Lainaus käyttäjältä: Petri - 20.05.24 - klo:22:32

Jos hakee parasta pellon kasvukunnolle  niin vilja-virnaseos

Miksi vilja- virnaseos on parasta pellon kasvukunnolle?

Virna 50-60 kg/ha seoksiin, 2,2 €/ kg, se se on parasta, nämä maanparannussiemenet kuuluvat luomuun, jolla on ehkä pakko  panostaa viherlannoitukseen ja maanparannukseen, maksoi mitä maksoi.

Tavan viljelijä saa kuohkean maaperän edullisemminkin 150 kg ruista, 0,208 €/kg, pari pussukkaa TOS rypsiä, 0,40 €/kg, kylvömäärä 5 kg /ha.  Voihan tuohon laittaa hiukan puna-apilaakin, mutta se alkaa jo maksaa. Pintalevitys onnistuu mainitsemallani seoksella, virnan siemen varmaan pitäisi saada kalleutensa takia peittoonkin. Virnan ongelma on kärhellinen takku, jota se kasvustoon tuottaa. Vaikka murskasin kasvuston mahdollisimman matalaan, kyntö oli käytännössä mahdotonta, kuin rastasverkkoa olisi maanpinnassa ollut levällään. Lisäksi ketutti silloiselta Eviralta tullut ilmoitus, että ostamani sertifioitu ruisvirna sisälsi hukkakauran siementä. Ruis ja rypsi on helppo omaehtoisesti lisätä ja ylläpitää.

Ruis on syväjuurisempi ja nopeakasvuisempi kuin monet heinät. Ruis pitää rikat kurissa. Rypsi kasvaa ihan hyvin kesän, ruis on siinä vaiheessa vielä semmoista rehevää ruohoa.

-SS-

Varsinais-Suomessa ainakin kirppoja ollut. Omien ohrien lehdestä n.1/4 syöty.. Erikoista kyllä kun yrittää etsiä niitä kirppoja niin ei löydy, yö/päivä niin ei vaikutusta. Olisivatko saaneet jo tarpeeksi ja siirtyneet odottamaan rypsimaahan jos sieltä jotain tulee pintaan?

En oikein näe noiden ruiskuttamisessa oikein mieltä, kun kuitenkin maassa vielä kosteutta ja lämpöä on niin tuo oraiden kasvu on niin voimakasta, ettei pysy ötökät perässä.  Kylillä eräs isäntä on muutaman päivän jo ajanu decistä oraille. Taitaa mennä vaan työ/aineet hukkaan kun ei kirppoja näy enää.

Yöllä kirpat ovat kokkareiden alla piilossa. Päivällä ne  tajuavat jo lähestyvän varjon ja jalan töminän ja juoksevat ja lentävät pois leppeän kuuman merituulen mukana. Kyllä, ne osaavat lentää. Päivällä ruiskutus tehoaa, koska ne pöllyävät kuin semmoisena maasta ylöspäin ruiskuavana tihkusateena ruiskun sumun kohdalla.

Viime keväänä kirpat harvensivat isoja ohrapeltoja, että eivät ikinä toipuneet helteiden ja kuivan tullessa. Rypsissä ne syövät jopa teevadin kokoiset lehdet täysin riekaleiksi. Ei se syönti sellaisenaan, mutta kasvi tavallaan "vuotaa kuiviin" haavoistaan.

-SS-

Rehuohra -95 €

Toivotaan, että menee -100 € :n yli. Onko nyt sitten jossakin todella alhaisen hinnan tuontiohraa olemassa. Vai purkavatko vielä 2022 ylihintaisia varastoja ?

-SS-

Katsotaan nyt, saisiko VM:n tai Tumenova kombin. Kumpikin varmaan hyvä.

-SS-

Olisi pitänyt silloin huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun pelto ei kantanut kuin saappaat, heitellä pari pikkusäkkiä apulantaa koeruuduksi. Nyt näkisi sitten aikaisen lannoituksen eron. Kyllähän tuo 8pv sitten tullut 3mm hieman orasta virkisti, mutta kyllähän nyt näkee eron niissä pelloissa, jotka ovat saaneet karjanjätöstä katkeamatta vuodesta toiseen kuorman paikkaansa. Toista se on niillä, jotka ovat säkkitavaran varassa, eivätkä pysty keksimään lanta-analyysiarvoja.

