kyllä peltojen myynti hintoja seuraamalla tietää missä päin suomen tyhmimmät isännät vaikuttaa ;D
kysytpä tyhmiä tietysti tyhmä isäntä maksaa liikaa 8)kyllä peltojen myynti hintoja seuraamalla tietää missä päin suomen tyhmimmät isännät vaikuttaa ;D
Määrittele tarkemmin, onko se tyhmä joka myy liian halvalla, vai se joka maksaa liian paljon ????
Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.
Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.
Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.
Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.
Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.
Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.
miten puolta kalliimpi navetta puolta pidemmällä lainan maksu ajalla voi olla saman hintainen kuin puolta halvempi ja puolet nopeammin maksettu.buahhaahhaaha kohta alkaa itkettää ;D
Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.
Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.
Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.
Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.
Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.
Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.
Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.
Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.
Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.
Hyvä pointti, maatalous on pääomaintensiivinen ala, jossa pitää huomioida myös käyttöaika, yhtenä tekijänä.
Ei pelkästään kuoletusaika.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.
Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.
Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?
Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.
Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.
Hyvä pointti, maatalous on pääomaintensiivinen ala, jossa pitää huomioida myös käyttöaika, yhtenä tekijänä.
Ei pelkästään kuoletusaika.
Mistä johtuu että pääoma ei kierrä tarpeeksi nopeasti maataloudessa. Muussa yritys maailmassa 4-5 vuotta on yleisesti käytetty kuoletus aika.
Saahan kaikki investoinnit kuoletettua jos kuoletus aikaa jatketaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Olisiko traktorille 50 vuoden kuoletus aika hyvä? Ei varmaankaan. Ja se oman työn palkka, harva duunari lähtee traktorin rattiin 0€/h.
Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.
Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.
Vierasta pääomaa halvalla ??? Isin kukkaro ???Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.
Entäpä jos saa vierasta pääomaa edullisesti, ja kuolettaa hinnan poistoaikana. Jos sijoittaa vaikkapa 40 tonnia pääomaa, niin eikö siinä tilanteessa kannata oikeasti laskea tuolle omalle rahalle hinta vaikkapa 5.5% korkokannan mukaan? Vai miten automaattisesti päätelet, että AINA on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla?
Vierasta pääomaa halvalla ??? Isin kukkaro ???Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.
Entäpä jos saa vierasta pääomaa edullisesti, ja kuolettaa hinnan poistoaikana. Jos sijoittaa vaikkapa 40 tonnia pääomaa, niin eikö siinä tilanteessa kannata oikeasti laskea tuolle omalle rahalle hinta vaikkapa 5.5% korkokannan mukaan? Vai miten automaattisesti päätelet, että AINA on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla?
Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.
Evl olisi tietysti monessa suhteessa mvl;ia järkevämpi.Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.
Joopajoo.....verotusko on sulle tärkein tuotannonohjaaja...? Kannattaa sitten olla jatkossa hiljaa siitä huonosta kannattavuudesta. Tai muuttaa kurssia. Tämä on syy siihen, miks mvl pitäis siirtää pikaisesti historiaan. Sen ohjaamana tuotannosta tulee sivuseikka ja ns. yrittäjät keskittyy pääoman haalimiseen. Kuvitellaan, että nettovarallisuus on se pääoma, jolle tuotto pitää saada....
Teetäpä muuten tulosanalyysi tilastasi joko proagrialla tai vaikka heikura&leinolla. Käyvillä arvoilla. Voipi tulla yllätyksiä siihen todelliseen po:n tuotto-%:iin, kun peltojen käypä arvo ja vaihto-omaisuus huomioidaan.... ;)
Evl olisi tietysti monessa suhteessa mvl;ia järkevämpi.Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.
Joopajoo.....verotusko on sulle tärkein tuotannonohjaaja...? Kannattaa sitten olla jatkossa hiljaa siitä huonosta kannattavuudesta. Tai muuttaa kurssia. Tämä on syy siihen, miks mvl pitäis siirtää pikaisesti historiaan. Sen ohjaamana tuotannosta tulee sivuseikka ja ns. yrittäjät keskittyy pääoman haalimiseen. Kuvitellaan, että nettovarallisuus on se pääoma, jolle tuotto pitää saada....
Teetäpä muuten tulosanalyysi tilastasi joko proagrialla tai vaikka heikura&leinolla. Käyvillä arvoilla. Voipi tulla yllätyksiä siihen todelliseen po:n tuotto-%:iin, kun peltojen käypä arvo ja vaihto-omaisuus huomioidaan.... ;)
Ei verotus pelkästään tietenkään ohjaa tuotantoani, mutta kyllä sillä tietysti oma merkityksensä on. Tarkoitus on tuottaa euroja nettona mhdollisimman paljon, joten yli viidenkymmenen prossan veroja en ala maksamaan. Kerroppas missä olen valittanut huonoa kannattavuutta? Olen valittanut vain jäätävästä tukierosta, joka leikkaa kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi tuloksestani pois.
