Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Aikainen lannoitukseen oli tänä vuonna hyvin rajalliset mahdollisuudet. Ennen viimeistä lumisadetta oli yksi pakkaspäivä jolloin onnistui ja seuraava mahdollisuus jolloin pelto kantoi oli vappuna.
Pakkaspäivien varaan ei täällä "Saharassa" voi laskea. Pellolle pitää mennä vaikka aamuyöstä kunhan pinta on sen verran kohmeessa, ettei jää jälkiä. Sitten kun rupeaa tarttumaan pyöriin, on syytä lopettaa siltä päivältä.
Joku täppärinvahti tästä toimintatavasta voi ottaa kovastikin jutun juurta, mutta siinähän sitten rutisee. Tulos ratkaisee.
Joo, yölevityksestä on kyllä kokemusta, tuo mainittu päivä oli koko kevään ainut yöpakkanenkin milloin ei ollut lunta.
Aikainen lannoitukseen oli tänä vuonna hyvin rajalliset mahdollisuudet. Ennen viimeistä lumisadetta oli yksi pakkaspäivä jolloin onnistui ja seuraava mahdollisuus jolloin pelto kantoi oli vappuna.
On kyllä erikoiset olosuhteet. Kävin viime viikon lopulla tekemässä ohralle lannoitusruudun, syyskynnetty nurmen viillos. Eilen kävin katsomassa pellolla niin pinnassa olevat rakeet ei ollut oikeastaan yhtään pehminnyt, kuitenkin kun maata vähän potkaisee tulee alta ihan tumma kostea maa.
Piti paikkakylvää ekan vuoden siemennadasta kylvövirheen tuoma aukko mutta en sitten tiedä viittiikö mennä sotkemaan kun kasvaa jo kortta niin että kohisee. Tosin nyt se täytyisi tehdä että siitä olisi vielä iloa seuraaville satovuosille.
-21 tehty kahden hehtaarin ojitus tässä Hämeessä oli aika tarkkaan 3000€/ha. Ja veroton hinta siis tietenkin.
Katoin eilen Farmitista että tälle vuodelle on jo kertynyt enemmän tehoisaa lämpösummaa kuin viime vuonna samaan aikaan. Ei kyllä olisi uskonut. Ei silti, ohrat tuli tasan viikossa piikille.
Aika paljon on syysvehnä petrannut tämän viikon aikana, alkaa pikkuhiljaa olla sen näköistä kuin syysvehnän kuuluukin olla. Myös ihan tyhjät kohdat jää varsin pieniksi, pienemmiksi kuin oletin.
Ei oo ollut Yarassa taaskaan kokkareen kokkaretta. Mutta y-20 ja seleeni saltun ero kiertokokeessa on järisyttävä. Sitä en edes tiedä mitä niitä on mennyt. Mielestäni selvästi vähemmän kuin kiertokoe osoittaa. Tämä siis peltikantisella jyräkompilla. Oon lannoitepuolen arvonta laitteistoa kyllä kommentoinut ennenkin. Siemen puoli on ollut kokeessa hyvinkin tasainen koko kevään ( sama sampo puhdas tavara). Naapuri soitteli, että lannoitteen kiertokoe heittää julmetusti (y-20) ja käytännössä on mennyt reilusti enemmän kuin koe osoittaa (Junkkari-Simulta).
Sama juttu y20:lla, kiertokokeen mukaan piti pienentää syöttöä rajusti y3 jälkeen mutta sitten käytännössä meni peltoon reilusti enemmän kuin kiertokoe näytti. Y3:lla kiertokoe piti tosi hyvin paikkansa.
Ehkä kuitenkin Humppilasta puuttui riittävä tukipalvelujen verkosto; heinäkoneketjua kun harvalla tilalla on kunnollista olemassa. Pohjanmaan nautalääneissä on perhosia pöyhimiä noukinvaunuja ja suurpaalaimia ja kuivaheinäketjua urakoitsijoita ja ja ja aivan riittämiin.
Tämä.
Ja sitten se että potentiaalisilta viljelijöiltä puuttuu nurmiviljelyn kokemus. On jonkinasteinen kynnys kyllä lähteä tuottamaan hyvää satonurmea ihan tyhjästä, sillä paskalla tavaralle kun ei oikein ole vaihtoehtoista markkinaa.
Myös markkinoinnissa lähdettiin vähän väärästä kulmasta liikkeelle, tavallaan korostettiin liikaa tukia ja jäi vähän semmoinen fiilis että sato halutaan vaan napata siitä sivusta..
Nyt vois sitten kaikki jotka murehti kuinka tulee ennätyksellisen myöhäinen kevät niin mennä peilin eteen ja läpsiä itseään poskille pari minuuttia. Nytkin ollaan ihan täysin keskimääräisessä aikataulussa.
Syysmuokatut meni kyllä äestäessä ihan tuhkaksi. Tää sama ilmiö on aika usein roudattoman talven jälkeen, olen sitä mieltä että johtuu siitä että roudalla on taipumusta liettää hiesupitoisia maalajeja jolloin muokkautuvuus kärsii.
Sänget on kyllä pääosin aika nahkeita.
Nykyisen tiedon mukaan syysohra pitäis kylvää suht myöhään, samoihin aikoihin vehnän kanssa että kasvupiste ei pääse nousemaan liian korkealle vaan pysyy paremmin lähellä maanpintaa suojassa.
Tähän asti ohjeet on on painottanut aikaista kylvöä. Mutta onhan toki se talvehtiminen kriittisempi silti kuin muilla syysviljoilla.
Löysin vanhan vankemman nivelakselin ja alko homma toimia jo eri tavalla. Nyt pidän konetta hintansa arvoisena. Jos haluaa paremman niin käyttää vaan enemmän rahaa.
Olen Youtubesta seurannut Pajamies HP:n kanavaa. Asuu alueella jolla linkoa tarvitaan joka vuosi ja on niitä monia erimerkkejä korjannut vaikka ei niin ehkä käyttänyt. Korjatessaan niitä, puhuu eri mallien hyvistä ja huonoista puolista. Jos on ostamassa linkoa niin sieltä voi löytää itselle vinkkiä mitä asioita huomioida. Minusta mies puhuu asiaa vaikka omassa käytössä joistain asioista olisinkin erimieltä.
Katoin instasta videon kieroksi menneestä 210 James etukuormaajasta. Kehui siinä sen kauhan kääntöä eikä oikeastaan mikään pitänyt sen suhteen paikkaansa, eikä kyse ole mielipide erosta vaan vaikutti siltä ettei hän ollut ikinä käyttänyt ko. kuormaajaa ja teki päätelmät pelkästän ulkonäön perusteella.