Siis kyllä syysvilja kestäisi 300+ kilon typpiannoksen, siksihän se laitetaan juurtumaan jo syksyllä. Jo 1970-luvulla tiedettiin, että silloisetkin lajikkeet tuottivat 7-9 t/ha, jos syksyllä lannoitettiin noin sadalla kilolla ja keväällä sitten 200 kilolla.

Jos syksyllä ei ole käytetty mitään lannoitetta, ei 150 kg typpeä kevätlannoituksella vielä tuo lehtivihreän väriä edes ensimmäiselle KEG-kortille asti.

Aspekt syysvehnä on vaaleaa, mutta kasvaa jo pitkää kortta. Nyt ongelmaksi tulee ruiskutukset. Tarkoitus oli laittaa Puma Extraa, luohon vuoksi. Mutta Puma voi kuivassa ja liian myöhään ruiskutettaessa vioittaa, eikö. Kinvara kyllä olisi mahdollista ruiskuttaa leveälehtisiä varten jopa lippulehtivaiheeseen tullessa.  Mutta luoho tuossa on se pahin, Muut rikat ovat käytännössä kuolleet  tuohon saviseen kovaan kuoreen. Ja ruisku on vielä glyfosaatin jäljiltä pesemättä, vain huuhdeltuna vedellä, ja muutakin hommaa olisi.

Ne, jotka viisastelevat, että juu olisit ruiskuttanut ajoissa, 12.5. oli vielä kunnon yöpakkanen, ja sitä edeltävinä päivinä 10-12 m/s tuulta. Sen jälkeen kylvöissä etäpellolla. Huhtikuussa ei vielä voinut sanoa, tuleeko oraasta mitään. Erittäin moni  on kuluneen viikon aikana ajanut oraita ylös kevätkylvöjen alle, eipä nuo niin kehuttavia olleet omatkaan, tuota Aspektia lukuun ottamatta, toipui hyvin, koska oli niin kuohkea kynnös kylvön alla. Ceylon joutui takamatkalle jo siihen pahnaliejuun  myöhään kylvettäessä, valkoinen multa näkyy vieläkin läpi, on ehkä 5 cm korkeaa. Jos saisi TOS-siementä tehdyksi edes.


Kuva: Aspekt syysvehnä 18.05.2024

-SS-

Maassa on kosteutta ihan hyvin. Hiukan syvempi muokkaus ja pinta sileäksi, kylvösyvyys viiteen senttiin.

Lajikevalinta auttanee selviämisessä. Pitkäkortinen, myöhäinen, happamuuden kestävä.

Luottamus on kova, viljaa on kylvetty ennätysmäärin, hömpät loistavat poissaolollaan, juurikas saattaa tehdä uuden satoennätyksen. Muistetaan, että jossakin Montanassa joutuvat viljelemään vuotuisen 250 mm sademäärän sateilla.

-SS-

Maassa on kosteutta ihan hyvin. Hiukan syvempi muokkaus ja pinta sileäksi, kylvösyvyys viiteen senttiin.

Lajikevalinta auttanee selviämisessä. Pitkäkortinen, myöhäinen, happamuuden kestävä.

Luottamus on kova, viljaa on kylvetty, juurikas saattaa tehdä uuden ennätyksen. Muistetaan, että jossakin Montanassa joutuvat viljelemään vuotuisen 250 mm sademäärän sateesta.

-SS-

Monimuoto - riista, seuraavalla siemenseoksella: populaatioruis, joukkoon hiukan auringonkukkaa ja muutama ämpärillinen elevaattorimontusta kauhottua rypsiä.

Oli nyt keväällä  yllättävän paljon ihan mallikkaan ruishalmeen oloinen, lisäksi lokakuulla korjasin rypsiä myös siitä. Ajoin lannoitetta vain osalle alaa, siinä ruis ei selvinnyt yhtä hyvin, tuli syksyksi liian reheväksi ? Nyt pelto on käsitelty glyfosaatilla ja odottaa suorakylvöä.

-SS-

Ei kannata vielä heittää ajo-opastinta kaivoon. Huhtikuussa satoi ansiokkaasti 64 mm, josta 23.4. satoi lumena 10 - 20 cm.
 Maassa on kosteutta vielä ihan hyvästi, eiköhän noin 2 viikkoa mene vielä ihan mukavasti. Pahinta on se kesäkuun toiselta viikolta jatkuva kuiva hellejakso, se teki viime vuonna selvää ohrasta, joka teki ns. hätätähkän. Kevätvehnä sortui jo huhtikuun lopussa kylmyyteen ja märkyyteen.

