Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: lahenvainio - 27.10.23 - klo:09:01
-
Hirvikanta on reippaassa kasvussa . Osa seurueista on jo ampunut kiintiönsä. Ns. pankissa on vielä jotain jäljellä. Millä keinolla saisi painosttua metsästäjiä ampumaan
mahdollisimman monta tuhoeläintä metsästä pois. Pitäiskö mediaan saada juttu aiheesta vai mikä auttaisi?
-
^
Kuulemma vaihtelut saaliiista todella suuria. Toiset on saaneet toiset ei mitään. Ja syyksi tähän ilmoitellaan paikka paikoin suureksi noussutta susi ja karhu kantaa. Kaikki kolme ei taida samalla reviirillä viihtyä. Muulla nyt ei sen suurempaa kokemusta ole noista mistään. Keväällä neljä hirveä laidunsi säilörehunurmella, kun kynnin ohra maata n.50m päässä. Tuosta paikasta n. 200 m päässä karhu raateli 10 paalia ensimmäisen ja toisen sadon välillä. Ei ole hirvenjälkiä tuolla enää näkynyt. Toisessa paikassakin muutama paali joutui karhun vihan/ leikittelyn kohteeksi. Siitä kohteesta asutukseen on n.200m onneksi mulla matkaa n 5km.
-
Ainakin jotakin elukoita peuhaa pellolla. Luulin ensin puimurin penkiltä hävitystä katsottuani, että jokin karmea raesade oli hakannut rypsit maan sisään, mutta sitten alkoi näkyä papanakasoja ja sorkanreikiä, ja makuuksia, muutaman metrin välein.
Pellon reunaan rajoittuu Metso-suojelualue, jolla ei kai edes metsästetä. Siellä on isoja ja lihavia valkohäntäpeuroja ja hirviperhekin.
Mikä kasvi olisi tuollaiselle pellolle sopiva, joka muuten on aurinkoinen, mutta jolla näkyy laiduntavan kovasti tuota metsän karjaa. Epäilen, selviääkö syysviljakaan tuollaisessa tallauksessa. Sentään 10 ha yhtenäinen lohko.
-SS-
-
kuusi?
-
Nokkonen
-
Mutta noin perinteisempiä viljelys kasveja niin vaikea keksiä. Rehumaissi kasvattaa sen verran paljon massaa ettei pienet laidunnukset tunnu, ja eivätkä syö kuin reunasta.
Peruna vois säilyä, ei taida perunan varsi maistua
-
Peruna vois säilyä, ei taida perunan varsi maistua
Kyllä meidän huushollin kotitarveperunamasta pellolla varret ja naatit popsittin niin hyvissä ajoin että Matildasta ei viime vuonna tullut kuin vähän pari senttisiä miniperunoita >:( Tänä vuonna oli koko maa Carreraa joka kasvaa vauhdikkasti. Nyt tuli jonkin verran myös kohtuullisen kokoisia ja isojakin vaikka naatit taas katosivat jo kesällä.
-
^
Kuulemma vaihtelut saaliiista todella suuria. Toiset on saaneet toiset ei mitään. Ja syyksi tähän ilmoitellaan paikka paikoin suureksi noussutta susi ja karhu kantaa. Kaikki kolme ei taida samalla reviirillä viihtyä. Muulla nyt ei sen suurempaa kokemusta ole noista mistään. Keväällä neljä hirveä laidunsi säilörehunurmella, kun kynnin ohra maata n.50m päässä. Tuosta paikasta n. 200 m päässä karhu raateli 10 paalia ensimmäisen ja toisen sadon välillä. Ei ole hirvenjälkiä tuolla enää näkynyt. Toisessa paikassakin muutama paali joutui karhun vihan/ leikittelyn kohteeksi. Siitä kohteesta asutukseen on n.200m onneksi mulla mJuu,hirveatkaa n 5km.
Juu,hirvet on olleet vuosia laumoissa,syyksi sanotaan petoja.Täällä osa on ampunut kaikki ja osa on saanut vasta ensimmäiset,porukoita on kohtalaisen pienellä alalla loppuun kymmenen,kiitos valtion.Hirvet on tänä vuonna käyneet ainoastaan paaleilla vai mehtäpeuratko on olleet asialla,mutta noista ei suurta vahinkoa tule,rusakot ja myyrätkin on pahempia paalituholaisia,onneksi rusakkokanta on pienentynyt rajusti.