Teetin muuten likwin juuri poroagrialla ja kannattavuuskerroin on kyllä reilusti yli yhden. Pääoman tuotto, joka on minun tapauksessani sama kuin kokonaispääoman tuotto heiluu 5,2 ja 8,2 välillä vaikka 10 vuoden jaksolle on suunniteltu 750 tonnin(alv0) investoinnit tulorahoituksella. Tasearvo on kaksi ja puolikertainen nettovarallisuusarvoon nähden, lainaa on 1,34 prosenttia taseesta, joten omaisuutta on tullut kerättyä. Sinä taidat olla kuin Matti Nykänen, joka vakuutteli että mähän en siihen halpaan mene että rupeisin jotain omaisuutta keräämään..
>>>heikura&leinolla
http://www.heikurajaleino.fi/
Nyt ei voi kyllä enää ottaa sua yhtään tosissaan.Pahimpia satukirjoja mitä eteen on tullut.
Eli toisin sanoen tulosta syntyy. Likwi on ainakin toistaiseksi ollut eri asia kuin tulosanalyysi, joten en ota sen kummemmin kantaa. Oman työn hinta on siinä vähän niin ja näin....Pelkäät myös velkaa syystä, tuolla po:n tuottoprosentilla ei rahan hinnan jälkeen juuri marginaalia sulle jäisi. Kokonaispääoman tuotto pitäis olla yli 10%, jotta velkavivusta hyötyisi.
Evl olisi tietysti monessa suhteessa mvl;ia järkevämpi.
Ei verotus pelkästään tietenkään ohjaa tuotantoani, mutta kyllä sillä tietysti oma merkityksensä on. Tarkoitus on tuottaa euroja nettona mhdollisimman paljon, joten yli viidenkymmenen prossan veroja en ala maksamaan. Kerroppas missä olen valittanut huonoa kannattavuutta? Olen valittanut vain jäätävästä tukierosta, joka leikkaa kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi tuloksestani pois.
Teetin muuten likwin juuri poroagrialla ja kannattavuuskerroin on kyllä reilusti yli yhden. Pääoman tuotto, joka on minun tapauksessani sama kuin kokonaispääoman tuotto heiluu 5,2 ja 8,2 välillä vaikka 10 vuoden jaksolle on suunniteltu 750 tonnin(alv0) investoinnit tulorahoituksella. Tasearvo on kaksi ja puolikertainen nettovarallisuusarvoon nähden, lainaa on 1,34 prosenttia taseesta, joten omaisuutta on tullut kerättyä.
Sinä taidat olla kuin Matti Nykänen, joka vakuutteli että mähän en siihen halpaan mene että rupeisin jotain omaisuutta keräämään..
Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Meillä tulos on ollut jo muutaman vuoden n.30% alle tukien.
Tuommoinen 8-15% :n tuotto tulee kyllä jopa helpostikkin mutta miten pitää verot kurissa?
No vahvistetaan konehallin sisältöö tietysti. Mieluummin ajan hyvillä koneilla kuin annan rahani verottajan käyttöön jaettavaksi sosiaalipummeille. Toinen vaihtoehto olis tulouttaa tuotto ja ajaa vanhoilla romuilla maataloustyöt, ja ostaa city-maasturi ja kuunnella silti noiden pummien v***tuilua.
Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Meillä tulos on ollut jo muutaman vuoden n.30% alle tukien.
Anteeksi? Ymmärsin varmaan väärin? Alle tukien? Eikös se tarkoita sitä että tuotanto itsessään on kannattamatonta ja tuilla rahoitetaan tuotantoa? Siinä mielessä tuokin on parempi että viivan alle jää tuet koska silloin tuotanto on ollut +-0 ja tuet jäävät palkaksi. Mutta eikös tavoite ole että tukien osuus tuloksesta olisi mahdollisimman pieni eli tulosta tulisi ilmankin tukia? Vai olenko nyt ymmärtänyt talouden perusteissa jotakin väärin? Tai siis, AB-alueella sikapuolella tämä tulee kokeiltavaksi viimeistään 2014 koska jos silloin tuotanto ei kannata ilman tukia niin nurin menee?
Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Meillä tulos on ollut jo muutaman vuoden n.30% alle tukien.
Anteeksi? Ymmärsin varmaan väärin? Alle tukien? Eikös se tarkoita sitä että tuotanto itsessään on kannattamatonta ja tuilla rahoitetaan tuotantoa?
Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Heti suoraan voin sanoa, että en usko emoheikin saavan tukien verran verotettavaa..Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Normaali tapaus ....
>>>heikura&leinolla
http://www.heikurajaleino.fi/
Nyt ei voi kyllä enää ottaa sua yhtään tosissaan.Pahimpia satukirjoja mitä eteen on tullut.Eli toisin sanoen tulosta syntyy. Likwi on ainakin toistaiseksi ollut eri asia kuin tulosanalyysi, joten en ota sen kummemmin kantaa. Oman työn hinta on siinä vähän niin ja näin....Pelkäät myös velkaa syystä, tuolla po:n tuottoprosentilla ei rahan hinnan jälkeen juuri marginaalia sulle jäisi. Kokonaispääoman tuotto pitäis olla yli 10%, jotta velkavivusta hyötyisi.
Evl olisi tietysti monessa suhteessa mvl;ia järkevämpi.
Jos ottaisin pääomani maataloudesta pois ja lainaa tilalle, niin tilanne pysyisi ennallaan likimain, tosin uskon että maatalous on tälläkin hetkellä varmempi sijoitus kuin joku muu 5-8 prosenttia tuottava juttu.LainausSinä taidat olla kuin Matti Nykänen, joka vakuutteli että mähän en siihen halpaan mene että rupeisin jotain omaisuutta keräämään..
