Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Ruisrypsimohralvehnä - 30.11.23 - klo:05:39
-
Tämä mielenkiintoinen aihe heräsi nyt juuri, kun Vipuun alkaa varmistumaan tämän vuoden tukimäärät, niin on helppo vertailla aikaisempen vuosien tukimäärään, varsinkin kun pinta-ala on pysynyt jotakuinkin samana vuodesta toiseen, eikä erikoiskasviviljelyä juurikaan ole harrastettu. Kyseessä siis kasvinsuojelutilat. Itse omakohatisesti laskettuna tukipudotus prosentteina viimevuoteen on 26 prosenttia. Eli todellinen halpuutus on meneillään. Siinä ei auta että sanotaan että on siirretty ensi vuodelle vaan viljelijän täytyy syödä myös tänä vuonna. Jäämme seuraamaan kuinka tässä tilanteessa käy.
-
Ei kai noita todellisia euroja vielä tiedä? Eikös ainakin ekojärjestelmän tuet tule vasta joskus..
-
Viime vuoteen ei auta verrata, silloin tuli niitä ylimääräisiä kriisitukia vai mitä nyt olikaan nimeltään. Niistä kertyi kumminkin jonkinlainen summa.
2021 tukimääriin verraten ollaan oikeammalla tasolla. Toki pudotusta siinäkin on tullut ihan huomattavasti mutta ei ainakaan itselläni ihan noin raflaavia lukuja.
-
Viime vuoteen ei auta verrata, silloin tuli niitä ylimääräisiä kriisitukia vai mitä nyt olikaan nimeltään. Niistä kertyi kumminkin jonkinlainen summa.
2021 tukimääriin verraten ollaan oikeammalla tasolla. Toki pudotusta siinäkin on tullut ihan huomattavasti mutta ei ainakaan itselläni ihan noin raflaavia lukuja.
Tämä on totta. 2022 oli tukienmuodossa huippuvuosi. Jos oikein muistan niin laskeskelin et lähemmäs 250e/ha oli ero tämän ja viimevuoden laskennallinen ero. 2021 lähempänä totuutta kuinka summat eroaa ohjelmakausien välillä.
-
Jaa…. Näin nautatilallisena viime vuosi oli tukienkin osalta surkea, ohjelmakauden huonoin, tipusta vuodesta -21 noin 20%, vuodesta 17 noin 30%. Eläinmääräässä ja pinta-aloissa ei merkittäviä muutoksia. 17 ei ollut vielä luomutukia mukana.
-
Jaa…. Näin nautatilallisena viime vuosi oli tukienkin osalta surkea, ohjelmakauden huonoin, tipusta vuodesta -21 noin 20%, vuodesta 17 noin 30%. Eläinmääräässä ja pinta-aloissa ei merkittäviä muutoksia. 17 ei ollut vielä luomutukia mukana.
Etkö saanut lhk:lle korotusta niinkuin muut 2022 vuodelta? Vai oliko siellä sit jotakin elukkatukia jotka tippu 21 ja 22 vaihteessa?
-
Sain toki, noin 4000€. Leikatut eläinpalkkiot oli edellis vuotta pienemmät noin 20000€ ja, maksetuistakin siirtyi tälle vuodelle iso osa…
-
tuo tukien maksatus toiselle vuotelle on kiva kun ei ihan osaa keksiä miten taas ens vuosi mennään.. itellä ei onkelma näillä senttieuroilla tukena mut moni nuori ja investoinu pikkasen miettii..
-
Kyllä se edellisen tukikauden systeemi, missä kesäkuun loppuun mennessä piti olla kaikki tukien hakuun liittyvät toimenpiteet tehty ja ekat tuet tuli tilille jo lokakuussa, oli parempi kuin nykyinen systeemi, missä isoveli satelliitin avulla valvoo meitä pitkälle syksyyn. Nyt pitää olla varpaisillaan jopa marraskuuhun asti, älykännykän kanssa valmiina kuvaamaan, jos on syysviljaa.
Vanhassa systeemissä saattoi, joululaulun sanoja lainaten "kaikki huolesi pois heitä" kesäkuun jälkeen, mutta tänä vuonna tuo vipumobiili-niminen hallinnon uusi ruoska pakotti monet niittohommiin kesken puintien. Ja tietenkin tämä uusi satelliitti-tekoäly-valvontasysteemi vipumobiileineen helpottaa hallinnon valvontatyötä ja tavallaan laittaa isännät tekemään osan hallinnon työstä.
