Aina vaan lennokkaammaksi muuttuu Täytyy kysyä, vms1, olenko ymmärtänyt lukemaani tekstiä oikein: Idea on siis rakentaa 4 kpl yhden robotin osastoja, kahteen eri halliin, kaksi kumpaankin. Nämä ovat siis periaatteessa 2 kpl n.120 lehmän osastoja, mutta rakennusteknisesti 4 osastoa kaikkine erotteluportteineen ym härpäkkeineen?

Edelleen: Tämän 4 robotin = 300 lehmän yksikön pyörittämiseen on tarkoitus varata 4 henkilön työpanos eli 4x1600h, josta osa voidaan käyttää pelto-/metsätöihin?

Mihinköhän sä olet raijaamassa niitä elukoita. Mä väitän, että kaks pätevää työntekijää kärrää sen reilun 300 elukkaa jokainen vaikka eri koppiin 8 tunnissa... En jaksa lainailla tekstejä mutta kuitenkin. Mun järjen mukaan en ymmärrä miten asema voi olla tehokkaampi kun lypsettäessä ei voi tehdä niitä jokapäiväisiä askareita mitä navetassa muuten tekisi eikä kolmen sadan elukan hoitoon ihan puupäätä voi laittaa vaikka ne olisi parressa ja lypsettäis putkikoneella. Ja USAsta jos ottaa mallia niin työvoiman hinta on ihan eri kun suomessa. Suomessa meinaan 16 tunnin työmäärä maksaa äkkiä 600 ekua.
Jos lähdetään miettimään miten homma vois toimia niin kaks hallia missä molempien päissä robotit. Eläimillä ohjattu liikenne niin, että kun liikkuu makuualueelta syöntiin niin älyportti ohjaa tarvittaessa robotille. Robotin jälkeen erottelu mikä ohjaa tarvittaessa odotustilaan missä täydelliset makuu ja ruokapaikat. "Tällä systeemillä tuntuu, että jos lehmä ei oo käynyt robolla niin se on kuollu". Siitä osastosta olisi sitten tehty käytävä mistä lehmän sais vietyä mihin osastoon haluaisi. Rehunjakona vois olla apesekotin missä muiden tuoma säilörehu sekoitetaan ja jaetaan matolla. Väkirehut syötetään kioskeista ja robolta. Lannanpoistona vois olla vaikka pienkuormaajan perässä joku kärry mikä keräis sonnan ja edessä yhdistetty parsien kolaus ja kuivitus automaatti, puuhapete tai vastaava sais sitten kolata ne hankalammat paikat. Siemennykset hoidettais jos satutaan huomaamaan ja nämä myös otettaisi uudistukseen ja jos ei vaikka ole 5 kuukauteen poikimisesta huomattu tai tullu tiineeksi niin laitettais siihen 3 osastoon missä olisi vaikka 1-2 sonnia. Ja kun maitomäärä tippuisi ja lehmä ei olisi tiineystarkastukseen mukaan kantava niin pois. Muuten niin ei ulkoisteta kun siemennys,vasikoiden hoito ja eläinlääkitys sekä kaikki huolto ja korjaus. Muu toiminta tulis vaihtotyönä sitä konetyötä vastaan. Mutta tohon valvonnan ulkoistamiseen niin olisi aika kallista pitää jotain firmaa valvomassa joka myös sitten hoitais sen ongelman pois. Niin ja vielä asemaan niin kuka hoitaa poikimiset sun muut sitten sen tehokkaan lypsyn ulkopuolella. Ja jos aikaa jäisi siihen kahdeksaan tuntiin vuorossa niin voihan sitä sitten tehdä huoltotöitä. Ja lopuksi niin kyllä helpommalla selviäis kun 130 lehmää perheen hoitamana.

Höö?

