Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Terminator II - 31.12.15 - klo:21:06
-
Minkälaista rehua tulis jos kylväs keväällä ruisherne seoksen ja ajais sen paaliin. Niin onko tuosta lehmille rehuksi?
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei pienene. Voi olla säilörehua halvempaa tehdä kun vaan yksi sato. Raiheinää sitten vielä joukkoon, lisämassaa ja mahdollisuus syyssatoon. Ehkä kerääjätukikin.
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei pienene. Voi olla säilörehua halvempaa tehdä kun vaan yksi sato. Raiheinää sitten vielä joukkoon, lisämassaa ja mahdollisuus syyssatoon. Ehkä kerääjätukikin.
Se kerääjätuki oli tarkoitus hyödyntää. Sen takia sitä ruista mietin kun sille sais kasvipalkkion.
-
Yksi viritys ois ruisvehnä ja vihermassaherne aluskasvien kanssa.
-
Meillä oli ennen ukolla Juhannusruista, virna- kauraseeos ja ruis, keväällä kylvettiin ja korjuun jälkeen jätettiin ruis kasvamaan seuraavaan vuoteen, lajike taisi olla Ensi- nimistä..
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei se vr% pienene koska tuosta muodostuu pelkkää huonosti sulavaa karkearehua, jonka valkuaisprosenttikin on ehkä 13.
-
Meillä oli ennen ukolla Juhannusruista, virna- kauraseeos ja ruis, keväällä kylvettiin ja korjuun jälkeen jätettiin ruis kasvamaan seuraavaan vuoteen, lajike taisi olla Ensi- nimistä..
Minäkin olen kuulut tuosta että ensin korjataan säilörehu ja seuraavana syksynä puitiin.
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei se vr% pienene koska tuosta muodostuu pelkkää huonosti sulavaa karkearehua, jonka valkuaisprosenttikin on ehkä 13.
Saakos tuota valkuaisprosenttia millä konstilla hilattua ylöspäin? Virnalla seassa?
-
Mulla oli silloin aikoinaan ruis-raiheinäseosta sekä laitumena että sr:na. Ruis ei kasva kortta ollenkaan vaan on sellaista lehtimössöä eli ruokinnassa pitää olle karkeempaa mukana..
edit agron syövereistä löytyi mun rehuanalyysi..
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12688.msg182794#msg182794
-
KM jutussa puhtaasta ruisvehnästä oli repästy 12000kg ka sato kertakorjuulla. Vehnää olken joskus kokeillut, mutta tuo syysvehnä/ruis/ruisvehnä ja herne kiinostas jos vain löytys järkevä kotktaili millä ois ruokinalistakin hyötyä.
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei se vr% pienene koska tuosta muodostuu pelkkää huonosti sulavaa karkearehua, jonka valkuaisprosenttikin on ehkä 13.
Saakos tuota valkuaisprosenttia millä konstilla hilattua ylöspäin? Virnalla seassa?
Virna-kauralla rv% oli 13,6 kun korjattiin vihreänä
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei se vr% pienene koska tuosta muodostuu pelkkää huonosti sulavaa karkearehua, jonka valkuaisprosenttikin on ehkä 13.
Saakos tuota valkuaisprosenttia millä konstilla hilattua ylöspäin? Virnalla seassa?
Virna-kauralla rv% oli 13,6 kun korjattiin vihreänä
Kähdesti olen kauraa pallannut. Ensimäisen ja viimeisen kerran. Tähkä jos tulee niin tahtoo jyvät löytyä muovista tai pellosta, muttei lehmän mahasta. Siksi tuo esim. syysvehnä kiinnostaa. Mutta nousisiko tuo rv% kuinka korkealle syysvehnä+herne+virna+italianr.+pers.apila seoksella?
-
Kun paremmin muistelen, oli seksessa myös rehuhernettä, sellasta ruskeasiemenistä pitkävartista, olen joskus itsekin kasvattanut seoksena Arvika-lajiketta ja kauraa, korjuu itsekulkevalla siloourilla leikkupään kanssa, videoakin pitäs olla jossain siitä hommasta..Ruista ei kyllä ollut aluskasvina
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei se vr% pienene koska tuosta muodostuu pelkkää huonosti sulavaa karkearehua, jonka valkuaisprosenttikin on ehkä 13.
Saakos tuota valkuaisprosenttia millä konstilla hilattua ylöspäin? Virnalla seassa?