-
Näin AB-maidontuottajana tänä vuonna tuli reippaasti vähemmän tukia tilille kuin parina edellisenä, vaikka peltoala kasvoi ja eläinmääräkin toissavuotiseen verrattuna. Ja nautapalkkion siirtojen takia 2021 tuli itse asiassa enemmän tukia tilille kuin 2022 vaikka 2022 on myönnettyjen tukien osalta paras vuosi. Näillä näkymin ensi vuonna tippuu tilille jonkin verran enemmän tukia kuin tänä vuonna, ellei taas tehdä jotain uusia maksuajan pidennyksiä.
-
AB -alueelta jää yhden vuoden nautapalkkiot saamatta kokonaan käytännössä. Joko järjestelmä vie maksatusta kokoajan eteenpäin, kuten tähän asti. Jos lopetat tilan tuotannon, niin sitten verottaja kuittaa tuet, kun tulee melkoinen verotettava tulo kun tuet tulee ilman tuotannon kuluja seuraavana vuonna. Lopettaminen on kanssa taiten tehtävä isolla tilalla.
-
Nyt alkaa totuus selviään ohjelmakauden vaihtoa silmällä pitäen. Eli jaoin viimevuoden kokonaistuet ilmoitetulla pinta-alalla ja saman tein tämänvuoden kokonaistuet tämän vuoden pinta alalla. Kyseessä kasvin viljelytila ja pinta-ala pysynyt samana molempina vuosina. Rypsiä oli noin 10 prosenttia viime vuonna joka oli tänä vuonna viljalla. Hömpät noin 5 prosenttia kokonaisalasta. Ja miinusmerkkinen tukiputoaminen kokonaiset 157 e/ha. On hienoa kun ohjelmakaudet vaihtuu..järkeilin tossa, että 2028 ohjelmakauden alussa täytyy ja siis on pakko tyytyä 277,36 E/ha tukiin. Sitä vaan sitten ostaan porukat uusia hienoja koneita. Inflaatio on hieno asia, mutta peltotukipuolella se on käänteistä. :)
-
Jossain satasen tietämissä se tukien pudotus pyörii suurimmalla osalla, viime ohjelmakauteen verrattuna. Ei tämä asia oikeasti ketään kiinnosta, eiköhän sieltä kohta taas lisää oteta pois.
-
Jossain satasen tietämissä se tukien pudotus pyörii suurimmalla osalla, viime ohjelmakauteen verrattuna. Ei tämä asia oikeasti ketään kiinnosta, eiköhän sieltä kohta taas lisää oteta pois.
Ketä sen pitäisi kiinnostaa? Päättäjiä vai viljelijöitä? Vai molempia?
Mä oon kai jotenkin kieroon kasvanut mut mun mielestä tää nykyinen systeemi on nähty. Muutos täytyisi tulla.
Muutosta pitäisi lähteä hakemaan sieltä et oma tuotanto sopeutetaan johonkin 75% tasolle tarpeesta. Näin vielä kriisitilanteessa ei kuolla nälkään mut ei tarvitse niin tunkea tavaraa markkinoille.
75% tuotanto tarkoittaa sitä ettei peltoja tai elukoita tarvita niin paljon enää ja jottei tämä mene ihan puuhasteluksi niin eipä niitä viljelijöitäkään tarvita enää nykyistä määrää sanotaan vaikka jotta 25% riittää. ::)
Mut ei kun jatketaan vaan samalla linjalla. Huudetaan lisää kriisitukea niin sillähän se homma selviää.. ;D
-
Jossain satasen tietämissä se tukien pudotus pyörii suurimmalla osalla, viime ohjelmakauteen verrattuna. Ei tämä asia oikeasti ketään kiinnosta, eiköhän sieltä kohta taas lisää oteta pois.
Ketä sen pitäisi kiinnostaa? Päättäjiä vai viljelijöitä? Vai molempia?
Mä oon kai jotenkin kieroon kasvanut mut mun mielestä tää nykyinen systeemi on nähty. Muutos täytyisi tulla.
Muutosta pitäisi lähteä hakemaan sieltä et oma tuotanto sopeutetaan johonkin 75% tasolle tarpeesta. Näin vielä kriisitilanteessa ei kuolla nälkään mut ei tarvitse niin tunkea tavaraa markkinoille.