Itte tämän aika äsken pähkäilleenä ajatteli juuri päinvastoin. Jos automaattilypsystä tahtoo sen eläimiäkin hyödyttävän osan mukaan, kierron on oltava vapaata. Muuten lypsyvuoroa äly(hoi)portilla odotellessa voi vierähtää aikaa enemmänkin kuin aseman vastaavassa. Vapaa kierto ja valinnaisesti 50 tai 100 lehmän ryhmät eikä enempää kuin 50 lehmää konetta kohti. Eikä kahta hallia, vaan yks puolikas sille 300 lehmälle Toiseen päähän jatkovaraa.... tuohon loppuun en ota kantaa, on sen verta irti todellisuudesta. Et ole liiemmin tainnut tähän wanhanaikaiseen asemalypsyreliikkiin perehtyä?

Muuten, meillä on ainakin tarkoitus pyrkiä hoitamaan tämä tuleva eläinmäärä noin viidellä henkilöllä. Eikä jäädä kauas tuosta. Eikä ole roboja

Muuten, meillä on ainakin tarkoitus pyrkiä hoitamaan tämä tuleva eläinmäärä noin viidellä henkilöllä. Eikä jäädä kauas tuosta. Eikä ole roboja

Realistinen tavoite, ei helppo. Vaatii onnistumista jo tehdyiltä eläinliikenteeseen ym rakentamiseen liittyviltä ratkaisuilta ja lisäksi kovaa osaamista itse tuotannon pyörittämiseen liittyvissä asioissa.

Nii nyt täytyy selventää, että mitään en oo pitkään aikaan rakentamassa ja seuraava askel on se kaikkein huonoin eli 2 roboo ja yli 100 ammua eikä palkkatyövoimaan varaa eli käytännössä asua 24/7 navetassa. Ja kokemusta sen vertaa että jonkinaikaa lypsäny asemassa ja sitten siirtyny roboon jossa parhaillaan näkee mitä olisi pitäny tehdä toisin. Mutta jatketaan hajatelmia kun siihen lähdettiin. Eli navetan perusrakenne kolme osastoa josta kaksi sijaitsee vierekkäin ja molemmissa on yksi robo päässä. Eli osastossa on pahimmillaan 2*65=130 kpl. Rakennusteknisesti en ota kantaa että saako rakennusta niin leveeksi, että mahtuuko yhteen halliin. Eläintila toimii niin, että sivussa on ruokintakäytävä ja sitä vastapäätä on kioskit parsien välissä. Sitten on sopiva määrä paluunestoportteja josta pääsee makuualueelle. Hallin molemmissa päissä on älyportit joiden läpi lehmien pitää kulkea jotta pääsee syömään ja juomaan. Jos joku ei tiedä niin nehän päästää lehmät läpi mutta ottaa lypsyyn jos maitomäärä ylittää asetetun rajan tai tunnit on tullu täyteen. Jos kuitenkin käy niin että kokoomatilassa on esimerkiksi kolme lehmää niin seuraava lehmä pääsee suoraan syömään ja otetaan seuraavalla kerralla kun tulee portin läpi eikä täten joudu odottaa yhtään. Tästä on viellä fiksumpi ratkaisu, mutta jääköön se. Tämä takaa, että kaikki lehmät tulee käymään robolla tahto taikka ei ja se on mielestäni välttämättömyys koska vapaalla liikenteellä joutuu aina ajamaan lehmiä. Robon jälkeen on sitten erottelu mikä jakaa ennalta merkityt lehmät pois esim siemennettävät, ja teuraaksi menevät jne. Ja sitten olisi ihan oma 65 ryhmä omalla robolla missä olisi sonni tai pari joka hoitais tiinehtyvyyttä. Nää ryhmäkoot on ehdoton maksimi koska ainahan on lehmiä ummessa ja poikimassa jolloin ryhmäkoko on käytännössä noin 50 per robo. Työvoima tosiaan perustuis joko kolmeen palkattuun plus isäntä tai 2 palkattuun plus isäntäväki ja työvuorot olisi 8 tuntisia ja aina oltaisi navetassa yksin. Vuorokauteen mahtuis kaks vuoroa jolloin jäis 8 tuntia heitteille 2 osassa. mutta jatketaan tästä vaikka huomemnna jos jotakuta viellä kiinnostaa. Niin ja kertokaa joku tietäväinen miten vaikka 300 lehmän karuselli pihatossa hoidetaan yö poikimiset yms vai onko aina isäntä valveilla. niin ja siihen konehommaan niin sen hautasin ittekki jo mahdottomana jolloin ainut vaihtoehto on siihen ihan muualta kuski ja sitten itte menee ajaan jos jaksaa ja kerkee. Toki sieltä navetastakin voi mennä ajaan joku, mutta kokonaisuus vaatii aina yhden kaverin lisää.

