siitä sitten periaatteessa lypsylehmän ruokinta siihen asti että pitää rajoittaa energian saantia. Umppareille ja tiineille hiehoille saa olla käytännössä samanlainen energiaköyhä eväs. Appeella saisit ratkaistua hyvin helposti hiehojen ja ummpareiden ruokinnan köyhdyttämällä oljella jos sopivaa säilörehua tai heinää ei ole olemassa. Olkea ei saa erillisruokinnassa menemään mitenkään järkevästi... On tullut kokeiltua. Yleinen hyvin suuri virhe on juuri se että umppareille ja hiehoille ei ole olemassa oikeanlaista evästä ja saavat lypsävien jämät mistä seuraa lihomista.
Kaikista järkevintä olisi yrittää jo suunnitteluvaiheessa tähdätä oikeanlaiseen evääseen kullekin eläinryhmälle. Valiolaisille raaka-aineanalyysit on ilmaisia ja itse otin jokaiselle sadolle ja joka pellosta näytteet. On ainakin jonkinlaiset suuntaviivat kun ruokintaa miettii kokonaisuutena.
-
Mut tohon sun kysymykseesi en vaan jaksa vastata.
Kerää vaikka yön yli voimia ja tai viikonloppuna vahviketta ja keksi sitten se aukoton systeemi. Satoja tehdään kolme ja mukana on tarvittaessa tuorevilja. Ostorehuna mahdollisuus täysrehuun sekä viljaan. Eli mitä rehua milloin jotta kaikille riittää ja millä ruokinta optimoidaan.
Vastasin yyveenä miksi sitä aukotonta systeemiä en jaksa täällä selittää ;D
-
miksi ei vaan sitä huippurehua ja sitte heinää sekahan muille? mä ymmärrän sen että paalitouhus on heleppoa teherä eri laatuja eri ryhmille mutta onko se kannattavaa silti? mitäs sitte kun sattuu heikompi satovuosi ja toinenki ja 2-4 laatuja on yli tarpeen muttei sitä ykköstä?
-
miksi ei vaan sitä huippurehua ja sitte heinää sekahan muille? mä ymmärrän sen että paalitouhus on heleppoa teherä eri laatuja eri ryhmille mutta onko se kannattavaa silti? mitäs sitte kun sattuu heikompi satovuosi ja toinenki ja 2-4 laatuja on yli tarpeen muttei sitä ykköstä?
No silloin on aika voittajafiilis verrattuna siihen että ei ole mitään... :-X
-
Meillähän rehunteko perustuu siihen että aloitellaan kesäkuun toisella viikolla ja jatketaan enempi tai vähempi lokakuun puoleenväliin. Toki paljon tehdään muille mutta usein käydään myös omilla pelloilla. Yksi iso haaste on pitää kirjaa mitä rehua on missäkin ja koska ja millaisessa kelissä se on tehty. Yksiköitä kun on inansa vajaa 1000 vuotta kohden.
Mielellään käskisin neuvojan jakaa nämä rehut karjalle optimaalisesti ja sitten hän kertoisi mitä ostetaan lisäksi väkirehuna ja viljana ja kuinka paljon. Keskivertoa haastavampi vaan tuntuu olevan neuvonnalle kun rehua on joskus enemmän kuin kulutus ja optimaalinen ruokinta ei aina mene tasan eläinryhmien kanssa.
-
Meillähän rehunteko perustuu siihen että aloitellaan kesäkuun toisella viikolla ja jatketaan enempi tai vähempi lokakuun puoleenväliin. Toki paljon tehdään muille mutta usein käydään myös omilla pelloilla. Yksi iso haaste on pitää kirjaa mitä rehua on missäkin ja koska ja millaisessa kelissä se on tehty. Yksiköitä kun on inansa vajaa 1000 vuotta kohden.
Mielellään käskisin neuvojan jakaa nämä rehut karjalle optimaalisesti ja sitten hän kertoisi mitä ostetaan lisäksi väkirehuna ja viljana ja kuinka paljon. Keskivertoa haastavampi vaan tuntuu olevan neuvonnalle kun rehua on joskus enemmän kuin kulutus ja optimaalinen ruokinta ei aina mene tasan eläinryhmien kanssa.
Siis on se, että D-arvoltaan matalaa rehua ei saada mahtumaan elukkaan mitenkään.. syönti putoaa ja rehua jää perinnöksi
-
Meillähän rehunteko perustuu siihen että aloitellaan kesäkuun toisella viikolla ja jatketaan enempi tai vähempi lokakuun puoleenväliin. Toki paljon tehdään muille mutta usein käydään myös omilla pelloilla. Yksi iso haaste on pitää kirjaa mitä rehua on missäkin ja koska ja millaisessa kelissä se on tehty. Yksiköitä kun on inansa vajaa 1000 vuotta kohden.