Tavallaan joo. Rajaan tuotantoon tarvittavan sitoutuneen pääoman tarpeen siitä saatavan hyödyn perusteella. Taseen paisuttaminen pelkän verosuunnittelun takia on turhaa ja heikentää pääoman tuotto-%:a, kuten sulla näkyy käyvän. Samaa vauhtia kasvaa riski. Ylämäki jyrkkenee noiden tulevien vuosien myötä, jos tasetta vielä kasvatat ilman rinnastettavia tuotannollisia investointeja eli liikevaihdon vastaavaa kasvua. Tämän takia vuosittainen tuloksen ulkopuolinen analyysi on tarpeen, silloin nähdään milloin tuottavuus kääntyy laskuun eli milloin viimeistään pitää toimia. Maatilan yhtiöitäminen helpottaa oman varallisuuden ja yrityksen tuotantoon tarvitsemän pääoman tuottojen erottamista. Omalle varallisuudelle 5% korko on hyvä silloin, kun sijoitus on riskitön, mutta yritystoiminnalle, jossa on aina riskejä se on liian alhainen. Pitkällä aikavälillä pitää maatalousyrityksen kyetä 8-15% pääoman tuottoon.
Heti suoraan voin sanoa, että en usko emoheikin saavan tukien verran verotettavaa..Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Normaali tapaus ....
Heti suoraan voin sanoa, että en usko emoheikin saavan tukien verran verotettavaa..Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Normaali tapaus ....
Hehheh, oikein arvattu ....
Mutta, arvaappa vielä tukien määräkin ....
Verotettava tulo ja tulo on mielestäni vähän eri asioita. Jos verotettavaa tuloa jää tukien verran, kannattaa harkita verotuksen teon ja suunnittelun ulkoistamista. Maksaa tuossa tapauksessa ittesä varmast takasi! ;D
Heti suoraan voin sanoa, että en usko emoheikin saavan tukien verran verotettavaa..Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet
Normaali tapaus ....
Hehheh, oikein arvattu ....
Mutta, arvaappa vielä tukien määräkin ....
No yrittänyttä ei laiteta, sanotaan että 30 peltoo ja 30 emoo
baltiarallaa 40-45 tonttua???
menee jo lähellä nollarajaa ;)
Verotuksen suunnittelu ja teko on ulkoistettu parhaalle tekijälle mitä lähiseudulta löytyy.Toisaalta on niin kun lyhennetään lainoja niin on vähän pakkokin näyttää tulosta.Mutta silti tulos on parempi mittari kannattavuudelle kuin se paljonko koneita tilalla on tai minkälaisella maasturilla ajetaan.Tulos jaettuna työtunneilla on vielä parempi mittari mutta siinä kasvinviljelytilat ja karjatilat ei ole samalla viivalla vaikka karjatilojen kannattavuus on parempi niin työtunteja on tosi paljon enemmän.Mutta ajatus on nimenomaan se että tavoite on tehdä tulosta ja mielekästä työtä.Välineet tähän on nimenomaan ulkoistamisessa ja myös johtamisen suunnittelussa.Myös vapaa-aika on tärkeä ainakin tällä iällä (46v)
Verotuksen suunnittelu ja teko on ulkoistettu parhaalle tekijälle mitä lähiseudulta löytyy.Toisaalta on niin kun lyhennetään lainoja niin on vähän pakkokin näyttää tulosta.Mutta silti tulos on parempi mittari kannattavuudelle kuin se paljonko koneita tilalla on tai minkälaisella maasturilla ajetaan.Tulos jaettuna työtunneilla on vielä parempi mittari mutta siinä kasvinviljelytilat ja karjatilat ei ole samalla viivalla vaikka karjatilojen kannattavuus on parempi niin työtunteja on tosi paljon enemmän.Mutta ajatus on nimenomaan se että tavoite on tehdä tulosta ja mielekästä työtä.Välineet tähän on nimenomaan ulkoistamisessa ja myös johtamisen suunnittelussa.Myös vapaa-aika on tärkeä ainakin tällä iällä (46v)
Verotuksen ulkoistaminen on viimeinen asia janka minä ulkoistan . Paraskaan tilitoimisto ei ehdi paneutua kenenkään asioihin niin perusteellisesti, että pystyisi tekemään kirjanpidon ja vertuksen yhtä hyvin kuin talonpoika itse. Jos puoletkin siitä ajasta minkä käytätte netin kanssa, käyttäisitte opiskeluun, olisitte tosi päteviä kirjanpitäjiä. Nykyään on saatavana todella hyviä ohjelmia siihen hommaan. Itse tienaan siinä hommassa ainaskin kuukauden maitotilin, joka muuten jäis saamatta ja tulis vielä lasku tilitoimistosta. Verotoimistosta saa myös apua ja ilmaiseksi, kun vaan kysyy.