75% tuotanto tarkoittaa sitä ettei peltoja tai elukoita tarvita niin paljon enää ja jottei tämä mene ihan puuhasteluksi niin eipä niitä viljelijöitäkään tarvita enää nykyistä määrää sanotaan vaikka jotta 25% riittää. ::)
Mut ei kun jatketaan vaan samalla linjalla. Huudetaan lisää kriisitukea niin sillähän se homma selviää.. ;D
Näinpä mutta tukien tarkoitushan on nimenomaan pitää ruuan hinta alhaalla, eikä se vaikka tuotantoa ajetaan kuinka alas suomessa vaikuta tuotteen hintaan juurikaan, lisääntyy vaan tuonti.
Viljelijöiden määrä tulee kyllä tälläkin menolla tippumaan joka vuosi, 2050 määrä voi olla jo lähellä tota 25%
-
Tukien pudotuksessa tuskin on mitään ongelmia, koska isännäthän ei tunnetusti osaa laskea mitään. ;D
Hommat jatkuu niin kauan kuin tilillä on rahaa. Voisi ilmeisesti laskea enemmänkin tukia ilman, että vaikuttaisi kauheasti käytännön viljelyyn. Samat ohrat kylvettäisiin keväällä, mitä tähänkin asti.
-
Tukien pudotuksessa tuskin on mitään ongelmia, koska isännäthän ei tunnetusti osaa laskea mitään. ;D
Hommat jatkuu niin kauan kuin tilillä on rahaa. Voisi ilmeisesti laskea enemmänkin tukia ilman, että vaikuttaisi kauheasti käytännön viljelyyn. Samat ohrat kylvettäisiin keväällä, mitä tähänkin asti.
Ja oravanpyörä pyörii, kyllä se siitä, kun laitetaan vielä 200 elikkoa lisää ym. Itse kyllä keskityn enemmän tukien viljelyyn, eli mahdollisimman helpolla mennään. Muita tuloja voi sitten hankkia ja kehitellä mielenkiinnon mukaan. Suunta on se, että tuet pienenevät ja hintojen nousu pidetään kurissa tuonnilla. Näillä leveysasteilla ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla muun Euroopan kanssa hinnoilla.
-
2,5% pudotus -21 verraten. Viljat oli puolen hehtaarin erolla sama ala. 22 tuli Saarikon rahoja niin paljon ettei käy vertaaminen.
-
Jossain satasen tietämissä se tukien pudotus pyörii suurimmalla osalla, viime ohjelmakauteen verrattuna. Ei tämä asia oikeasti ketään kiinnosta, eiköhän sieltä kohta taas lisää oteta pois.
Ketä sen pitäisi kiinnostaa? Päättäjiä vai viljelijöitä? Vai molempia?
Mä oon kai jotenkin kieroon kasvanut mut mun mielestä tää nykyinen systeemi on nähty. Muutos täytyisi tulla.
Muutosta pitäisi lähteä hakemaan sieltä et oma tuotanto sopeutetaan johonkin 75% tasolle tarpeesta. Näin vielä kriisitilanteessa ei kuolla nälkään mut ei tarvitse niin tunkea tavaraa markkinoille.
75% tuotanto tarkoittaa sitä ettei peltoja tai elukoita tarvita niin paljon enää ja jottei tämä mene ihan puuhasteluksi niin eipä niitä viljelijöitäkään tarvita enää nykyistä määrää sanotaan vaikka jotta 25% riittää. ::)
Mut ei kun jatketaan vaan samalla linjalla. Huudetaan lisää kriisitukea niin sillähän se homma selviää.. ;D
Näinpä mutta tukien tarkoitushan on nimenomaan pitää ruuan hinta alhaalla, eikä se vaikka tuotantoa ajetaan kuinka alas suomessa vaikuta tuotteen hintaan juurikaan, lisääntyy vaan tuonti.
Viljelijöiden määrä tulee kyllä tälläkin menolla tippumaan joka vuosi, 2050 määrä voi olla jo lähellä tota 25%
Joo onhan tukien tarkoitus pitää ruuan hinta alhaalla mut silti tuet laskee ja ruuanhinta nousee? Mistäs tämä sit johtuu?
Mielestäni on kai tuolla jokin perä mut aika kehno nykypäivänä.
Tuontia varmaan tulee jonkin verran mut onhan sekin nähty et kun suurempi kato / tai muu hässäkkä maailmalla niin viljanhinta nousee. Ja samalla kun täällä on huono sato. Esimerkkinä 21/22 talvi.
