Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 07.02.23 - klo:15:40
-
Onkos kukaan vielä tutkinut? Pitäisi kustannuslaskelmaan päivittää tuoreet hinnat ja mitä vähän hintoja löysin niin glyfo noussut ainakin reippaasti.
Ennen joskus laskin et glyfon käyttö oli sen 10e. Halpa rikka-aine luokkaa 10-15e. Jos piti saada valvattiin ja ohdakkeeseen enemmän tehoa niin 15-20e. Valikoivat juola-aineet sitten 30e. Hukkisaine saman 30e ja halvimmat tautiaineet lähti jostain 20e aina 50e jos käytti maksimi annosta. Korrensääteet 10e ylöspäin. Moddus evo taisi olla 20e vai ylikin. Kaikki verottomia hehtaarin ainekustannuksia.
Onko aineiden hinnoissa tapahtunut minkälaisia muutoksia ja mitä luokkaa hehtaarikustannukset ovat nykyään?
-
Glyfon hintahan nousi jo vuosi sitten ja on tullut siitä viime aikoina jo alaspäin, kun viime kaudella hehtaarikustannus oli juolan torjunnassa jotakin vajaa 35 €. KM uutisoi hiljan, että ks-aineet kallistuvat edelliseen kauteen verrattuna 5-20%. Fenoksihapot, kuten MCPA ja 2,4-D, kallistuvat eniten.
-
Hankkijalta lipsahti hinnat nettiin, kun ennakkomyynti alkoi. Parin päivän päästä ne olikin jo poistettu näkyviltä, mutta muutama jäi mieleen:
Roundup Flex 15L 263e, Biathlon 4D 1,05kg 370e, Trimmer 100g 60e, MCPA 10L 142e, Axial 5L 233e, Gratil 120g 110e, Pixxaro EC 5L 330e. Sis alv.
-
Hankkijalta lipsahti hinnat nettiin, kun ennakkomyynti alkoi. Parin päivän päästä ne olikin jo poistettu näkyviltä, mutta muutama jäi mieleen:
Roundup Flex 15L 263e, Biathlon 4D 1,05kg 370e, Trimmer 100g 60e, MCPA 10L 142e, Axial 5L 233e, Gratil 120g 110e, Pixxaro EC 5L 330e. Sis alv.
Noitahan on hyvä vertailla kasvinsuojelu.fi hintoihin.. ;D
-
Hankkijalta lipsahti hinnat nettiin, kun ennakkomyynti alkoi. Parin päivän päästä ne olikin jo poistettu näkyviltä, mutta muutama jäi mieleen:
Roundup Flex 15L 263e, Biathlon 4D 1,05kg 370e, Trimmer 100g 60e, MCPA 10L 142e, Axial 5L 233e, Gratil 120g 110e, Pixxaro EC 5L 330e. Sis alv.
Aika tavalla on MCPA:n hinta noussut, kun viime vuonna oli jonkun 80 €. Vähän enemmän kuin 20%.
-
Onneksi tilasin viime vuoden loppupuolella, marraskuussa, kasvinsuojelu.fi:stä lähes kaikki aineet, mitä tarvitsen tänä kesänä.
Nyt sieltäkin tilatessa sama satsi olisi selvästi kalliimpi.
-
Lantmännenistä tänään kyselin Credit Xtreme 20l 574€, Swipe 5l 248€, Broadway 1l 268€, Galera 5l 881€, Mustang Forte 5l 156€, MCPA 10l 130€. Hinnat alvin kans. Tairan tänäki vuonna tilata taas kasvinsuojelu.fistä.
-
Lantmännenistä tänään kyselin Credit Xtreme 20l 574€, Swipe 5l 248€, Broadway 1l 268€, Galera 5l 881€, Mustang Forte 5l 156€, MCPA 10l 130€. Hinnat alvin kans. Tairan tänäki vuonna tilata taas kasvinsuojelu.fistä.
Galeran hinta järjetön,vaikka verottomankin laskis. Rypsille parempi suorakylvää ja ennen kylvöä ruiskuttaa 2 litraa glyfoo, niin selviää jopa ilman kasvustoon tehtävää rikkaruiskutusta.
Sitäpaitsi joidenkin kokeneiden öljykasvinviljelijöiden kokemuksen mukaan Galeralla on satoa alentava vaikutus.
-
Minä yllätyin Devrinolin tehokkuudesta.
-SS-
-
Minä yllätyin Devrinolin tehokkuudesta.
-SS-
Kyllä, Devrinolissa on vain se huono puoli, että viljaa, esimerkiksi aikaista ohraa, on sen levityksen jälkeen turha kylvää, vaikka huomaisi öljykasvin menevän alkumetreillä pommiin. Syysviljan kylvöäkin vasten on tehtävä syvä kyntö.
-
Kasvinsuojeluaineet tilattu tälle vuodelle. Kahdelta eri toimijalta tuli aineet , kasvinsuojelu.fi olisi ollut jonkin verran kalliinpi, eka kerta kun en sieltä saanut mitään.
-
Lantmännenistä tänään kyselin Credit Xtreme 20l 574€, Swipe 5l 248€, Broadway 1l 268€, Galera 5l 881€, Mustang Forte 5l 156€, MCPA 10l 130€. Hinnat alvin kans. Tairan tänäki vuonna tilata taas kasvinsuojelu.fistä.
Galeran hinta järjetön,vaikka verottomankin laskis. Rypsille parempi suorakylvää ja ennen kylvöä ruiskuttaa 2 litraa glyfoo, niin selviää jopa ilman kasvustoon tehtävää rikkaruiskutusta.
Sitäpaitsi joidenkin kokeneiden öljykasvinviljelijöiden kokemuksen mukaan Galeralla on satoa alentava vaikutus.
Rypsi nyt on kasvina niin hyvä kilpailija että jos alkuunlähdön saa onnistumaan menee ainakin täkäläisillä maalajeilla muutenkin pääsääntöisesti ilman rikkatorjuntaa jos rikkapankki pellossa on edes kohtuullinen.
-
Galeran hinta järjetön,vaikka verottomankin laskis.
No on kyllä jos pelkkää ohdake ja valvatti tehoa hakee. Muihinhan on paremmat ja edullisemmat aineet olemassa. 🤔
-
Galerasta tarjous viime vuonna 715.00 sis alv,tänä vuonna 865 sis alv. Farm trio 97,nyt 147 sis alv. Proline ec250 5 l 320 nyt 380 sis .alv. fenix 134 nyt 155 jne.
Inflaatiota havaittavissa...
-
Minä yllätyin Devrinolin tehokkuudesta.
-SS-
Viime kesänä taisi olla huippu olosuhde ruiskutuksille. Huomasin että kaikki aineet tehosi todella hyvin. Broadway jopa liiankin hyvin kun vehnä otti vähän itseensä mutta toipui kyllä. Ei ole moneen vuoteen ollut niin puhdasta kasvustoa kuin mitä viime vuonna oli. Joitain saunakukkia oli kultivoiduilla, ne pääsi kai liian isoiksi ennen kylvöä ja ei sitten kuollutkaan kun kylvin suoraan kultivoituun. Tautitorjunnan tein samalla ajolla kuin rikat folicur expertillä. Se näkyi ruosteena puinnissa. Tänä vuonna pitää kai ottaa joku muu aine ja ajaa se myöhemmin 🤔 viime kesänä oli ajan puutteen takia yhden ajokerran taktiikka.
-
Ei tarvi murehtia ostettiin porukalla Wihurilta isot mällit kun ne lopetti viime kesänä. Parin vuoden aineet löytyy hyllystä ja hinnat 20-50% alle nykytaksojen. Toki aina jotain pientä tarttee kaudellakin.
-
Kasvinsuojeluaineiden hintojen perässä juokseminen on mielestäni hieman epäolennaista. Perus toolerit ja kiinnitteet eivät paljoa maksa, joille oikeasti saakin katetta niiden käyttöön.
Itsekkin ostannut ison kasan kaikkia ihmeaineita aikoinaan ja kait sitten olen tehnyt niillä yli 50% tuoton kun jäänyt hyllyyn melkein joka vuosi, kun laskeskellut niiden käytön olevan kannattamatonta.
Toki viime kesänä olisi kannattanut käyttää, mutta kun sattui helle ja kuivuus niin eipä niitä silloinkaan kannattanut ajella.
-
Kasvinsuojeluaineiden hintojen perässä juokseminen on mielestäni hieman epäolennaista. Perus toolerit ja kiinnitteet eivät paljoa maksa, joille oikeasti saakin katetta niiden käyttöön.