Samaa mieltä!Verotuksen suunnittelu ja teko on ulkoistettu parhaalle tekijälle mitä lähiseudulta löytyy.Toisaalta on niin kun lyhennetään lainoja niin on vähän pakkokin näyttää tulosta.Mutta silti tulos on parempi mittari kannattavuudelle kuin se paljonko koneita tilalla on tai minkälaisella maasturilla ajetaan.Tulos jaettuna työtunneilla on vielä parempi mittari mutta siinä kasvinviljelytilat ja karjatilat ei ole samalla viivalla vaikka karjatilojen kannattavuus on parempi niin työtunteja on tosi paljon enemmän.Mutta ajatus on nimenomaan se että tavoite on tehdä tulosta ja mielekästä työtä.Välineet tähän on nimenomaan ulkoistamisessa ja myös johtamisen suunnittelussa.Myös vapaa-aika on tärkeä ainakin tällä iällä (46v)
Verotuksen ulkoistaminen on viimeinen asia janka minä ulkoistan . Paraskaan tilitoimisto ei ehdi paneutua kenenkään asioihin niin perusteellisesti, että pystyisi tekemään kirjanpidon ja vertuksen yhtä hyvin kuin talonpoika itse. Jos puoletkin siitä ajasta minkä käytätte netin kanssa, käyttäisitte opiskeluun, olisitte tosi päteviä kirjanpitäjiä. Nykyään on saatavana todella hyviä ohjelmia siihen hommaan. Itse tienaan siinä hommassa ainaskin kuukauden maitotilin, joka muuten jäis saamatta ja tulis vielä lasku tilitoimistosta. Verotoimistosta saa myös apua ja ilmaiseksi, kun vaan kysyy.
Korostan vielä sitä että parhaat mahdolliset tekijät valitaan niin veroilmoituksen tekoon kuin kaikkeen muuhunkin.Tämä on tilakohtainen juttu,mutta ainakin meillä ja täälläpäin muillakin toimii erittäin hyvin.Tilan talousasiat on kyllä tiedossa muutenkin,ja kyllä asioihin voi ja pitääkin paneutua itsekkin,mutta tällä tavoin säästää aikaa aivan helvetisti rahaa(tarkoitan kaikkea ulkoistamista) Panoksia jää muuhunkin esim.laatuaikaan perheen kanssa(on silti vähän niin ja näin)Omasta terveydestä huolehtimiseen(äärimmäisen tärkeä juttu) ja vaikkapa moottorikelkkailuun ja kavereitten kanssa juopotteluun.Tai tuottamaan itse niitä palveluja toisille mistä jää tulosta ja toinen säästää ulkoistamalla.Tämä on minun valinta ja tapa tehdä talonpidosta mielekästä.Ainakin itse olen joskus käynyt jaksamisen äärirajoilla joten tiedän mistä puhun.
Ainakin itse olen joskus käynyt jaksamisen äärirajoilla joten tiedän mistä puhun.Onkohan täysautomaattinen undulaattitarha vai tietokoneohjattu lihatehdas.... Laatuaikaa...Moottorikelkkailua...ulkoistamista.... ;D
***Jouduit ponnistautumaan Veholle uudesta maasturimersusta tilauksen jättämään...
Ainakin itse olen joskus käynyt jaksamisen äärirajoilla joten tiedän mistä puhun.Onkohan täysautomaattinen undulaattitarha vai tietokoneohjattu lihatehdas.... Laatuaikaa...Moottorikelkkailua...ulkoistamista.... ;D
***Jouduit ponnistautumaan Veholle uudesta maasturimersusta tilauksen jättämään...
Joojoo, mää oon ympärileikattu jauholakki. Ja mun siemenet on sertifioitu.... Tai oikeestaan sargofakisoitu... ;DAinakin itse olen joskus käynyt jaksamisen äärirajoilla joten tiedän mistä puhun.Onkohan täysautomaattinen undulaattitarha vai tietokoneohjattu lihatehdas.... Laatuaikaa...Moottorikelkkailua...ulkoistamista.... ;D
***Jouduit ponnistautumaan Veholle uudesta maasturimersusta tilauksen jättämään...
tuolta aiempaa kun luet on sertifioitu jauholakki ::)
mopoilun voi ulkoistaa rikkaille kaupunkilaiselle niin jää sekin vaiva :D
Sitten rakensit sikalan ???mopoilun voi ulkoistaa rikkaille kaupunkilaiselle niin jää sekin vaiva :D
Täysin samaa mieltä. On turha valittaa huonoa kannattavuutta jos riittää rahaa ja aikaa mopoiluun.Aloitellessani talonpitoa elin pitkään ns. kädestä suuhun, eikä läheskään aina ollut aavistustakaan mistä rahat seuraavan päivän laskuihin ja veroihin tehdään. Monet kerrat on ryömitty pankinjohtajan kopissa lätsä kourassa. Oli muuten tosi mukava mies. Pääsin lopulta omilleni ja pysyn kanssa, kiristän vyötä tiukkoina aikoina, löysään sitten helpompina.