Oma ajatus siis et jos tuotanto olisi jo lähtökohtaisesti matalampi niin hintataso olisi Euroopan taso plus rahti tänne.
Nythän hintataso on sitä luokkaa ainakin joidenkin tuotteiden osalta. Mut miten mahtaa tuo kulupuoli olla verrattuna Eurooppaan? Mitähän esim. Lannoitteet siellä maksavat? Itse olen jo pudonnut tietojunasta niin ei mitään hajua.
Tukien pudotuksessa tuskin on mitään ongelmia, koska isännäthän ei tunnetusti osaa laskea mitään. ;D
Hommat jatkuu niin kauan kuin tilillä on rahaa. Voisi ilmeisesti laskea enemmänkin tukia ilman, että vaikuttaisi kauheasti käytännön viljelyyn. Samat ohrat kylvettäisiin keväällä, mitä tähänkin asti.
Näinhän se menee. Me jotka osaamme laskea niin harmistus, suorastaan v1tutus on suuri.
Omassa eläinlajissa ei edes määrän lisäys auta. Ei ole tuotantotukia turvana ja jos nyt jää muutama hassu euro per kärsä käteen ilman rakennuskuluja niin miten uuden elukkarakennuksen kulut maksetaan? Kai tässäkin pätee et pitäisi kaataa metsää, aurata yöt lunta tai kulkea taksia ajamassa. ;D renkit hoitakoon elukat jos hoitavat tai jotain. Pääasia et on isoo ja komiaa..
Väitän et jos tilojen leipä olisi kiinni siitä viljelystä (tai elukoiden pidosta) niin asioita laskettaisiin tarkemmin. Nyt mennään laput silmillä. Toisinsanoen kun viljely on vain harrastus niin harrastushan saa tunnetusti maksaa. Samalla tietysti on sekin ettei pelkkä viljely työllistä kokoaikaisesti edes isolla pinta-alalla.
Kyl tilanne on toki ongelmallinen. Itse olen toivoni menettänyt.
-
Näinhän se menee. Me jotka osaamme laskea niin harmistus, suorastaan v1tutus on suuri.
Ja vaikka ei edes erityisesti laskisi niin kyllä se totuus selviää viimeistään tilin saldosta vuoden lopussa ja veroilmoituksen täytössä...
-
Näinhän se menee. Me jotka osaamme laskea niin harmistus, suorastaan v1tutus on suuri.
Ja vaikka ei edes erityisesti laskisi niin kyllä se totuus selviää viimeistään tilin saldosta vuoden lopussa ja veroilmoituksen täytössä...
Toisaalta vaikka olisi hyväkin vuosi niin kyllä tili tulee tyhjennettyä vuodenvaihteessa jonnekin, joko ylimäärinen osuuspääoman maksu, ennakkomaksua rehuista tai sitten ylimääräinen lainan lyhennys. Viime jouluna tuli tehtyä kaikki kolme. Tammikuussa maksettavalla maitotilillä pitää sitten maksaa lisäveroja jos vuosi on oikeasti mennyt ok.
-
Näinhän se menee. Me jotka osaamme laskea niin harmistus, suorastaan v1tutus on suuri.
Ja vaikka ei edes erityisesti laskisi niin kyllä se totuus selviää viimeistään tilin saldosta vuoden lopussa ja veroilmoituksen täytössä...
Toisaalta vaikka olisi hyväkin vuosi niin kyllä tili tulee tyhjennettyä vuodenvaihteessa jonnekin, joko ylimäärinen osuuspääoman maksu, ennakkomaksua rehuista tai sitten ylimääräinen lainan lyhennys. Viime jouluna tuli tehtyä kaikki kolme. Tammikuussa maksettavalla maitotilillä pitää sitten maksaa lisäveroja jos vuosi on oikeasti mennyt ok.
Onneksi toi helvetin kikkailu loppui oy:n myötä. Rahaakin tuntuu jäävän enemmän kun verottaja ei vie kaikkea. Oli kyl viimeinen hetki tehdä tuo liike. Nyt kun tulot tippuvat mut rahaa tarvitaan edelleen saman verran lainojen lyhennyksiin niin ei huvita antaa kyllä verottajalle yhtään ylimääräistä..