-
^
Peurat tai kauriit repii paaleja talvella. Siksi onkin ollut pakko halkaista paali ihan eri paikkaa niiden syötäväksi. Vastenmielistähän noita on ruokkia, mutta jurppii ne satunnaisesti revityt paalitkin.
Ensimmäiset karhun repimät nähtyäni ajattelin että nuo sorkka eläimet niitä on repinyt. Mutta miksi, kun vihreää rehua kasvaa maassa. Tarkempi tutkiskelu ja paikalliset karhuhavaintojen kerääjät vahvistivat tuhoojiksi karhun. Minäkin olen luullut että repivät vain muurahaishapolla säilöttyä, mutta noissa ei ole käytetty mitään.
-
Ainakin jotakin elukoita peuhaa pellolla. Luulin ensin puimurin penkiltä hävitystä katsottuani, että jokin karmea raesade oli hakannut rypsit maan sisään, mutta sitten alkoi näkyä papanakasoja ja sorkanreikiä, ja makuuksia, muutaman metrin välein.
Pellon reunaan rajoittuu Metso-suojelualue, jolla ei kai edes metsästetä. Siellä on isoja ja lihavia valkohäntäpeuroja ja hirviperhekin.
Mikä kasvi olisi tuollaiselle pellolle sopiva, joka muuten on aurinkoinen, mutta jolla näkyy laiduntavan kovasti tuota metsän karjaa. Epäilen, selviääkö syysviljakaan tuollaisessa tallauksessa. Sentään 10 ha yhtenäinen lohko.
-SS-
Moi. Mä oon huomannut, että ohra kelpaa huonosti noille metsän sorkkaeliöille vrt.kaura tai vehnä.
-
Juttelin juu asiasta metsästäjäviskaalin kanssa, ja oli samaa mieltä ohrasta.
Trico taitaa olla hyväksytty peltoviljelyssä, syyskasvilla voisi sitä koittaa.
-SS-
-
^
Peurat tai kauriit repii paaleja talvella. Siksi onkin ollut pakko halkaista paali ihan eri paikkaa niiden syötäväksi. Vastenmielistähän noita on ruokkia, mutta jurppii ne satunnaisesti revityt paalitkin.
Ensimmäiset karhun repimät nähtyäni ajattelin että nuo sorkka eläimet niitä on repinyt. Mutta miksi, kun vihreää rehua kasvaa maassa. Tarkempi tutkiskelu ja paikalliset karhuhavaintojen kerääjät vahvistivat tuhoojiksi karhun. Minäkin olen luullut että repivät vain muurahaishapolla säilöttyä, mutta noissa ei ole käytetty mitään.
Biologinen kelepaa karhuille,vissiin ehtivät syötävää paalien sisältä kuten muurahaiskeosta.Kuulemma myös juoksevat paalienpäällä,tätä en ole itse nähnyt,mutta karhun massiiviset kynnenjälet paalinkyljessä kyllä.
-
Estääkö orapihlajapusikko peurojen ja hirvien liikkumista ?
-SS-
-
Estääkö orapihlajapusikko peurojen ja hirvien liikkumista ?
-SS-
Ei estä. Meidän kaupunkitaloamme ympäröi ikiaikainen orapihlaja-aita. Peurat tulevat läpi syömään istutukset.😡
-
yks laitto piikkilankan siihen orapihlaja-aitaan ja manas et sit niitä verisiä jälkiä nurtsilla riitti mut ei kohta enää mikään käyny...
-
yks laitto piikkilankan siihen orapihlaja-aitaan ja manas et sit niitä verisiä jälkiä nurtsilla riitti mut ei kohta enää mikään käyny...
Kai se pitää poroaita sitten rakentaa. Suorapiirteisellä 10 ha lohkolla ehkä kannattaisi, lohkolla jotain 1,5 km aitaa. olisiko 4500€ verkko ja tolpat 1500 € ? 170 cm korkea. Tallauksesta päätellen on aika vaikea satokasvia suojella muuten.
