Saattaa kyllä kuntoutua hyvin, kun on kova pohjakunto. Eiköhän Jaakko pääse vielä matkailemaankin, ainakin kuskin kanssa.

Muutaman paalin olen tuollaisella kokeeksi nostanut. Ihan hyvälle vaikutti, paljon parempi kuin se alkuperäinen A- malli. Ensimmäisen ja nykyisen A-mallin välissä oli ilman pikavaihteita oleva, ja hyvänoloinen kone sekin oli, kun kerran kokeilin. Kestävyyskin saattaa olla parempi tässä nykymallissa, kun voimansiirto on MF.

Taitaa olla noin 5 e/ m3 ajotaksa. Karkeasti voi arvioida että teko on 2/3 ja ajo 1/3 kokonaistaksasta. Työn jälkihän se on tärkeintä.

Mulla vm. 2004 C-100, ajettu 9200 tuntia. Takuujuttuja oli pari kappaletta, toinen liittyi hydrauliikkaan ja toinen oli viallinen automaatti-ilmastoinnin keskus. Sen jälkeen on toiminut aika hyvin. Mekaniikka alkuperainen. Vetolevy piti vaihtaa 7500 tunnin kohdalla, kun alkoi ääntä pitämään. Pari sähkölohkon päätä vaihdettu ja yksi joystick. Sähköinen siirtopumppu kerran uusittu ja yksi oikosulkuun mennyt johtosarja 8000 tunnin kohdalla. Etukuormaimena 10-60. Ohjaamo on pieni mutta erittäin toimiva, lämmin 30 asteen pakkasessakin ja huurteen poisto erittäin hyvä. Yläviistoon näkyvyys kuormaintyössä hyvä, koska etulasi kallistettu ja pyöristetty ylhäältä. Kuormaintyössä tanakka, esim olen nostanut 2200 kg:n lautanipun trukkihaarukalla ilman takapainoa, eikä ollut mitään ongelmaa. Moottorissa ei ole kovin paljon tehoa painoon nähden, mutta on erittäin polttoainetaloudellinen, tuntikulutus kuormaintöissä 5-7 litraa. Ei kuluta öljyä 500 tunnin vaihtovälillä, kerran loppuvaiheessa voi lisätä.

Traktorilla vedetään myös 11 m3 lietevaunua, jonka kanssa tiellä kulkee nihkeästi, mutta pellolla veto-ominaisuudet ovat erittäin hyvät. Renkaina edessä 480/65R28 ja 600/65R38, toiset renkaat menossa. Lietteenajossa polttoaineen tuntikulutus saattaa nousta 10 litraan. Vertailun vuoksi minulla on myös Case JXU 95 vm 2008, joka kuluttaa samoissa töissä 1-2 litraa tunnissa enemmän ja silti 1500 kg kevyempänä ei pysty vetämään lietevaunua samaan tahtiin. Olen testannut sen sekuntikellolla useamman kerran, samoilla keliolosuhteilla ja lietevaunu on hyvä puntari.

Kyntöauroina 4 siipiset sarka-aurat, kyntöominaisuudet hyvät ja nostolaitteen liikevara riittää myös vaikeissa ja pehmeissä olosuhteissa, sekä tasauspyörästön lukkoautomatiikka tekee kyntämisestä tehokasta. Verrattuna taas JXU:hun.

Olen tyytyväinen traktoriini ja huoltohan toimii erinomaisesti, uskon että ajan tällä traktorilla vielä pitkäään.

Ei kun tarkoitin että avioehto olisi aina voimassa, ellei erikseen sovita. Onhan avioliitto muuten ihan kannatettava asia.
Olen joskus ihmetellyt, kuinka kirkon ihmiset ovat houkuttelemassa ihmisiä naimisiin, riskeistä huolimatta.

Itse olisin kerran halunnut naimisiin, mutta morsian ei halunnut avioehtoa, joten se siitä sitten.

Lakia pitäisi muuttaa siten että avio-oikeus syntyy vasta erikseen sopimalla.