-
Eilen tein tämän vuoden budjetin, ja tilanne alkaa todellakin realisoitumaan. 26 prosentin tukipudotus vuodelta 22 tarkoittaa sitä, että joko viivan alle ei jää mitään tai sitten jää perinteisesti lannoitteet ostamatta kesällä vuodelle 25. Koittanut miettiä mistä niitä säästöjä voisi tehdä. Enään ei löydy mitään paikkaa. Ja kun katsoo noita viljan kiinnityshintoja niin noilla hinnoilla ei ole mahdollista kiinnittää. Jos jollain on hyviä ehdotuksia mistä voi säästää, niin otan mielellenä ehdotuksia vastaan. On kylmää kyytiä.
-
Pelto-tuet 2022 2023
LFA 217 217
Perus ja viherryttämistuki 196 138,5
Lisäosa 50 ha asti 18,5
Ymp. perus 54 45
yht: 467€/ha 419€/ha kasvipeit. v.22 maks 54€ ja v.23 50€ .
50 ha. ylittävilta hehtaareilta tuki putoaa 18,5€ ja 150 ha. ylittäviltä lfa laskee 21,7€
-
Eilen tein tämän vuoden budjetin, ja tilanne alkaa todellakin realisoitumaan. 26 prosentin tukipudotus vuodelta 22 tarkoittaa sitä, että joko viivan alle ei jää mitään tai sitten jää perinteisesti lannoitteet ostamatta kesällä vuodelle 25. Koittanut miettiä mistä niitä säästöjä voisi tehdä. Enään ei löydy mitään paikkaa. Ja kun katsoo noita viljan kiinnityshintoja niin noilla hinnoilla ei ole mahdollista kiinnittää. Jos jollain on hyviä ehdotuksia mistä voi säästää, niin otan mielellenä ehdotuksia vastaan. On kylmää kyytiä.
Jos sä oikeasti tekisit järkevästi niin myisit tai vuokraisit pellot pois. Voi olla että nyt niistä saa vielä rahaa kun olet "ensimmäisten" joukossa. Tässä mielessä myyminen olisi se oikeasti järkevin vaihtoehto. Vuokrauksessa on se riski et 5v vuoden päästä ei saakaan enää yhtä hyvää soppari=hintaa. Ainoastaan siinä tapauksessa et peltosi sijaitsevat jonkun kasvukeskuksen kupeessa jolloin kaavoitus tonteiksi on mahdollista tai peltosi ovat aurinkovoimalle suotuisassa paikassa tai jotain muuta voi olla järkevää tehdä vuokraus.
Mutta näinhän viljelijät eivät toimi kun todetaan et maatalous ei kannata. Tehdään näennäisi parannuksia. Ollaan ehkä sitä mieltä et syy on huonossa kalustossa ja käydään vaihtamassa esim. Muokkauskone uuteen. Ja/tai sitten ollaan sitä mieltä et pellon kasvukunnossa on vikaa. Ehkä onkin ja sitä aletaan sitten korjaamaan isolla kädellä ja rahalla. Raha joka kuluu tulee maksuun kasvaneina satoina joskus vuonna 2100.. ;D
Mikäli em. Vaarat vältetään niin voidaan miettiä et tämä huono juttu oli vain tämä vuosi. Joten todetaan et perämettä olikin jo riittävän vanhaa ja tehdään sinne sitten pikku leimikko. ;D
Tai vastaavasti kun ollaan sivutoiminen viljelijä niin tehdään sitä päätyötä hieman enemmän jotta saadaan maatalouden rahareikä tukittua. ::)
Kuitenkin ei huomata sitä tosiasiaa et kannattavuus on ollut laskussa kenties jo monta vuotta, ehkä jopa ajalta ennen eu:ta. ::)
Ja sit niihin mahdollisuuksiin jos et yllä mainituista ottanut koppia.
Tukipaketista kannattaa poimia rahakkaimmat toimenpiteet. Rahakkain ei välttämättä ole se missä suurin tukieuromäärä vaan se joka on kulujen jälkeen korkein.
Tärkein on tietää omat kulut oikeasti. Mikäli seuranta on ainoastaan kirjanpidon tasalla niin et voi tietää välttämättä et missä esim. Löpöä oikeasti palaa. Meneekö se traktorissa pellolla, tieajossa kun pellot pitkin pitäjää, viljankuivauksessa kun myöhäisiä lajikkeita jotka aina puidaan märkänä ja talvisissa metsäajoissa. Mitään asiaa ei voi siis mitata riittävän tarkasti.
