Ite oon niin puusilmä, että varsinkin kauransänkeen suorakylväessä linjat harottaisi vielä nykyistäkin enemmän, jollei keskimerkkareita kylvimessä olisi. Opastimen tarvetta ei sitten taas ole vielä tullut vastaan, paitsi pintalevittimellä ajellessa tulee mieleen...

Toi SK:n merkkareiden jälkiasennus oli semmoinen vajaan päivän homma kaikkinensa tehtaan osilla. Hydelohkot ja niiden solenoidit laitettiin vetoaisan tyveen koneen rungon päälle ja sieltä solenoidien johdot ketjukotelossa olevaan dataväylän koteloon. Tassu-ohjaimelle piti jollain asentajan koodilla tms. kertoa toiminnon olevan käytössä.

Ajaa varalta vähä kaukana edellisestä laistosta niin tulee joutusammin valmista.

Sit ruiskutuksella voi laskea ensin kahteen ja sitten jatkossa neljään.
Tapa sopii sirkkelimiehellekin.

-SS-

Kolmen metrin koneeseen merkkarit ja opastin?

Optikolla käynti olis helpompi vaihtoehto.

Syysviljan kylvössäkin näkee sihen asti kunnes laittaa paljon parjatut Bullboyt paistamaan, sit ei enää erota mistä on mennyt. Ja viittaan syyskylvöön koska silloin maa on kokkareista, keväisin ei ketään liene kylvää *****nnuppia isompiin kokkareisiin??

Optikolla en ole käynyt, mutta en usko sen tähän auttavan.

Mulla on kolmimetrissäkin keskimerkkarit enkä  pois antaisi. Jos perinteisessä äestys on tehty kylvösuuntaan niin äkeen takaharan ja kylvökoneen haran jäljessä ei ole yhtään mitään eroa. Riittävän pitkä siivu ja kuiva savikko niin kosteuserokaan ei paljasta mistä äsken ajettiin. Tähän lisätään jossain vaiheessa päivää suoraan päin paistava aurinko ja hiukan pölyinen lasi...

Viime keväänä suorakylvin nelosella peltoa johon oli sängelle levitelty ja silputtu keväällä kaikenlaista (mm huonoja paaleja), ruiskutettu jo isoiksi päässeet saunakukat ja muutenkin ajeltu paljon ristiin rastiin.  Piti käydä kääntämässä ne merkkarin lautaset jyrkempään kulmaan kun ei sitä merkkarin jälkeäkään tahtonut välillä erottaa kaiken roinan keskeltä. Kuivaa oli ja kovaa, pöly vaan ympärillä pyöri.. penkiltä katsoen kylvön rajasta ei hajuakaan jos sattui kohtaan josta oli aiemmin jollain painavalla vehkeellä ajettu samaan suuntaan. Kylvö matalaan, noin senttiin, joten se ei paljoa maata liikuttanut. Kyse ei ollut siis viljasta...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.12.15 - klo:08:52

Kolmen metrin koneeseen merkkarit ja opastin?

Optikolla käynti olis helpompi vaihtoehto.

Syysviljan kylvössäkin näkee sihen asti kunnes laittaa paljon parjatut Bullboyt paistamaan, sit ei enää erota mistä on mennyt. Ja viittaan syyskylvöön koska silloin maa on kokkareista, keväisin ei ketään liene kylvää *****nnuppia isompiin kokkareisiin??

Optikolla en ole käynyt, mutta en usko sen tähän auttavan.

Mulla on kolmimetrissäkin keskimerkkarit enkä  pois antaisi. Jos perinteisessä äestys on tehty kylvösuuntaan niin äkeen takaharan ja kylvökoneen haran jäljessä ei ole yhtään mitään eroa. Riittävän pitkä siivu ja kuiva savikko niin kosteuserokaan ei paljasta mistä äsken ajettiin. Tähän lisätään jossain vaiheessa päivää suoraan päin paistava aurinko ja hiukan pölyinen lasi...

