Tuossa jokin aika sitten kirjootit, että salaojista valuu suurin osa fosforista, eikä niinkään pintamaasta. (Huuhtoumasta suurin osa siis? Hatusta heitettynä, annetusta fosforista 90% menee satoon ja sitoutuu peltoon? Toisilla 110% )
Niin mihin se näkemys perustuu, kun jotkut tutkijat sanovat ettei pohjamaan P-pitoisuudet ole juurikaan nousseet tutkittavissa kohteissa? Eikö jankkoon sitoudu fosfori lainkaan? Onko se semmoinen "läpipasko"?
Älkääpäs vääristelkö, sano Väyrynen.
Huomattava osa, ei suurin osa, vaikkapa 30% joissain tapauksissa.
Kasvi ei ota lannoitefosforia suoraan, vaan siellä käy jatkuva vilske kun fosfori-ioneja sitoutuu maahiukkasten pinnoille ja taas vapautuu maanesteeseen ja kasveihin. Kasvijätteestä taas hiukkasten pinnoille jne.
Viljelijöille on tullut viljelysuunnitelmista sellainen harhakäsitys että kasvi ottaa juuri sen lannoitefosforin joka on peltoon kylvön yhteydessä laitettu. Kaivoin palstalle tiedon, että muokkauskerroksessa voi olla 2000 kg/ha kokonaisfosforia. Yleensä maanesteeseen liuenneena on kerrallaan vain satoja grammoja/ha. Happamassa maassa vetyionit täyttävät maahiukkasten pinnoilla olevat sitoutumispaikat (pohjamaa SUomessa) ja fosforille jää vähemmän tilaa. Myös toiset kasvinravinteet varaavat paikkoja, eikä olekaan toivottavaa että maassa olisi ylen määrin yksittäistä ravinnetta.
Yksi olomuoto on orgaanisen aineksen fosforivarat. Turvemaassa on luontaisesti on vähän fosforia, mutta karjanlannassa ja viljelykasvien jätteissä sitä on runsaasti. Niistä fosua vapautuu biologisen hajoamisen tahtiin.
Kaksipiipuinen juttu pohjamaassa ovat syvät halkeamat ja pystysuuntaiset madonreiät. Ne tietysti helpotavat juurten tunkeutumista syvälle ja kaasunvaihtoa, mutta mahdollistavat oikovirtaukset salaojiin niin nopeasti että veden ravinteet eivät ehdi sitoutua maahan.
Mitä se viljavuustutkimuksen fosforimäärä sitten on? Siinä on uuttomenetelmä suunniteltu vastaamaan kasvin kykyä ottaa maasta fosforia. ELi se ei kuvaa maanesteeseen liuennutta fosforia sen paremmin kuin maan kokonaisfosforiakaan. Äkkiseltään voisi ajatella että sokerijuurikkaalla ei ole noin voimallista kykyä kun Make sanoi että alle 20 lukemilla sato kärsii. TOisaalta tutkimus on juuri selvittänyt että juurikassadossa poistuva fosforimäärä kg/ha ei ole juurikaan suurempi kuin viljoilla.
Teesit naulattavaksi lannoiteladon oveen:
KAlkitus kuntoon
Maan rakenne kuntoon
Maahan ei kannata varastoida fosforia yli 10 mg/l tason, mieluummin latoon.