Kuitenkaan kun harvalla tilalla on kirjapitoa enempää seurantaa muuta kuin ehkä mutu siitä missä kuluja syntyy niin niistä voisi katsoa et onko siellä jotain helppoa konstia.
Samalla tavalla se oma tulopuoli tulee tietää tarkkaan. Mitkä on todelliset tukieurot, entä sato kiloina ja siitä saatava hinta. Onko myyntien ajoituksessa jotain häikkää. Tai kenties ostojen? Tai maksatko ostoista liikaa. Onko se apulanta yaran kalliimmassa pussissa vai kenties jonkin halpamerkin. Pienistä puroista koostuu yllättävän paljon.
Tämän enempää on nyt vaikea neuvoa tietämättä oikeastaan mitään. Itse tein 6v sitten Tai oikeastaan jo ennen sitä tarkkojakin laskelmia mitä pitäisi tehdä. Totesin et helpoin nostaa ekana luomutuki peruspotin päälle. Samalla jäi kalliit lannoitteen ja myrkkyjen ostot pois. Kalustoon joutui investoimaan kun mitään vln niittokoneita ei ollut. Viljelyala kun tippui alemmas niin vanhemmalla ja epävarmalla kalustolla ehti paremmin tekemään pienemmän alan. Muokkausmäärä on noussut hieman mutta löpön kokonaiskulutus ei niinkään. Kuivurissa kuivataan vähemmän jyviä löpöllä ja sitä palaa enemmän traktoreissa.
Mitähän muuta. Näin yleisesti suuripiirteinen viljely mahdollisimman isolla hehtaarimäärällä poimittuna rahakkaimmilla tuilla. Kulut karsien on minusta se järkevin tie.. ja kannattavin..
-
Maksimi monimuoto ja maanparannus piti tukisumman lähes samana, en meinannut uskoa. Mutta sen siitä sai, kun viime kaudella ei ollut näitä tuottoisampia jutskia. Eipä valtavia myytäviäkään nyt tietenkään vyörynyt pellolta sitten. Mutta ylivuotisten kanssa oli ihan riittävästi tuputtamista, että ei olisi ollut väliksikään enemmästä.
Viime kesän paikallisen kuivuuden takia keskittyminen korkean tuen ja minimipanostuskasveihin oli harvinaista tuuria.
Jos syysvehnä jälleen epäonnistuu talvehtimisessa, mikä näyttää erittäin todennäköiseltä, niin valmius on edelleen pitää puolet alasta monimuotona ja maanparannuksella.
Monimuodon ja maanparannuksen kylvön helpottaminen pintalevityksellä vähentää myös kiirettä ja työtä kovasti.
-SS-
-
Maksimi monimuoto ja maanparannus piti tukisumman lähes samana, en meinannut uskoa. Mutta sen siitä sai, kun viime kaudella ei ollut näitä tuottoisampia jutskia. Eipä valtavia myytäviäkään nyt tietenkään vyörynyt pellolta sitten. Mutta ylivuotisten kanssa oli ihan riittävästi tuputtamista, että ei olisi ollut väliksikään enemmästä.
Viime kesän paikallisen kuivuuden takia keskittyminen korkean tuen ja minimipanostuskasveihin oli harvinaista tuuria.
Jos syysvehnä jälleen epäonnistuu talvehtimisessa, mikä näyttää erittäin todennäköiseltä, niin valmius on edelleen pitää puolet alasta monimuotona ja maanparannuksella.
Monimuodon ja maanparannuksen kylvön helpottaminen pintalevityksellä vähentää myös kiirettä ja työtä kovasti.
-SS-
Morjens SS. Kerrotko vähän tarkemmin mitä monimuotoista kylvit sekä minkä maanparannuskasun viljelit, ja paljonkos se maksimiala nyt onkaan. Käsittääkseni meillä on samanlaiset puhtaat kasvinviljelytular niin voisin kopioida... Kuiva kesä sieltä kuitenkin tulee. Kiitos vaivannäöstäsi etukäteen, jos viitsit kirjoittaa menetelmistäsi.
-
Maksimi monimuoto ja maanparannus piti tukisumman lähes samana, en meinannut uskoa. Mutta sen siitä sai, kun viime kaudella ei ollut näitä tuottoisampia jutskia. Eipä valtavia myytäviäkään nyt tietenkään vyörynyt pellolta sitten. Mutta ylivuotisten kanssa oli ihan riittävästi tuputtamista, että ei olisi ollut väliksikään enemmästä.
