Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Seinäjoella...  (Luettu 18949 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Seinäjoella...
Ja nuotahan tuolla tilalla ajetaan ja laitetaan ihan reilusti, tavan moukosiin verrattuna  :D

Kyllä minäkin uskon, että jokin maanparannusaine on ohittanut viranomaisen pikkumaisen silmän. Perunan solunestetiiviste, käymisjätteet, yms.

Koska en usko, että Seinäjoella löytyy jokin anomalia luonnonvakioissa ja laeissa.

Tai voihan olla, että siellä on onnistuttu saamaan jokin luonnon ydinmiilu käyntiin, pohjajankossa.

-SS-

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Seinäjoella...
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Tuo koulunpenkki on puhunut pehmoisia. Koska viljelyvyöhykkeet ovat siirtyneet 50 vuoden aikana 700 km pohjoiseen, on aivan uusien lajikevalintojen aika, etenkin Pohjanmaalla. Ainoa syy, miksi satopotentiaali ei toteudu, on sinänsä kehnon ympäristötuen vaikutus ravinteiden käyttöön. Eli alle satasen tähden hylätään mahdollisuus tuottaa tuplasatoja. Suomi olisi erityismaa, jossa yli 10 tonnin keskisadot tuotettaisiin jollakin kehnolla 140 - 150 kg typpitasolla. Muualla kun tarvitaan 220 - 280 kg vähintään. Olisiko tämä kilpailutekijä, alkemia toimii vain suomalaisessa maaperässä ?

Etelässä herkän kasvuasteen lisääntynyt sateettomuus on satotason raja. Kasteluun on panostettava pontevammin. Rain makes grain.

-SS-

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Seinäjoella...
miksi viljatilan kannattaa ylipäänsä sitoutua  ympäristökorvaukseen?
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.

Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Seinäjoella...
miksi viljatilan kannattaa ylipäänsä sitoutua  ympäristökorvaukseen?

No viljanhinnastahan tuo riippuu, ja siitä, millä hinnalla on lannoitusta ja toiseen suuntaan rahtia saatavilla. Jos on eläintila, jokin väkevän lannan tuottaja, nehän ovat jo jääneetkin pois, pelaavat nitraattidirektiivin rajoilla ja luvallisella 50 kg fosforipaukulla vuosittain. Rahtikulut nolla, kuivauskulukin jokin järkevä, omille rehuviljoille.  Sitten taas joillakin on maaston vesitalous, alueen sadeolosuhteet yms. sen verran haastavat, että joutuu miettimään, alentaako riskiä "valmiilla tukitonnilla" vai yrittääkö satotonneja aina sen kaksi enemmän kuin ympin rajoilla lannoittamalla. Se ei vuodesta toisen ole selvää. Vielä jos rahtipisteet ovat kaukana, joka kilo, jonka saa lisää aikaiseksi, onkin vain puoli kiloa rahti- ja kuivauskuluineen.

Sanoisin, että hehtaarirallikuskit suorakylvökoneineen, se on ympäristötuen paikka. Huippusatojen kylvöaikakin voi olla tunneista kiinni, ei voi rullailla neljää viikkoa ympäri maakuntaa, varmasti ei ole kaikille lohkoille optimaalinen kylvöaika kyseessä.

-SS-

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.

Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.

 Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Seinäjoella...
Tämä on hyvä keskustelujuonne, jossa tartutaan härkää sarvista, mutta aluekohtaiset erot tulisivat kerralla selviksi esimerkiksi 10 vuoden lannoittamattoman viljelyn kokeilla, kullakin alueella, joilla tietystä satotasosta puhutaan: toisin paikoin satotasot jäisivät noin tonniin, allekin, kuivilla savialueilla 2000 vuoden ( 50 vuoden eläimettömän )  viljelyn jälkeen, Pohjanmaalla silti kalkkinevalta tulisi edelleen mainiosti 4-5 tonnia. Siksi vertailun jonkun etelän savialueen 5 tonnin pellon ja pohjalaisen 8-10 tonnin pellon välillä ei pidä suoraan lipsahtaa vertailuksi viljelijän kivesten pystyvyydestä tai peeniksen rotevuudesta.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Seinäjoella...
Se on tuo lakia niin huonoo viljeltävää ja surkeita lohko kokoja, että aikanaan se täyty pistää C-tukialueelle että pärjäävät siellä. Jotkut B- pohjoset missä viljellään kivisiä metsän varjostamia 0,5 lohkoja ja tuotetaan  kolmen tonnin huippusatoja kuuluukin B- alueeseen :-) Mutta se onkin vain ammattitaidosta kiinni  ;-)

No C-alueen kokonaistukitulot ohrasta eivät ole kuin 4-5 euroa korkeammat kuin AB, pohjoisen nuoren viljelijän tuen (36 €) lisä kuitenkin antaa mahdollisuuden jotakin kivaa hankkia, vaikka tehokkaampia tautiaineita, siihen satokisapeltoon.