Mielellään käskisin neuvojan jakaa nämä rehut karjalle optimaalisesti ja sitten hän kertoisi mitä ostetaan lisäksi väkirehuna ja viljana ja kuinka paljon. Keskivertoa haastavampi vaan tuntuu olevan neuvonnalle kun rehua on joskus enemmän kuin kulutus ja optimaalinen ruokinta ei aina mene tasan eläinryhmien kanssa.
Siis on se, että D-arvoltaan matalaa rehua ei saada mahtumaan elukkaan mitenkään.. syönti putoaa ja rehua jää perinnöksi
Niin ehkä yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi neuvojan kertoa että näistä paaleista tulee nyt hiehoille ensi kauden rehua tai vaikka lypsäville yksi komponentti appeeseen tai jotain eli nyt tulevana kesänä teidän kannattaa siirtyä kolmeen satoon jotta saadaan seuraavalle vuodelle " ydinpolttoainetta" lypsäville tai jotain. Neuvonnan tarkoitus kun aina on minimoida tappiot ja opastaa parempaan huomiseen. Ei aina ihan helppoa.
-
Meillähän rehunteko perustuu siihen että aloitellaan kesäkuun toisella viikolla ja jatketaan enempi tai vähempi lokakuun puoleenväliin. Toki paljon tehdään muille mutta usein käydään myös omilla pelloilla. Yksi iso haaste on pitää kirjaa mitä rehua on missäkin ja koska ja millaisessa kelissä se on tehty. Yksiköitä kun on inansa vajaa 1000 vuotta kohden.
Mielellään käskisin neuvojan jakaa nämä rehut karjalle optimaalisesti ja sitten hän kertoisi mitä ostetaan lisäksi väkirehuna ja viljana ja kuinka paljon. Keskivertoa haastavampi vaan tuntuu olevan neuvonnalle kun rehua on joskus enemmän kuin kulutus ja optimaalinen ruokinta ei aina mene tasan eläinryhmien kanssa.
Siis on se, että D-arvoltaan matalaa rehua ei saada mahtumaan elukkaan mitenkään.. syönti putoaa ja rehua jää perinnöksi
Niin ehkä yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi neuvojan kertoa että näistä paaleista tulee nyt hiehoille ensi kauden rehua tai vaikka lypsäville yksi komponentti appeeseen tai jotain eli nyt tulevana kesänä teidän kannattaa siirtyä kolmeen satoon jotta saadaan seuraavalle vuodelle " ydinpolttoainetta" lypsäville tai jotain. Neuvonnan tarkoitus kun aina on minimoida tappiot ja opastaa parempaan huomiseen. Ei aina ihan helppoa.
Tuo on yksi neuvonnan tehtävistä ja tuohon kysymykseen pystyy kyllä vastaamaan.
-
Suurin osa neuvojista ei pysty vastaamaan oikeastaan mihinkään.
-
ite huomasin tänä syksynä taas tuon karvaasti! tilalle so***** ns. neuvontakäynti ja hintaa oli noin 70! ja nyt sain laskun hommasta ja siinä olikin kehityspalaveri toisena; se toinen yli 70 ja alvit päälle! elikkä 184 ekua maksoi kahvihetki ja käynti navetan puolella!!! nyt mulle herää kysymys; onko kyse maksullisesta naisesta vain neuvontakäynnistä? saan tietysti tuon verotukseen mutta himppa hirvittää nuo hinnat! poroagria osaa hinnoitella huo... neuvojansa! btw, ainoa ero raision ruoskuun oli vitamellikivennäinen nuorille kiiman parannukseen... toinen ilmainen ja toinen hieman kallis, - siis ruosku!
-
Ja se Raision rehukonsulenttikin tulee paikan päälle kahville, kun sattuu oikein kunnolla asiasta mainitsemaan. Satuin ojentamaan mainonnasta ja jo kummasti tultiin paikan päälle... ja toi muuten tuliaisiakin, ilmaiseksi. ;D
Tai eihän ilmaisia lounaita ole, kyllä se tämänkin konsulentin palkka siinä rehunhinnassa maksetaan, mutta kuitenkaan ei tule erikseen vielä laskua.. :P
-
ite huomasin tänä syksynä taas tuon karvaasti! tilalle so***** ns. neuvontakäynti ja hintaa oli noin 70! ja nyt sain laskun hommasta ja siinä olikin kehityspalaveri toisena; se toinen yli 70 ja alvit päälle! elikkä 184 ekua maksoi kahvihetki ja käynti navetan puolella!!! nyt mulle herää kysymys; onko kyse maksullisesta naisesta vain neuvontakäynnistä? saan tietysti tuon verotukseen mutta himppa hirvittää nuo hinnat! poroagria osaa hinnoitella huo... neuvojansa! btw, ainoa ero raision ruoskuun oli vitamellikivennäinen nuorille kiiman parannukseen... toinen ilmainen ja toinen hieman kallis, - siis ruosku!