Viime kesän paikallisen kuivuuden takia keskittyminen korkean tuen ja minimipanostuskasveihin oli harvinaista tuuria.
Jos syysvehnä jälleen epäonnistuu talvehtimisessa, mikä näyttää erittäin todennäköiseltä, niin valmius on edelleen pitää puolet alasta monimuotona ja maanparannuksella.
Monimuodon ja maanparannuksen kylvön helpottaminen pintalevityksellä vähentää myös kiirettä ja työtä kovasti.
-SS-
Morjens SS. Kerrotko vähän tarkemmin mitä monimuotoista kylvit sekä minkä maanparannuskasun viljelit, ja paljonkos se maksimiala nyt onkaan. Käsittääkseni meillä on samanlaiset puhtaat kasvinviljelytular niin voisin kopioida... Kuiva kesä sieltä kuitenkin tulee. Kiitos vaivannäöstäsi etukäteen, jos viitsit kirjoittaa menetelmistäsi.
Maksimiala monimuotoisuudella on 25% ja maanparannuskasvilla 20% eli yhteensä 45% pelto-alasta voi näille laittaa.
Monimuotoisuuden paras on ehkä riista. Viljojen siemeniä löytyy jokaisella kotoonta joten ei tarvii ostoksille lähteä. Taisi toki olla niin et jotain pikkumäärä jotain heinää oltava mukana.
Maanparannuskasvilla sit tiukempi valikoima. Aurinkokukka tais olla se rahakasvi kun sai viime vuonna myös valkuaiskasvipalkkion? Mut ens kesänä tuo porsaanreikä oli kai tukittu. Ostoksille joutuu siementen osalta. Mut ss tai joku muu nyt tarkentelee sitten.
Yleisesti kun nämä höpöheinä viljelyt jatkuu niin kannattaa alkaa suunnittelemaan omien nurmikasvien viljelyä siemeneksi. Timotei ja puna-apila onnistuu helpohkosti. Vähän harmaalla alueella liikutaan asian suhteen mut... :-X
-
Me jotka osaamme laskea niin harmistus, suorastaan v1tutus on suuri.
Väitän et jos tilojen leipä olisi kiinni siitä viljelystä (tai elukoiden pidosta) niin asioita laskettaisiin tarkemmin. Nyt mennään laput silmillä.
Kyl tilanne on toki ongelmallinen. Itse olen toivoni menettänyt.
Viihdyttävää luettavaa, ja niin totta.
Kyllä todella oli itselläkin v1tutus tapissaa niin moneen kertaan.
-
Maksimi monimuoto ja maanparannus piti tukisumman lähes samana, en meinannut uskoa. Mutta sen siitä sai, kun viime kaudella ei ollut näitä tuottoisampia jutskia. Eipä valtavia myytäviäkään nyt tietenkään vyörynyt pellolta sitten. Mutta ylivuotisten kanssa oli ihan riittävästi tuputtamista, että ei olisi ollut väliksikään enemmästä.
Viime kesän paikallisen kuivuuden takia keskittyminen korkean tuen ja minimipanostuskasveihin oli harvinaista tuuria.
Jos syysvehnä jälleen epäonnistuu talvehtimisessa, mikä näyttää erittäin todennäköiseltä, niin valmius on edelleen pitää puolet alasta monimuotona ja maanparannuksella.
Monimuodon ja maanparannuksen kylvön helpottaminen pintalevityksellä vähentää myös kiirettä ja työtä kovasti.
-SS-
Morjens SS. Kerrotko vähän tarkemmin mitä monimuotoista kylvit sekä minkä maanparannuskasun viljelit, ja paljonkos se maksimiala nyt onkaan. Käsittääkseni meillä on samanlaiset puhtaat kasvinviljelytular niin voisin kopioida... Kuiva kesä sieltä kuitenkin tulee. Kiitos vaivannäöstäsi etukäteen, jos viitsit kirjoittaa menetelmistäsi.
Maksimiala monimuotoisuudella on 25% ja maanparannuskasvilla 20% eli yhteensä 45% pelto-alasta voi näille laittaa.
Monimuotoisuuden paras on ehkä riista. Viljojen siemeniä löytyy jokaisella kotoonta joten ei tarvii ostoksille lähteä. Taisi toki olla niin et jotain pikkumäärä jotain heinää oltava mukana.