Virna-kauralla rv% oli 13,6 kun korjattiin vihreänä
Kähdesti olen kauraa pallannut. Ensimäisen ja viimeisen kerran. Tähkä jos tulee niin tahtoo jyvät löytyä muovista tai pellosta, muttei lehmän mahasta. Siksi tuo esim. syysvehnä kiinnostaa. Mutta nousisiko tuo rv% kuinka korkealle syysvehnä+herne+virna+italianr.+pers.apila seoksella?
Ei tohon kukaan osaa vastata. Riippuu korjuuajasta ja lannoitemäärästä. Mut jos pitää arvata, niin edelleen 13%.
Raakavalkuianen siis saadaan laskemalla kertomalla typpimäärä luvulla 6,25. Ja raakavalkuaisprosentti kun tuo tulos jaetaan kuiva-ainesadolla. Jos kasvit ottivat sen typen. Typensitojat sitten sitovat määrän x, joka riippuu maalajista, lämmöstä ja märkyydestä. Ollen siis välillä 0-XXX kiloa..
-
Jos korjaat vihreänä niin kyl se lehmään menee. Voi olla hyvääkin.
Itse laittaisin syysvehnää, siemen lienee halvempaa?
Entäs miten se ruokinta jos vehnää ja hernettä sekaisin kasvustossa? Ajatuksena saada osto vr% pienemäksi.
Ei se vr% pienene koska tuosta muodostuu pelkkää huonosti sulavaa karkearehua, jonka valkuaisprosenttikin on ehkä 13.
Saakos tuota valkuaisprosenttia millä konstilla hilattua ylöspäin? Virnalla seassa?
Virna-kauralla rv% oli 13,6 kun korjattiin vihreänä
Kähdesti olen kauraa pallannut. Ensimäisen ja viimeisen kerran. Tähkä jos tulee niin tahtoo jyvät löytyä muovista tai pellosta, muttei lehmän mahasta. Siksi tuo esim. syysvehnä kiinnostaa. Mutta nousisiko tuo rv% kuinka korkealle syysvehnä+herne+virna+italianr.+pers.apila seoksella?
Ei tohon kukaan osaa vastata. Riippuu korjuuajasta ja lannoitemäärästä. Mut jos pitää arvata, niin edelleen 13%.
Raakavalkuianen siis saadaan laskemalla kertomalla typpimäärä luvulla 6,25. Ja raakavalkuaisprosentti kun tuo tulos jaetaan kuiva-ainesadolla. Jos kasvit ottivat sen typen. Typensitojat sitten sitovat määrän x, joka riippuu maalajista, lämmöstä ja märkyydestä. Ollen siis välillä 0-XXX kiloa..
Mutta vois olettaa että ainakin sais hiehorehua älyttömän määrän ja erittäin sulavan toisen rehun jos aikanaan pääsee kylvöille?
Tuurilla vois tulla eka sadostakin valkuaispitoista lehmärehua sulavan kakkosen lisäksi?
-
jos kylvät keväällä ruista niin se ei oikein voimakkaasti kasva ennen kuin se katkaistaan
vaikka heinäkuulla niin sitten lähtee uudelleen kasvuun
itsellä ollut ohraa hernettä ruista ja raiheinää eka sato korjattu heinäkuulla niitto on kyllä aika haasteellista kun kasvusto pitkää ja takkuista
raiheinän sekaan tullut hyvä ruis syksyksi ei ole kyllä jyvää kerennyt tulla mutta mukavasti kuitua raihenän sekaan
jos monivuotinen perustettu tämän tyylisellä seoksella niin seuraavan vuoden ekaan satoon tullut aika voimakas ruis heinän sekaan ja sen jälkeen ei enää lähtenyt uudelleen kasvuun
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Jotenkin muistelisin lukeneeni jonkun artikkelin että nämä syysmuotoiset viljat ois parempia vihanta/kokoviljasäilörehu kasveja. Esim. Britit perusteli ruisvehnää sillä että se on viljely varmempi kuin maissi.
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Mä jo tuuttaan ton verran kuutioina lietettä. ;D
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Tämän kesän sailörehuihin verrattuna tuo on erinomaista rehua!
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Tämän kesän sailörehuihin verrattuna tuo on erinomaista rehua!
Ei oo... vaan toi on huonoa joka vuonna.
Ei se D pudonnut alle 680:n viime kesänäkään.. enemmän harmia on noista D +740 rehuista.
-
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Tämän kesän sailörehuihin verrattuna tuo on erinomaista rehua!
Ei oo... vaan toi on huonoa joka vuonna.
Ei se D pudonnut alle 680:n viime kesänäkään.. enemmän harmia on noista D +740 rehuista.
