Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Yks vaikuttava asia on lannoitteiden tarve => laitumella apilan käyttömäärät pieniä vrt. säilörehunurmen mahdollisuuksiin. Jos laidunnurmelle tulee vaikka >150 kg typpeä kesässä, niin saman sadon saa apilasr-nurmesta < 50 kg typellä tai ei lainkaan typpeä. Tämä toki vain minun hiesuinen näppituntumani. Siinä liki 150-200 eur ero jo ha:lle.
Emot luomuun ja osittaislaidunnukseen vaan. Pihattoon ruoka ja paskasta ainakin osan ne vie laitumelle mennessään.
[Ongelma on uimurissa, eli mistä saisi riittävästi virtaavan uimuriventtiilin, joka toimisi jotenkin tuommoisella pienellä paineella?
+++++ soita Jusmara oy,lle (lapua) tekevät juottovesikärryjä
ja myyvät erikseen uimuriventtiiliä, on muuten aika simppeli
venttiili, toimii hyvin ja vettä tulee vapaalla paineella hyvin.]
Ai ne myy erikseenkin, en vielä saanut aikaiseksi soittaa... Jos vähänkään olis varoissaan, ostais koko kärryn... Kiitoksia kaikista vinkeistä minun puolestani.
siis tarkoituksena olisi laittaa noita muovikontteja muutama kärryyn, yhdistää ne putkella toisiinsa ja laittaa uimurilla oleva astia maahan ja laitumelle vesihuoltoon. Ongelma tässä nyt on se että miten hoitaa tuo putkitus toisiinsa siis millaisin liittimin? Hanan kautta vai erillisellä liittimellä säiliön läpi? Onko joku ratkaissut tuollaista ongelmaa?
Sama mielessä. Yhtä pönttöä käytin pari vuortta takaperin. Sen säiliön hanan kierteeseen löytyi nurkista öljykannusta sopiva korkki. Siihen laitoin läpivientiin sopivan letkuliittimen ja sitä rataa sitten. Ongelma on uimurissa, eli mistä saisi riittävästi virtaavan uimuriventtiilin, joka toimisi jotenkin tuommoisella pienellä paineella?
Elikkä tuollainen rattori ois tiedossa, mutta etukuormaaja puuttuu. Onko kellään tiedossa käytettyä kuormaajaa sovitteineen kyseiseen rattoriin, tai sellaista rattoria etukuormaajalla.
Uusia kyselin mutta nousee kohtuuttoman suureksi prosenttiosuus koko koneesta..
Mulla 3090:ssä 170B Ismeläinen ollut nyt kiinni kohta kolme vuotta. Hyvä kuormaaja tuntuis olevan. Sähkölohkotkin pelaa kelillä kuin kelillä. Traktori on tarkoitus päivittää paremman päivän sattuessa uudempaan, mutta ei taida tähän saumaan lähteä...
Itsellä on kutakuinkin kaikki paalit pihassa varastopaikalla, pari vuotta pitänyt tapanani ajella välittömästi sesongin jälkeen varastoon. Ei ole jänikset riesana ja talvella rehustukseen ei mene tuhottomasti aikaa.
Hö, eikös niihin mene ilma käsiteltäessä? Tai siis kuinka pitkä aika on käärinnästä tuohon siirtoon?
No juu, turhan ankara ilmaisu tuo "välittömästi" sesongin jälkeen. Käytännössä olen pitänyt tapanani ajaa paalit varastoon joko ensimmäisten kahden vuorokauden aikana tai sitten muutaman viikon asettumisen jälkeen. Ei ole ollut ongelmaa, sen sijaan on ongelma jos pellolle jää paaleja, koska linnut syksyllä ja jänikset keväällä tuhoavat muovit satavarmasti.
Just just, tajuntaan meni.
Itsellä on kutakuinkin kaikki paalit pihassa varastopaikalla, pari vuotta pitänyt tapanani ajella välittömästi sesongin jälkeen varastoon. Ei ole jänikset riesana ja talvella rehustukseen ei mene tuhottomasti aikaa.
Hö, eikös niihin mene ilma käsiteltäessä? Tai siis kuinka pitkä aika on käärinnästä tuohon siirtoon?
Lainaus valmistajan sivulta: "Paaleja voi lastata myös pelkästään vaunun perästä, jolloin lastattuja paaleja voi työntää ja liu’uttaa eteenpäin vaunun rungon päällä" Ei taida onnistua ilman toista traktoria?