Viime keväänä suorakylvin nelosella peltoa johon oli sängelle levitelty ja silputtu keväällä kaikenlaista (mm huonoja paaleja), ruiskutettu jo isoiksi päässeet saunakukat ja muutenkin ajeltu paljon ristiin rastiin.  Piti käydä kääntämässä ne merkkarin lautaset jyrkempään kulmaan kun ei sitä merkkarin jälkeäkään tahtonut välillä erottaa kaiken roinan keskeltä. Kuivaa oli ja kovaa, pöly vaan ympärillä pyöri.. penkiltä katsoen kylvön rajasta ei hajuakaan jos sattui kohtaan josta oli aiemmin jollain painavalla vehkeellä ajettu samaan suuntaan. Kylvö matalaan, noin senttiin, joten se ei paljoa maata liikuttanut. Kyse ei ollut siis viljasta...

Täällä päin ei tuollaisia ongelmia ole. Edelliskierroksen jäljet kyllä huomaa hyvin kun traktori ja sivupyöräkone on jättäny paikoin n. 20 sentin raiteet, ajaa sitten vaan siitä vierestä jos vaan pääsee ettei tarvi kierrellä jotain lammikkoa tms. siinä kohdilla..  Tuulilasin pyyhkijä on hyvä olla kylvötraktorissa ja pressu siemenkärrysä. Eipä kyllä muutenkaan oo mitään väliä miten ne sinne kylvää kun sateet pilaa kuitenkin aina ja kaiken..

Silloin kun haluaa oikein harrastella, niin RTK korjaus on hauska vaihtoehto. Rahaa saa laittaa likoomaan kunnolla, mutta voihan sen uuden auton oston jättää vasta ensi vuoteen .


Tarkassa reaaliaikaisessa paikantamisessa on se hyvä puoli, että se kohta tänään tässä on ensi viikollakin tässä ja vuoden päästäkin tässä. Eikä tossa.

Voi nimittäin ne ajolinjat tehdä talvella jo valmiiksi pellolle kuin pellolle. Sitten kun aika koittaa, niin päästää raktorin irti.

Silloin ja vain silloin tarkasta paikannuksesta on oikeasti hyötyä.

Ja ohjaus pitää olla hydrauliikassa. Ratin pyörittäjä tai keskiö ei pääse siihen tarkkuuteen, mitä senttitarkkuus mahdollistaa. Saati sitten rattia vääntävä ukko tai akka.

Ja miksi vaikka riviviljelyssä paikkatarkkuus on pop? Esim. ei tarvitse hommata kameraohjattua haraa. Sillä hinnalla saa jo toisenkin opastimen vanhaan haran raatoon ohjaamaan tarvittaessa sitä. Toisaalta jos veturi menee sinne minne pitääkin, niin voihan sitä haraakin ohjata itse tarvittaessa.

Ja sotkeminen vähenee, kun käytetään samoja ajouria vuodesta toiseen. No lähinnä taitaa olla äestykset sun muut leveät touhut tässä kategoriassa.

Konekalusto voi olla vaikka kuinka vanhaa tai ns. edullista. Puimurinkin voi laittaa vaikka menemään sopivia uria pitkin, jotta ei tarvii vekslailla sinne tänne.

Ruiskutuksessa voi lohkoautomatiikoilla ohjata vaikka ruiskun kaikkia suuttimia kerrallaan. Oli se ruisku sitten vaikka vanha tynnyri.

Yllättävän paljon tehokkuutta ja ennen kaikkea säästöä syntyy itse rakentelemalla, kunhan paikkatarkkuus on olemassa. Eikä tarvitse investoida uusiin romuihin, missä on omat boksinsa tai väyläliitännäiset kaapelikimput.

Säästöä nyt ei juuri synny näistä mainoksien torjunta-aine tarkkuuksista sun muista, vaan juurikin siitä, että soveltaa uutta tekniikkaa vanhoihin halpoihin koneisiin.


Toisaalta hölmöltä se tuntuu, että romuja pitää ohjata taivaalta, kun se onnistuisi maastakin käsin. Sampon Mattihan niitä jo aikoinaan touhusi.

Tassu ohjain on ja merkkarit tilasin tehtaalta. Tulenevat tammikuussa. Toivottavasti asennus sujuu. Sanoivat tehtaalla, että tolpan väistöä ei ole. Hiukan ihmettelen että noin tärkeää juttua ei ole, kun vanhassakin oli. On varmaan pistettävä yksi magneettiventtiili,jolla saa koneen nostosylintereille menevän öljyn suljettua.