Tuo kasvusto oli ihan ruohoa, mutta lehdet oli jo alkaneet kellastumaan. Mielestäni se tuli korjattua turhan myöhään. D-arvo olisi ollut parempi jos korjuu olisi ollut aikaisemmin. Tällainen rehu on normaalin säilörehun tyyppistä alhaisen tärkkrlyksen rehua. Taikinatuleentuneessa kokoviljassa on enemmän tärkkelystä.
Tarkoitus on joskus kokeilla syysvehnää italianrain kanssa laitumeksi.
-
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Tämän kesän sailörehuihin verrattuna tuo on erinomaista rehua!
Ei oo... vaan toi on huonoa joka vuonna.
Ei se D pudonnut alle 680:n viime kesänäkään.. enemmän harmia on noista D +740 rehuista.
Tuo kasvusto oli ihan ruohoa, mutta lehdet oli jo alkaneet kellastumaan. Mielestäni se tuli korjattua turhan myöhään. D-arvo olisi ollut parempi jos korjuu olisi ollut aikaisemmin. Tällainen rehu on normaalin säilörehun tyyppistä alhaisen tärkkrlyksen rehua. Taikinatuleentuneessa kokoviljassa on enemmän tärkkelystä.
Tarkoitus on joskus kokeilla syysvehnää italianrain kanssa laitumeksi.
Mä oon suunnittellut syysvehnä+härkäpapu -seoksen käyttämistä viherlannoitukseen. Sais paljon helposti sekoittuvaa lehtimassaa aikaiseksi. Harmi vaan kun tuli joskus ajettua viimeiset syysvehnät tipujen ruoaksi, ei tollaseen mitään siemeniä ole varaa ostaa.
-
Mä oon suunnittellut syysvehnä+härkäpapu -seoksen käyttämistä viherlannoitukseen. Sais paljon helposti sekoittuvaa lehtimassaa aikaiseksi. Harmi vaan kun tuli joskus ajettua viimeiset syysvehnät tipujen ruoaksi, ei tollaseen mitään siemeniä ole varaa ostaa.
[/quote]
Viherlannoitukseenhan käy linnunsiemenauringonkukkakin, hyvässä lykyssä yli 3 metrinen kasvustö..
-
Mä oon suunnittellut syysvehnä+härkäpapu -seoksen käyttämistä viherlannoitukseen. Sais paljon helposti sekoittuvaa lehtimassaa aikaiseksi. Harmi vaan kun tuli joskus ajettua viimeiset syysvehnät tipujen ruoaksi, ei tollaseen mitään siemeniä ole varaa ostaa.
Viherlannoitukseenhan käy linnunsiemenauringonkukkakin, hyvässä lykyssä yli 3 metrinen kasvustö..
[/quote]
Mut tollainen on veemäinen "jyräys+kyntö" -menetelmässä ;D Ja sit pelto elättää talvella vielä 10 000 rottaa/hehtaari. Mun ajatus olis, et sinne ei jäis mitään syömistä talveks
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Muistaakseni jossain koeiltiin suomessa näitä syysmuotoisia viljoja kokoviljasäilörehuksi. Tuolta kaivoin aikaisemmasta ketjusta että syysrukiilla keväällä kylvettynä ois korkein valkuainen kokoviljana korjattaessa.
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Muistaakseni jossain koeiltiin suomessa näitä syysmuotoisia viljoja kokoviljasäilörehuksi. Tuolta kaivoin aikaisemmasta ketjusta että syysrukiilla keväällä kylvettynä ois korkein valkuainen kokoviljana korjattaessa.
Ei ole kokoviljasäilörehua syysvilja, jos keväällä kylvää. :-X
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Muistaakseni jossain koeiltiin suomessa näitä syysmuotoisia viljoja kokoviljasäilörehuksi. Tuolta kaivoin aikaisemmasta ketjusta että syysrukiilla keväällä kylvettynä ois korkein valkuainen kokoviljana korjattaessa.
Ei ole kokoviljasäilörehua syysvilja, jos keväällä kylvää. :-X
No joo. Mut ois kiva tietää minkälaista lehmän rehua siitä tulee. Rukiista 70€ hehtaari pallo ota ja 100€ aluskasvia. Vielä jos kahteen kertaan saa kesän aikana korjata.
-
Mun on kaikki kokoviljahernepapusörsselit päätyny haikuille..on ollu aika lyhkäset lypsyt kun olen niitä navetan puolella tarjoillu
-
Mun on kaikki kokoviljahernepapusörsselit päätyny haikuille..on ollu aika lyhkäset lypsyt kun olen niitä navetan puolella tarjoillu
Ovatko olleet "sörsselit" paaleissa? :-X
-
Ei ole kokoviljasäilörehua syysvilja, jos keväällä kylvää. :-X
[/quote]
No joo. Mut ois kiva tietää minkälaista lehmän rehua siitä tulee. Rukiista 70€ hehtaari pallo ota ja 100€ aluskasvia. Vielä jos kahteen kertaan saa kesän aikana korjata.