Mitenkähän tuollainen rautamäärä robotinympärillä saadaan maksettua?
Meillä on nyt sellainen työnjako ainakin öisin, että lehmät poikivat ja meikä nukkuu.

Työvoima tosiaan perustuis joko kolmeen palkattuun plus isäntä tai 2 palkattuun plus isäntäväki ja työvuorot olisi 8 tuntisia ja aina oltaisi navetassa yksin. Vuorokauteen mahtuis kaks vuoroa jolloin jäis 8 tuntia heitteille 2 osassa. mutta jatketaan tästä vaikka huomemnna jos jotakuta viellä kiinnostaa. Niin ja kertokaa joku tietäväinen miten vaikka 300 lehmän karuselli pihatossa hoidetaan yö poikimiset yms vai onko aina isäntä valveilla. niin ja siihen konehommaan niin sen hautasin ittekki jo mahdottomana jolloin ainut vaihtoehto on siihen ihan muualta kuski ja sitten itte menee ajaan jos jaksaa ja kerkee. Toki sieltä navetastakin voi mennä ajaan joku, mutta kokonaisuus vaatii aina yhden kaverin lisää.

Ei onnistu. Vähintään toinen vuoro tarvitsee 2 ihmistä.

epäiletkö että kokonaistyömäärä ylittää yhden ihmisen kapasiteetin vai jokin yksittäinen työ vaatii kahta ihmistä.

Sitten todellisuuteen eli miten toi isäntä nukkuu ja lehmät poikii on käytännössä toiminu. Meillä tuntuu että jos ei poikimisia kyttää nii vasikka ainakin kuollu ja lehmäkin huonossa kunnossa. Kuinka pitkä muuten yö on teillä  jolloin ei navetassa käydä.

Meilläkin poikimiset menevät pääsääntöisesti siten, että illalla käydään katsomassa ennen nukkumaanmenoa, mikäli näyttäisi pian poikivan. Jos ei ole edistystä tapahtunut, niin sitten käydään ehkä kerran yöllä katsomassa. Tulevaisuudessa tuon pitäisi hoitua valvontakameralla. Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.

Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.

Onpas aika ankara aamuherätyksen aika...

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 07.12.09 - klo:11:04

Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.

Onpas aika ankara aamuherätyksen aika...

Onhan se, mutta kaikkeen tottuu. Maitoauto on pihassa klo 7.50, niin se hiukan motivoi ylösnousun kanssa...

epäiletkö että kokonaistyömäärä ylittää yhden ihmisen kapasiteetin vai jokin yksittäinen työ vaatii kahta ihmistä.

sekä ja että + työturvallisuuskysymykset

Meilläkin poikimiset menevät pääsääntöisesti siten, että illalla käydään katsomassa ennen nukkumaanmenoa, mikäli näyttäisi pian poikivan. Jos ei ole edistystä tapahtunut, niin sitten käydään ehkä kerran yöllä katsomassa. Tulevaisuudessa tuon pitäisi hoitua valvontakameralla. Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.

Kuulostaa pelottavan tutulta. Tähän kun lisää vaikka 150 lehmää joka tarkoittaa, että melkein jokatoinen päivä joku poikii ja useampana päivänä kaks niin näitä oikeita poikimatapauksia on melkein joka neljäs yö ja sitten virhemarginaalilla eli herää ja kattoo kameraan eikä mitään oo tapahtunu niin vähintään herätys jokatoinen yö vaikka yöunet ei oo kun reilun kuuden tunnin mittaisia, ja vielläkö joku miettii miksi väki on niin väsyneen näköisiä.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.12.09 - klo:10:38

epäiletkö että kokonaistyömäärä ylittää yhden ihmisen kapasiteetin vai jokin yksittäinen työ vaatii kahta ihmistä.

