Eli vakuudet ei silloin kunnossa.
Nordealla todennäköisesti pohjoismaisena pankkina realistisin käsitys maamme maataloudesta ja alkaa pikkuhiljaa putsata pöytää.
Tuskimpa pienet paikalliset Osuuspankitkaan alkavat kilpailla ja haalia uusi maatalousasiakkaita, tietäen jo alkutilanteen olevan, jotta takkiin tulee ja varmasti. Ennemmin tai myöhemmin.
Lienee jo useampi maaseuden pieni paikallispankki olevan lievästi sanottuna kusessa. Vaikka numerot matemaattisesti näyttävät erittäin hyvää, ovat käytännössä kuralla.Pienet paikallispankit tulevat seuraamaan pienten maatalousvetoisten kuntien jalanjälkiä hyvinkin tarkkaan.
Lainojen vakuutena tavaraa ja kiinteistöjä joiden vakuus käytännössä nolla.
Kun miljoona tai pari maksanut navetta pyörähtää kuralle, kovimpa harva, jolla sattuisi olemaan takataskussa vaadittava summa, sitä navettaan laittaa kiinni. Eikä poron-nahkakinnas tehtaitakaan montaa tarvita.
Yritystoiminta ei pyöri vakuuksilla, vaan yritysidealla. Vakuudet on aina ongelma ns. yrityspuolella. Maataloudessa vakuuksia painotetaan enemmän, kun ei sitä ideaa tai bisnesymmärrystä ole kaikille jaettu. Rahaa saa kiinteätä omaisuutta vastaan vaikka minkälaiseen harhailuun, eihän siinä suurta riskiä ole.
Rahoittajan vaihto on mahdotonta, oli vakuuksia eli ei, kun on konkurssihakemus jätetty. Eemeli ei ymmärrä, ettei tyhjällä navetalla ilman ympäristölupaa ole kovin suurta reaaliarvoa.
Nordea ei hallitse maatalousriskejä eikä myöskään hanskaa sellaisia kriisitilanteita, joissa asiat ei mene niinkuin suunniteltiin. Kommunikointi asiakkaaseen päin ei toimi, eikä asiasta osata muodostaa kokonaiskuvaa. Tietenkin asian pitää mennä myös toisin päin, asiakkaan on joka käänteessä pidettävä rahoittaja ajantasalla.