19.8.2020 17:25 Aamuset
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen (Lapin Kansa 6.7.2020) väistää tuulimyllyjen erittäin ikävän ongelman väittämällä, että tuulimyllyjen siipien kierrätystä kehitetään. Tuulimyllyjen siipien kierrätystä on kehitetty jo yli 30 vuotta, mutta edelleenkään siipiä ei voi kierrättää. Tuulimyllyjen siivet ovat ongelmajätettä.
Fortumin Riihimäellä sijaitseva ongelmajätelaitos ei suostu ottamaan tuulimyllyjen siipiä vastaan, koska niille ei pystytä tekemään siellä yhtään mitään. Siivet täytyy kuljettaa Saksaan takaisin laitetoimittajalle, mutta ei niille pystytä tekemään Saksassakaan yhtään mitään. Saksaan toimitus perustuu ainoastaan laitetoimittajan kanssa so*****un palautusvelvollisuuteen alkuperäistä myllykauppaa tehdessä.
Siipien kierrätysongelma on viime vuosina vain vaikeutunut, kun on ryhdytty käyttämään hiilikuituja lasikuidun lisäksi. Siipiä ei yksinkertaisesti pystytä hävittämään muuten kuin hautaamalla ne maahan, kuten usein tapahtuu.
Yhden lavan pituus on noin 65–70 metriä ja lapa painaa 20 tonnia. Kuuden käyttövuoden jälkeen Simossa neljän voimalan siipiä vaihdettiin 12 kappaletta, joten ongelmajätettä syntyi 240 tonnia. Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Yksinomaan näistä voimaloista syntyy 6 vuoden väliajoin 2 220 tonnia ongelmajätettä, jota ei pystytä kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.
Tämä ei ole mikään pikkuongelma. Saksassa on 6 000 tuulimyllyä, jotka on pakko purkaa. Valtion 20 vuoden ajan maksama syöttötariffi on mahdollistanut myllyjen korjauksen ja huollon, mutta nyt 2020 tariffi loppuu ja myllyt täytyy purkaa, kun niiden huoltamiseen ja korjaamiseen ei rahat enää riitä.
Englannissa tutkittiin 3 000 myllyn tehoja 20 vuoden ajan. Tuloksena oli, että myllyjen teho laskee dramaattisesti 15 käyttövuoden jälkeen, ja 20 vuoden jälkeen niiden tuotto ei enää riitä kattamaan kuluja. Vaikka myllyjen mekaaninen ikä olisikin 25–30 vuotta (paitsi siipien osalta 6 vuotta), niin tutkimuksen mukaan 15–20 käyttövuoden jälkeen myllyt tulevat taloudellisesti kannattomaksi ja ne joudutaan purkamaan.
Sama tilanne tulee olemaan Suomessakin. Suomen syöttötariffi loppuu 2029, jonka jälkeen vanhoille myllyille ei enää löydy rahastoja huolto-, korjaus- eikä purkukustannuksille. Purkukustannukset voivat olla satoja tuhansia euroja myllyä kohden.
Jaakko Ojaniemi, dipl.ins.
kukahan lystin maksaa, hesassa keskuslämmityskämpässä asumistuilla asuva sähköautoileva ihminen vaiko maalla sähköä vaativaa yritystoimintaa harjoittava pienyrittäjä