Itsekkin ostannut ison kasan kaikkia ihmeaineita aikoinaan ja kait sitten olen tehnyt niillä yli 50% tuoton kun jäänyt hyllyyn melkein joka vuosi, kun laskeskellut niiden käytön olevan kannattamatonta.
Toki viime kesänä olisi kannattanut käyttää, mutta kun sattui helle ja kuivuus niin eipä niitä silloinkaan kannattanut ajella.
Olen kyllä aina ihmetellyt, miten kritiikittömästi viljelijät suhtautuvat näihin hivenlannoitteisiin, biostimulantteihin ym. ihmelitkuihin, eli maatalouden käärmeöljyihin, mitä meille markkinoidaan, kuvitellaan että niistä on hyötyä, koska myyjät ja valmistajat niin väittävät, vaikka puolueetonta tutkimusta niiden vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Lannoitteiden ja viljojen hinnoista jaksetaan loputtomasti marista, mutta nikottelematta maksetaan noista edellä mainituista litkuista, mitä vaan myyjät kehtaavat pyytää...uskon voima on valtava.
-
Ennen tukiviljelyä tuli ajettua jos jonkinlaista litkua ja jauhetta 2-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen. Ja väitän että mistään aineesta olisi ollut hyöty nolla.
Kun moddus evo tuli markkinoille niin löytyi aine jolla oikeasti runsaastikin lannoitettu kasvusto pysyi sen verran ylhäällä että liimalakoa ei tarvinnu puida. Ja se pensominen, huh... Rahalle vastinetta.
Strobien ja hivenien hyöty aivan myös uskomaton, varsinkin mangaanin.
Joten jos haluaa saada pienellä vaivalla sadonlisää niin ruiskulla kyllä kannattaa ajella useempaan kertaan ihan aikuisten oikeesti.
Konekauppiaat ne rahat kuppaa hölmöiltä eikä omamyyjä kasvuohjelmineen.
-
Ennen tukiviljelyä tuli ajettua jos jonkinlaista litkua ja jauhetta 2-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen. Ja väitän että mistään aineesta olisi ollut hyöty nolla.
Kun moddus evo tuli markkinoille niin löytyi aine jolla oikeasti runsaastikin lannoitettu kasvusto pysyi sen verran ylhäällä että liimalakoa ei tarvinnu puida. Ja se pensominen, huh... Rahalle vastinetta.
Strobien ja hivenien hyöty aivan myös uskomaton, varsinkin mangaanin.
Joten jos haluaa saada pienellä vaivalla sadonlisää niin ruiskulla kyllä kannattaa ajella useempaan kertaan ihan aikuisten oikeesti.
Konekauppiaat ne rahat kuppaa hölmöiltä eikä omamyyjä kasvuohjelmineen.
No jaa, vaatinee kuitenkin kunnon ruiskun tuollainen kasvuohjelma.
-
Ennen tukiviljelyä tuli ajettua jos jonkinlaista litkua ja jauhetta 2-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen. Ja väitän että mistään aineesta olisi ollut hyöty nolla.
Kun moddus evo tuli markkinoille niin löytyi aine jolla oikeasti runsaastikin lannoitettu kasvusto pysyi sen verran ylhäällä että liimalakoa ei tarvinnu puida. Ja se pensominen, huh... Rahalle vastinetta.
Strobien ja hivenien hyöty aivan myös uskomaton, varsinkin mangaanin.
Joten jos haluaa saada pienellä vaivalla sadonlisää niin ruiskulla kyllä kannattaa ajella useempaan kertaan ihan aikuisten oikeesti.
Konekauppiaat ne rahat kuppaa hölmöiltä eikä omamyyjä kasvuohjelmineen.
No jaa, vaatinee kuitenkin kunnon ruiskun tuollainen kasvuohjelma.
Mikä on kunnon ruisku?
80-luvun 12 metrisellä 600 litrasella hardilla ainaki onnistu, lechlerin keltaiset AD:t ja 125 litraa vettä.
-
Lako ilmaisee, että melkoisesti lannoitusta on ollut käytettävissä. Moddus Evo - vaikka onkin erinomainen aine - ei sisällä perusravinteita.
Kasvinsuojeluaineiden tuotoista on tehty tutkimuksia 10-15 vuotta sitten, ja lajike vaikutti erittäin paljon, siten että vahvimpien lajikkeiden tuotto maksimiruiskutuksiin oli kuivana vuonna jopa negatiivinen.
Ei ole ihme, että lajikekehitys on siirtynyt panoskauppiaiden käsiin, tutkimusohjelmia myöten. Voimme olla varmat, että ilman tehokasta kasvinsuojelua uusimmat kasvilajikkeet eivät kestäisi kunnolla elossa kasvukauden yli saati sitten tuottaisi yhtään mitään satoa.
-SS-
-
Laskee auki hehtaarikustannuksen. Esim. hivenliuoksilla se asettunee johonkin 10e alv.0 kieppeille. Sitten vaan pohtimaan minkälaisen sadonlisän tuo kympin ja levityskustannuksen takaisin saaminen vaatii. Jos hyvin kalkitut maat tai muuten maalaji sellainen, että mangaanista on puutetta, niin tuolla kympillä voi pelastaa todella paljon. Kollega on ollut äärimmäisen tyytyväinen, kun siirtyi mangaanin levitykseen ja kauran hehtopaino nousi pari kiloa kauppakelpoisuuden nippa-napparajalta ylöspäin. Kun vähän perehtyy markkinoiden tarjontaan, niin löytyy ihan päteviä litkuja, jotka menevät hyvin sekaisin ruiskun noitasoppakattilassa. Väittäisin, että tällä puolella on tarjonta koko ajan lisääntynyt ja tietoisuus ravinnepuutteiden merkityksestä on kasvanut. Jossain päin isossa maailmassa näiden tehoja tutkitaan kai enemmänkin.
-
ite ainakii huomannu et hyin näkyy hauet ku roiskuttaa samanlaisella kalustolla kui skn hiveniä nurtsille.. ja kun sit tuloo se helle ni onkii elinvoimane kasvusto kestämään tuon. ja huolimatta salpislannotuksesta..
-
.... Jos hyvin kalkitut maat tai muuten maalaji sellainen, että mangaanista on puutetta, niin tuolla kympillä voi pelastaa todella paljon. ...
Tuossa se salaisuus onkin. Jossakin päin maailmaa, Etelä-Euroopassa, Ranskassa, maaperän pH voi luonnostaan olla päälle 8:n. Suomen pellot ovat luonnostaan happamia, silloin reilu kalkitus on tarpeen, jos viljelee vaateliaita ulkomailla jalostettuja kalkkia kaipaavia lajikkeita.
Eikä se kalkitus ihan kympillä tule; kaksikymmentä tonnia kalsiittia lienee jo lähempänä 1000 euroa. Tietty jos isu on kalkinnut silloin 1970-1980-luvuilla, neuvonnan esittämällä tavalla, tokihan poika joutuu panostamaan mangaaneihin ja kupareihin.
-SS-
-
Ennen tukiviljelyä tuli ajettua jos jonkinlaista litkua ja jauhetta 2-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen. Ja väitän että mistään aineesta olisi ollut hyöty nolla.
Kun moddus evo tuli markkinoille niin löytyi aine jolla oikeasti runsaastikin lannoitettu kasvusto pysyi sen verran ylhäällä että liimalakoa ei tarvinnu puida. Ja se pensominen, huh... Rahalle vastinetta.
Strobien ja hivenien hyöty aivan myös uskomaton, varsinkin mangaanin.
Joten jos haluaa saada pienellä vaivalla sadonlisää niin ruiskulla kyllä kannattaa ajella useempaan kertaan ihan aikuisten oikeesti.
Konekauppiaat ne rahat kuppaa hölmöiltä eikä omamyyjä kasvuohjelmineen.
No jaa, vaatinee kuitenkin kunnon ruiskun tuollainen kasvuohjelma.
Mikä on kunnon ruisku?
80-luvun 12 metrisellä 600 litrasella hardilla ainaki onnistu, lechlerin keltaiset AD:t ja 125 litraa vettä.