-SS-
-
just. ja niiin ihqu elikko kun kyseessä. kohta joku ituhippi uloo kertomaan palstallekun kaikki syöty; ole onnellinen ku noin nätti elikko nauttii!
-
Jos hehtaarikustannusta ajattelee, olisi hirvieläinaitaus noin 1000€ hehtaarikustannuksella, jos omana työnä yrittää tehdä. Ollaan semmoinen viiden aarin puutarhapalsta aidattu jo muutamana vuotena, koska elikot vetivät juurekset maasta, söivät herneet ja tallasivat. Heinäseipäitä 1,5 m välein ja poroverkko niiden varaan esimerkiksi nippusiteillä. Muutamana yönä on tullut aikamoinen peuran muotoinen pussi verkkoon, eli on nojattu todella voimallisesti. En usko, että pellolla kestävät muut kuin paksut kestopuutolpat.
Voisi ajatella, että aitaus kestää 10 vuotta. Silloin kyse on 100 € hehtaarikulusta, tonni kauraa. Sen verran kyllä tallaavat. Erikoiskasveista saavat täystuhon aikaiseksi, joten kyllä aita itsensä maksaa. Aita lienee paras tehdä metsän puolelle, jotta pääsee niittämään ojat roskista.
Onko kellään täällä kokemusta poroaidan hintatasosta. En löytänyt kovin tarkkaa hintaa, katsoin Cronvallin hinnastosta verkot, ja 150 metriä on jo varastoakin. Tolppia katselin, ja ovat kyllä kalliimpia kuin oletin, 10€/kpl, 3 m välein tulisi siis runsaat 400 tolppaa, 4000€..
Trico-käsittely voisi olla toinen, kapsaisiiniruiskutus cayennepippuriuutteesta tai sitten jokin muu petrooli. Valitettavasti tulevat vasta kypsään kasvustoon riehumaan. Mutta talvehtiville kasveille nämä ruiskutukset voisivat olla toimivia.
-SS-
-
Ainakin jotakin elukoita peuhaa pellolla. Luulin ensin puimurin penkiltä hävitystä katsottuani, että jokin karmea raesade oli hakannut rypsit maan sisään, mutta sitten alkoi näkyä papanakasoja ja sorkanreikiä, ja makuuksia, muutaman metrin välein.
Pellon reunaan rajoittuu Metso-suojelualue, jolla ei kai edes metsästetä. Siellä on isoja ja lihavia valkohäntäpeuroja ja hirviperhekin.
Mikä kasvi olisi tuollaiselle pellolle sopiva, joka muuten on aurinkoinen, mutta jolla näkyy laiduntavan kovasti tuota metsän karjaa. Epäilen, selviääkö syysviljakaan tuollaisessa tallauksessa. Sentään 10 ha yhtenäinen lohko.
-SS-
Moi. Mä oon huomannut, että ohra kelpaa huonosti noille metsän sorkkaeliöille vrt.kaura tai vehnä.
Se juttu taitaa olla vihneet, vihneellisen vehnänkin pitäisi olla vähemmän maittava kuin vihneettömän.
-
kuinka nuo ruiskutukset säilyy nykyään kun sateista syksyä on jatkossakin tietossa..? luulisi sateitten huuhtelevan monta ainetta maahan.. ja vaikutus sit heikko.
-
kuinka nuo ruiskutukset säilyy nykyään kun sateista syksyä on jatkossakin tietossa..? luulisi sateitten huuhtelevan monta ainetta maahan.. ja vaikutus sit heikko.
Meillä suurimmat vahingot syysrapsille, kasvuruusukkeen haukkaamisen vaurion vuoksi, tapahtuivat talvella vähän lumen aikaan tai kevättalvella lumien hävittyä. keväällä on varsin kuivaa, joten spriillä vahvistettuna saattaisi pystyä levittämään Tricoa, vaikka on talvikylmät säät. Tuota cayennepippuriliuosta myös houkuttaisi levittää.
Torjunta varmasti on tehokkain metsänreunaan rajautuvassa osassa peltoa.