Kuinkahan pitkän matkan tuokin neuvoja joutui ajamaan luoksesi ja kun koko päivä meni niin ei siinä korkeakoulutetulle kovin hirveää tuntipalkkaa jäänytkään.
Ei proagriankaan kuulu mikään hyväntekijäjärjestö olla.
Voithan sä sillä raision neuvojalla teetättää ne ja ostaa sitten hiukka enemmän ja kalliimpaa rehua ???
-
Olen aikoinaan vertailun vuoksi teettänyt ruokinta suunnitelmia sekä pro agrialla että rehunmyyjillä ja eivät rehumyyjien ruokinta suositus määrät ole sen korkeampia kuin pro agriallakaan.
-
ite huomasin tänä syksynä taas tuon karvaasti! tilalle so***** ns. neuvontakäynti ja hintaa oli noin 70! ja nyt sain laskun hommasta ja siinä olikin kehityspalaveri toisena; se toinen yli 70 ja alvit päälle! elikkä 184 ekua maksoi kahvihetki ja käynti navetan puolella!!! nyt mulle herää kysymys; onko kyse maksullisesta naisesta vain neuvontakäynnistä? saan tietysti tuon verotukseen mutta himppa hirvittää nuo hinnat! poroagria osaa hinnoitella huo... neuvojansa! btw, ainoa ero raision ruoskuun oli vitamellikivennäinen nuorille kiiman parannukseen... toinen ilmainen ja toinen hieman kallis, - siis ruosku!
Tuo kalleus on kiinni pitkälti siitä, että saitko jotakin hyödyllistä tai mieltä ja taloutta virkistävää ajatusta neuvojalta? Monet poloiset ottavat nuo "karjantarkkailijan" käynnit ja paperin pyörittelyt pakollisen pullan kannalta. Ruokintasuunnitelmakin laitetaan suoraan mappiin. Silloinhan se tuntuu kalliilta, kun omaa aikaakin kului hukkaan. :-X
-
Olen aikoinaan vertailun vuoksi teettänyt ruokinta suunnitelmia sekä pro agrialla että rehunmyyjillä ja eivät rehumyyjien ruokinta suositus määrät ole sen korkeampia kuin pro agriallakaan.
Tuntuu vähän olevan rehutalosta kiinni haetaanko kate rehun hinnasta, suosimalla suuria syöttömääriä vai Raision tyyliin molemmilla
-
Olen aikoinaan vertailun vuoksi teettänyt ruokinta suunnitelmia sekä pro agrialla että rehunmyyjillä ja eivät rehumyyjien ruokinta suositus määrät ole sen korkeampia kuin pro agriallakaan.
Pitää paikkansa. Joskus rehutehtaiden määrät ovat jopa pienempiä..
Väkirehun minimointi ei aina anna parasta katetta... se että rehumyyjä perustelee pientä käyttömäärää on vain yksi tapa tehdä kauppaa ;D Saahan silloin edes jotain myytyä, ja tarjous on hinnaltaan kilpailijan versiota halvempi ;)
-
itelä ostorehujen kulutus pieneni kun ruoksun teki raisio ja omat rehut olikin parempia kuin poroakrian mielestä.
toi neuvola tuli tosta läheltä ja viipy sen parituntia mutta kun ei ollu mitään puhetta että kehityskeskustelu olis eri hintanen. noooo, tyhmyydestä sakotetaan, kärsin kuin porsaat!
-
Siis kuoleeko vasikat muka liian tikkuisen heinän syöntiin. Emojen vasikat ainakin aloittelevat alle pariviikkoisina syömään erilaisia karkearehua (kun muutakaan ei maidon lisäksi ole tarjolla) ja en ole huomannut, eikä ruumiinavauspöytäkirjoissa ole lukenut, että vasikka olisi kuollut tikkuheinän syöntiin. Se on tietysti eri asia, mitä ravintoaineita vanhana tehdystä heinästä saa.
-
Siis kuoleeko vasikat muka liian tikkuisen heinän syöntiin. Emojen vasikat ainakin aloittelevat alle pariviikkoisina syömään erilaisia karkearehua (kun muutakaan ei maidon lisäksi ole tarjolla) ja en ole huomannut, eikä ruumiinavauspöytäkirjoissa ole lukenut, että vasikka olisi kuollut tikkuheinän syöntiin. Se on tietysti eri asia, mitä ravintoaineita vanhana tehdystä heinästä saa.
