[
Saksassa käytännössä leikattiin palkkoja 20-25% jatkamalla työaikaa ettei se vaikuta kuukausipalkkaan. Sama tehtiin Ruotsissa. Siellä on tajuttu että jos valuutta ei voi joustaa, niin jousto pitää etsiä muualta.

  Mut meillä toi persunpelko estää ay-liikkeen tilanteen tajuamisn..
[/quote]

perusässät   tulevat  olemaan  vahva  vaikuttaja   ay   liikkeessä   

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 24.10.11 - klo:10:37

Lainaus käyttäjältä: iskra - 24.10.11 - klo:06:59

[
Saksassa käytännössä leikattiin palkkoja 20-25% jatkamalla työaikaa ettei se vaikuta kuukausipalkkaan. Sama tehtiin Ruotsissa. Siellä on tajuttu että jos valuutta ei voi joustaa, niin jousto pitää etsiä muualta.

  Mut meillä toi persunpelko estää ay-liikkeen tilanteen tajuamisn..

perusässät   tulevat  olemaan  vahva  vaikuttaja   ay   liikkeessä   

Lehtimäestä lakkokenraali? 
[/quote]

ikää  on   jo   marsalkaksi   saakka 

Ajatellaanpa toiselta kantilta: Miten kestävällä pohjalla on palkansaajan toiminta, jos joka vuosi tehtyjen työtuntien määrä suhteessa palkkaan vähenee.  Jossakin vaiheessa tulee pää vetevän käteen. Joissakin banaanimaissa, esim. Ruotsissa ja Saksassa tää on jo tajuttu, eikä olla vinkumassa Suomen tasoisia palkankorotuksia ennen kuin ne on ansaittu. Parin vuoden päästä taas ihmetellään, miten ne hurrit taas kerran pärjää meitä paremmin.
[/quote]

****** Ero maatalouden ja muun yritystoiminnan välillä on se, että muussa yritystoiminnassa kohonneet kustannukset (joista vastoin tämän saitin enemmistön näkemystä palkkakustannus ei ole suurin) voidaan siirtää tuotteen hintaan. Maatalousyrittäjän on turha huutaa teurastamolle tai meijerille että nyt pitää saada lisää hintaa kun kustannukset on nousseet. Tämä on kaiken A ja O ja tämän vuoksi en näe maataloudessa mahdollisuuksia jatkossa.
Kunka kestävää kehitys on , on toinen asia.

Maauskokin, tai mikä tahansa usko on psykologinen puolustusmekanismi, kun on oikein paskat oltavat, niin usko parempaan huomiseen pitää ihmisen psyyken edes jotenkuten kasassa, tämä on ihan ihmisen aivojen perusbiologiaa, jos kaikki toivo on mennyttä, ihminen romahtaa henkisesti täysin, meidät  ihmiset on vaan sillä tavalla hienosti rakennettu, että aivoilla on tällainenkin puolustusmekanismi, eli toivo paremmasta huomisesta, siinä aivot tavallaan huijaa tarkoituksellisesti itseään, jotta ne suojaisivat itseään  romahtamiselta.
[/quote]
---kukahan sen aivojen perusbiologian onkaan rakentanut? Räjähdyksessäkö sellaisia syntyy,monimutkaisia möykkyjä?

]

****** Ero maatalouden ja muun yritystoiminnan välillä on se, että muussa yritystoiminnassa kohonneet kustannukset (joista vastoin tämän saitin enemmistön näkemystä palkkakustannus ei ole suurin) voidaan siirtää tuotteen hintaan. Maatalousyrittäjän on turha huutaa teurastamolle tai meijerille että nyt pitää saada lisää hintaa kun kustannukset on nousseet. Tämä on kaiken A ja O ja tämän vuoksi en näe maataloudessa mahdollisuuksia jatkossa.
Kunka kestävää kehitys on , on toinen asia.
[/quote]

  R-R puhuu asiaa,mut sitähän moni jatkaa just noilla sivutuloilla,(urakoinnilla,haalarihommissa tai jopa pukuviroissa)saaduilla tuloilla niinkuin tähänkin asti..