Pitkässä kasvustossa ajelu käy melko vaivalloiseksi jo lippulehtivaiheessa, mutta viimeistään tähkävaiheessa, jos ruiskusta ei löydy puomiston hissiä. Toinen juttu on, että jos kylvökoneella ei ole tehty ruiskutusuria, vihreät raiteet 10-12 metrin välein ovat aika usein. 600 litranen pyttykin on lopulta aika pieni, jos käytössä on aineita, jotka vaativat sen väh. 200 l vettä hehtaarille. Mutta jos multa kysytään, niin 15 metrin nostolaiteruisku hydraulisella puomistolla ja hissillä, triplet-suuttimilla, alatäytöllä sekä 1200 litran pytyllä olisi ihan kiva...
-
Mietitään asiaa yhdessä kuten opec tekee öljyn suhteen, niin kuinka kannattavaa on että maksamamme kaupalle siitä että saamme hieman parempaa satoa. Toisaalta taas kiroamme kauppaa siitä ettei sadosta makseta tarpeeksi. Ihan omaa vikaa sanoisin ettei viljelytuotteista makseta sitä aina sitä hintaa mitä kuuluisi.
Puhun tästä siksi, koska tämä ongelma on ollut 2010-luvulla, ja toivon ettei tämä ikinä enää palaa. Toki nyt ollaan vahvasti ajautumassa siihen.
-
Kasvinsuojeluaineiden hintojen perässä juokseminen on mielestäni hieman epäolennaista. Perus toolerit ja kiinnitteet eivät paljoa maksa, joille oikeasti saakin katetta niiden käyttöön.
Itsekkin ostannut ison kasan kaikkia ihmeaineita aikoinaan ja kait sitten olen tehnyt niillä yli 50% tuoton kun jäänyt hyllyyn melkein joka vuosi, kun laskeskellut niiden käytön olevan kannattamatonta.
Toki viime kesänä olisi kannattanut käyttää, mutta kun sattui helle ja kuivuus niin eipä niitä silloinkaan kannattanut ajella.
Joku Ariane S 2,5 l/ha on aika kustannustehokas ratkaisu, sillä saa jo kärrikkeet ja kortteet nurin. Jos on lisäksi vaikka saunakukkaa, esim. CDQ SX 20 g/ha + MCPA 0,5-1 l/ha. Molemmat ratkaisut sai viime kaudella reilulla parilla kympillä. Kasvitauteja kannattaa tarkkailla, onko vai ei. Eihän kukaan lääkettäkään syö varmuuden vuoksi (tai no jotkut syövät..). Yhden kierroksen taktiikalla rikka-aineen sekaan voi heittää vaikka Folicuria 0,25 l/ha reilulla kympillä.
-
Kyllä tiedän että mangaanista korkean ph:n mailla on hyötyä, ja rikka-sekä tautiaineet on ihan tarpeellisia ja antavat hyvän satovasteen mutta mutta....jos stimulantit ja hivenet toimii niin kuin väitetään, niin sittenhän ei tarvi olla huolissaan pitkien hellejaksojen haitoista kasvustolle...vähän jos nyt kärjistäen sanois.
-
Kyllä tiedän että mangaanista korkean ph:n mailla on hyötyä, ja rikka-sekä tautiaineet on ihan tarpeellisia ja antavat hyvän satovasteen mutta mutta....jos stimulantit ja hivenet toimii niin kuin väitetään, niin sittenhän ei tarvi olla huolissaan pitkien hellejaksojen haitoista kasvustolle...vähän jos nyt kärjistäen sanois.
Ja peittaukseen kannattaa kokeilla merileväuutetta. Se edesauttaa itämistä kuivissa olosuhteissa. Etenkin paksukuoriset kaurat hyötyvät selvästi.
-
Kyllä tiedän että mangaanista korkean ph:n mailla on hyötyä, ja rikka-sekä tautiaineet on ihan tarpeellisia ja antavat hyvän satovasteen mutta mutta....jos stimulantit ja hivenet toimii niin kuin väitetään, niin sittenhän ei tarvi olla huolissaan pitkien hellejaksojen haitoista kasvustolle...vähän jos nyt kärjistäen sanois.
Ja peittaukseen kannattaa kokeilla merileväuutetta. Se edesauttaa itämistä kuivissa olosuhteissa. Etenkin paksukuoriset kaurat hyötyvät selvästi.
Jotkut peittausaineet viivästyttivät itämistä selvästi. Oikein kuivana keväänä kuivuvat pikkuidut siihen kovalle pohjalle.
-SS-
-
Ei se rikkarorjunta varmaan hintaan kaadu kuin ehkä glyfon osalta tai jos tarvii käyttää näitä valikoivia aineita. Mut jos laitetaan korrensäädettä ja tautiainetta ja useampaan kertaan ja sitten vielä nämä rakkineen mainitsemat hivenlitkut yms. Niin äkkiä on satanen kulunut aineisiin. Toki ei näillä viljanhinnoilla vaadi kuin puolen tonnin sadonlisän ja toisen puolikkaan jotta se ajelu tulee katettua ja lisäsato korjattua/ kuivattua.
Tähän kun yhdistetään että montako tonnia satoa tarvitaan kattamaan apulanta lasku niin ollaankin jo suomen keskisadossa.. ::)
Olen harmitellut niinkuin joku muukin et kattavien vertailujen puuttuminen on ongelmallista. Ainoa konsti on itse jättää vuosittain nollaruutuja. Sitten ei tarvitse olla kuin ennustaja ja lisäksi osata tulkita omia tuloksia. Märkä syksy voi sitten pilata koko asian kuten itselle kävi 2017. Ei auttanut vaikka oli minkälaista litkua ajettu. Sinne ne jäi jyvät peltoon kun vettä tuli jatkuvasti.
-
Ei se rikkarorjunta varmaan hintaan kaadu kuin ehkä glyfon osalta tai jos tarvii käyttää näitä valikoivia aineita. Mut jos laitetaan korrensäädettä ja tautiainetta ja useampaan kertaan ja sitten vielä nämä rakkineen mainitsemat hivenlitkut yms. Niin äkkiä on satanen kulunut aineisiin. Toki ei näillä viljanhinnoilla vaadi kuin puolen tonnin sadonlisän ja toisen puolikkaan jotta se ajelu tulee katettua ja lisäsato korjattua/ kuivattua.
Tähän kun yhdistetään että montako tonnia satoa tarvitaan kattamaan apulanta lasku niin ollaankin jo suomen keskisadossa.. ::)
Olen harmitellut niinkuin joku muukin et kattavien vertailujen puuttuminen on ongelmallista. Ainoa konsti on itse jättää vuosittain nollaruutuja. Sitten ei tarvitse olla kuin ennustaja ja lisäksi osata tulkita omia tuloksia. Märkä syksy voi sitten pilata koko asian kuten itselle kävi 2017. Ei auttanut vaikka oli minkälaista litkua ajettu. Sinne ne jäi jyvät peltoon kun vettä tuli jatkuvasti.
Tuollainen kasvuohjelma voidaan tehdä huippuvuonna, kun lähdöstä alkaen tilanne näyttää sellaiselta, että oraat ovat yhtä pöykkyä. 2017 jälkeen, viime vuosi oli ensimmäinen jolloin kannatti yrittää kaikenlaista, muut ovat olleet sellaisia, että vähintään ne kasvunsääteet on saanut jättää purkkiin. Tautiainetta pääsääntöisesti ajetaan lippulehdelle/tähkälle, eikä sinnekkään jos tilanne näyttää peräti surkealta. Enpä muista urani ajalta, että kasvinsuojelu olisi ollut se viljelyn kannattavuuden tuhoaja, suurin syyllinen on yleensä heikko satotaso. Ei varsinaisesti ne viljelykustannukset. Varsinkin tuolla rikkapuolella ei varmaan ole ikinä järkeä säästää, jos on näkyvissä tai aavistettavissa, että ongelmaa tulossa. Esim. juolavehnän kanssa ei paljon viitsi leikkiä.
-
Ei se rikkarorjunta varmaan hintaan kaadu kuin ehkä glyfon osalta tai jos tarvii käyttää näitä valikoivia aineita. Mut jos laitetaan korrensäädettä ja tautiainetta ja useampaan kertaan ja sitten vielä nämä rakkineen mainitsemat hivenlitkut yms. Niin äkkiä on satanen kulunut aineisiin. Toki ei näillä viljanhinnoilla vaadi kuin puolen tonnin sadonlisän ja toisen puolikkaan jotta se ajelu tulee katettua ja lisäsato korjattua/ kuivattua.