Hahaha... muutaman viikon olin taas lukematta tätä lafkaa ja sain täältä kyllä heti viikon naurut! :DVerotuksen suunnittelu ja teko on ulkoistettu parhaalle tekijälle mitä lähiseudulta löytyy.Toisaalta on niin kun lyhennetään lainoja niin on vähän pakkokin näyttää tulosta.Mutta silti tulos on parempi mittari kannattavuudelle kuin se paljonko koneita tilalla on tai minkälaisella maasturilla ajetaan.Tulos jaettuna työtunneilla on vielä parempi mittari mutta siinä kasvinviljelytilat ja karjatilat ei ole samalla viivalla vaikka karjatilojen kannattavuus on parempi niin työtunteja on tosi paljon enemmän.Mutta ajatus on nimenomaan se että tavoite on tehdä tulosta ja mielekästä työtä.Välineet tähän on nimenomaan ulkoistamisessa ja myös johtamisen suunnittelussa.Myös vapaa-aika on tärkeä ainakin tällä iällä (46v)
Verotuksen ulkoistaminen on viimeinen asia janka minä ulkoistan . Paraskaan tilitoimisto ei ehdi paneutua kenenkään asioihin niin perusteellisesti, että pystyisi tekemään kirjanpidon ja vertuksen yhtä hyvin kuin talonpoika itse. Jos puoletkin siitä ajasta minkä käytätte netin kanssa, käyttäisitte opiskeluun, olisitte tosi päteviä kirjanpitäjiä. Nykyään on saatavana todella hyviä ohjelmia siihen hommaan. Itse tienaan siinä hommassa ainaskin kuukauden maitotilin, joka muuten jäis saamatta ja tulis vielä lasku tilitoimistosta. Verotoimistosta saa myös apua ja ilmaiseksi, kun vaan kysyy.
Hahaha... muutaman viikon olin taas lukematta tätä lafkaa ja sain täältä kyllä heti viikon naurut! :DVerotuksen suunnittelu ja teko on ulkoistettu parhaalle tekijälle mitä lähiseudulta löytyy.Toisaalta on niin kun lyhennetään lainoja niin on vähän pakkokin näyttää tulosta.Mutta silti tulos on parempi mittari kannattavuudelle kuin se paljonko koneita tilalla on tai minkälaisella maasturilla ajetaan.Tulos jaettuna työtunneilla on vielä parempi mittari mutta siinä kasvinviljelytilat ja karjatilat ei ole samalla viivalla vaikka karjatilojen kannattavuus on parempi niin työtunteja on tosi paljon enemmän.Mutta ajatus on nimenomaan se että tavoite on tehdä tulosta ja mielekästä työtä.Välineet tähän on nimenomaan ulkoistamisessa ja myös johtamisen suunnittelussa.Myös vapaa-aika on tärkeä ainakin tällä iällä (46v)
Verotuksen ulkoistaminen on viimeinen asia janka minä ulkoistan . Paraskaan tilitoimisto ei ehdi paneutua kenenkään asioihin niin perusteellisesti, että pystyisi tekemään kirjanpidon ja vertuksen yhtä hyvin kuin talonpoika itse. Jos puoletkin siitä ajasta minkä käytätte netin kanssa, käyttäisitte opiskeluun, olisitte tosi päteviä kirjanpitäjiä. Nykyään on saatavana todella hyviä ohjelmia siihen hommaan. Itse tienaan siinä hommassa ainaskin kuukauden maitotilin, joka muuten jäis saamatta ja tulis vielä lasku tilitoimistosta. Verotoimistosta saa myös apua ja ilmaiseksi, kun vaan kysyy.
Siinä olen samaa mieltä, että kirjanpito on sama tehdä itse. Siinä ei suuria virheitä pysty tekemään ja kuka vain oppii deepetit kreeditit. MUTTA verotuksen ulkoistamisen kannalla olen ehdottomasti! Tilinpäätöksen teko ja veroilmoituksen teko ei paljoa maksa ja maksaa itsensä varmasti takas verotuksessa säästettynä. Vähättelemättä sitä minkälainen vaikutus sillä on verottajaan, että veroilmoituksen on allekirjoittanut tilitoimisto, eikä lh....
Ja huonoin ratkaisuhan olisi, että toiminta olisi muutenkin heikosti kannattavaa ja sitten vielä verotukseen sössittäisiin ne vähätkin rahat...
Hahaha... muutaman viikon olin taas lukematta tätä lafkaa ja sain täältä kyllä heti viikon naurut! :DVerotuksen suunnittelu ja teko on ulkoistettu parhaalle tekijälle mitä lähiseudulta löytyy.Toisaalta on niin kun lyhennetään lainoja niin on vähän pakkokin näyttää tulosta.Mutta silti tulos on parempi mittari kannattavuudelle kuin se paljonko koneita tilalla on tai minkälaisella maasturilla ajetaan.Tulos jaettuna työtunneilla on vielä parempi mittari mutta siinä kasvinviljelytilat ja karjatilat ei ole samalla viivalla vaikka karjatilojen kannattavuus on parempi niin työtunteja on tosi paljon enemmän.Mutta ajatus on nimenomaan se että tavoite on tehdä tulosta ja mielekästä työtä.Välineet tähän on nimenomaan ulkoistamisessa ja myös johtamisen suunnittelussa.Myös vapaa-aika on tärkeä ainakin tällä iällä (46v)
Verotuksen ulkoistaminen on viimeinen asia janka minä ulkoistan . Paraskaan tilitoimisto ei ehdi paneutua kenenkään asioihin niin perusteellisesti, että pystyisi tekemään kirjanpidon ja vertuksen yhtä hyvin kuin talonpoika itse. Jos puoletkin siitä ajasta minkä käytätte netin kanssa, käyttäisitte opiskeluun, olisitte tosi päteviä kirjanpitäjiä. Nykyään on saatavana todella hyviä ohjelmia siihen hommaan. Itse tienaan siinä hommassa ainaskin kuukauden maitotilin, joka muuten jäis saamatta ja tulis vielä lasku tilitoimistosta. Verotoimistosta saa myös apua ja ilmaiseksi, kun vaan kysyy.