Itse sähläsin. Olen tutkinut prosessejani ja olen todennut että vähän huono tuuri ja oma moka. Tosin maitotilaneuvoja ei huhtikuussa muistuttanut tästä, vaan hyvinvointituki ja peltopuoli vei kaiken huomion. Vipupalveluhan on ollut aikaisemmin tosi hyvä, mutta tämän tuen hakemattomuus pääsi läpi aika helposti.

Paljon tukia haettavana ja monessa eri vaiheessa, niin näin voi käydä. Olisi pitänyt hakea ennakoita. Silloin sekin olisi mennyt onnekkaasti.

Kyllä tässä tuntee ihan parkkimittarin tasoiseksi. En ole koskaan hakenut ennakoita, enkä viime keväänäkään. Olen ollut siinä rekisterissä niin kauan kuin se on ollut voimassa. Jostain syystä se meni minultakin ohi. VIPU:ssa ei ollut mitään mainintaa, eikä maitotilaneuvojakaan maininnut asiasta mitään, hyvinvointitukia vaan syynättiin.

Hämäännyin siinä kun se on joka vuosi tullut aikaisemmin, eikä sitä ole erikseen haettu. No, minun kohdalla ei ole kovin suurista luvuista kyse, mutta hieman ihmetyttää. Viime vuodesta tuli huonoin muutenkin 20-vuotisen uran aikana.

Velka 0,12€/kg. Lihantuotantoa kyllä sitten lisäksi. Lihakunnan ja Tuottajain Maidon osuuspääoman korot suuremmat kuin lainan korot.
Olen tutkinut maidon ja naudanlihan yhdistelmää. Karkeasti voisi todeta että 1 kg tuotettua lihaa vastaa 10 litraa/kg maitoa. Esim tuotettu 300 000 litraa maitoa ja 10 000 kg lihaa vastaa yhdistelmältään 400 000 litraa maitoa tai sitten 40 000 kg lihaa. Näin nautapuolella.

Tämä on vasta alkua. Kiintiöt poistuvat ja euroopan maidontuotanto kasvaa edelleen kyllästyneille markkinoille. Karjaportin kaltaisia tilanteita saattaa syntyä hyvinkin nopeasti myös tälle maitosektorille. Ne hyvien aikojen puskurit ovat osuuspääomat. Ne menevät, jos ei osata tehdä oikeita päätöksiä ja nopeasti.

Itsellä 10v vanha Avensis 220tkm, iskarit kerran uusittu ja jarrupalat ja johtosarja vilkun viikseen. Toyotaksi aika paljon ja vielä tämä johtosarja joka on sähkövika. Tuskin merkki muuttuu, tai jos vaihtuu niin sitten Audi. Parhaiden autojen välillä erot ovat todella marginaalisia. Toyotan pelastus taitaa olla lyhyt huoltoväli 15tkm, siinä saa tehdasviat korjattua ja auto pysyy paremmin katsastuskunnossa.

Taitaa porukka olla aika vähissä, viime vuonnahan kaikki passiivijäsenet irtisanottiin ja osuuspääomat jäivät sinne. Ei taida näistä nykyisiltä jäseniltä olla kovin paljon tulossa.
Kaikenlaiset konsulentit ja asianajajat siellä pyörii ja yritetään nyt vielä saada kaikki mahdollinen ja mahdoton rahavirta.

Mulla kokemusta Valtrasta C-100 ja Casesta JXU 95. Case vetää paremmin vehkeitä, tosin Valtrasta tykkään enemmän suunnanvaihdon ja käsijarrun puoleen.

Oljy on halpaa remontti on kallista. Casessa aikanaan oli 8000 h HyTran, ei ongelmia voimansiirrossa tai missään muussakaan. Valtrassa on sitten HT-60, Valtran suosittelema. Ollu tähän menneessä 4500 h ei ongelmia.
Samankaltaiselle nuo haisee lämpöisenä, mutta kannattaa noudattaa valmistajan suosituksia.

Toyota pystyy tekemään autot halvemmalla kuin muut, mutta onnistuu myymään ne samalla hinnalla kuin muut valmistajat.
Volvolla ei taida asiat olla ihan samalla tavalla.