[/quote]
Tuskin syysrukiista saa rukiin tukea vaikka kylväis keväälläkin, kevätruis voi olla eri juttu..
Muuten, miksiklhän hirvet ja peurat tykkäävät enemmän rukiin kuin vehnän oraasta..
-
Ei ole kokoviljasäilörehua syysvilja, jos keväällä kylvää. :-X
No joo. Mut ois kiva tietää minkälaista lehmän rehua siitä tulee. Rukiista 70€ hehtaari pallo ota ja 100€ aluskasvia. Vielä jos kahteen kertaan saa kesän aikana korjata.
[/quote]
Tuskin syysrukiista saa rukiin tukea vaikka kylväis keväälläkin, kevätruis voi olla eri juttu..
Muuten, miksiklhän hirvet ja peurat tykkäävät enemmän rukiin kuin vehnän oraasta..
[/quote]
Asiaa pitää selvittää.
-
Mun on kaikki kokoviljahernepapusörsselit päätyny haikuille..on ollu aika lyhkäset lypsyt kun olen niitä navetan puolella tarjoillu
Ovatko olleet "sörsselit" paaleissa? :-X
Pitää aikanaan paalata, muuten ei kelpaa edes haikuille.
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Muistaakseni jossain koeiltiin suomessa näitä syysmuotoisia viljoja kokoviljasäilörehuksi. Tuolta kaivoin aikaisemmasta ketjusta että syysrukiilla keväällä kylvettynä ois korkein valkuainen kokoviljana korjattaessa.
Ei ole kokoviljasäilörehua syysvilja, jos keväällä kylvää. :-X
No joo. Mut ois kiva tietää minkälaista lehmän rehua siitä tulee. Rukiista 70€ hehtaari pallo ota ja 100€ aluskasvia. Vielä jos kahteen kertaan saa kesän aikana korjata.
Tuo lisätuki palaa hyvin äkkiä epämääräisten rehuerien kanssa puljatessa. Pahimmillaan kannat ne rehut seuraavana kesänä kompostiin hajoamaan. Mut saitpahan ne tuet.::)
-
Naapuri kylvi vahingossa keväällä syysvehnää parivuotta sitten. Korjasin sen rehuksi elokuun alussa. Satoa tuli suunnilleen 5000 kg ka/ha. D 643 rv 156. Korjasivat siitä syksymmällä vielä toisenkin sadon. Eläimet söivät hyvin tuota.
Tohon oli varmaan lykätty 140 kg typpeä ?
Saattaa olla enemmänkin. ::)
Viljan korjaamisessa ei oikein ole mitään järkeä, jos tähkät ei ole kunnolla täyttyneet. Silloin kun ne on, niitto ja esikuivatus pudottaa jyvät aika tehokkaasti maahan. Kokoviljasäilörehu pitää aina korjata suoraan pystystä. Muuten tuloksena on vain huonoa rehua, joka ei oikein sovi kellekään.
Syysmuotoiset keväällä kylvettynä ei oikein kunnolla tee satoa. Tuossa yläpuolisessa se oli vahinko, mutta joku sitäkin täällä ehdotti. Ruisvehnästä on olemassa kevätmuotokin, jota oli tuossa KM:n jutussakin kylvetty.
Tuohan ei ole kuitenkaan kokoviljasäilörehua, vaan pelkkää huonoa rehua? :-X
Muistaakseni jossain koeiltiin suomessa näitä syysmuotoisia viljoja kokoviljasäilörehuksi. Tuolta kaivoin aikaisemmasta ketjusta että syysrukiilla keväällä kylvettynä ois korkein valkuainen kokoviljana korjattaessa.
Ei ole kokoviljasäilörehua syysvilja, jos keväällä kylvää. :-X
No joo. Mut ois kiva tietää minkälaista lehmän rehua siitä tulee. Rukiista 70€ hehtaari pallo ota ja 100€ aluskasvia. Vielä jos kahteen kertaan saa kesän aikana korjata.
Tuo lisätuki palaa hyvin äkkiä epämääräisten rehuerien kanssa puljatessa. Pahimmillaan kannat ne rehut seuraavana kesänä kompostiin hajoamaan. Mut saitpahan ne tuet.::)
Kaikee pitää kokeilla paitsi homo hommia ja pellon metsitystä!
Rypsistä ei tuulut kovin kaksista säilistä.