Tähän kun yhdistetään että montako tonnia satoa tarvitaan kattamaan apulanta lasku niin ollaankin jo suomen keskisadossa.. ::)
Olen harmitellut niinkuin joku muukin et kattavien vertailujen puuttuminen on ongelmallista. Ainoa konsti on itse jättää vuosittain nollaruutuja. Sitten ei tarvitse olla kuin ennustaja ja lisäksi osata tulkita omia tuloksia. Märkä syksy voi sitten pilata koko asian kuten itselle kävi 2017. Ei auttanut vaikka oli minkälaista litkua ajettu. Sinne ne jäi jyvät peltoon kun vettä tuli jatkuvasti.
Tuollainen kasvuohjelma voidaan tehdä huippuvuonna, kun lähdöstä alkaen tilanne näyttää sellaiselta, että oraat ovat yhtä pöykkyä. 2017 jälkeen, viime vuosi oli ensimmäinen jolloin kannatti yrittää kaikenlaista, muut ovat olleet sellaisia, että vähintään ne kasvunsääteet on saanut jättää purkkiin. Tautiainetta pääsääntöisesti ajetaan lippulehdelle/tähkälle, eikä sinnekkään jos tilanne näyttää peräti surkealta. Enpä muista urani ajalta, että kasvinsuojelu olisi ollut se viljelyn kannattavuuden tuhoaja, suurin syyllinen on yleensä heikko satotaso. Ei varsinaisesti ne viljelykustannukset. Varsinkin tuolla rikkapuolella ei varmaan ole ikinä järkeä säästää, jos on näkyvissä tai aavistettavissa, että ongelmaa tulossa. Esim. juolavehnän kanssa ei paljon viitsi leikkiä.
Joo 2017 oli varmaan viimeinen jolloin oikeasti kasvinsuojelulla oli oikeasti merkitystä. Mut mulle kävi niinkuin tuossa ylhäällä mainitsin. Mukavasti latistaa tunnelmaa. :-\
Viime vuosi oli varmaan myös joskaan ei vielä samanlainen kuin 17. Mut itsellä nyt ei niin kokemusta kun luomussa ollut 2018 lähtien.
Kasvinsuojelussa on tietysti se et monesti ongelman ilmettyä voi vielä asiaan vaikuttaa tsi no korrensäätö pitää osata ennakoida. Sen muistan et erilaisia aineita piti olla varastossa mieluusti liikaa kuin liian vähän. Näin oli vara valita tilanteeseen sopiva aine. Oma alamittainen ruisku hankaloitti asiaa. Se olisi ollutkin päivityslinjalla mikäli taviksessa olisi jatkanut. Varsinkin se 17 vuosi oli hankala kun tuntui ettei sopivia ilmoja ruiskutukseenkaan ollut. Silloin tuntui et kaikki kesäillat ja yöt meni ruiskuttaessa >:(
Mut juu ruiskutusta ei voi pilata enää kuin syksy. Enkä nyt kiellä et ei ruiskutuksia kannattaisi tehdä mut kiinnosti vain oman vertailulaskelman tekoon et mikä hintataso aineissa nykyään on.
-
Ei se rikkarorjunta varmaan hintaan kaadu kuin ehkä glyfon osalta tai jos tarvii käyttää näitä valikoivia aineita. Mut jos laitetaan korrensäädettä ja tautiainetta ja useampaan kertaan ja sitten vielä nämä rakkineen mainitsemat hivenlitkut yms. Niin äkkiä on satanen kulunut aineisiin. Toki ei näillä viljanhinnoilla vaadi kuin puolen tonnin sadonlisän ja toisen puolikkaan jotta se ajelu tulee katettua ja lisäsato korjattua/ kuivattua.
Tähän kun yhdistetään että montako tonnia satoa tarvitaan kattamaan apulanta lasku niin ollaankin jo suomen keskisadossa.. ::)
Olen harmitellut niinkuin joku muukin et kattavien vertailujen puuttuminen on ongelmallista. Ainoa konsti on itse jättää vuosittain nollaruutuja. Sitten ei tarvitse olla kuin ennustaja ja lisäksi osata tulkita omia tuloksia. Märkä syksy voi sitten pilata koko asian kuten itselle kävi 2017. Ei auttanut vaikka oli minkälaista litkua ajettu. Sinne ne jäi jyvät peltoon kun vettä tuli jatkuvasti.
Strobiluriinit lienevät ainoita valmisteita, joilla voi saada ritisevän kuivuuden kiusaamat oraat kasvamaan edes vähän paremmin. Useat muut valmisteet vikuuttavat kuivuuden stressaamia kasvustoja. Havaintoihin tulee vahva valintapaine, vaikka jätettäisiin ns. nollaruutuja; kukaan ei ruiskuta kuivuuden valkoiseksi muuttamaa orasmaata, mutta säätösalaojien pintaan tirsuttamien vesimärkien palstojen oraat saavat ansaitusti kaikki korrensääteet ja tautiaineet. Sateisessa Isossa-Britanniassa vahva korrensäätö- ja tautikäsittelyohjelma sisältää automaattisesti jälkiversonnan ym. katkaisun jollakin sopivalla valmisteella, kuten glyfosaatilla.
Hyvänä ja kosteana vuotena, kuten 1998, jokaisena kuukautena toukokuusta puinteihin satoi vähintään puolitoistakertaisesti ns. "normaaliin verrattuna". Ilman mitään ruiskutteluja ja lisälannoituksia vuoden 2017 veroinen, mutta muualla kuin aivan etelärannikolla ja Lounais-Suomessa sato jäi vähäiseksi ja homeet ja lako ja viljan laatutappiot kiusasivat. Paljon iloitsemista sellaisessa joka kymmenes vuosi esiintyvässä rehevässä kasvussa oikeastaan edes ollut.
Vesi näyttää olevan muualla Suomessa aika tuntematon minimitekijä, siksi kokemukseni monien muistamista täysistä katovuosista ovat useimmiten täysin päinvastaiset: märkinä plitkuvuosina vilja kasvoi aivan ylivoimaisen hyvin, mutta korjuu lykkääntyi lokakuulle asti ja kuivaamot olivat ähkyinä ja tukossa.
Yksi vuosi 1980-luvulla oli sellainen, että kevätvehnä lakkasi syksyn pimeillä kehittymästä, olivat pehmeitä vaaleita herneitä, vaikka olisi jouluun saakka odottanut. Osa niitettiin karheelle ja syötettiin silloisille lehmille, osaa yritettiin kuivata pienellä puhallintäytteisellä kuivurilla, öljytankki vajeni ja vesi lensi poistotorvesta. Ainoita kertoja, jolloin kevätvehnää tuli kuin kauroja.
Voimakkaan El Nino - ilmiön jälkeen täälläkin on joskus satanut: 1974, 1987, 1998, 2017 ainakin ovat sellaisia. Mutta mItään säännönmukaisuutta ei ehkä pystytä löytämään. 1987 taisi olla kyllä heikko etelässäkin, sokerijuurikas olisi tarvinnut enemmän lämpöä. Ryhti-kauran puinti meinasi siirtyä marraskuun puolelle, ehdittiin kuitenkin olisko lokakuun 20. päivän tienoilla kerätä. Paljon sitäkin tuli, mutta kuivaamisen kanssa melkoinen homma.
-SS-
-
Ei se rikkarorjunta varmaan hintaan kaadu kuin ehkä glyfon osalta tai jos tarvii käyttää näitä valikoivia aineita. Mut jos laitetaan korrensäädettä ja tautiainetta ja useampaan kertaan ja sitten vielä nämä rakkineen mainitsemat hivenlitkut yms. Niin äkkiä on satanen kulunut aineisiin. Toki ei näillä viljanhinnoilla vaadi kuin puolen tonnin sadonlisän ja toisen puolikkaan jotta se ajelu tulee katettua ja lisäsato korjattua/ kuivattua.
Tähän kun yhdistetään että montako tonnia satoa tarvitaan kattamaan apulanta lasku niin ollaankin jo suomen keskisadossa.. ::)
Olen harmitellut niinkuin joku muukin et kattavien vertailujen puuttuminen on ongelmallista. Ainoa konsti on itse jättää vuosittain nollaruutuja. Sitten ei tarvitse olla kuin ennustaja ja lisäksi osata tulkita omia tuloksia. Märkä syksy voi sitten pilata koko asian kuten itselle kävi 2017. Ei auttanut vaikka oli minkälaista litkua ajettu. Sinne ne jäi jyvät peltoon kun vettä tuli jatkuvasti.