Siinä olen samaa mieltä, että kirjanpito on sama tehdä itse. Siinä ei suuria virheitä pysty tekemään ja kuka vain oppii deepetit kreeditit. MUTTA verotuksen ulkoistamisen kannalla olen ehdottomasti! Tilinpäätöksen teko ja veroilmoituksen teko ei paljoa maksa ja maksaa itsensä varmasti takas verotuksessa säästettynä. Vähättelemättä sitä minkälainen vaikutus sillä on verottajaan, että veroilmoituksen on allekirjoittanut tilitoimisto, eikä lh....
Ja huonoin ratkaisuhan olisi, että toiminta olisi muutenkin heikosti kannattavaa ja sitten vielä verotukseen sössittäisiin ne vähätkin rahat...
Tarkoitus oli herättää keskustelua maatalouden kannattavuuden ja mielekkyyden parantamisesta ulkoistamalla kannattamattomia toimintoja.Tuolla rinnakkaisessa keskustelussa tuli hyvä termi "pelto-uskottavuus".Pelto-uskottavuus lienee meillä ainakin kohdallaan nimenomaan tämän ulkoistamisen ansiosta.Kun on vähemmän koneita niin ne on kannattavaa pitää tehokkaat ja kunnolliset.Ainakin itsellä on tilanne jossa toinen traktori söisi ison osan viljelyn tuloksesta.
Tuo mopoasia on vähän makuasia,mutta kun sais sen Harrikan ostettua.Tällä iällä ei enää kiinnosta maata naisen päällä.Ajankäyttö on nimenomaan sitä että ulkoistetaan kannattamattomat työt.
kannattaa ulkoistaa koko maatalous itseltä ja vaikka koko maan mittakaavassa ;D
kannattaa ulkoistaa koko maatalous itseltä ja vaikka koko maan mittakaavassa ;D
Täytyy jättää se varmaan AB-alueen etuoikeudeksi; eihän tuota itkemistä enää muutuin kukaan jaksa kuunnella >:( >:( >:( >:(
HameHeikki.... ;Dkannattaa ulkoistaa koko maatalous itseltä ja vaikka koko maan mittakaavassa ;D
Täytyy jättää se varmaan AB-alueen etuoikeudeksi; eihän tuota itkemistä enää muutuin kukaan jaksa kuunnella >:( >:( >:( >:(
Niin vai pitäisikö meidän ulkoistaa maatalous AB alueelta, kun ne sitä niin kaipaavat ?????
HameHeikki.... ;Dkannattaa ulkoistaa koko maatalous itseltä ja vaikka koko maan mittakaavassa ;D
Täytyy jättää se varmaan AB-alueen etuoikeudeksi; eihän tuota itkemistä enää muutuin kukaan jaksa kuunnella >:( >:( >:( >:(
Niin vai pitäisikö meidän ulkoistaa maatalous AB alueelta, kun ne sitä niin kaipaavat ?????
HameHeikki.... ;Dkannattaa ulkoistaa koko maatalous itseltä ja vaikka koko maan mittakaavassa ;D
Täytyy jättää se varmaan AB-alueen etuoikeudeksi; eihän tuota itkemistä enää muutuin kukaan jaksa kuunnella >:( >:( >:( >:(
Niin vai pitäisikö meidän ulkoistaa maatalous AB alueelta, kun ne sitä niin kaipaavat ?????
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ....
]
***Ulkoistaminen tuntuu olevan muotitermi. Niinkuin avioerokin.
En nyt usko heikkoon itsetuntoon,omalla kohdalla aikoinaan kysymys oli tilasokeudesta.Sitä vaan oli asenne että kaikki piti tehdä itse.esim. Valmetin koneremontti jonka kuitenkin ammattimies joutui parsimaan.Tai kaivinkonetyöt vanhalla lusikkahaarukkayhdistelmällä.Aikaa kului kaikenmaailman hydrauliikkaletkujen ja liitinten kanssa.Maahanvaluneen öljyn hinnalla olisi teettänyt kaikki työt.Vanhoja romuja pihamaa täynnä,kaikki aika meni niitä korjatessa.Aina kaikki työt vähän jälkijunassa ja vitutuskäyrä korkealla.
Luomu ja suorakylvö ovat tilakohtaisia juttuja ja kannattavuutta ei muutaman vuoden perusteella aina voi arvioida mutta hyviä vaihtoehtoja kumminkin.Mutta pitäisi olla itsestään selvyys kyseenalaistaa kaikkien työvaiheiden kannattavuus ja laskea tekeekö itse vai teettääkö muilla ja keskittyy olennaiseen vaikkapa lisäten sitä.
Jotainhan jokaisen pitää tehdä itse,mutta kun keskittyy johonkin niin se tulee tehtyä kunnolla.
korostan vielä sitä että nämä toimii meillä,parempi ettei mene neuvomaan muille miten pitäisi tehdä mutta järkevä keskustelu on aina paikallaan.