Mun mielestä tässä on kyse palkkakilpailusta, jonka käynnisti eräs puolue edellisten eduskuntavaalien alla. Lienee fakta että viime aikoina palkkakilpailussa ovat pärjänneet muut kuin metallimiehet, joiden lakkoilua on hillitty periaatteella että maan rattaiden pitää pyöriä tai jotain sinnepäin.....

****** Ero maatalouden ja muun yritystoiminnan välillä on se, että muussa yritystoiminnassa kohonneet kustannukset (joista vastoin tämän saitin enemmistön näkemystä palkkakustannus ei ole suurin) voidaan siirtää tuotteen hintaan. Maatalousyrittäjän on turha huutaa teurastamolle tai meijerille että nyt pitää saada lisää hintaa kun kustannukset on nousseet. Tämä on kaiken A ja O ja tämän vuoksi en näe maataloudessa mahdollisuuksia jatkossa.
Kunka kestävää kehitys on , on toinen asia.

Sulla on käsitteet sekaisin. Maatalous suomessa on saavuttanut 90-luvun tason siinä tuottavuuskehityksessä, jossa se 70-luvun lopulla suuressa viisaudessa torpattiin. Kun kattelee naapurimaita, niin ollaan vieläkin jäljessä. Siinä on osasyy. Toinen sekokäsite on raaka-aine. Teräksentoimittaja ei nostele hintaa lapulla, vaan rauta vaihtaa omistajaa maailmanmarkkinahintaan. Sama raaka-ainemarkkina säätää myös ruuantuottajan saamaa hintaa, toisissa tuotteissa suoraan ja toisissa välillisesti. Raaka-aineen tuottajan on pidettävä kustannuksensa sellaisella tasolla, että pitkän aikavälin keskiarvolla mitaten muutama prosentti jää katetta, joskus menee persnetolla ja toisinaan tehdään tiliä.

Ero maatalouden ja muun yritystoiminnan välillä on se, että muussa yritystoiminnassa kohonneet kustannukset (joista vastoin tämän saitin enemmistön näkemystä palkkakustannus ei ole suurin) voidaan siirtää tuotteen hintaan.

Kerroppa rööris mulle vakiintunut ala jossa tuotteita voidaan vapaasti hinnoitella? Vaikka nakkikioskilla hodarin hinta aina tasaisesti nouseekin, niin se ei tarkoita että hinnoittelu olisi vapaata tai sitä, että yrittäjä aina voi kohonneet kustannukset siirtää hintoihin. Kilpailu, tarjonta, asiakkaiden maksukyky ja maksuvalmius ko. tuotteesta pitää hinnat ojennuksessa ja siten yrittäjä joutuu aina tekemään kompromissin siinä, mikä osa saadaan hinnalla ja mikä tehokkaampana toimintana.

Jos maajussit saisivat vapaasti määrätä ja sopia tuotteidensa hinnat, niin kaikki ne mukatehokkaat tilat jotka on ostaneet peltoa 15000 ha ja vuokranneet 700 ha olisivat totaalisesti pihalla kilpailusta. Se kyllä tekisi alalle hyvää ja siksi tässä onkin taas hyvä aasinsilta todeta että tukia pitää leikata kovalla kädellä... Siinä olisi täppärille hyvä ekonomian oppitunti... 

[
 Raaka-aineen tuottajan on pidettävä kustannuksensa sellaisella tasolla, että pitkän aikavälin keskiarvolla mitaten muutama prosentti jää katetta, joskus menee persnetolla ja toisinaan tehdään tiliä.
[/quote]