Toisaalta, tammi-huhtikuussa on tänä vuonna satanut 170 mm, joten hyvä osa kasvukauden vedestä on tullut valmiiksi. Elokuulla ja syyskuulla jos tulisi 250 mm kumpanakin, niin syysviljamaita olisi helpompi kyntää.

-SS-

Näyttää siltä, että täyden viljayhdistelmän minimitoimituserä on vaatimus, joka rajoittaa viljanostajien mahdollisuuksia saada viljaa heidän markkinoitavakseen. Viljelykiertovaatimus ei välttämättä helpottanut tätä, koska jos viljelijä noudattaisi helpointa mahdollista viljelykiertoa, hän laittaisi koko tilalle aina jotakin toista lajia edelliseen vuoteen verrattuna, riippumatta markkinoiden kysynnästä. Siksi moni viljelijä todennäköisesti jakaa pientäkin alaa useammalle kasvilajille, jotta ei joudu jossakin vaiheessa esimerkiksi 4v viljelykierto-ongelman eteen, ja voi hyötyä jonkin viljalajin paremmasta menekistä. Tällöin myyntiin voi tulla "ei tasan menneitä" viljaeriä, jotka eivät täytä koko yhdistelmää.

Hankkija taitaa olla viimeisiä, jotka tekevät nuppikuormasopimuksia ja ottavat vastaan jopa traktorinkuormia, ei mitään 18 t multivakuormia 1050 Fendtillä tuotuna, vaan 165 fergulla 7 tonnia.

On ehkä tulossa sellainen kauppatapa vaihtoehdoksi, että erälle sovitaan kiinteä rahti, mutta ei vaadita täyttä painoa, niin viljelijä voi päättää, tinkiikö viljan nettohinnasta menekin varmistamiseksi. Mutta ei enää kategorisesti edellytetä täysiä yhdistelmäkuormia. Käsitän, että rehutehtaiden kippauksissa ei välttämättä ole minimikokoa, että tehdas ei pysähdy häiriöön, vaikka kippauskuilu ei jollakin kippauskerralla tulisikaan aivan täyteen.

-SS-

Cemagron NS holvaa Tumen syöttölaitteeseen jos jää yökasteen ajaksi pellolle. Mutta kumivasaralla taputtekemalla alkaa juosta. Yaran tavara taannoin kivettyi  katoksen alla  sumupäivänä 10 cm paksusti pohjalta, joutui ämpäröimään pois ja kilkuttelemaan taltalla pois pohjalta. Sitten kun sai pienen reiän niin liotti vedellä pois.

Perniön latvialainen CAN valui esimerkillisen hyvin, eikä jauhottunutkaan merkittävästi.

-SS-

Mainitsivat kyllä viestissä, että on mahdollista saada lannoitetta myös kasvukauden 2024 lannoituksiin. Mutta todennäköisesti jotain salpietaria. Ja aamulla pitäisi jo soittaa ja varata.

-SS-

Syyskylvöille pitää tilata Yaran lannoitteet huomenna, ennen kuin loppuvat. Lantmännen myymälöihin ainakin on tullut sentapainen kiirehtimisilmoitus. Enää ei voi odottaa juhannukseen. Se, joka hintaa kyselee, jää ilman.

Tilaa ajoissa ja näin varmistat saatavuuden.

-SS-

Varsinkin satokilpailualalla olisi hyvä jos lannoitetta menisi tuplasti kiertokoetta enempi. Tiettävästi kyseistä tarkoitusta ajatellen ainakin Tumen syöttölaitteisiin on saatavana 20 mm pitempiä säätöpyörän lukitsimia, jossa neljä sisimmäistä lukemaa ovat nollia, ja alkavat kasvaa vasta sitten.

-SS-

Kaikki on kylvetty jo viime syksynä. Ja SS oppien mukaisesti kevätlannoitus annettu joulukuussa.

Kyllä syysviljan kevätlannoitus olisi ollut annettava kylvön aikana, hitaasti liukenevana, kuorma paikkaansa kuivikelantaa. Silloin ei ehkä kevätlannoituksella niin kiire. Syksy ja talven kemiallinen lanta ei pysy pellolla sateissa ja kevättulvissa. Nyt kyllä moni sen huomaa itsekin, miten syysvilja tekee ravinnepuutteessa kortta versomatta lainkaan, voi tietenkin alkaa "jälkiversomaan", kun kesän loppupuolella sateet alkavat. Onhan siinä kypsymisaikaa sille toiselle sadolle, mutta rehuvehnää se melko varmasti on.

-SS-