Säälin sekaisin tuntein luin uusimmasta KM:stä megakuivurijuttua.Piti lukaista nopsasti mistä oikein on kysymys. Eihän siinä ole muuta kuivurijuttua kuin sen Lohjan kaverin tekemä. 200ha viljeltyä ja Keskon kanssa soppari, että tekee rahtikuivausta myös heille. Minun mielestäni aika järkeviä ratkaisuja oli tekemässä ja valinnoille löytyi myös jonkinlaisia perusteluita.
Suhteellisen pienille pinta-aloille laitetaan täysin ylimitoitettuja maakaasutoimisia kuivureita.
Onkohan nuo investoinnit laitettu alulle viljanviljelyn nousuhuumassa viimevuonna...
Säälin sekaisin tuntein luin uusimmasta KM:stä megakuivurijuttua.Piti lukaista nopsasti mistä oikein on kysymys. Eihän siinä ole muuta kuivurijuttua kuin sen Lohjan kaverin tekemä. 200ha viljeltyä ja Keskon kanssa soppari, että tekee rahtikuivausta myös heille. Minun mielestäni aika järkeviä ratkaisuja oli tekemässä ja valinnoille löytyi myös jonkinlaisia perusteluita.
Suhteellisen pienille pinta-aloille laitetaan täysin ylimitoitettuja maakaasutoimisia kuivureita.
Onkohan nuo investoinnit laitettu alulle viljanviljelyn nousuhuumassa viimevuonna...
Jos nyt tekisin kuivurin, niin yhtään en säästelisi koneiston koossa ja pannun tehokkuudessa. Mitä nopeammin saa viljat kuivattua sen parempi. Sitten ehtii takaisin muihin hommiin ja harrastuksiin.
En tiedä loistavasta, mutta on tuo sinun 200:50000 aika lailla perseellään. En käsitä minkä takia kuivuriin ei voi investoida kunnolla. Nopea läpimenoaika on tärkeä juttu ja siihen ei päästä ellei ole koneistossa potkua. Kun monesti on varaa investoida traktorin hienouksiin ja puimurin työleveyteen, niin ei kuivauskoneisto ole yhtään sen huonompi investointi. Kyllä minulla ainakin löytyy käyttöä sille ajalle mikä vapautuu kuivurin kanssa puuhaamisesta.Säälin sekaisin tuntein luin uusimmasta KM:stä megakuivurijuttua.Piti lukaista nopsasti mistä oikein on kysymys. Eihän siinä ole muuta kuivurijuttua kuin sen Lohjan kaverin tekemä. 200ha viljeltyä ja Keskon kanssa soppari, että tekee rahtikuivausta myös heille. Minun mielestäni aika järkeviä ratkaisuja oli tekemässä ja valinnoille löytyi myös jonkinlaisia perusteluita.
Suhteellisen pienille pinta-aloille laitetaan täysin ylimitoitettuja maakaasutoimisia kuivureita.
Onkohan nuo investoinnit laitettu alulle viljanviljelyn nousuhuumassa viimevuonna...
Jos nyt tekisin kuivurin, niin yhtään en säästelisi koneiston koossa ja pannun tehokkuudessa. Mitä nopeammin saa viljat kuivattua sen parempi. Sitten ehtii takaisin muihin hommiin ja harrastuksiin.
Onko sun mielestä tosiaan viljan kuivaus niin loistavaa hommaa, että siihen kannattaa satsata esim 400000€ ?
2000 ha peltoalalla tuo vois olla järkevä. Mutta 200 ha alalla kuivuri ei sais maksaa kuin max 50000€
En tiedä loistavasta, mutta on tuo sinun 200:50000 aika lailla perseellään.Äijä psyykkaa kuivuritehtailijoita ja agrimarkettia :D
***Parinsadan ha:n tuotot ei riitä suurempaan kuivuri-investointiin. Sillä kuivurilla kun ei voi tehdä muuta kun kuivata viljaa. Myytävissäkään se ei ole. Kasa pelliä.
***Tuollaiset rahtikuivauslisätienistit on ittensä pettämistä. Hiukan kuin mustalaisten hevosten hoitoon ottaminen.
***Kukin eläköön huumassaan, kuivuritehtaat hieroo ahneita kämmeniään kun tuollaisia ostajia osuu kohdalle.
En tiedä loistavasta, mutta on tuo sinun 200:50000 aika lailla perseellään.Äijä psyykkaa kuivuritehtailijoita ja agrimarkettia :D
***Parinsadan ha:n tuotot ei riitä suurempaan kuivuri-investointiin. Sillä kuivurilla kun ei voi tehdä muuta kun kuivata viljaa. Myytävissäkään se ei ole. Kasa pelliä.