-SS-
-
Mites ihan kunnon sähköaita? High tensile aita, vaikka 5, korkeutta pitää olla paljon kun hyppäävät niin hienosti yli. Hyvin tehtynä kestää vähän hirven juoksuakin. Käy katsomassa Inkereellä mallia aidasta😉
-
Mites ihan kunnon sähköaita? High tensile aita, vaikka 5, korkeutta pitää olla paljon kun hyppäävät niin hienosti yli. Hyvin tehtynä kestää vähän hirven juoksuakin. Käy katsomassa Inkereellä mallia aidasta😉
Täällä ainakin hirvet menee varikon moninkertaisesta piikkilahka-aidastakin läpi.
-
ja mettähallituksen hirviaita ei pitätelly yhtään kun oli taimikon suojana.. yli että heilahtaa... ja seuraav helppo siitä sit loikata kun verkko on lötköllään tolppien välissä.
-
Kyllä siittä aidasta tarvinnee tehdä suurriistankestävä. Piikkilankaesteet, kaivannot, mahdolliset miinoitukset, aita ja natopiikkilankaa rullattuna aidan päälle. Jotain 3-3,5 m korkea.
(https://federalcriminaldefenseattorney.com/wp-content/uploads/2022/02/Prison-Security-Levels-Prison-Levels-1536x1024.jpeg)
-SS-
-
ja sit yks pikkutuuli kaataa sen lähimmän tukkikuusen päälle....
-
Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔
-
Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔
Hirvikanta on pienentynyt huomattavasti ja yks syy on pedot.Peurakannan kasvu taas on maanomistajien,peuranmetästäjien oma vika.Kyllä peuroillekkin ampujia löytyy,näillä ampujilla vain ei tahdo olla metästysmaita.
-
Hirvikanta on paikoin vahvistunut. Voi olla ,että ovat tulleet tänne petoja pakoon. No kuitenkin pankkiluvat on melkein jo ammuttu ja jahtikausi on vasta puolivälissä. Mistähän saisin taimikoihin susilauman ?
-
Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔
Hirvikanta on pienentynyt huomattavasti ja yks syy on pedot.Peurakannan kasvu taas on maanomistajien,peuranmetästäjien oma vika.Kyllä peuroillekkin ampujia löytyy,näillä ampujilla vain ei tahdo olla metästysmaita.
Tällä alueella vaikuttaa peurakantaan myös se että pitäjässä on useampi tuhat hehtaaria maita kaupallisia jahteja järjestävien tahojen hallinnassa. Siinä tavotteet kannan suhteen on hyvin eriävät keskiverto maanomistajaan nähden.
-
Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔
Hirvikanta on pienentynyt huomattavasti ja yks syy on pedot.Peurakannan kasvu taas on maanomistajien,peuranmetästäjien oma vika.Kyllä peuroillekkin ampujia löytyy,näillä ampujilla vain ei tahdo olla metästysmaita.
Tällä alueella vaikuttaa peurakantaan myös se että pitäjässä on useampi tuhat hehtaaria maita kaupallisia jahteja järjestävien tahojen hallinnassa. Siinä tavotteet kannan suhteen on hyvin eriävät keskiverto maanomistajaan nähden.
Täällä on valtio ainoa joka myy hirvenmetästykseenmaita.Jotkut porukat toimii todella hyvin,toiset taas ei.Alueet myös ovat menneet melko pieneksi.Jokunen
vuosi uusilta porukoilta tahtoo mennä opetteluun,opettelun jälkeen saattaakin sitten tulla uusi porukka jo samalle alueelle. 12-13kpl
äkkiä laskettuna on näitä hirviporukoita n.30km säteellä kaiken kaikkiaan.
-
Tapaninmyskyssä melkein tyhjäksi kaatununeelle aukolle kylvettiin mäntyä aikanaan, ja hyvin lähti kasvuun. Nyt syksyllä kävin katsomassa, hirvet oli jokseenkin kaikki männyntaimet katkoneet ja kalunneet. Kymmenen vuoden kasvu mennyt hukkaan. Paljon koohkataan että kuuselle uudistetaan liikaa, mutta mitä järkeä on männylle uudistaa kun lopputulos on tuollainen.