-
Mun on kaikki kokoviljahernepapusörsselit päätyny haikuille..on ollu aika lyhkäset lypsyt kun olen niitä navetan puolella tarjoillu
Ovatko olleet "sörsselit" paaleissa? :-X
Paalissa mutta suurinpiirtein ajoissa korjattua ja uusi nurmi alla. Härkäpavun varsi vain joskus on jääny syömättä. On ollu helppo kokeilla kun nuo karvapallot ei ole kovin ronkelia.
-
Mun on kaikki kokoviljahernepapusörsselit päätyny haikuille..on ollu aika lyhkäset lypsyt kun olen niitä navetan puolella tarjoillu
Ovatko olleet "sörsselit" paaleissa? :-X
Paalissa mutta suurinpiirtein ajoissa korjattua ja uusi nurmi alla. Härkäpavun varsi vain joskus on jääny syömättä. On ollu helppo kokeilla kun nuo karvapallot ei ole kovin ronkelia.
Härkäpapu on vähän ongelmallinen kasvi paalirehussa. Varsi on peukalon vahvuinen.
-
Härkäpapu on vähän ongelmallinen kasvi paalirehussa. Varsi on peukalon vahvuinen.
Pavunvarsi piti herneen hyvin pystyssä ja osin valkuaiskasvipalkkion takia..silputa se tarvis jos meinaa, että elukat syö
-
Tuo naapurin syysvehnävahingon tulos oli senverran lupaava, että laittaisin syysvehnää seokseen, jos tulisi tarve kylvää keväällä rehukasvia samanvuoden korjuuseen. Luulisi rukiinkin toimivan samallalailla.
-
Härkäpapu on vähän ongelmallinen kasvi paalirehussa. Varsi on peukalon vahvuinen.
Pavunvarsi piti herneen hyvin pystyssä ja osin valkuaiskasvipalkkion takia..silputa se tarvis jos meinaa, että elukat syö
Papu pitäisi korjata ajosilppurilla tai vastaavalla missä on suoraniittopää että menee korsi tarpeeksi pieneksi silpuksi. Korjuukin pitäisi ajoittaa ennen kuin korsi kerkiää jäykistyä. Hyvä tukikasvi se on herneelle. Ei mene kuin jyrällä nurin. Laitumella eivät edes lehmät saaneet matalaksi.
-
Härkäpapu on vähän ongelmallinen kasvi paalirehussa. Varsi on peukalon vahvuinen.
Pavunvarsi piti herneen hyvin pystyssä ja osin valkuaiskasvipalkkion takia..silputa se tarvis jos meinaa, että elukat syö
Papu pitäisi korjata ajosilppurilla tai vastaavalla missä on suoraniittopää että menee korsi tarpeeksi pieneksi silpuksi. Korjuukin pitäisi ajoittaa ennen kuin korsi kerkiää jäykistyä. Hyvä tukikasvi se on herneelle. Ei mene kuin jyrällä nurin. Laitumella eivät edes lehmät saaneet matalaksi.
Mitään vilja- tai papuhernekasvustoa ei pitäisi korjata ennen kuin siellä on siemen taikinatuleentuneena, mikäli lypsylehmien ruokintaan sitä haaveilee. Paalaajalla saa korjattua vaan hiehoille ja umppareille "sopivaa" rehua. :-X
-
...Siis näitä jyviä sisältäviä. Pystyyhän tietenkin paalaajalla säilörehua korjaamaan. Ei ole tarkoitus pilkata paalausta, ettei ketään käy harmistuttamaan. :'(
-
Tai paalaja vaatii paalisilppurin hienontamaan korret ja muut.
-
En mää kyllä ymmärrä miten te voitte epäonnistua kaikissa mahdollisissa asioissa ;D
Herne-papu-kaura-timotei seos katoaa pöydältä vähintään samaa tahtia kuin perus 2-sadon timoteipaali. Toki joitain pavunvarsia pöydälle jää, mutta ne on helppo siivota pois.
TOSIN, vaikka noissa ei rehuarvollisesti mitään heikkoutta olekkaan, niin silti maitomäärä laskee 1-2kg jos syöttää jatkuvassa kierrossa. Esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin tarjoiltaessa vaikutus on enemmänkin positiivinen.
Ajosilppurilla suoraniittopäällä varmasti parempi juu, mutta volyymi pitää olla aika suuri että kannattaa alkaa aumoja tekemään. Meillä mennään ihan paalaimella kun noita seoksia tehdään vain uudistettaville nurmille kivennäismailla eikä ajosilppuriurakoitsijaa ole.