Strobiluriinit lienevät ainoita valmisteita, joilla voi saada ritisevän kuivuuden kiusaamat oraat kasvamaan edes vähän paremmin. Useat muut valmisteet vikuuttavat kuivuuden stressaamia kasvustoja. Havaintoihin tulee vahva valintapaine, vaikka jätettäisiin ns. nollaruutuja; kukaan ei ruiskuta kuivuuden valkoiseksi muuttamaa orasmaata, mutta säätösalaojien pintaan tirsuttamien vesimärkien palstojen oraat saavat ansaitusti kaikki korrensääteet ja tautiaineet. Sateisessa Isossa-Britanniassa vahva korrensäätö- ja tautikäsittelyohjelma sisältää automaattisesti jälkiversonnan ym. katkaisun jollakin sopivalla valmisteella, kuten glyfosaatilla.
Hyvänä ja kosteana vuotena, kuten 1998, jokaisena kuukautena toukokuusta puinteihin satoi vähintään puolitoistakertaisesti ns. "normaaliin verrattuna". Ilman mitään ruiskutteluja ja lisälannoituksia vuoden 2017 veroinen, mutta muualla kuin aivan etelärannikolla ja Lounais-Suomessa sato jäi vähäiseksi ja homeet ja lako ja viljan laatutappiot kiusasivat. Paljon iloitsemista sellaisessa joka kymmenes vuosi esiintyvässä rehevässä kasvussa oikeastaan edes ollut.
Vesi näyttää olevan muualla Suomessa aika tuntematon minimitekijä, siksi kokemukseni monien muistamista täysistä katovuosista ovat useimmiten täysin päinvastaiset: märkinä plitkuvuosina vilja kasvoi aivan ylivoimaisen hyvin, mutta korjuu lykkääntyi lokakuulle asti ja kuivaamot olivat ähkyinä ja tukossa.
Yksi vuosi 1980-luvulla oli sellainen, että kevätvehnä lakkasi syksyn pimeillä kehittymästä, olivat pehmeitä vaaleita herneitä, vaikka olisi jouluun saakka odottanut. Osa niitettiin karheelle ja syötettiin silloisille lehmille, osaa yritettiin kuivata pienellä puhallintäytteisellä kuivurilla, öljytankki vajeni ja vesi lensi poistotorvesta. Ainoita kertoja, jolloin kevätvehnää tuli kuin kauroja.
Voimakkaan El Nino - ilmiön jälkeen täälläkin on joskus satanut: 1974, 1987, 1998, 2017 ainakin ovat sellaisia. Mutta mItään säännönmukaisuutta ei ehkä pystytä löytämään. 1987 taisi olla kyllä heikko etelässäkin, sokerijuurikas olisi tarvinnut enemmän lämpöä. Ryhti-kauran puinti meinasi siirtyä marraskuun puolelle, ehdittiin kuitenkin olisko lokakuun 20. päivän tienoilla kerätä. Paljon sitäkin tuli, mutta kuivaamisen kanssa melkoinen homma.
-SS-
Asiaa on puitu moneen kertaan mut jatketaan nyt vielä.
Niinkuin huomaat niin noita oikeasti sateisia vuosia on aika vähän. Omaan muistiin ei yllä kuin tuo 2017. Vuoden 2012 syksy oli myös märkä mutta muuten kasvukausi ei poikennut paljoakaan "normaalista". Mut mikä se normaali on? 2018 ja varsinkin 2021 (kevään jälkeen) olivat kuivia. Mut onko näitä tosi kuivia vuosia sitten enemmän kuin sateisia?
Tällä seudulla on jonkinlainen normaali ollut se, että ennen juhannusta ei sada. Juhannuksena sataa varmasti. Muutenkin heinäkuussa ukkoskuuroja lisääntyy ja vettä voi tulla paljonkin hetkessä. Syksy jatkuu samalla kaavalla et epävakaista on. Reilusti karrikoiden siis näin. Osittain tuon vuoksi siirryttiin 20v sitten suorakylvöön. Keväällä sai paremmin säilytettyä kevätkosteuden. Sitten kun sattui se sadekesä tai isompi ukkoskuuroja kesän alkuun niin varsinkin ohrat olivat hätää kärsimässä.
Mut juu jos olisin taviksessa niin varmaan suorakylvössä jatkettaisiin edelleen kevätkasvien osalta. Syyskasvien viljelyä täytyisi yrittää kehittää se ei näillä mailla suorakylvönä onnistu.
-
Ei se rikkarorjunta varmaan hintaan kaadu kuin ehkä glyfon osalta tai jos tarvii käyttää näitä valikoivia aineita. Mut jos laitetaan korrensäädettä ja tautiainetta ja useampaan kertaan ja sitten vielä nämä rakkineen mainitsemat hivenlitkut yms. Niin äkkiä on satanen kulunut aineisiin. Toki ei näillä viljanhinnoilla vaadi kuin puolen tonnin sadonlisän ja toisen puolikkaan jotta se ajelu tulee katettua ja lisäsato korjattua/ kuivattua.
Tähän kun yhdistetään että montako tonnia satoa tarvitaan kattamaan apulanta lasku niin ollaankin jo suomen keskisadossa.. ::)
Olen harmitellut niinkuin joku muukin et kattavien vertailujen puuttuminen on ongelmallista. Ainoa konsti on itse jättää vuosittain nollaruutuja. Sitten ei tarvitse olla kuin ennustaja ja lisäksi osata tulkita omia tuloksia. Märkä syksy voi sitten pilata koko asian kuten itselle kävi 2017. Ei auttanut vaikka oli minkälaista litkua ajettu. Sinne ne jäi jyvät peltoon kun vettä tuli jatkuvasti.
Tuollainen kasvuohjelma voidaan tehdä huippuvuonna, kun lähdöstä alkaen tilanne näyttää sellaiselta, että oraat ovat yhtä pöykkyä. 2017 jälkeen, viime vuosi oli ensimmäinen jolloin kannatti yrittää kaikenlaista, muut ovat olleet sellaisia, että vähintään ne kasvunsääteet on saanut jättää purkkiin. Tautiainetta pääsääntöisesti ajetaan lippulehdelle/tähkälle, eikä sinnekkään jos tilanne näyttää peräti surkealta. Enpä muista urani ajalta, että kasvinsuojelu olisi ollut se viljelyn kannattavuuden tuhoaja, suurin syyllinen on yleensä heikko satotaso. Ei varsinaisesti ne viljelykustannukset. Varsinkin tuolla rikkapuolella ei varmaan ole ikinä järkeä säästää, jos on näkyvissä tai aavistettavissa, että ongelmaa tulossa. Esim. juolavehnän kanssa ei paljon viitsi leikkiä.
Vuosi 2019 "yllätti" kyllä sadollaan niin positiivisesti, että jälkikäteen ajateltuna silloin olisi kannattanut kevätvehnä- ja kaurapelloilla ulkoiluttaa huiskaa ja ruiskua useampaankin kertaan, varmasti olisi saanut vastetta lisätoimenpiteillä. Ohralla sen sijaan ei olisi kannattanut silloin(kaan). Vuonna 2021 syysvehnällä puolestaan oli niin lupaava lähtö, että jos ei keskikesän jälkeistä Sahara-kesää olisi tullut, niin monen lannoitus- ja kasvinsuojelukierroksen taktiikalla, kun olisi antanut maksimitypen ja vähän päälle sekä kaiken maailman litkut, olisi varmasti tullut huippusato. Valehtelematta varmaan kymppitonni, kun kasitonnareitakin ovat jotkut ottaneet paljon vaatimattomimmilla kasvustoilla.
-
Asiaa on puitu moneen kertaan mut jatketaan nyt vielä.
Niinkuin huomaat niin noita oikeasti sateisia vuosia on aika vähän. Omaan muistiin ei yllä kuin tuo 2017. Vuoden 2012 syksy oli myös märkä mutta muuten kasvukausi ei poikennut paljoakaan "normaalista". Mut mikä se normaali on? 2018 ja varsinkin 2021 (kevään jälkeen) olivat kuivia. Mut onko näitä tosi kuivia vuosia sitten enemmän kuin sateisia?
Tällä seudulla on jonkinlainen normaali ollut se, että ennen juhannusta ei sada. Juhannuksena sataa varmasti. Muutenkin heinäkuussa ukkoskuuroja lisääntyy ja vettä voi tulla paljonkin hetkessä. Syksy jatkuu samalla kaavalla et epävakaista on. Reilusti karrikoiden siis näin. Osittain tuon vuoksi siirryttiin 20v sitten suorakylvöön. Keväällä sai paremmin säilytettyä kevätkosteuden. Sitten kun sattui se sadekesä tai isompi ukkoskuuroja kesän alkuun niin varsinkin ohrat olivat hätää kärsimässä.