Vaikka en asiasta oikeasti mitään tiedä niin tarttee todeta että ikinä koskaan ei saa olla tavoite pitää elukat hengissä vaan tavoite pitää olla monta astetta korkeampi eli miten saavuttaa vasikan ja hiehon ruokinnalla maksimaalisesti sekä määrällisesti että ajallisesti tuottava lehmä. Sitten toisessa vaakakupissa on mitä kaikki tämä maksaa.
-
Koko ajan yritetään hilata hiehon poikimisikää alemmaksi... Meillä tuli pieni vahinko laitumella kun sonni astui ja pari hiehoa poiki reilusti alle kaksi vuotiaina. Toisen nimi on kirppu ja se on ollut pieni koko elämänsä ajan. Siinä mielessä ehkä vähän tyhmää katsella painomittanauhan kanssa painoa milloin hiehon voi siementää koska kaikista ei tule isoja vaikka miten ruokkisi. Kovasti raisio kauppaa hieho24 ruokintamallia missä yritetään mahdollisimman nopeaan kasvuun. Sinänsä aivan hyvä ajatus mutta toteutus voi olla kallis. Appeella saa saman asian hoidettua paljon halvemmalla jos vaan eläinten ryhmittely mahdollista.
-
Koko ajan yritetään hilata hiehon poikimisikää alemmaksi... Meillä tuli pieni vahinko laitumella kun sonni astui ja pari hiehoa poiki reilusti alle kaksi vuotiaina. Toisen nimi on kirppu ja se on ollut pieni koko elämänsä ajan. Siinä mielessä ehkä vähän tyhmää katsella painomittanauhan kanssa painoa milloin hiehon voi siementää koska kaikista ei tule isoja vaikka miten ruokkisi. Kovasti raisio kauppaa hieho24 ruokintamallia missä yritetään mahdollisimman nopeaan kasvuun. Sinänsä aivan hyvä ajatus mutta toteutus voi olla kallis. Appeella saa saman asian hoidettua paljon halvemmalla jos vaan eläinten ryhmittely mahdollista.
Pääosin hieho24 kasvuihin pääsee tarjoamalla 6 kuukaudesta eteenpäin vain lypsylehmien säilörehuakin. Juottolasta lähtemisen jälkeen ei ole väkirehua tarjottu ja juottolassa karkearehuna vain kuivaheinä. Parilla kasvu selkeästi heikompi, mutta olettaisin että kärsivät pikkuvasikkana ripulista ja jääneet jälkeen.
Sitten kun vielä saisi umpipuolen remontin valmiiksi ja tiineet hiehot pois lypsylehmien ruokintapöydältä. Muuntuvat palleroiksi jos ei ensimmäinen siemennys 14 kuukautisena osu.
-
Siis kuoleeko vasikat muka liian tikkuisen heinän syöntiin. Emojen vasikat ainakin aloittelevat alle pariviikkoisina syömään erilaisia karkearehua (kun muutakaan ei maidon lisäksi ole tarjolla) ja en ole huomannut, eikä ruumiinavauspöytäkirjoissa ole lukenut, että vasikka olisi kuollut tikkuheinän syöntiin. Se on tietysti eri asia, mitä ravintoaineita vanhana tehdystä heinästä saa.
No ei ne nyt siihen kuole,kuidunmäärä vaikuttaa happotasapainoon tai Suomessa sanotaan aineenvaihduntaan.Tämä vaikuttaa myös kaikkien aineiden puutteeseen,sitä josta on eniten pula tulee ensin näkyviin.Vasikkaan vaikuttaa emän ruokinta ennen syntymää.
-
Siis kuoleeko vasikat muka liian tikkuisen heinän syöntiin. Emojen vasikat ainakin aloittelevat alle pariviikkoisina syömään erilaisia karkearehua (kun muutakaan ei maidon lisäksi ole tarjolla) ja en ole huomannut, eikä ruumiinavauspöytäkirjoissa ole lukenut, että vasikka olisi kuollut tikkuheinän syöntiin. Se on tietysti eri asia, mitä ravintoaineita vanhana tehdystä heinästä saa.
Vasikan ruoansulatuskanava on hyvin pehmeä, ei sinne pitäisi mennä paljon kovia ja teräviä esineitä.
Mitä sulla niissä ruumiinavauspöytäkirjoissasi sitten lukee ??? ::)
-
Erinäisiä epämuodostumia sisäelimissä, aivoissa tai sydänvikoja. Kerran tai kaksi napatulehdus, kerran munuaisiin levinnyt tulehdus. Kerran listeria. Kerran vastasyntyneellä suolitukos. Jollakin yleisinfektio. Osaan ei löydy selvää kuolinsyytä, mutta sekin on monesti hyödyllinen tieto. Kahdeksan vuoden aikana (9 poikimakautta) on viety melkein kaikki kuolleet tai kuolleena syntyneet avattaviksi. Väillä on tosiaan "nollatulos", mutta välillä on sen verran erikoisia löydöksiä, ettei ole patologi meinannut pysyä housuissaan. En nyt tarkkaa määrää osaa näin kylmiltään sanoa, mutta arvelisin, että n. 30-35 vasikkaa on viety avattavaksi. n. 900 syntynyttä vastaavassa ajassa.
