Lainaus käyttäjältä: Heluna - 21.11.09 - klo:21:49

Äkkiseltään laskin meidän viimekesän sonnivasikoiden päiväkasvun, 1160g. Isä angus, emät suurin osa li ja muutama ay/li tai ay/ba. Nyt vierotettiin hieman etuajassa, keskipaino 240 kg.

Tämän angussonnin käytön etuja mm. nupous, helpot poikimiset ja 69 % syntyneistä sonneja... 

Sori vaan, mutta vähän tuhlaukselta tuntuu astuttaa limppareita ja blondeja aballa..

Jooo, niin minustakin, vasikan välityshintahan laskee, kun isäroduksi tulee angnus tai hereford, paremman hinnan saisi puhtailla limppareilla ja blondeilla.
Siinä olen samaa mieltä, että pienet emot ja isäksi limousin, niin saa parhaan hinnan vasikoista.
Se on sitten eri asia, jos on itse loppukasvattaja ja haluaa vielä isompia sonneja.

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

Kysymys oli lehmävasikoiden hinnoista, mutta kukaan ei ilmeisesti tohdi kertoa niille hintaa?

2€/elopainokilo+alv

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..

Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..

Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ?

Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan

Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 22.11.09 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..

Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ?

Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan

Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin

Pakko niiden on nykyään tuottaa, tuet tulee vain niille lampaille joille tulee karitsoja ?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:19:15

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 22.11.09 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..

Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ?

Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan

Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin

Pakko niiden on nykyään tuottaa, tuet tulee vain niille lampaille joille tulee karitsoja ?

Tiedän ja aika poru siitä syntyikin jopa maastullin jutussa.
En olisi itse kyllä kehdannut porata maastullissa asti sitä että joutuu jotain tuottamaankin tukea saadakseen. Samaa sarjaa on tietty vaatimukset LHP-alan lisäyksestä

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 22.11.09 - klo:19:26

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:19:15

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 22.11.09 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..

Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ?

Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan

Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin

Pakko niiden on nykyään tuottaa, tuet tulee vain niille lampaille joille tulee karitsoja ?

Tiedän ja aika poru siitä syntyikin jopa maastullin jutussa.
En olisi itse kyllä kehdannut porata maastullissa asti sitä että joutuu jotain tuottamaankin tukea saadakseen. Samaa sarjaa on tietty vaatimukset LHP-alan lisäyksestä

Nojoo, lampureiden tilanne on jonkinverran *****maisempi, lihalle ei välttämättä löydy ostajaa tai teurastajaa ja jossakin itälapin kairoissa, ei oikein ole valinnanvaraakaan, ei oikein ole suoramyynnissäkään mahdollisuuksia ?
Itse olen kyllä sitä mieltä, että täytyy niitä karitsoja tehdä, eihän hommassa ole muuten mitään järkeä.
Suosittelen siirtymistä hailandereihin, naudalle löytyy helpommin teurastamo ja ostaja.
Täällä meilläpäin lampurit kyllä tuottaa lihaa ja myös muutenkin kehittävät tilojaan, itseasiassa aika moni lampuri on aika nuori kaveri vielä täälläpäin, aktiivisia toimijoita.

Aika monella haikku-kasvattajalla myyntimäärät pieniä. Lauma vaan kasvaa ja homma perustuu tukiin

Lampaista vielä senverran, että minkä hel...tin takia niitä kasvattelee jos ei ole markkinoita???
Ai niin pohjoisen tuen takia tietty

Aika monella haikku-kasvattajalla myyntimäärät pieniä. Lauma vaan kasvaa ja homma perustuu tukiin

Lampaista vielä senverran, että minkä hel...tin takia niitä kasvattelee jos ei ole markkinoita???
Ai niin pohjoisen tuen takia tietty

Haikkujen kanssa toimiminen, perustuu yleensä vähän eri perusteisiin, kuin muilla toimijoilla.
Osalla on suoramyynti se ainoa lihanmyyntikanava ja siihen tämä rotu sopii hyvin, osalla on erillaisia maisemanhoito ja muita perinnebiotooppisopimuksia, eli pitää olla sille sektorille sopivia eläimiä, toisilla tulonlähteitä on muitakin esim. maatilamatkailua, eli pitää olla rotu joka on helppohoitoinen ja vähätöinen, ettei se haittaa varsinaista ansiotoimintaa.
Nämä on niin tilakohtaisia juttuja, ettei niihin voi ottaa kantaa noin mustavalkoisesti, yksi asia on kumminkin aika yleistä niiden parissa joilla on haikkuja, ne aika harvoin valittavat homman kannattamattomuutta, eli siinä mielessä on jotenkin outoa, kun tämmäistä kuulee jatkuvasti sellaisten suusta jotka omasta mielestään ovat ammattilaisia ja varsinaisia lihantuottajia, sekä antavat samalla palautetta huonosta kannattavuudesta.

Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan

Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin

Emolehmäpalkkiossa on ainakin ollut ehto: "tarkoituksena tuottaa vasikka lihantuotantoon". Ahtaasti ajatellen se sulkisi pois kohdunvuokrauksenkin jos vuokralainen on lypsikin alku.

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä 

Lainaus käyttäjältä: rene - 22.11.09 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 21.11.09 - klo:15:31

"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."

Ilmaisen rehun olet jo keksinyt
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu?  

Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
  Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa.       Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
     Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.

Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä 

Näin minäkin ajattelen!  Jotenkin tukien "ilmaisuus" unohduttaa perusbisneksen.  Se kuitenkin on ainoa asia, johon voi itse vaikuttaa.  Käsittääkseni emotiloilla tukien osuus on kokoluokkaa 60%.  Ei pidä unohtaa, että 40% tulee elukoista.

Ja sitten niistä ch:sta - kyllä vieroituspainoissa huomaa, miksi sellainen rotu on olemassa.  Jokaisessa rodussa on hyviä ja huonoja yksilöitä.  Jos karjanpito on tätä "kunhan on neljä jälkaa, sonni isänä ja lehmä emona", en ihmettele vaikka tulisi mitä vaikeuksia.   Varsinkin, jos uskoo, että lypsyristeytyksiin tarkoitettu sonni on HYVÄ emon isä