-
En mää kyllä ymmärrä miten te voitte epäonnistua kaikissa mahdollisissa asioissa ;D
Herne-papu-kaura-timotei seos katoaa pöydältä vähintään samaa tahtia kuin perus 2-sadon timoteipaali. Toki joitain pavunvarsia pöydälle jää, mutta ne on helppo siivota pois.
TOSIN, vaikka noissa ei rehuarvollisesti mitään heikkoutta olekkaan, niin silti maitomäärä laskee 1-2kg jos syöttää jatkuvassa kierrossa. Esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin tarjoiltaessa vaikutus on enemmänkin positiivinen.
Ajosilppurilla suoraniittopäällä varmasti parempi juu, mutta volyymi pitää olla aika suuri että kannattaa alkaa aumoja tekemään. Meillä mennään ihan paalaimella kun noita seoksia tehdään vain uudistettaville nurmille kivennäismailla eikä ajosilppuriurakoitsijaa ole.
Eikö tuo silloin ole vain huonoa rehua, jos maitomäärät laskevat? :'(
-
Eikö tuo silloin ole vain huonoa rehua, jos maitomäärät laskevat? :'(
Ei. En keksi keinoa saada parempaakaan rehua kylvövuoden nurmista. Vielä kun päälle lasketaan kerätty typpi ja 100€ tukilisä niin se on aivan loistavaa rehua.
-
Härkäpapu on vähän ongelmallinen kasvi paalirehussa. Varsi on peukalon vahvuinen.
Pavunvarsi piti herneen hyvin pystyssä ja osin valkuaiskasvipalkkion takia..silputa se tarvis jos meinaa, että elukat syö
Papu pitäisi korjata ajosilppurilla tai vastaavalla missä on suoraniittopää että menee korsi tarpeeksi pieneksi silpuksi. Korjuukin pitäisi ajoittaa ennen kuin korsi kerkiää jäykistyä. Hyvä tukikasvi se on herneelle. Ei mene kuin jyrällä nurin. Laitumella eivät edes lehmät saaneet matalaksi.
Niitto ilman murskausta, karhotus ja ajosilppuri toimii ihan hyvin pavulla. Suoraniittopää varmasti parempi, ainakin jos on riittävän kuivia kelejä, mutta ei mitenkään ehdoton juttu. Konnun varsi muuten jäykistyy paljon nopeammin kuin viime kesänä testissä olleen Taifunin. Siltikään ei niin paljoa että paalaimen silppuri olisi siihen tehnyt mitään. Ajosilppurilla taas ensi vuonna.
-
Eikö tuo silloin ole vain huonoa rehua, jos maitomäärät laskevat? :'(
Ei. En keksi keinoa saada parempaakaan rehua kylvövuoden nurmista. Vielä kun päälle lasketaan kerätty typpi ja 100€ tukilisä niin se on aivan loistavaa rehua.
;D
Ns. maidontuotannossa huonosta säilörehusta on harmia, mutta tukikalastelun liitännäiselinkeinona toimivassa maidontuotannossa siitä ei tosiaan ole mitään haittaa.
;D
-
Eikö tuo silloin ole vain huonoa rehua, jos maitomäärät laskevat? :'(
Ei. En keksi keinoa saada parempaakaan rehua kylvövuoden nurmista. Vielä kun päälle lasketaan kerätty typpi ja 100€ tukilisä niin se on aivan loistavaa rehua.
;D
Ns. maidontuotannossa huonosta säilörehusta on harmia, mutta tukikalastelun liitännäiselinkeinona toimivassa maidontuotannossa siitä ei tosiaan ole mitään haittaa.
;D
Kerro toki paremmat kasvit kylvövuoden nurmeksi.
Jos pellot on oikeasti tiukassa niin silloin pitää miettiä mitä sillä 25% uudistettavalla peltoalalla kasvattaa, koska puhdas apilatimotei ei riitä.
Seosrehukäytössä hernepapusäilikselle olis todella paljon käyttöä. Olen aika varma että se lisää syöntiä, pitää vaan saada jotain sulavampaa sekaan.
Viimevuonna oli 40ha hernesäiliksellä, josta paaliin kerättiin vajaa 10%. Tämän kerroin ihan vaan *****illakseni :-*
-
Odotan malttamattomana bäkkärin parempaa ehdotusta, jd:n teksti olisi voinut olla omaani, kun vain naudan vaihtaa lampaaseen...
-
Eikö tuo silloin ole vain huonoa rehua, jos maitomäärät laskevat? :'(
Ei. En keksi keinoa saada parempaakaan rehua kylvövuoden nurmista. Vielä kun päälle lasketaan kerätty typpi ja 100€ tukilisä niin se on aivan loistavaa rehua.