-
Siis kuoleeko vasikat muka liian tikkuisen heinän syöntiin. Emojen vasikat ainakin aloittelevat alle pariviikkoisina syömään erilaisia karkearehua (kun muutakaan ei maidon lisäksi ole tarjolla) ja en ole huomannut, eikä ruumiinavauspöytäkirjoissa ole lukenut, että vasikka olisi kuollut tikkuheinän syöntiin. Se on tietysti eri asia, mitä ravintoaineita vanhana tehdystä heinästä saa.
Vasikan ruoansulatuskanava on hyvin pehmeä, ei sinne pitäisi mennä paljon kovia ja teräviä esineitä.
Mitä sulla niissä ruumiinavauspöytäkirjoissasi sitten lukee ??? ::)
Kyllä yhdellä tutulla (iso ja ihan hyvin hoidettu karja) oli yhtenä vuonna jotain niin tikkuista tavaraa että siihen kuoli vasikoita ihan ruumiinavauksen mukaan. Ei se kai kovin tavallista ole ja vaatii aika äärimmäistä tavaraa, ja ehkä vielä tosiaan jotenkin erityisen epäsuotuisasti silputtuna. MUtta jos asiaa ei ollenkaan mieti ja tosiaan päätyy antaaan jotain superkortista vasuille niin voi johta jopa kuolemaan. Eikä se itsellekään tuota tapausta ennen ole käynyt edes mielessä, eikä nykyäänkään vielä muista niin hyvin että sen paremman vasikkaheinän muistaisi tehdä... :-\
Meillä vasikat menee automaattijuotolle ryhmäkarsinaan heti, mikä aiheuttaa aika vahvan tautipaineen jonka takia kaiken muun (kuivitus, ruokinta, ilmasto) pitää olla erityisen hyvässä jamassa että homma skulaa. Nyt kun on kosteaa syysilma, niin ripulia (rota) tulee taas väkisin jonkin verran. :-\
-
Eipä meillä noita vasikoita voi mitenkään estää syömästä kuivikeolkia tai emojen eväitä, joten täytyy vaan toivoa, ettei tule ongelmia tästä. Tosin eihän emoillakaan kaikki eväs tikkua ole.
-
Meillä vasikat menee automaattijuotolle ryhmäkarsinaan heti, mikä aiheuttaa aika vahvan tautipaineen jonka takia kaiken muun (kuivitus, ruokinta, ilmasto) pitää olla erityisen hyvässä jamassa että homma skulaa. Nyt kun on kosteaa syysilma, niin ripulia (rota) tulee taas väkisin jonkin verran. :-\
Meillä on myös vastaava, mutta näkyy uusissa navetoissa tehdyn ihan vastaavia, miksiköhän, kun ongelmat on kuitenkin tiedossa?
-
Meillä vasikat menee automaattijuotolle ryhmäkarsinaan heti, mikä aiheuttaa aika vahvan tautipaineen jonka takia kaiken muun (kuivitus, ruokinta, ilmasto) pitää olla erityisen hyvässä jamassa että homma skulaa. Nyt kun on kosteaa syysilma, niin ripulia (rota) tulee taas väkisin jonkin verran. :-\
Meillä on myös vastaava, mutta näkyy uusissa navetoissa tehdyn ihan vastaavia, miksiköhän, kun ongelmat on kuitenkin tiedossa?
Mikäs tässä mättää ja miten asiat sitten pitäisi olla. Ittellä on tänhetkisenä suunitelmana yksilökarsinat noin viikoksi ja sitten neljä ryhmäkarsinaa missä vasikat viihtyy noin 3 kuisiksi jolloin kone lopettaa juoton. Mitään kovin isoja ryhmiä ei tule kun 65 lehmän vasikat jaetaan neljään juottoryhmään.
-
Meillä vasikat menee automaattijuotolle ryhmäkarsinaan heti, mikä aiheuttaa aika vahvan tautipaineen jonka takia kaiken muun (kuivitus, ruokinta, ilmasto) pitää olla erityisen hyvässä jamassa että homma skulaa. Nyt kun on kosteaa syysilma, niin ripulia (rota) tulee taas väkisin jonkin verran. :-\
Meillä on myös vastaava, mutta näkyy uusissa navetoissa tehdyn ihan vastaavia, miksiköhän, kun ongelmat on kuitenkin tiedossa?