sekä ja että + työturvallisuuskysymykset

Tosta työturvallisudesta minäkin uskoin, että tulee ongelmia mutta ainakin viellä saa lomittajat tehdä ihan yksin omaa vuoroa. Ja tohon yksin tekemiseen joutuu tottumaan niin karjanhoidossa kun muussakin maataloudessa. Ja ainakin pienen kokemuksen mukaan tuntuu, että oikeilla laitteilla ja välineillä selviää kaikista askareista niin poikimisista ja muista askareistakin. Pahimmat on ehkä tuotantohalvaukset lehmien sekaan ja puhaltumiset sun muut muut. Tuotantohalvauksessakin auttaa paljon jos on hyvät ja kevyet aidat millä saa elukan rajattua pois muilta lehmiltä niin sitten on aikaa hengähtää ja ruveta miettimään eläinlääkäreitä ja muita. tohon muuhun ajankäyttöön on vaikee ottaa kantaa kun ei ole päässy kokeilemaan, mutta fiksussaa navetassa tekee 16 tunnissa ihmeitä.

***Täytyy todeta, että onneksi aatami päädyit asemalypsyyn. On noin sun käsityksesi sen verta pihalla robottilypsyn kohdalla.

Enpäs mä mikään ekspertti siinä olekaan. Yritettiin vain etsiä systeemiä, jolla automaattilypsyllä olisi päässyt perustellusti pienempään työmenekkiin eli ainakin yks työntekijä vähemmän. Tilavierailujen ja kyselyjen perusteella siihen en uskaltanut luottaa.....

***Sun mittakaavan yksikön työmenekin arvioiminen robottipuolella onkin hiukan hankalaa kotimaisella kokemuksella. Vartavasiten robottilypsyyn rakennettuja isoja yksikköjä ei ole kuin se yksi, joka ei taida esimerkiksi sopia. Silläkin on asiaan tosi iso merkitys onko laskettu työvoima palkattua vai yrittäjiä. Oman kokemukseni perusteella uskon, että ainakin 3 robotin yksikön pystyy hoitamaan yksi ihminen vuorossaan.

Sittenhän siinä päästäisiin lähes yhtä pienellä työmenekillä kuin Adamin systeemissä Mutta näissä kummassakaan ei liikuta missään epärealistisella 550 maitolitraa/työtunti tasoilla tai 4 ihmistä ja +300 lehmää peltotöineen.

Vielä tämä yksi ihminen ja satoja lehmiä ajatus Aasinsiltaa:

Muutama vuosi sitten paikallisen yrittäjäyhdistyksen "iltakoulussa" oli Osmo Soininvaara puhumassa "Enemmän aikaa, vähemmän roinaa" -teemasta. Kun naapurikunnassa oltiin juuri myyty terveyskeskustoiminnat firmalle, niin tämäkin nousi keskusteluun. Kun Soininvaara on "vähän" perehtynyt tähän peruspalvelukysymykseen, niin hän kertoi vain esimerkin.

Jos hoitaja haluaisi torstai-iltapäivällä 14-16 vapaata viedäkseen tyttärensä soittotunnille, niin perus-vastaavanhoitajan vastaus on, että ei käy, sillä "mikä härdelli siitä syntyisi, jos kaikki työskentelisivät milloin haluaisivat". Koska vastaava hoitaja on hyvä sairaanhoitaja eikä hyvä esihenkilö, puhumattakaan että hänellä olisi tarvittavat (tietotekniset) työkalut työvuorojen järjestelyyn. KUN sitten homma ulkoistetaan, käytännössä työntekijät ovat niitä entisiä kunnan työntekijöitä, niin tämä firma käyttää osaamista myös työvuorosuunnittelussa ja hoitajalta kysytäänkin "milloin haluaisit työskennellä". Ja kun hän saa sen torstai-iltapäivän tyttären kulttuuriharrastukselle, niin siinä saatetaan saada syötettyä joku hankala iltavuoro tai lievä palkanalennus samalla, puhumattakaan siitä, että hyvällä mielellä oleva työntekijä on huomattavasti tehokkaampi työssään.