;D
Ns. maidontuotannossa huonosta säilörehusta on harmia, mutta tukikalastelun liitännäiselinkeinona toimivassa maidontuotannossa siitä ei tosiaan ole mitään haittaa.
;D
Kerro toki paremmat kasvit kylvövuoden nurmeksi.
Jos pellot on oikeasti tiukassa niin silloin pitää miettiä mitä sillä 25% uudistettavalla peltoalalla kasvattaa, koska puhdas apilatimotei ei riitä.
Seosrehukäytössä hernepapusäilikselle olis todella paljon käyttöä. Olen aika varma että se lisää syöntiä, pitää vaan saada jotain sulavampaa sekaan.
Viimevuonna oli 40ha hernesäiliksellä, josta paaliin kerättiin vajaa 10%. Tämän kerroin ihan vaan *****illakseni :-*
Eikös sulla ollut peltoa reippaanlaisesti? Uudistus pelkällä hs-seoksella, ja puhdistusniitto tarvittaessa loppukesästä.
Nurmialaa vastaavasti hieman isommaksi. Loppuala sitten sitä mikä on helpointa maahan niittää. ::)
-
Eikös sulla ollut peltoa reippaanlaisesti? Uudistus pelkällä hs-seoksella, ja puhdistusniitto tarvittaessa loppukesästä.
Nurmialaa vastaavasti hieman isommaksi. Loppuala sitten sitä mikä on helpointa maahan niittää. ::)
Turvemaat uudistetaankin tuolla tavalla, yleensä ilman sitä puhdistusniittoa (kylvö 30.6 8)). Kivennäismaille on tapana tarjota pelkästään parasta ja tuollalailla saa edes jotain kiertoa viljelyyn. Lisäksi meillä menee paaleja muillekkin elukoille.
+ne tuet
-
Eikös sulla ollut peltoa reippaanlaisesti? Uudistus pelkällä hs-seoksella, ja puhdistusniitto tarvittaessa loppukesästä.
Nurmialaa vastaavasti hieman isommaksi. Loppuala sitten sitä mikä on helpointa maahan niittää. ::)
Turvemaat uudistetaankin tuolla tavalla, yleensä ilman sitä puhdistusniittoa (kylvö 30.6 8)). Kivennäismaille on tapana tarjota pelkästään parasta ja tuollalailla saa edes jotain kiertoa viljelyyn. Lisäksi meillä menee paaleja muillekkin elukoille.
+ne tuet
Jonkun tutkimuksen mukaan nurmesta saa isompia satoja kun kiertoon kuuluu pari kyntökertaa ja muita kasveja.
-
Jonkun tutkimuksen mukaan nurmesta saa isompia satoja kun kiertoon kuuluu pari kyntökertaa ja muita kasveja.
Niittourakoitsijana voin todistaa tuon toteutuvan käytännössäkin. Erityisesti jos puhutaan niiden kasvien sadosta, joita sinne on kylvetty. ::)
-
Jonkun tutkimuksen mukaan nurmesta saa isompia satoja kun kiertoon kuuluu pari kyntökertaa ja muita kasveja.
Niittourakoitsijana voin todistaa tuon toteutuvan käytännössäkin. Erityisesti jos puhutaan niiden kasvien sadosta, joita sinne on kylvetty. ::)
vaikka luomussa olenkin, niin saman huomion olen tehnyt uusiessani peltoja nurmesta nurmeen viherlanoitusnurmen kautta. Tosin en tiedä onko siinä kynnössä järkeä uusittaessa nurmesta nurmeen muuta kuin jos hävittä roundupilla joulavehnää ja silloinkin voisi käyttää suorakylvöä.
-
Mitä tänne pitää vastata
-
Mitä tänne pitää vastata
Kerro toki paremmat kasvit kylvövuoden nurmeksi.
Odotan malttamattomana bäkkärin parempaa ehdotusta, jd:n teksti olisi voinut olla omaani, kun vain naudan vaihtaa lampaaseen...
Varmaan tätä tarkoitetaan.
-SS-
-
Toimiskohan tämä Suomessa?
http://www.progressiveforage.com/forage-types/other-forage/wheat-and-rye-as-alternative-forage
Ei varmaan soijalla ja maissillakin jää kasvukausi lyhyeksi, mutta jos kylväis syksyllä rukiin, jonka korjais alkukesästä rehuksi ja kylväis perään vaikka ohran, jonka korjais syksyllä kokoviljasäilörehuksi. Vois saada aika komeita yhden vuoden kokonaissatoja.