Mut juu jos olisin taviksessa niin varmaan suorakylvössä jatkettaisiin edelleen kevätkasvien osalta. Syyskasvien viljelyä täytyisi yrittää kehittää se ei näillä mailla suorakylvönä onnistu.
Omaan mieleen muistuu märkänä vuotena vuosi 2015. Näillä seuduilla sato oli silloin melko yleisesti aika kehno, huomattavasti vuoden 2017 satoa kehnompi. Oikeastaan 2017 ei näillä seuduilla ollut mikään erikoisen huono vuosi, hieman kosteampana joutui viljan puimaan, mutta kuivempana kuin vuonna 2015. Nyt on viimeisen viiden vuoden aikana ollut kuivia ja kuumia kesiä tai ainakin pitempiaikaisia jaksoja neljänä vuotena: 2018, 2020, 2021 ja 2022. Aikaisemmin kyllä useammin satotoiveet karisivat ennemmin märkyyteen kuin äärimmäiseen kuivuuteen.
-
Omaan mieleen muistuu märkänä vuotena vuosi 2015. Näillä seuduilla sato oli silloin melko yleisesti aika kehno, huomattavasti vuoden 2017 satoa kehnompi. Oikeastaan 2017 ei näillä seuduilla ollut mikään erikoisen huono vuosi, hieman kosteampana joutui viljan puimaan, mutta kuivempana kuin vuonna 2015. Nyt on viimeisen viiden vuoden aikana ollut kuivia ja kuumia kesiä tai ainakin pitempiaikaisia jaksoja neljänä vuotena: 2018, 2020, 2021 ja 2022. Aikaisemmin kyllä useammin satotoiveet karisivat ennemmin märkyyteen kuin äärimmäiseen kuivuuteen.
Tuo 2015 oli joo ehkä hieman vaikeampi; toukokuussa oli 15 (tihku)sadepäivää, ja kesä-heinäkuu oli melko viileä ja sateinen, mutta ei mikään yltäkylläisen sateinen, tihkua ja sumua ja viileyttä. Kevätviljat jos sai oraalle jo huhtikuun kuivilla, ennen vapun aluksen kovia sateita, niin suursatoa ei voinut estää. Lumien sulamisvesiä ei ollut käytettävissä, sateet tarvittiin pitämään kasvit hengissä. Lumet hävisivät jo helmikuun lopulla. Elokuu oli kuiva ja helteinen, syysviljat sai hyvin pois, mutta koko kasvukausi oli myöhäinen Sisä-Suomessa. Paremmilla pelloilla eivät Amaretot tahtoneet valmistua millään.
-SS-
-
Omaan mieleen muistuu märkänä vuotena vuosi 2015. Näillä seuduilla sato oli silloin melko yleisesti aika kehno, huomattavasti vuoden 2017 satoa kehnompi. Oikeastaan 2017 ei näillä seuduilla ollut mikään erikoisen huono vuosi, hieman kosteampana joutui viljan puimaan, mutta kuivempana kuin vuonna 2015. Nyt on viimeisen viiden vuoden aikana ollut kuivia ja kuumia kesiä tai ainakin pitempiaikaisia jaksoja neljänä vuotena: 2018, 2020, 2021 ja 2022. Aikaisemmin kyllä useammin satotoiveet karisivat ennemmin märkyyteen kuin äärimmäiseen kuivuuteen.
Tuo 2015 oli joo ehkä hieman vaikeampi; toukokuussa oli 15 (tihku)sadepäivää, ja kesä-heinäkuu oli melko viileä ja sateinen, mutta ei mikään yltäkylläisen sateinen, tihkua ja sumua ja viileyttä. Kevätviljat jos sai oraalle jo huhtikuun kuivilla, ennen vapun aluksen kovia sateita, niin suursatoa ei voinut estää. Lumien sulamisvesiä ei ollut käytettävissä, sateet tarvittiin pitämään kasvit hengissä. Lumet hävisivät jo helmikuun lopulla. Elokuu oli kuiva ja helteinen, syysviljat sai hyvin pois, mutta koko kasvukausi oli myöhäinen Sisä-Suomessa. Paremmilla pelloilla eivät Amaretot tahtoneet valmistua millään.
-SS-
Näillä seuduin ei hirveästi huhtikuun kylvöksiä ollut. Toukokuun lopulla kylvetyt ohrat tukehtuivat kesäkuun sateisiin. Tuho oli sitä pienempi, mitä vähemmän oli uskonut kevytmuokkauksen varaan. Kaurat ja vehnät kyllä pärjäsivät paremmin kautta linjan, vehnä vaan ei meinannut keretä valmistumaan.
-
2015 oli oikestaan ihan huippuvuosi sadonmuodostuksen kannalta.
Ei mitenkään poikkeuksellisen sateinen mutta lämpötilat pysyi maltillisena, viljathan ei sadonmuodostuksen kannalta tarvitse missään vaiheessa yli 20 asteen lukemia, pikemminkin päinvastoin. Toki tuleentumisen jälkeen lämpimät päivät olisi hyödyllisiä.
Täällä oli ihan hyvät kylvöolosuhteet toukokuun 20 päivän jälkeen mikä on siis on vielä täysin normaali ajankohta kylvöille, toki syksy hieman kysyi hermoja ja varsinkin herneellä tuleentuminen oli todella huonoa mutta sadothan oli aivan huippua suhteessa kasvukauden panostuksiin.
-
2015 oli toukokuussa parin viikon sadejakso välillä 6.5-18.5, sen jälkeen oli loppukuu jo poutaa ja kaikki sai hyvin kylvettyä toukokuun aikana. Syksyllä puintien aloitus venyi siten, että syysvehnästä aloitettiin 10.9 ja Skagenista tuli 7500kg, mikä on kai paras sato, mitä siitä on minulla tullut. Trekker ohrasta tuli 5800 kiloa, Belindasta 5300kg, Zebrasta 4900kg. Tämä taisi olla se vuosi, kun vehnä ei oikein valmistunut ja lokakuun alussa tuli kovia halloja. Ne sitten valmisti ja sakoluvut aleni. Minulla oli hyvä tuuri ja nippa nappa meni leipävehnäksi. Vehnä saatiin puitua 8.10. Lopuksi rääsittiin Proximo rapsia, joka meni aivan vituiksi ja siitä taisi tulla tonnin sato. Kokonaisuutena todella hyvä viljavuosi, urani parhaita.
-
2015 oli toukokuussa parin viikon sadejakso välillä 6.5-18.5, sen jälkeen oli loppukuu jo poutaa ja kaikki sai hyvin kylvettyä toukokuun aikana. Syksyllä puintien aloitus venyi siten, että syysvehnästä aloitettiin 10.9 ja Skagenista tuli 7500kg, mikä on kai paras sato, mitä siitä on minulla tullut. Trekker ohrasta tuli 5800 kiloa, Belindasta 5300kg, Zebrasta 4900kg. Tämä taisi olla se vuosi, kun vehnä ei oikein valmistunut ja lokakuun alussa tuli kovia halloja. Ne sitten valmisti ja sakoluvut aleni. Minulla oli hyvä tuuri ja nippa nappa meni leipävehnäksi. Vehnä saatiin puitua 8.10. Lopuksi rääsittiin Proximo rapsia, joka meni aivan vituiksi ja siitä taisi tulla tonnin sato. Kokonaisuutena todella hyvä viljavuosi, urani parhaita.
Näillä seuduin kyllä satoi toukokuun lopullakin ihan kiitettävästi. Sateiden välissä sotkettiin jyvät peltoon, toki toukokuussa. Jotkut kylvivät kyllä jo äitienpäivän tienoilla jotakin, sateiden välissä silloinkin. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, kesäkuun sateet olivat toukokuun lopussa kylvetylle ohralle liikaa; tavattoman kellertävää ja huonoa oli tukehtunut oras. Kevätvehnää oli lisäksi, se pärjäsi paremmin, vaikkei kovin kaksisesti sekään. Satotasoja en kyllä enää muista. Naapurilla oli Skagenia, siitä taisi tulla 5000 kg/ha, jos en ihan väärin muista. Satovahinkokorvauksia silloin tuli, sen muistan.