Maanparannuskasvilla sit tiukempi valikoima. Aurinkokukka tais olla se rahakasvi kun sai viime vuonna myös valkuaiskasvipalkkion? Mut ens kesänä tuo porsaanreikä oli kai tukittu. Ostoksille joutuu siementen osalta. Mut ss tai joku muu nyt tarkentelee sitten.
Yleisesti kun nämä höpöheinä viljelyt jatkuu niin kannattaa alkaa suunnittelemaan omien nurmikasvien viljelyä siemeneksi. Timotei ja puna-apila onnistuu helpohkosti. Vähän harmaalla alueella liikutaan asian suhteen mut... :-X
Kiitoksia,jasataykkönen : )
Muokkausretikka kiinnostaisi maanparannuskasvina, vois oikeesti olla hyvä pitkäjuurisena. Mutta onko optimaalinen tuen kannalta?
-
Monimuoto-riista on ihan ykkönen. Pintalevittimellä Reetta-rukiin siementä noin 150 kg, tos rypsiä 20 kg. Maisemaa myös laitoin vähän, auringonkukkaa 10 kg , vanhaa persianapilaa 4 kg, tos rypsiä 3 kg.
Nämä kasvoivat todella hyvin, ruista olisi voinut riistapeltoon laittaa hiukan vähemmän kuin toteutunut 150 kg, se rukiin naatti peitti muut kasvit alleen. Tällä hetkellä jään alla on rukiin oras. Todennäköisesti saa keväällä flexin ja muokataan jonkun muun viljan alle.
Tuo maanparannus oli viime vuonna mahdollista auringonkukalla. Kylvömäärässä ja -syvyydessä on vähän harjoiteltavaa. Jos meinaa keritä syysviljojen kylvöille, pitäisi kylvää aikaisin. Kylvin liian tiheään, tulee rehevä naatti, mutta pienet kukat. Kymmenen kiloa hehtaarille on aivan riittävä. Syksyllä jos ei kerkiä murskaamaan tulee ruman musta kasvusto jää lumen päälle pörrölleen.
Pakkokesannolle ihan vaan heinää. Tällä tavalla prosenttia vaille puolet alasta oli non-food tuotannossa.
-SS-
-
Tuet laski ylituottajilla. Kesanto ei ole enää pakko, mutta taloudellisesti se on järkevää.
-
Tuet laski ylituottajilla. Kesanto ei ole enää pakko, mutta taloudellisesti se on järkevää.
Ei kai 100% pinta-alallaan viljaa tuottava ole automaattisesti ylituottaja?
Mut ymmärsin kyl pointin. Lannoitteen hinnat vois vaikka triplata niin alkaisi ehkä näkymään tuotannossa..
-
No näin pyöreillä luvuilla kalenterivuosittain tarkasteltuna -40%. Mutta kaippa se vähän tasoittuu kun juoksee kovempaa….
Toki -22 oli niitä extroja pikkusen, luomutukea vähän enempi ja -23 vuoden tukia siirtyi huomattavasti tälle vuodelle. Myös -22 oli huomattavasti pienempi kuin -21 vaikka oli bonuksia. 21 vs 24 -50%.
-
No näin pyöreillä luvuilla kalenterivuosittain tarkasteltuna -40%. Mutta kaippa se vähän tasoittuu kun juoksee kovempaa….
Toki -22 oli niitä extroja pikkusen, luomutukea vähän enempi ja -23 vuoden tukia siirtyi huomattavasti tälle vuodelle. Myös -22 oli huomattavasti pienempi kuin -21 vaikka oli bonuksia. 21 vs 24 -50%.
Tuo on jo iso. Toki eikö siinä ollut niitä extroja jossain niinkuin sanoit. Oliko se v. 21 kun oli "puhdas" ilman mitään kriisitukia? Meillä siitä nykyhetkeen pudotus oli muistaakseni hieman vaille 30%. Extravuosista katsottuna enemmän.
Etkös sä lopettanut luomun? Tuohan tekee jo melkein 300e/ha?
Mä muistelen et meil ero oli 275e/ha mut oli varmaan noista kriisituki vuosista. Olisikohan normi ollut n. 225e.. näin hataralla muistilla. Voishan tuon tietysti katsoa..
En tiedä millä sitä juosta enää kovempaa...
Täytyy kai alkaa ajamaan taksia et voi harrastaa maataloutta.. ;D