-
Toimiskohan tämä Suomessa?
http://www.progressiveforage.com/forage-types/other-forage/wheat-and-rye-as-alternative-forage
Ei varmaan soijalla ja maissillakin jää kasvukausi lyhyeksi, mutta jos kylväis syksyllä rukiin, jonka korjais alkukesästä rehuksi ja kylväis perään vaikka ohran, jonka korjais syksyllä kokoviljasäilörehuksi. Vois saada aika komeita yhden vuoden kokonaissatoja.
Tuli tuota muutama vuosi sitten testattua reetalla, korjasin toukokuun lopulla lippulehtiasteella. talvituhoja sattui tuolle vuodelle ja kevät kuivuuden takia niittomurskain imi karhon täyteen pölyä. Satoa tuskin onnistuessakaan tulee yli 3tn ka/ha. Kallista ja työlästä rehua siitä tuli, suorakylvöllä tulisi tietenkin halvemmaksi
-
Toimiskohan tämä Suomessa?
http://www.progressiveforage.com/forage-types/other-forage/wheat-and-rye-as-alternative-forage
Ei varmaan soijalla ja maissillakin jää kasvukausi lyhyeksi, mutta jos kylväis syksyllä rukiin, jonka korjais alkukesästä rehuksi ja kylväis perään vaikka ohran, jonka korjais syksyllä kokoviljasäilörehuksi. Vois saada aika komeita yhden vuoden kokonaissatoja.
Saksankielisessä kirjallisuudessa on juttua talvivälirehuista (Winterzwischenfrucht), Landsberger Gemenge -coctailissa on ruista, ruisvirnaa ja raiheinää. Onnistuu hyvin kahden kevätviljan välissä. Ehkä enemmän hiekkaisissa Itä-Euroopan pelloissa. Meillä ei mahda kertyä järjellistä lämpösummaa siinä kahden kevätviljan välissä näihin...
-
Toimiskohan tämä Suomessa?
http://www.progressiveforage.com/forage-types/other-forage/wheat-and-rye-as-alternative-forage
Ei varmaan soijalla ja maissillakin jää kasvukausi lyhyeksi, mutta jos kylväis syksyllä rukiin, jonka korjais alkukesästä rehuksi ja kylväis perään vaikka ohran, jonka korjais syksyllä kokoviljasäilörehuksi. Vois saada aika komeita yhden vuoden kokonaissatoja.
Saksankielisessä kirjallisuudessa on juttua talvivälirehuista (Winterzwischenfrucht), Landsberger Gemenge -coctailissa on ruista, ruisvirnaa ja raiheinää. Onnistuu hyvin kahden kevätviljan välissä. Ehkä enemmän hiekkaisissa Itä-Euroopan pelloissa. Meillä ei mahda kertyä järjellistä lämpösummaa siinä kahden kevätviljan välissä näihin...
Suomessa on kait kylvetty juhannuksena ruista. Tehty siitä syksyllä yksi säilörehu sato ja seuraavana vuona vielä puitu se ruis.
Tuossa ajatuksen asteella on kylvää keväällä hernesyysvehnä seos(florida herneellä) Mahdolisimman aikaisin jopa vapun aikaan. Jureen italianraeheinä persiaapila seos. 1. teko n.2-3kk kylvöstä. Sitten lietettä raeheinälle että pääsee testaamaan pitääkö rehukaluston kanssa päivystää pellon laidasssa.
-
Tämä on taas jotakin korkeampaa alv-palautusten maksimointia. Eli saa jonkun kympin, tai jopa satasen, enempi tukia / hehtaari, alvitonta tuloa, satona jotakin omituista höttöä, eli saa ostaa hiukan kalliimpia ostorehuja ja huipulla odottaa hiukan pienempi maitotili... :-X
-
Tämä on taas jotakin korkeampaa alv-palautusten maksimointia. Eli saa jonkun kympin, tai jopa satasen, enempi tukia / hehtaari, alvitonta tuloa, satona jotakin omituista höttöä, eli saa ostaa hiukan kalliimpia ostorehuja ja huipulla odottaa hiukan pienempi maitotili... :-X
Niin toinen vaihtoehto on lyödä kaikki heinälle ja ihmetellä kun housun taskutkin on säilörehua täynnä?
-
Tämä on taas jotakin korkeampaa alv-palautusten maksimointia. Eli saa jonkun kympin, tai jopa satasen, enempi tukia / hehtaari, alvitonta tuloa, satona jotakin omituista höttöä, eli saa ostaa hiukan kalliimpia ostorehuja ja huipulla odottaa hiukan pienempi maitotili... :-X
Edellisellä tukikaudella ei ainakaan saanut rukiista rehuna rukiin suurempia tukia,en tiedä onko tuo nyt muuttunut.