Saakohan paaleja pois muovit ehjänä? Tietysti saa, jos riittävän harva ladonta, mutta pystyyn kääntelyvaiheessa hajoaa jo varmaan. Meinaan jos haluaa pystyyn ne paalit?
Kyllä mää tykkään että pystyyn ja kaks päällekkäin, tai lumisilla paaleilla vaan yks rivi toiseen kerrokseen siihen keskelle. Ja kiinni tietysti.
Tässä on muuten ideaa minusta =>
http://www.nettikone.com/646069
Ne moittii jokka ei tiedä...
Koittakaa nyt alkuunsa laittaa leikkuupöytä puimurin toisen päähän.
...Mikä hyöty tuosta kärjen maahan laskusta kevyesti on? Itse en ole saanut painetta pois pelkästään sillä että painaa nappia, ja arvaa vaan kuinka monta kertaa oo yrittäny. Jos painaa nappia ja liikuttaa joikkaria sivulle tai toiselle niin sitten on varmasti painetta jossain 
Tuntuu helppaavan ainakin Ismessä. Keventää/poistaa paineet kuormaajan puolelta. Tosin ei sitä tikkua parane heilutella, mutta sähkölohkon nappia painelemalla paineet pääsee tasaantumaan. Öljyhän otetaan kauhan käännön piiristä ja kun kärki lepää maassa sopivasti, niin ko. piiri on "paineeton". Jos joku tajus, niin huutakoon hep! En tiedä onko selitys oikein, mutta näin onnistuu 95 % tod. näk.
ei mitään herneitä... jos selkä muutenkin vaivaa niin ei sille mittään sit voi
Vähän lajittelujätettä vetäsin nokkaan, alkoi jo kutitteleen. Eiköhän tästä jotenkin selvitä.
mä olen sitä mieltä että jos vasikoitten punnittimesta tulee selkäongelmia niin peli on menetetty
jo henkilövaaka on nopein helpoin ja halvin vaihtoehto ja on helppo liikutella mukana
kun vasikoita punnitaan välillä yli viittäkin päivässä joskus jopa kymmentä
Mulla nyt vaan on semmonen selkä. Täytyy laittaa eläkepaperit vetään.
Typensidonnasta tiiviisti:
www.elomestari.fi/typpiymppi/sidonta.htm
Hyvä sivu! Jotenkin jäänyt huomaamatta, vaikka elomestarin sivuilla olenkin seikkaillut muutamankin kerran...
Petruskalle kiitoksia ja krediittejä kasa!
Millaisia vaakoja emotilallisilla ja muilla on käytössä syntymäpainojen punnitukseen ja mistä olette hankkineet? Itellä ollu käytössä vanha henkoilövaakaja ja vasikka sylissä puntariin. Muuten hyvä mut käy selän päälle aina jossain vaiheessa.
Koukkuvaaka - vaan käy selän päälle vähintään yhtä paljon kuin henkilövaaka. Punnitus onnistuu kyllä yksinkin sillä, kun ei tarvi numeroita varpaiden välistä tiirata. Vasikka itse tehtyyn pussiin ja pussi koukkuun roikkumaan. Samalla korvamerkit korviin, kun vasikka pussissa maassa ja itse päällä istumassa.
Koukkuvaakaan tarvis tehdä joku nerokas vipu-/vinssisysteemi, ettei tarvis itse nostaa eläintä koukkuun. Vaan ei ole selkä vielä niin kipeäksi tullut. Mutta se tulee vielä...
Luomukuvioissa kevytlannoituksella noin tonni lisää viljaa seuraavana vuonna, mutta siellä usein tilanne on se, että (rehu)viljan puintia ei voi kyllä yhtään viivästyttää, ettei (puna-)apila tule läpi. Valkoapila pysyy paremmin alla ja voi käyttää halpoja reheviä (vaan heikosti talvehtivia) lajikkeita. Möhöjuureen ei vaikutusta.
Petri
Mitenkäs apilan taudit sitten, etenkin luomussa. Jos viherlannoitukset on apilaa ja viljavuosinakin vielä apilaa, niin kasvaako se (apila) enään ollenkaan muutavan vuoden päästä? Eikös apilavuosia saa olla maks puolet just tautien takia. Itse menen tavanomaisen mukaan, mutta en uskaltanu laittaa valkoapilaa aluskasviksi, kun tiedän vuoden päästä kylväväni siihen apilasäilörehunurmen.
Kiinnostaa kovasti tämä typen sidonta.