Mikäs tässä mättää ja miten asiat sitten pitäisi olla. Ittellä on tänhetkisenä suunitelmana yksilökarsinat noin viikoksi ja sitten neljä ryhmäkarsinaa missä vasikat viihtyy noin 3 kuisiksi jolloin kone lopettaa juoton. Mitään kovin isoja ryhmiä ei tule kun 65 lehmän vasikat jaetaan neljään juottoryhmään.
No varmaan juuri toi että eka yksilökarsinoihin.
-
Meillä vasikat menee automaattijuotolle ryhmäkarsinaan heti, mikä aiheuttaa aika vahvan tautipaineen jonka takia kaiken muun (kuivitus, ruokinta, ilmasto) pitää olla erityisen hyvässä jamassa että homma skulaa. Nyt kun on kosteaa syysilma, niin ripulia (rota) tulee taas väkisin jonkin verran. :-\
Meillä on myös vastaava, mutta näkyy uusissa navetoissa tehdyn ihan vastaavia, miksiköhän, kun ongelmat on kuitenkin tiedossa?
Mikäs tässä mättää ja miten asiat sitten pitäisi olla. Ittellä on tänhetkisenä suunitelmana yksilökarsinat noin viikoksi ja sitten neljä ryhmäkarsinaa missä vasikat viihtyy noin 3 kuisiksi jolloin kone lopettaa juoton. Mitään kovin isoja ryhmiä ei tule kun 65 lehmän vasikat jaetaan neljään juottoryhmään.
No varmaan juuri toi että eka yksilökarsinoihin.
On jotenkin inhimillistä laittaa eka yksilökarsinaan että oppii nousemaan kunnolla pystyyn ja imemään. Vierotus lehmästä kun tapahtuu lähes heti eli puolen- vuorokauden sisällä. Onko jollain kokemuksia laittaa vassu heti ryhmäkarsinaan.
-
Meillä menee vasikat heti vieroituksen jälkeen ryhmäkarsinaan. Kokemusta tosin vasta reilun vuoden ajalta, mutta en nää mitään syytä käyttää vasikoita yksilökarsinassa. Isossa olkikuivitteisessa ryhmäkarsinassa on reilusti tilaa harjoitella kävelyä ja laumaeloa ekasta elinpäivästä lähtien...
Joku reilusti etuajassa syntynyt tai pienet kaksoset ehkä on parempi jättää joksikin aikaa erilleen sinne poikimakarsinaan.
-
Eli meillä menee yhden vuorokauden ikäisenä ryhmään jossa on 8-20 vasikkaa poikimatahdista riippuen. Siitä sitten isompien puolelle noin kuukauden iässä. Alaa yhteensä noin 60 neliötä. Karsinan kuivitus koko alalta apevaunussa murskatulla oljella 1-2 päivän välein (vie noin 10-15 min), kuivadesinfiointiainetta ruokintakynnykselle. Heinää tarjolla sekä ruokintapöydällä että päivittäin täydettävinä kasoina parissa karsinan nurkassa.
Eli tässä on se rota ongelmana, mutta toisaalta kohtuullisella/pienellä pikkuvasikoiden määrällä ja hyvällä kelillä vasikkala vaatii kaikkinensa (erottelutankin pesu, ruokinnat, kuivitukset, 1-2 vasikan opetus automaatille) työtä vain pari tuntia viikossa. Ja ehkä 80% vasikoista kasvaa niin hyvin kuin vain voi kuvitella. Selvästi paremmin kuin vanhassa navetassa jossa yksilökarsinat ---> ryhmään sankojuotolla.
Kun tautipaine on päällä, letkutuksiin yms. voi mennä puolisen tuntia päivässä sitten ekstraa.
Eikä kuolemia siis tule juuri koskaan, viimeisin yksilö keväällä. Niin huonosti kasvavia että ei edes harkita siemennysikäiseksi pitämistä, tulee sitten pari vuodessa ja jokusia sitten sellasia jotka olisivat isompia/parempia jos ei olisi vatsa ollut sekaisin pienenä.
Niitä 10-15% varten pitäisi tehdä aika paljon enemmän töitä (tässä kokoluokassa) jossain maitotaksisysteemissä. Nyt vahvuus on se, että maitoa ei lämmitellä about koskaan käsin. Letkutuksetkin saa hoidettua suolalla suoraan kraanavedellä.
Pitäisi kehittää ehkä yksilökarsinoiden tilalle /rinnalle (ovat isoa kestopohja-aluetta vastapäätä) pienempi 15m2 ryhmäkarsina johon tulisi kolmas juottoautomaattiboksi (laite tukee neljää), ja johon voisi pistää elukat ekaksi pariksi viikoksi tautikatkon luomiseksi. Ja toisaalta ehkä pitäisi eristää löysällä olevia herkemmin, nyt sitä ei tule tehtyä.