-
2015 oli toukokuussa parin viikon sadejakso välillä 6.5-18.5, sen jälkeen oli loppukuu jo poutaa ja kaikki sai hyvin kylvettyä toukokuun aikana. Syksyllä puintien aloitus venyi siten, että syysvehnästä aloitettiin 10.9 ja Skagenista tuli 7500kg, mikä on kai paras sato, mitä siitä on minulla tullut. Trekker ohrasta tuli 5800 kiloa, Belindasta 5300kg, Zebrasta 4900kg. Tämä taisi olla se vuosi, kun vehnä ei oikein valmistunut ja lokakuun alussa tuli kovia halloja. Ne sitten valmisti ja sakoluvut aleni. Minulla oli hyvä tuuri ja nippa nappa meni leipävehnäksi. Vehnä saatiin puitua 8.10. Lopuksi rääsittiin Proximo rapsia, joka meni aivan vituiksi ja siitä taisi tulla tonnin sato. Kokonaisuutena todella hyvä viljavuosi, urani parhaita.
Näillä seuduin kyllä satoi toukokuun lopullakin ihan kiitettävästi. Sateiden välissä sotkettiin jyvät peltoon, toki toukokuussa. Jotkut kylvivät kyllä jo äitienpäivän tienoilla jotakin, sateiden välissä silloinkin. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, kesäkuun sateet olivat toukokuun lopussa kylvetylle ohralle liikaa; tavattoman kellertävää ja huonoa oli tukehtunut oras. Kevätvehnää oli lisäksi, se pärjäsi paremmin, vaikkei kovin kaksisesti sekään. Satotasoja en kyllä enää muista. Naapurilla oli Skagenia, siitä taisi tulla 5000 kg/ha, jos en ihan väärin muista. Satovahinkokorvauksia silloin tuli, sen muistan.
Se oli sitten tämä vuosi, kun joku täältä kävi sielläpäin kesäkuussa ja totesi, että meidän tulee olla syvästi kiitollisia omasta tilanteestamme, etelämpänä kasvustot ihan kaameita. Kävin Siementila Salon pellonpiennartilaisuudessa elokuun alussa ja joku kysyi, että saako ohramaat jo kyntää ylös.
-
Se muutama v sitten kun kylvöt venyi ja sitten kuuma kesä ilman sateita pitkin kesää. tais elokuussa sitten alkaa sateen tulo ja kaurat vihreet, niin ehkä täytti niitä vielä, Mutta asiaan tais olla yksi ja ainut vuosi kun n. kolmasosa tilan puitava viljasta ei vaan tarvinnu ruiskuttaa lainkaan. Muokkaus että kuivuu, no iti mikä iti, sitten kuuma ja kuivaa, ei vaan mikään sitten enen juhannusta idännyt muuta kuin pääkasvi joka viljelty. Miksi ruiskuttaa kun ei vaan ole mitään alkuakaan rikoilla? Kävi mielessä ally tai muua maavaikutenen, mutta sitten pensastui ja kesä eteni, varjosti jo sen verta että ne sitten elokuun alun sateista itäneet alkoi ja vihreä matto alla kun pui.
Sitten mun olis syytä siirtyä järeimpiin, liian monta vuotta mcpa ja joku gramma,tehooa nekin oiken hyvin, mutta ne tietyt....
-
Se muutama v sitten kun kylvöt venyi ja sitten kuuma kesä ilman sateita pitkin kesää. tais elokuussa sitten alkaa sateen tulo ja kaurat vihreet, niin ehkä täytti niitä vielä, Mutta asiaan tais olla yksi ja ainut vuosi kun n. kolmasosa tilan puitava viljasta ei vaan tarvinnu ruiskuttaa lainkaan. Muokkaus että kuivuu, no iti mikä iti, sitten kuuma ja kuivaa, ei vaan mikään sitten enen juhannusta idännyt muuta kuin pääkasvi joka viljelty. Miksi ruiskuttaa kun ei vaan ole mitään alkuakaan rikoilla? Kävi mielessä ally tai muua maavaikutenen, mutta sitten pensastui ja kesä eteni, varjosti jo sen verta että ne sitten elokuun alun sateista itäneet alkoi ja vihreä matto alla kun pui.
Sitten mun olis syytä siirtyä järeimpiin, liian monta vuotta mcpa ja joku gramma,tehooa nekin oiken hyvin, mutta ne tietyt....
2018 oli ainakin tuollainen. Meillä tuli ekat sateet juhannusviikolla ja silloin nousi ekat rikat. Viljat jo lähes lippulehtiasteella. Tuli kiire ajaa rikkoja, onneksi oli sellaisia aineita joita sai ajaa vielä korrenkasvun aikana. Moni valitteli silloin kun ei rikkoja ollut et pitääkö ne ruiskuttaa.
-
En muista vuotta, saattoi olla -18 tai aikaisemmin mutta silloin jätin osan ruiskuttamatta kun ei ollu rikkoja. Siinä vanha isäntä ihmetteli että jo on ihme hommaa.
Noh vilja tuli tähkälle ja kohta olikin rikkaa ihan turkkina. Lähinnä mataraa ja vesiheinää. Silloin vanha isäntä ihmetteli että jo on hölmön hommaa🙈
-
En muista vuotta, saattoi olla -18 tai aikaisemmin mutta silloin jätin osan ruiskuttamatta kun ei ollu rikkoja. Siinä vanha isäntä ihmetteli että jo on ihme hommaa.
Noh vilja tuli tähkälle ja kohta olikin rikkaa ihan turkkina. Lähinnä mataraa ja vesiheinää. Silloin vanha isäntä ihmetteli että jo on hölmön hommaa🙈
Kaurat jäivät 2018 ruiskuttamatta, kun lykkäsi jo juhannuksen jälkeen röyhyä. Naapuri ajeli omiaan ojan takana huoletta, hällä ei tosin tainnut olla MCPA-pohjaista ainetta, mutta syksyllä oli huomattavasti puhtaampi laiho, eikä ajanut glyfosaattia puinnin jälkeen...
-
Ei ollut haitaksi puinnissa rikkoja, mutta jo kun pui, oli tosi vihreet pohjat jotka sitten lähti kasvuun. https://www.maskinisten.net/userpix/22199_38DKM02JCD0K41630831717.jpg
Vuosi 21, se matalasatotasovuosi, se oli
-
Ei ollut haitaksi puinnissa rikkoja, mutta jo kun pui, oli tosi vihreet pohjat jotka sitten lähti kasvuun. https://www.maskinisten.net/userpix/22199_38DKM02JCD0K41630831717.jpg
Vuosi 21, se matalasatotasovuosi, se oli
Näillä seuduin onnistui rikkatorjunta v. 2021 mun mielestäni aivan ok. 2020 oli heikompi esitys, oli ruiskutuksen aikaan varmaan rikkoja vielä jonkun verran itämättä ja itäneissäkin vahapintaa.
-
2015 oli toukokuussa parin viikon sadejakso välillä 6.5-18.5, sen jälkeen oli loppukuu jo poutaa ja kaikki sai hyvin kylvettyä toukokuun aikana. Syksyllä puintien aloitus venyi siten, että syysvehnästä aloitettiin 10.9 ja Skagenista tuli 7500kg, mikä on kai paras sato, mitä siitä on minulla tullut. Trekker ohrasta tuli 5800 kiloa, Belindasta 5300kg, Zebrasta 4900kg. Tämä taisi olla se vuosi, kun vehnä ei oikein valmistunut ja lokakuun alussa tuli kovia halloja. Ne sitten valmisti ja sakoluvut aleni. Minulla oli hyvä tuuri ja nippa nappa meni leipävehnäksi. Vehnä saatiin puitua 8.10. Lopuksi rääsittiin Proximo rapsia, joka meni aivan vituiksi ja siitä taisi tulla tonnin sato. Kokonaisuutena todella hyvä viljavuosi, urani parhaita.
Näillä seuduin kyllä satoi toukokuun lopullakin ihan kiitettävästi. Sateiden välissä sotkettiin jyvät peltoon, toki toukokuussa. Jotkut kylvivät kyllä jo äitienpäivän tienoilla jotakin, sateiden välissä silloinkin. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, kesäkuun sateet olivat toukokuun lopussa kylvetylle ohralle liikaa; tavattoman kellertävää ja huonoa oli tukehtunut oras. Kevätvehnää oli lisäksi, se pärjäsi paremmin, vaikkei kovin kaksisesti sekään. Satotasoja en kyllä enää muista. Naapurilla oli Skagenia, siitä taisi tulla 5000 kg/ha, jos en ihan väärin muista. Satovahinkokorvauksia silloin tuli, sen muistan.