**** Kerro tuo esim. sianlihantuottajille. Se on maatalouden tuotantohaaroista se josta on kaikkein voimakkaimmin karsittu kustannuksia, ja mikä on tulos? Jopa ne kaikkein eniten investoineet ja tehostaneet tilat ovat suurissa vaikeuksissa. Kuluja ei voi karsia loputtomiin ilman että tuotos alkaa kärsiä. Ja jos tuotteesta saatava euromääräinen summa pysyy samalla tasolla vuodesta toiseen, ei siihen kummoista laskuoppia tarvita ymmärtämään lopputulos. Lypsykarjapuolella kehitys on nyt siinä missä se oli kymmenen vuotta sitten sikapuolella, eli vaikeudet ovat vasta tulossa sinne.
 Kyllä tuotteesta saatavan hinnan on seurattava yleistä kustannusten nousua, muuten hommasta ei tule mitään.
Mitä ne maailmanmarkkinahinnat ovat? Ne ovat hintoja joilla kukin toimija katsoo voivansa tavaraa markkinoille toimittaa. Kyllä yrittäjä hinnoittelee ja laskee aina viime kädessä itse millä hinnalla tavaran pystyy  ulos myymään.

Jos maajussit saisivat vapaasti määrätä ja sopia tuotteidensa hinnat

Mikä estää... sen kun sovitte ja määräätte... jonninjoutavat luuserit... mutta ku ette osaa ees sitä ettekä mitään muutakaan... varsinkaan tuottamisen osaamisesta kirjottamattakaan 

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.10.11 - klo:20:19

Jos maajussit saisivat vapaasti määrätä ja sopia tuotteidensa hinnat

Mikä estää... sen kun sovitte ja määräätte... jonninjoutavat luuserit... mutta ku ette osaa ees sitä ettekä mitään muutakaan... varsinkaan tuottamisen osaamisesta kirjottamattak aan 

voi vatun dorka. Opettele ymmärtämään kirjoitettu kokonaisuus ja kommentoi sitä, älä irroita tekstistä irrallisia lauseita. Mutta mitä muuta ay-luuserilta voisi odoittaa. Siitä mennään läpi missä aita on matalin tai yksi on maksamassa kaikkien sisäänpääsyn..

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.10.11 - klo:20:19

Jos maajussit saisivat vapaasti määrätä ja sopia tuotteidensa hinnat

Mikä estää... sen kun sovitte ja määräätte... jonninjoutavat luuserit... mutta ku ette osaa ees sitä ettekä mitään muutakaan... varsinkaan tuottamisen osaamisesta kirjottamattakaan 

Ammattilainen on puhunut, olen sanaton

Mikä estää... sen kun sovitte ja määräätte... jonninjoutavat luuserit... mutta ku ette osaa ees sitä ettekä mitään muutakaan... varsinkaan tuottamisen osaamisesta kirjottamattakaan 
[/quote]

  "Kallis ruoka kasvatti kaupan voittoa",luin äskettäin jostain tuollaista,,oliskohan sen voinut otsikoida jotenkin toisin,esim.kaupan kasvaneitten voittojen takia ruoka kallistunut..
  Tuosta ekasta otsikosta voidaan taas syyttää maajussejakin ruuan hinnan noususta,niinkuin kauppakin siinä siivellä on vähän saanut ekstraa..

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.10.11 - klo:20:19

Jos maajussit saisivat vapaasti määrätä ja sopia tuotteidensa hinnat

Mikä estää... sen kun sovitte ja määräätte... jonninjoutavat luuserit... mutta ku ette osaa ees sitä ettekä mitään muutakaan... varsinkaan tuottamisen osaamisesta kirjottamattakaan 

eikait  aaliksella  nälkä  ole,,,,,käänny  kirkon  tai  hurstin  puoleen 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 25.10.11 - klo:13:54

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.10.11 - klo:20:19

Jos maajussit saisivat vapaasti määrätä ja sopia tuotteidensa hinnat

Mikä estää... sen kun sovitte ja määräätte... jonninjoutavat luuserit... mutta ku ette osaa ees sitä ettekä mitään muutakaan... varsinkaan tuottamisen osaamisesta kirjottamattakaan 

eikait  aaliksella  nälkä  ole,,,,,käänny  kirkon  tai  hurstin  puoleen 

Mä tuotan ison osan omista syömisistäni ite... eli nälkä ei oo... eikä tuu