-
Meillä vasikat menee automaattijuotolle ryhmäkarsinaan heti, mikä aiheuttaa aika vahvan tautipaineen jonka takia kaiken muun (kuivitus, ruokinta, ilmasto) pitää olla erityisen hyvässä jamassa että homma skulaa. Nyt kun on kosteaa syysilma, niin ripulia (rota) tulee taas väkisin jonkin verran. :-\
Meillä on myös vastaava, mutta näkyy uusissa navetoissa tehdyn ihan vastaavia, miksiköhän, kun ongelmat on kuitenkin tiedossa?
Mikäs tässä mättää ja miten asiat sitten pitäisi olla. Ittellä on tänhetkisenä suunitelmana yksilökarsinat noin viikoksi ja sitten neljä ryhmäkarsinaa missä vasikat viihtyy noin 3 kuisiksi jolloin kone lopettaa juoton. Mitään kovin isoja ryhmiä ei tule kun 65 lehmän vasikat jaetaan neljään juottoryhmään.
No varmaan juuri toi että eka yksilökarsinoihin.
On jotenkin inhimillistä laittaa eka yksilökarsinaan että oppii nousemaan kunnolla pystyyn ja imemään. Vierotus lehmästä kun tapahtuu lähes heti eli puolen- vuorokauden sisällä. Onko jollain kokemuksia laittaa vassu heti ryhmäkarsinaan.
Inhimillistä varmasti, mutta laumaeläimiä nuo ovat. Ei laitumella poikiva emo pidä vasikkaa viikkoa muista erossa ja navetassa emokin viedään pois.
Antti-X navetassa olen käynyt ja heidän tapa toimia vasikoiden kanssa mielestäni ainakin eläinten hyvinvoinnin ja työntekijöiden työmäärän suhteen mallipaikka. En tiedä mitkä ovat päiväkasvut ja investointi on ollut jonkinmoinen, mutta vastaavaa ratkaisua itselle olen rakentamassa.
Ämpärijuotto on käsittämättömän matalan tuottavuuden työtä, eikä sitä millään saada laadultaan samalle tasolle kuin automaattia. Kukaan jaksa parin tunnin välein ympäri vuorokauden käydä juottamassa. Vaikka isäntä, tai käytännössä emäntä, olisikin erittäin pätevä ja motivoitunut vasikoiden juottaja; niin virheitä, laiskuutta ja vahinkoja sattuu aina kun sama henkilö ei voi juottaa 365 päivää vuodessa. Ensin tavallista pidempi juottoväli ja sitten kiireessä "lämmitettyä" maitoa jonka vasikka nälkäänsä hotkaisee, niin ripuli taattu.
-
Luonnossa vastasyntynyt vasikka piileskelee suunnilleen viikonverran ja emä käy sitä imettämässä. Viikonikäisenä emä tuo vasikan laumaan ja sitten vasikka siirtyy vasikkalaumaan leikkimään. Karsinassakin vasikka pääsääntöisesti makoilee ensimmäisen viikon. Tuon ajan vasikan olisi hyvä olla yksikseen. Ryhmäkarsinassa se häiriintyy yliloikkivista vanhemmista vasikoista.
-
Luonnossa vastasyntynyt vasikka piileskelee suunnilleen viikonverran ja emä käy sitä imettämässä. Viikonikäisenä emä tuo vasikan laumaan ja sitten vasikka siirtyy vasikkalaumaan leikkimään. Karsinassakin vasikka pääsääntöisesti makoilee ensimmäisen viikon. Tuon ajan vasikan olisi hyvä olla yksikseen. Ryhmäkarsinassa se häiriintyy yliloikkivista vanhemmista vasikoista.
Tätäkin ajatellen meidän systeemiin oma karsinansa (mutta edelleen siis automaatijuotolla) 1-2 viikkoisille voisi olla hyvä systeemi... Pitää kehitellä.
-
En ymmärrä miksi sankojuotto olisi ongelma varsinkaan yksilökarsinassa?
Maidon lämmitykseen saa ainakin meijeriltä laitteet ja ei ole kovin kova homma siitä annostella sitten sopivaa määrää jokaiselle.
-
En ymmärrä miksi sankojuotto olisi ongelma varsinkaan yksilökarsinassa?
Maidon lämmitykseen saa ainakin meijeriltä laitteet ja ei ole kovin kova homma siitä annostella sitten sopivaa määrää jokaiselle.