***Tuollaiset rahtikuivauslisätienistit on ittensä pettämistä. Hiukan kuin mustalaisten hevosten hoitoon ottaminen.
***Kukin eläköön huumassaan, kuivuritehtaat hieroo ahneita kämmeniään kun tuollaisia ostajia osuu kohdalle.
Kun ei kerralla viittitä tehdä kunnon kuivuria, niin sitten tehdään pari-kolme kuivuria sukupolven aikana. Onko sekään hyvä ratkaisu. Tässä talossa tuli kanssa vaarilla aikanaan kallis kierros kun ensin oli riihi, sitten puimalato, sitten vanhaan riiheen kuivuri, sitten kokonaan uusi kuivuri, jonka isä taas kirosi, että perseelleen tehty. ;)
Jep. Se on tämä kuuhulluus vaarallinen tauti.En tiedä loistavasta, mutta on tuo sinun 200:50000 aika lailla perseellään.Äijä psyykkaa kuivuritehtailijoita ja agrimarkettia :D
***Parinsadan ha:n tuotot ei riitä suurempaan kuivuri-investointiin. Sillä kuivurilla kun ei voi tehdä muuta kun kuivata viljaa. Myytävissäkään se ei ole. Kasa pelliä.
***Tuollaiset rahtikuivauslisätienistit on ittensä pettämistä. Hiukan kuin mustalaisten hevosten hoitoon ottaminen.
***Kukin eläköön huumassaan, kuivuritehtaat hieroo ahneita kämmeniään kun tuollaisia ostajia osuu kohdalle.
Kun ei kerralla viittitä tehdä kunnon kuivuria, niin sitten tehdään pari-kolme kuivuria sukupolven aikana. Onko sekään hyvä ratkaisu. Tässä talossa tuli kanssa vaarilla aikanaan kallis kierros kun ensin oli riihi, sitten puimalato, sitten vanhaan riiheen kuivuri, sitten kokonaan uusi kuivuri, jonka isä taas kirosi, että perseelleen tehty. ;)
***kylmis on ihan kuutamolla. Puhhuu jostain ihan eri asiasta.
***Samas jutussa myös mainittiin, että ulkomailtakin käyvät tutustumassa ko kuivuriin. Varmasti käyvät nauramassa kun täällä yli-investoidaan 4H kerhoviljelysplänteille. ;D ;D
Jep. Se on tämä kuuhulluus vaarallinen tauti.En tiedä loistavasta, mutta on tuo sinun 200:50000 aika lailla perseellään.Äijä psyykkaa kuivuritehtailijoita ja agrimarkettia :D
***Parinsadan ha:n tuotot ei riitä suurempaan kuivuri-investointiin. Sillä kuivurilla kun ei voi tehdä muuta kun kuivata viljaa. Myytävissäkään se ei ole. Kasa pelliä.
***Tuollaiset rahtikuivauslisätienistit on ittensä pettämistä. Hiukan kuin mustalaisten hevosten hoitoon ottaminen.
***Kukin eläköön huumassaan, kuivuritehtaat hieroo ahneita kämmeniään kun tuollaisia ostajia osuu kohdalle.
Kun ei kerralla viittitä tehdä kunnon kuivuria, niin sitten tehdään pari-kolme kuivuria sukupolven aikana. Onko sekään hyvä ratkaisu. Tässä talossa tuli kanssa vaarilla aikanaan kallis kierros kun ensin oli riihi, sitten puimalato, sitten vanhaan riiheen kuivuri, sitten kokonaan uusi kuivuri, jonka isä taas kirosi, että perseelleen tehty. ;)
***kylmis on ihan kuutamolla. Puhhuu jostain ihan eri asiasta.
***Samas jutussa myös mainittiin, että ulkomailtakin käyvät tutustumassa ko kuivuriin. Varmasti käyvät nauramassa kun täällä yli-investoidaan 4H kerhoviljelysplänteille. ;D ;D
Käydäänhän mekin ulkomailla katselemassa muiden investointeja.
Kanarialle kaamosta pakoon... 14vrk oma tekoinen kaamos päällä..... hotellin respa lähetää kortit kun ite ei kykene... ;DJep. Se on tämä kuuhulluus vaarallinen tauti.En tiedä loistavasta, mutta on tuo sinun 200:50000 aika lailla perseellään.Äijä psyykkaa kuivuritehtailijoita ja agrimarkettia :D
***Parinsadan ha:n tuotot ei riitä suurempaan kuivuri-investointiin. Sillä kuivurilla kun ei voi tehdä muuta kun kuivata viljaa. Myytävissäkään se ei ole. Kasa pelliä.
***Tuollaiset rahtikuivauslisätienistit on ittensä pettämistä. Hiukan kuin mustalaisten hevosten hoitoon ottaminen.
***Kukin eläköön huumassaan, kuivuritehtaat hieroo ahneita kämmeniään kun tuollaisia ostajia osuu kohdalle.
Kun ei kerralla viittitä tehdä kunnon kuivuria, niin sitten tehdään pari-kolme kuivuria sukupolven aikana. Onko sekään hyvä ratkaisu. Tässä talossa tuli kanssa vaarilla aikanaan kallis kierros kun ensin oli riihi, sitten puimalato, sitten vanhaan riiheen kuivuri, sitten kokonaan uusi kuivuri, jonka isä taas kirosi, että perseelleen tehty. ;)
***kylmis on ihan kuutamolla. Puhhuu jostain ihan eri asiasta.
***Samas jutussa myös mainittiin, että ulkomailtakin käyvät tutustumassa ko kuivuriin. Varmasti käyvät nauramassa kun täällä yli-investoidaan 4H kerhoviljelysplänteille. ;D ;D
Käydäänhän mekin ulkomailla katselemassa muiden investointeja.
***Kyl mää ainaski käyn ulkomailla ihan jottain muuta kattelemassa kuin maatalouskoneita.