Se oli sitten tämä vuosi, kun joku täältä kävi sielläpäin kesäkuussa ja totesi, että meidän tulee olla syvästi kiitollisia omasta tilanteestamme, etelämpänä kasvustot ihan kaameita. Kävin Siementila Salon pellonpiennartilaisuudessa elokuun alussa ja joku kysyi, että saako ohramaat jo kyntää ylös.
Kävin oikein katsomassa peltotuen kirjanpitoa. Silloin oli lakoontumattoman Elmeri-ohran sato isompi kuin olen omin silmin koskaan ohraa nähnyt tulevan. Se ei tietenkään mitään tarkasti kerro, mutta kuitenkin. Reetta-rukiin sato oli myös koskaan suurin koskaan näkemäni ja kokemani, ennen tai jälkeen tuon vuoden.
-SS-
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa veroton 10€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/).
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/)
Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. ::)
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/)
Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. ::)
Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks. aine ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/)
Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. ::)
Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks. aine ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.
Lohkokirjanpitoon ei sovi merkitä tuontiaineita, eikä semmosia minkä hyväksyntä ei ole enää voimassa. Peltokasvien kasvinsuojelu kirjasesta löytyy sopivia nimikkeitä.
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/)
Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. ::)
Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks. aine ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.
Lohkokirjanpitoon ei sovi merkitä tuontiaineita, eikä semmosia minkä hyväksyntä ei ole enää voimassa. Peltokasvien kasvinsuojelu kirjasesta löytyy sopivia nimikkeitä.
Niin miten tuota valvotaan? Ainakaan silloin taannoin kun valvonta oli ennen luomuaikaa niin apulantakuiteista katsottiin määrät, kysyttiin onko varastoa ja laskettiin käyttö. Lohkokortit katsottiin et on kasvinsuojelutoimet merkattu mut eipä juuri muuta.
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/)
Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. ::)
Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks. aine ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.
Lohkokirjanpitoon ei sovi merkitä tuontiaineita, eikä semmosia minkä hyväksyntä ei ole enää voimassa. Peltokasvien kasvinsuojelu kirjasesta löytyy sopivia nimikkeitä.
Niin miten tuota valvotaan? Ainakaan silloin taannoin kun valvonta oli ennen luomuaikaa niin apulantakuiteista katsottiin määrät, kysyttiin onko varastoa ja laskettiin käyttö. Lohkokortit katsottiin et on kasvinsuojelutoimet merkattu mut eipä juuri muuta.
Kasvinsuojeluaineen täytyy olla ensin hyväksytty EU:n yleisellä tasolla ja sen jälkeen kansallisella tasolla erikseen kussakin maassa, ennen kuin sitä voidaan käyttää. Suomessa kansallisen hyväksynnän antaa Tukes. Ulkomailta ei saa tuoda Suomeen omatoimisesti kasvinsuojeluaineita edes omaan käyttöön ilman Tukesin lupaa.
-
Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ (https://www.ogrodomi.pl/nuance-75wg-100g,3,143,14634) ja kasvinsuojelukaupassa 47€ (https://www.kasvinsuojelu.fi/tuote/maatilan-tribenuroni-750-100g/)
Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. ::)
Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks. aine ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.
Lohkokirjanpitoon ei sovi merkitä tuontiaineita, eikä semmosia minkä hyväksyntä ei ole enää voimassa. Peltokasvien kasvinsuojelu kirjasesta löytyy sopivia nimikkeitä.
Niin miten tuota valvotaan? Ainakaan silloin taannoin kun valvonta oli ennen luomuaikaa niin apulantakuiteista katsottiin määrät, kysyttiin onko varastoa ja laskettiin käyttö. Lohkokortit katsottiin et on kasvinsuojelutoimet merkattu mut eipä juuri muuta.
Apulannat käytiin katsomassa hallissa, ja kun kasa oli riittävän suuri, eivät alkaneet laskemaan. Muuten kuten sanoit. Kasvinsuojeluaineet katottiin lohkokorteista, lisäksi piti löytyä sanallista selitystä miksi käytetty eli lohkolla savikkaa, valvattia ja tautitorjuntaan sitten vaikkapa alkava verkkolaikku.
Kasvinsuojelutarkastus tukesin tekemänä, sama tarkastaja kuin peltopuolella mutta syynäs varaston. Ja syynäsikin tarkkaan, jokaikisen purkin kattoi läpi ja niiden valmistusajankohdan ja löytyykö tukesin listoilta. Siis ihan kaiken kattoi, joku hyvin normaali aine, oisko ollut Terpal tms., tökkäs kun joku numerosarja ei purkissa täsmännyt listoihin. Myöhemmin sitten tuli ilmoitus että homma oli kunnossa, mutta se tuntuma jäi, että mitään ei jää huomaamatta. JOS olisi ollut ulkolaisia purkkeja tai vanhentuneita, varmasti olisi käry käynyt. Eli jos tällainen tarkastus on tulossa, kannattaa tsekata varasto hyvin tarkkaan läpi ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Paperit syynättiin myös, eli tässä tapauksessa katottiin kirjanpito myös aineiden osalta, sekä käytetyt suuttimet, suojayvyöhykkeet ym. eli kirjanpidosta piti löytyä tieto miten oli toimittu (suutintyyppi, kuinka monta metriä "luomua" vesistön reunassa). Ruisku käytiin katsomassa, leimat siitä sekä ne suuttimet, mitä käytössä.
Ei mikään ihmeellinen rasti siis, mutta tarkkaa oli ainakin tämän tarkastajan kanssa (aina).
Tässäkin tärkeintä että paperit kunnossa, eli tarkkana vesistöjen jne. kanssa. Käytännön työstähän ei kukaan voi jälkeenpäin sanoa mitään, kunhan järkeä käyttää, mutta papereissa pitää olla skarppina.
-
Jos joku jää kiinni omatuonneista tulee negatiivista julkisuutta maataloudelle. Kannattaa ainakin pitää ne erillisessä varastossa. ::)
-
Jos joku jää kiinni omatuonneista tulee negatiivista julkisuutta maataloudelle. Kannattaa ainakin pitää ne erillisessä varastossa. ::)
Tietysti. Ei kai nyt kukaan ehdoin tahdoin kaiva verta nokastaan.. ;D
-
Kyllä luomussa on helppoa🤣🤣
-
En kyllä ymmärrä mitä järkeä on lähteä ulkomailta torjunta-aineita ostamaan, eihän niitä voi edes verotuksessa vähentää, sillä kyllä tarkastajat voi vaatia ostokuititkin nähtäväkseen. Voi tulla lopulta kalliiksi niiden halvempien aineiden omatoimituonti.
-
Osta vähän Suomesta mitä esitellä tarkastajalle ja loput sitten ulkoa…. kait.
-
En kyllä ymmärrä mitä järkeä on lähteä ulkomailta torjunta-aineita ostamaan, eihän niitä voi edes verotuksessa vähentää, sillä kyllä tarkastajat voi vaatia ostokuititkin nähtäväkseen. Voi tulla lopulta kalliiksi niiden halvempien aineiden omatoimituonti.
Jos hinnanero on nelinkertainen alkaa kyllä hieman halvemman valmisteen alkuperäkin epäilyttämään.
-
Voihan ulkomaantuonnit verotuksessa vähentää. Edes verotarkastaja ei niihin puutu, jos tuonti tapahtunut verosäännösten mukaan. Puolasta tuonti on sisämarkkinakauppaa. En ole missään nähnyt, että tarkastaja voisi torjunta-ainekuitteja kysellä. Sitten jos epäillään rikoksesta poliisi voi kylläkin kirjanpidon tutkia.
-
Kättä lippan vaan..
https://tukes.fi/kemikaalit/kasvisuojeluaineet/luvan-hakeminen-uudelle-valmisteelle
https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/luvan-hakeminen-uudelle-valmisteelle/rinnakkaisvalmiste
Jokainen tietty vastaa omista tekemisistään.
-
ja kun jää kii, ni sori siitä!
-
Kättä lippan vaan..
https://tukes.fi/kemikaalit/kasvisuojeluaineet/luvan-hakeminen-uudelle-valmisteelle
https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/luvan-hakeminen-uudelle-valmisteelle/rinnakkaisvalmiste
Jokainen tietty vastaa omista tekemisistään.
Puolassa vissiin laittavat kättä lippaan...täällä sitten selitetään tämäkin asia Eu:n syyksi.Tulliin jäävät ilman lupia ja maatalouskaupat voi rauhassa nostaa hintoja täällä.