Vaikka meillä siis on automaatti niin minä en ole tällaista väittänyt. Ja ne joilla oikeasti homma on (muualla kuin suomessa) isoa, niin yksilökarsinoilla/igluilla ja maitotaksilla mennään koko vasikkakauden ja juotto tuttisangoista. Sama meksikaano tms. hoitaa samaa hommaa 10-12h päivässä ja toinen sitten sen toisen puolen. Tulee hyviä vasikoita, eivät ne muuten sitä niin tekisi. Omassa mittakaavassa vaan olisi hyvin tehtynä enemmän vaivaa kuin viitsii nähdä. Vasikoiden juottoa aamukuudesta iltakahdeksaan, ei kiitos. Tai voin minä joskus vaikka kymmeneltä illalla iltatarkin yhteydessä tuupata jonkun pienen juomaan, mutta se minuutin homma on vähän eri kuin se että juottasi vaikka 20 vasikkaa ja pesisi tarpeet...
-
En ymmärrä miksi sankojuotto olisi ongelma varsinkaan yksilökarsinassa?
Maidon lämmitykseen saa ainakin meijeriltä laitteet ja ei ole kovin kova homma siitä annostella sitten sopivaa määrää jokaiselle.
Vaikka meillä siis on automaatti niin minä en ole tällaista väittänyt. Ja ne joilla oikeasti homma on (muualla kuin suomessa) isoa, niin yksilökarsinoilla/igluilla ja maitotaksilla mennään koko vasikkakauden ja juotto tuttisangoista. Sama meksikaano tms. hoitaa samaa hommaa 10-12h päivässä ja toinen sitten sen toisen puolen. Tulee hyviä vasikoita, eivät ne muuten sitä niin tekisi. Omassa mittakaavassa vaan olisi hyvin tehtynä enemmän vaivaa kuin viitsii nähdä. Vasikoiden juottoa aamukuudesta iltakahdeksaan, ei kiitos. Tai voin minä joskus vaikka kymmeneltä illalla iltatarkin yhteydessä tuupata jonkun pienen juomaan, mutta se minuutin homma on vähän eri kuin se että juottasi vaikka 20 vasikkaa ja pesisi tarpeet...
Eihän vms1:kään pese sankkoja vaan kuin vasikan vaihtuessa uuteen, ei sitä tarvi joka kerran välissä puhdistaa.
En itse näe kovin suurta vaivaa siinä että jokaisella on oma sankkonsa johon vain annostellaan valmiiksi lämmitetty maito.
-
Tähän voisi joku valveutuneempi ilmiottaa dataa: Missä ajassa saa juotettua (maitotaksilla tai muuten) esim. 10 vasikkaa joille annetaan yhteensä 30l täysmaitoa, ja 20 vasikkaa joille annetaan yhteensä 60l jauhejuomaa. Aikaan ei tarvitse kai laskea maidon lämmitysaikaa, mutta kyllä se aika joka maidon siirtoon siihen lämityslaitteeseen kuluu, ellei se tule jostain robotin erottelulinjasta automaattisesti tms. Ei tarvitse sisältää toisaan ämpäreiden pesua, mutta jos se taksi ja välineet pestään niin sitten sen pesun kyllä.
Siis en usko että vie kovin pitkään, täällä päistää enemmän tosiaan se että silloin kun se pitäisi olla tekemässä, kukaan ei halua sitä olla tekemässä, ainakaan ekaa kertaa aamulla. Tässä Maakalle on aika oikeassa mitä tulee varmasti moneen tilaan, että automaatti on vasikan kannalta luotettavampi.
-
Maitojuoton saa käsin tehtynä halutessaan hyper tehokkaaksi jos esimerkiksi laittaa erottelijan alle tankin ja tankista päästää suoraan maitotaksiin joka aloittaa maidon lämmityksen vaikka kellon avustamana. Sitten vaan kärrää vasikkarivin ohi ja päästää jokaiselle sopivan annoksen ja lopuksi huuhtelee taksin ja laittaa uudet maidot ja lämmittimen kiinni kelloon. Se suurempi ongelma oikeasti vaan on että ei ole mitään tarvetta olla navetassa joka kerta kun vasikan pitäisi juoda.
-
Luonnossa vastasyntynyt vasikka piileskelee suunnilleen viikonverran ja emä käy sitä imettämässä. Viikonikäisenä emä tuo vasikan laumaan ja sitten vasikka siirtyy vasikkalaumaan leikkimään. Karsinassakin vasikka pääsääntöisesti makoilee ensimmäisen viikon. Tuon ajan vasikan olisi hyvä olla yksikseen. Ryhmäkarsinassa se häiriintyy yliloikkivista vanhemmista vasikoista.
Pitää paikkansa. Tuo luonnon toimintatapa näkyy selvästi emolehmillä.. vasikka makaa viikon tai kaksi täsmälleen sillä neliömetrillä, johon emo on käskenyt sen makaamaan. Ja häiritty vasikka myös palaa kyseiselle paikalle, vaikka aitojen läpi..