Katoaa se näkyvyys yleensä kerran pari keväässä merkkarinkin jälkeen, kun on kuivaa ja takatuuli yllättää
On se niin huoletonta ajaa merkkarin jälkeä, ei vois kuvitellakkaan muuten. Joskus tein ihan suoraan traktorin venttiilillä toimivan merkkarin ja oli tosi hyvä, jossain mielessä jopa kalliita hienoja parempi. Tolpan väistö kävi kätevästi, samoin merkkari hetkeksi kahtapuolta yms.

Ois tietysti helppo tehdä tuollainen erillisillä venttiileillä toimiva yksinkertainen merkkari ilman senkummempaa logiikkaa. Haittana on vaan, että ei tahdo traktorin venttiilit riittää ja tietysti myös tavallaan aika työläs käyttää, kun pitää muistaa koneen pudotuksen jälkeen laskea merkari erikseen, samoin noston jälkeen nostaa. Mieluummin koitan saada merkkarit tekemään omaa työtään vuorovaiheisesti, ja siihen sitten joku tolppakytkin.

Saahan ne merkkarin vaatimat sähköt rakennettua itsekin, ei se niin kummoista
Ole tehdä oma boksi nille, toimii koneen noston / laskun yhteydessä,
Joko ei ollenkaan, toinen puoli/ molemmat puolet kerrallaan.
Eikä vie yhtään ylimääräistä hydr. Lohkoa kun kytkee nostosylinterien
Hydrauliikkapiiriin.

Ois tietysti helppo tehdä tuollainen erillisillä venttiileillä toimiva yksinkertainen merkkari ilman senkummempaa logiikkaa. Haittana on vaan, että ei tahdo traktorin venttiilit riittää ja tietysti myös tavallaan aika työläs käyttää, kun pitää muistaa koneen pudotuksen jälkeen laskea merkari erikseen, samoin noston jälkeen nostaa. Mieluummin koitan saada merkkarit tekemään omaa työtään vuorovaiheisesti, ja siihen sitten joku tolppakytkin.

Ei se loppu viimeks niin kovin työläs ollu, onhan siinä käännöksen aikana aikaa. Merkkari voi olla jo alhaalla ennen konetta. On 100 x parempi kuin joku vaijeri hässäkkä. Toki jos koneessa on valmis ohjaus olemassa tilanne on aivan eri.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 23.12.15 - klo:19:25

Ois tietysti helppo tehdä tuollainen erillisillä venttiileillä toimiva yksinkertainen merkkari ilman senkummempaa logiikkaa. Haittana on vaan, että ei tahdo traktorin venttiilit riittää ja tietysti myös tavallaan aika työläs käyttää, kun pitää muistaa koneen pudotuksen jälkeen laskea merkari erikseen, samoin noston jälkeen nostaa. Mieluummin koitan saada merkkarit tekemään omaa työtään vuorovaiheisesti, ja siihen sitten joku tolppakytkin.

Ei se loppu viimeks niin kovin työläs ollu, onhan siinä käännöksen aikana aikaa. Merkkari voi olla jo alhaalla ennen konetta. On 100 x parempi kuin joku vaijeri hässäkkä. Toki jos koneessa on valmis ohjaus olemassa tilanne on aivan eri.

Siinä käännöksen aikana on tosiaan aikaa vääntää vipua. Tai sitten uudemmissa ohjelmoida hetkellinen virtaus tai painepalautus? Vieskalaisessa nää vanhemmat merkkarit vie yhden lohkon, toinen letku toiselle puolelle ja toinen toiselle. Pellolta lähtiessä, kun haluaa molemmat merkkarit yhtäaikaa ylös, pitää käydä sulkemassa hana toiselta merkkarilta ettei toinen laske alas toista nostaessa. Ihan pätevä systeemi, kun vieskalainen vaatii neljä lohkoa jo muutenkin ja se normimäärä useissa traktoreissa. Pitäs olla jo viisi lohkoa, mikäli molemmille oma lohko tai sitten kylvökoneeseen aikoinaankin lisävarusteena myyty sähköinen lisälohko.