Petri

Menee hiukka eri toimialalle, mutta kuitenkin tuossa käsitellään mm taitamatonta vs. hyvää henkilöstöjohtamista. Samoin tämä konkurssin tehnyt yrittäjä, johon apemies tekstissään viittaa, on nostanut esille henkilöstöjohtamisen taitojen puutteellisuuden.

Mun mielestä ajatukset "kyllä lomittaja saa tehdä yksin", "pystyy tekniikan avulla suoriutumaan yksin" ja jo lähtökohtaisesti pyrkimys tilanteeseen, jossa yksi ihminen kerrallaan laitetaan satojen lehmien kanssa pärjäämään, edustavat tätä huonoa johtamista. Tietentahtoen otetaan kaikki joustovarat pois, kuormitetaan ihminen äärimmilleen. Voiko se pidemmän päälle johtaa muuhun kuin palkkaväen vit*uuntumiseen ja edelleen saikkukierteeseen sekä lopulta yrittäjän uupumiseen. En sano enkä väita , mutta asiaa kannattanee pohtia ennen suuria investointeja.

Tää lähtis nyt rouvan kans kylpylään. Työn iloa!

Tässä rupee nyt aika monta asiaa sotkee, mutta se peltopuoli kannattaa ihan nyt sulkee pois koska se on ihan oma ympäristö. Ja tähän lomittajan yksin työskentelyyn niin se tuli koettua ihan eri yhteydessä kun nykyinen tilanne on se, että työtä ei ole kahdelle ihmiselle tarpeeksi mutta vuorokautinen työaika on pitkä jolloin oli kätevämpää, että lomittajat tekee kahta vuoroa. eikä tartte ajaa muutaman työtunnin takia tilalle 2 kertaa päivässä ja viellä istua kahvilla ja odottaa kellon käymistä. Tähän työaikaan ja muihin systeemeihin niin nehän on ihan sovittavissa eri työntekijöiden kanssa mutta pääpaino on siinä että noin 300 lehmän robotti navetassa olisi hyvä jos joku olisi paikalla enemmin tai vähemmin koko ajan koska koko ajan sattuu ja tapahtuu. Sitä en kuitenkaan usko, että töitä riittäis kahdelle jatkuvasti, ja kait siihen jonkin systeemin sais rakennettua että tarvittaessa sais apua jos olisi jokin paha tilanne. Sitten yleismaailmalliseen ongelmaan eli palkkaan. Sellaisten ihmisten palkkavaatimuksethan on melko kovia jotka pystyy hoitamaan tällaista navettaa. Jos esimerkiksi ajatellaan jotain 15€ tuntipalkka+ työnantajan kuluja niin pyöritään äkkiä jossain 25€ tunti. Tähän kun lisää yölisät niin 16 tunnin tekeminen tarkoittaa sitä 600 euroa ja tähän kun lisää viellä pyhät ja juhlapyhät niin ollaan siinä pisteessä että työtuntia kohden täytyy tullakkin hiukan maitoa tai ainakin liikevoittoa. Tämä on asia mitä moni unohtaa pyytäessä palkankorotusta että sen työntekijän on myös ansaittava tulonsa. Jos sitten ajatellaan, että olisi 2 vuorossa jatkuvasti niin joku fiksu voi laskea kuinka paljon maitoa se vaatii vuorokaudessa. Itte en viitti koska navetta kasvaa järjettömäksi. Viellä siihen maitomäärään/ tehtyyn tuntiin niin sillä on suuri merkitys paljonko lehmät lypsää ja väitän että 10000 tai ylikin saavuttaminen ei ole mikään vaikee jos parret ja ilma on kunnossa ja rehustus toimii kioskeissa. Appeesta en mene sanomaan kun en tiedä mutta kun karjan keskipoikimakerta lähenee 4 niin keskituotoskin on 11000. Eri asia on haluaako ja onko järkeä syöttää kioskeihin niin tehokasta ja samalla kallista väkirehua. Ja tähän kuukahtaneeseen tilaan olisi paljon sanomista mutta nyt en jaksa.