-SS-

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.

Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.

 Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.

Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..

Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..

Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52012
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.

Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.

 Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.

Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..

Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..

Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.

69 on kivampaa raivatussa...hih....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.

Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.

 Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.

Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..

Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..

Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
Olis mielenkiintoista selvittää kuinka paljon viljanhinnat suomessa nousis, jos joka tilalta huonompi puolet alaa poistettais tuotannosta kymmeneksi vuodeksi.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Seinäjoella...
Olis mielenkiintoista selvittää kuinka paljon viljanhinnat suomessa nousis, jos joka tilalta huonompi puolet alaa poistettais tuotannosta kymmeneksi vuodeksi.

Kaksi ongelmaa tuossa. Keskisadosta ei voi päätellä mitään,
koska sadot ova normaalijakautuneet, "hännät" täysin olemattomien
ja huippusatojen välillä ovat symmetriset, mutta niiltä hehtaareilta kertyvät
sadot eivät ole ! Voidaan arvioida, että jos puolet hehtaareista
(eli keskisatojen osalta huonommin suoriutuvat) poistettaisiin,
vähenisi kokonaissatomäärä ehkä vain alle kolmanneksella !



Tämä on vaikeaa käsittää arkijärjellä, mutta jos on kymmenen
viljelijää, joilla  kullakin on hehtaarin palsta, ja satotasot seuraavat,

1   800
2   1200
3   2000
4   3500
5   4000
6   4300
7   5200
8   5300
9   6000
10   8300

Näiden kymmenen hehtaarin keskisato on 4060 kg/ha, kokonaissato 40600 kg.
Jos nyt kaikki keskisadon alittavat viljelijät tapetaan, kokonaissato
jäljelle jääneistä on kuitenkin vielä  29100 kg, eli vain 25% pienempi !
Voit itse tarkistaa. Vaikka taulukkoni ei ole varmaankaan normaalijakautunut,
on helppo ymmärtää, mistä on kyse, kun törmätään aina uudelleen
epäonnistuneisiin tuotannorajoitusohjelmiin.

Toinen syy on se, että hehtaarien poisto ei välttämättä johda resurssien
poistoon, jolloin parhaat maat  kasvavat vieläkin suurempia satoja.
Siksi lannoitus- ja kasvinsuojeluresurssien vahva verotus voisi ehkä rajoittaa
tuotantoa tehokkaimmin.

-SS-

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Seinäjoella...
Olis mielenkiintoista selvittää kuinka paljon viljanhinnat suomessa nousis, jos joka tilalta huonompi puolet alaa poistettais tuotannosta kymmeneksi vuodeksi.

Kaksi ongelmaa tuossa. Keskisadosta ei voi päätellä mitään,
koska sadot ova normaalijakautuneet, "hännät" täysin olemattomien
ja huippusatojen välillä ovat symmetriset, mutta niiltä hehtaareilta kertyvät
sadot eivät ole ! Voidaan arvioida, että jos puolet hehtaareista
(eli keskisatojen osalta huonommin suoriutuvat) poistettaisiin,
vähenisi kokonaissatomäärä ehkä vain alle kolmanneksella !



Tämä on vaikeaa käsittää arkijärjellä, mutta jos on kymmenen
viljelijää, joilla  kullakin on hehtaarin palsta, ja satotasot seuraavat,

1   800
2   1200
3   2000
4   3500
5   4000
6   4300
7   5200
8   5300
9   6000
10   8300

Näiden kymmenen hehtaarin keskisato on 4060 kg/ha, kokonaissato 40600 kg.
Jos nyt kaikki keskisadon alittavat viljelijät tapetaan, kokonaissato
jäljelle jääneistä on kuitenkin vielä  29100 kg, eli vain 25% pienempi !
Voit itse tarkistaa. Vaikka taulukkoni ei ole varmaankaan normaalijakautunut,
on helppo ymmärtää, mistä on kyse, kun törmätään aina uudelleen
epäonnistuneisiin tuotannorajoitusohjelmiin.

Toinen syy on se, että hehtaarien poisto ei välttämättä johda resurssien
poistoon, jolloin parhaat maat  kasvavat vieläkin suurempia satoja.
Siksi lannoitus- ja kasvinsuojeluresurssien vahva verotus voisi ehkä rajoittaa
tuotantoa tehokkaimmin.

-SS-

 Kannattavuus ehkä paranisi enemmän kun väkisin viljely vähenisi ja resurssit käytettäisiin tuottaville lohkoille
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

mx

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 488
Vs: Seinäjoella...
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?

Voi... paljon tuon alle.

Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅

Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.

Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.

Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Paitsi Snellmanin tiloilla joissa tilojen keskiarvo on 20,8 possua /emakko/vuosi