Vieskalaisen merkkareilla pystyy hyvin väistää  tolppa muutamakerta edestakaisin lohkoa heiluttamalla jolloin molemmat saa ylös maasta helposti samoin kun pellolta lähdetään pois. Ei sielä hanoja ole tarvinnu koskaa sulkee mennä. Sisemmäs ne sais kyllä mennä kuljetukseen ainaki nelosessa. Tehtaalta tullessa mulla oli sähkölohkossa mikä siis toimii tassusta merkkarit, koneen kallistus sylinteri ja vannaspaino. Oli vähä rumbaa käyttää ni otin merkkarit pois ja omaan lohkoon raktoriin. Eli jos lohkot raktorissa vähissä sen sähkölohkon/ohjauksen saa jälkikäteen varmaan tassuun.

Laittakaa keskelle konetta kiinni merkkari missä on koneen levyinen tanko ja sopivasti asennatte sylinterin (kattokaa mallia vaikka kyntöauroista tai puskulevystä). Sitten vippaatte sitä vuoronperään koneen kummallekkin puolelle sen mukaan mitenpäin kulloinkin pitää olla. Selviää yhdellä sylinterillä ja lohkolla. helppoa, yksinkertaista ja halpaa. Lisäksi homma toimii keskimäärin paremmin kuin mikään muu rakenne ja kestää.

https://www.youtube.com/watch?v=pW9lIrvjSSM

Tuossa kahden minuutin kohdalla perjaatetta mitä tarkoitan vaikka vähän järeämmät laitteet.

Vieskalaisen merkkareilla pystyy hyvin väistää  tolppa muutamakerta edestakaisin lohkoa heiluttamalla jolloin molemmat saa ylös maasta helposti samoin kun pellolta lähdetään pois. Ei sielä hanoja ole tarvinnu koskaa sulkee mennä. Sisemmäs ne sais kyllä mennä kuljetukseen ainaki nelosessa. Tehtaalta tullessa mulla oli sähkölohkossa mikä siis toimii tassusta merkkarit, koneen kallistus sylinteri ja vannaspaino. Oli vähä rumbaa käyttää ni otin merkkarit pois ja omaan lohkoon raktoriin. Eli jos lohkot raktorissa vähissä sen sähkölohkon/ohjauksen saa jälkikäteen varmaan tassuun.

Tuon pystyy säätämään virtausnopeudella, ei tartte edestakaisin vempata, nousee nopeammin ylös kuin laskee alas. Mulla pellolla molemmat merkkarit lähellä maata, merkkareiden virtaussäätö pienehköllä. Väistäessä nostaa ylös asti, samoin pellolta lähtiessä toinen lähes ylhäällä ja toinen puolivälissä. Hana suljettava tiellä että saa molemmat merkkarit ylös saakka, sekä jos peltotiellä molemmin puolin esteet samalla kohtaa.

 Menee riittävän sisälle koneen "päälle", kun säätää sylinterin sisältä männän sopivaan kohtaan. Noita on pitänyt säädellä, kummatkin sylinterit olleet auki kun männät pyörivät itsekseen auki, viimeksi junttasin kierteen niin heikkoon kuntoon ettei enää pyöri mutta saa auki Toinen sylinteri hajosi joskus hitsauksistaan, pääty pullahti irti ihan normaalissa peltokäytössä, pienillä virtauksilla ja vielä sylintereiden virtauksen säädöistä pienelle säädettynä. Oli kai jokin tekovika, joka ilmeni vasta +1000ha:n jälkeen.

Murtopultit olisi saanut olla alunperinkin järeämmät kuin 8mm pultit, nyt on 10mm ja se kestää aikansa. Nelimetrisessä vääntövartta enemmän ja pultit kovemmilla. Lie uudemmissa vahvemmat, noin 20mm materiaalivahvuus telineissä takaa kyllä kestävyyden vaikka ois tönkköä rautaa ko. RHS-putket

Tassu ohjain on ja merkkarit tilasin tehtaalta. Tulenevat tammikuussa.

Tulitko kysyneeksi mikä oli hinta tällä hetkellä?